Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

25 YATICHÄWI

Wali llaktʼatäsajja, Jehová Diosar confiyapjjañäni

Wali llaktʼatäsajja, Jehová Diosar confiyapjjañäni

“Nayajj [...] wali llaktʼataw jikjjatasta” (1 SAM. 1:15).

CANCIÓN 30 Jupaw Awkijasa Diosajasa Amigojasa

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunatsa Jesusan arunakaparjam sarnaqañasa?

JESUSAJJ qhepa urunakat parlkasajj akham sänwa: “Janipun chuymanakamajj [...] jakañjjat llakisiñanakamp phoqantatäpanti” sasa (Luc. 21:34). ¿Kunatsa uka arunakarjam sarnaqañasa? Jichhürunakanjja, taqe cristianonakaw kuna llakinakantï jaqenakajj uñjasipki uka pachpa llakinakan uñjastanjja.

2. ¿Kuna jan walinakansa jilat kullakanakasajj uñjasipjje?

2 Awisajja, akatjamatwa kunayman jan walinakan uñjastanjja. John * sat jilatat parltʼañäni, jupajj esclerosis múltiple sat usuniwa. Esposapajj 19 maranak casaratäsin jaytanuküna ukhajja, jilatajj wali llakitapunïnwa. Qhepatjja, pä phuchanakapas janiw Diosar yupaychjjapjjänti. Bob sat jilatampi Linda sat esposapampejj yaqha jan walinakanwa uñjasipjjarakïna. Panpachaniw jan trabajon quedasipjjäna, jan utaniw uñjasipjjarakïna. Kullakarojja, “chuymat usutätawa, ukajj jiwañaruw apiristamjja” sasaw doctorajj säna, artritis usunïtapwa yatiyarakïna.

3. ¿Kunsa Filipenses 4:6, 7 qellqatajj Jehová Diosat yatichistu?

3 Jan walinakan uñjasisajj kunja llakitas jikjjatastan uk wali munasiri Jehová Dios awkisajj yatiwa, yanaptʼañwa munarakistu (Filipenses 4:6, 7 liytʼañataki). Biblianjja, kuna jan walinakansa Diosan servirinakapajj uñjasipjjäna, kunjamsa Jupajj yanaptʼäna ukaw qhanañchasi. Ukanakat mä qhawqha jichhajj yatjjatañäni.

“ELÍAS CHACHAJJ JIWASJAM JAQEKIRAKÏNWA”

4. ¿Kuna jan walinakansa Eliasajj uñjasïna, ukat kunsa qhan uñjarakïna?

4 Elías profetajja, jan wali tiemponwa Jehová Diosar servïna, kunayman jan walinakanwa uñjasirakïna. Israel marka apnaqeri Acab sat jan wali reyejja, jan sinttʼasiri, Baal diosar yupaychiri Jezabel sat warmimpiw casarasïna. Jupanakajja, Baal diosar yupaychapjjañapatakiw israelitanakar chʼamañchapjjäna, Jehová Diosan walja profetanakaparuw jiwarayapjjarakïna. Ukampis Eliasajj janiw jiwayat uñjaskänti, machʼajj utjkäna ukhasa, Diosar confiyatap laykojj janiw manqʼatjam jiwkänti (1 Rey. 17:2-4, 14-16). Baal diosan yupaychirinakap contra, profetanakap contra saytʼasïna ukhajja, Diosan yanaptʼapwa thaqarakïna. Israelitanakarusa, cheqpach Diosar servipjjañapatakiw chʼamañchtʼäna (1 Rey. 18:21-24, 36-38). Kunjamsa Diosajj uka jan wali tiemponakan yanaptʼäna uk qhanwa Eliasajj uñjäna.

Eliasar chʼamañchtʼañapatakejja, Jehová Diosajj mä angelaruw khitanïna. (Párrafos 5, 6). *

5, 6. Kuntï 1 Reyes 19:1-4 qellqatan siski ukarjamajja, ¿kunjamas Eliasajj jikjjatasïna, ukat kunjamsa Jehová Diosajj munasitap uñachtʼayäna?

5 (1 Reyes 19:1-4 liytʼañataki). Ukampis Jezabel reinajj “jiwayämawa” sasin Eliasar säna ukhajja, walpun profetajj ajjsarayasïna. Ukatwa Beerseba sat cheqar sarjjäna. Wali llakitäsajja, “jakañaj apaqjjeta” sasaw Diosar säna. ¿Kunatsa ukham jikjjatasïna? Jupajj “jiwasjam jaqekirakïnwa”, ukatwa ukham jikjjatasïna (Sant. 5:17). Eliasajj wali llaktʼata, qarita uñjasitap laykuw aynachtʼpachäna. Amuyatajja, Jehová Diosar yupaychapjjañapataki kuntï Israelan lurkäna ukajj inamayakïkaspasa, jupakis cheqpach Diosar yupaychkaspa ukhamwa amuyasïna (1 Rey. 18:3, 4, 13; 19:10, 14). Eliasajj kunjamas jikjjatasïna uk janis sum amuykstanjja, Jehová Diosajj amuyänwa.

6 Ukatwa toqjjañat sipansa chʼam katjjaruñapatak yanaptʼäna (1 Rey. 19:5-7). Qhepatjja, qhawqha chʼamanisa uk uñachtʼayasaw Diosajj munasiñamp Eliasar cheqañchäna. 7.000 israelitanakaw utjaski, jupanakajj janiw Baal diosar yupaychapkiti sasaw Diosajj sarakïna (1 Rey. 19:11-18). Ukhamatwa Jehová Diosajj Eliasar munasitap uñachtʼayäna.

¿KUNJAMSA DIOSAJJ YANAPTʼISTANI?

7. Jehová Diosajj kunjamsa Eliasar yanaptʼäna uk yatiñajja, ¿kunatsa chuymachtʼistu?

7 ¿Jan walinak utjipan wali llakitätanti? Jehová Diosajj kunjamas Eliasajj jikjjatasïna uk yatïnwa, ukajj wal chuymachtʼistu. Diosajj kunja llakitas jikjjatastan, kunanaksa lursna, jan lurkaraksna, kunas chuymasan utji uk yatiwa (Sal. 103:14; 139:3, 4). Jiwasatï Diosan yanaptʼap Elías chachjam thaqañäni ukhajja, Jupaw jan walinakar saykatañatak yanaptʼistani (Sal. 55:22).

8. ¿Kunjamsa Diosajj jan walinakar saykatañatak yanaptʼistani?

8 Sint llakisiñajj aynachtʼayistaspawa, “janiw sum jakasjjäti” sasaw amuyaraksna. Ukhaman uñjasisajja, “Jehová Diosaw yanaptʼitani” sasaw confiyañasa. ¿Kunjamsa yanaptʼistani? Taqe llakinakas Diosar katuyañatakiw Bibliajj chʼamañchtʼistu, Jupasti mayisitanakasar istʼapunistaniwa (Sal. 5:3; 1 Ped. 5:7). Ukhamajja, llakinakas Jehová Diosar yatiyapjjapuniñäni. Jupajj janis Eliasarjam parlkchistanejja, Biblia toqe, markap toqew yanaptʼistani. Biblian liytʼkañäni uka sarnaqäwinakajja, chuymachtʼistaniwa, jan sint llakisiñatakiw yanaptʼarakistani. Jilat kullakanakasajj yanaptʼapjjarakistaniwa (Rom. 15:4; Heb. 10:24, 25).

9. ¿Kunjamsa mä suma amigojj yanaptʼistaspa?

9 Jehová Diosajja, “Eliseomp yanaptʼayasim” sasaw Eliasar säna, ukhamatwa jan walinakan chʼamañchtʼiri mä amigonïñapatak yanaptʼäna. Confiykañ amigonakasajja, ukhamarakiw jan sint llakisiñatak yanaptʼapjjestaspa (2 Rey. 2:2; Prov. 17:17). Ukampis inas akham amuystan: “Janiw khitir confiyañajj utjkituti” sasa. Ukhamächi ukhajja, “mä suma amigonïñatak yanaptʼita” sasaw Jehová Diosar mayisiñasa.

10. 1) Kunatï Eliasar paskäna ukajja, ¿kunjamsa chʼamañchtʼistu? 2) Isaías 40:28, 29 textojja, ¿kunjamsa yanaptʼistu?

10 Jehová Diosajja, jan sint llakisiñapataki ukhamarak walja maranak Jupar serviñapatakiw Eliasar yanaptʼäna. Ukajj wal chʼamañchtʼistu. Awisajj wali llaktʼatätas laykojj qarita aynachtʼata ukhamaw uñjastanjja. Ukhaman uñjasisajj Jehová Diosaruw confiyañasa, Jupaw jan aynachtʼañatakisa Jupar serviskakiñatakis chʼam churistani (Isaías 40:28, 29 liytʼañataki).

ANA WARMISA, DAVID CHACHASA, SALMONAK QELLQERIS DIOSARUW CONFIYAPJJÄNA

11-13. Diosan kimsa servirinakapajj ¿kuna jan walinakansa uñjasipjjäna?

11 Diosan yaqhep servirinakapajj kuna jan walinakansa uñjasipjjäna ukwa Biblian liytʼsna. Sañäni, Ana warmejj jan wawanïsajj wali llakitaw uñjasïna, esposopan mayni warmipas wal jiskʼachäna (1 Sam. 1:2, 6). Wali llakitäsajja, Ana warmejj wal jachäna, janiw manqʼañsa munjjänti (1 Sam. 1:7, 10).

12 David reyejj ukhamarakiw wali llaktʼat jikjjatasïna. ¿Kunanakas llakisiyäna? Pantjasitanakapaw llakisiyäna (Sal. 40:12). Absalón sat yoqapaw jupa contra saytʼasïna, ukham luratapajj jiwañaruw Absalonar purtʼasiyäna (2 Sam. 15:13, 14; 18:33). Ukatjja, wali munata mä amigopaw jupa contra saytʼasirakïna (2 Sam. 16:23-17:2; Sal. 55:12-14). Davidajj kunja llakitas jikjjatasïna ukat qhawqsa Jehová Diosar confiyäna ukajja, salmonak qellqkäna ukanwa qhan amuyasi (Sal. 38:5-10; 94:17-19).

¿Kunas salmonak qellqerirojj Jehová Diosar kusisit serviskakiñapatak yanaptʼäna? (Párrafos 13-15). *

13 Uka qhepatjja, ‘Diosan qollan utapan’ serviri, salmonak qellqerinakat maynïriw wali llaktʼat uñjasirakïna, jupajj Asaf levita chachat jutirïpachänwa. Salmonak qellqer chachajja, kunjamsa jan wali jaqenakajj sum jakasipjjäna uk uñjasajj jupanakjamaw jakasiñ munjjäna, ukaw juparojj llaktʼasiyäna, Diosan bendicionanakapajj janis valoranïkaspa ukhamwa uñj-jjarakïna (Sal. 73:2-5, 7, 12-14, 16, 17, 21).

14, 15. Diosan kimsa servirinakapat ¿kunsa yateqsna?

14 Ana warmisa, David chachasa, salmonak qellqerisa, Jehová Diosan yanaptʼapwa thaqapjjäna. Kunatsa wali llakitäpjjäna ukjja, qhana arunakampiw Diosar oracionan yatiyapjjäna. Kawkjantï Jehová Diosar yupaychaskäna uka cheqarus sarasipkakïnwa (1 Sam. 1:9, 10; Sal. 55:22; 73:17; 122:1).

15 Wali sinttʼasiri Diosajj oracionanakap istʼänwa. Ana warmejj ‘janiw mayampsa llakisjjänti’ (1 Sam. 1:18). Davidajj akham sarakïnwa: “Aski jaqejj jan walinakamp tʼaqheskchi ukasa, Tatituw taqe ukanakat waysu” sasa (Sal. 34:19). Salmonak qellqeristi, ‘kupi amparapampis Diosajj wayjjarkaspa’, ewjjtʼanakapampis yanaptʼkaspa ukhamwa amuyasïna, ukatwa akham cantäna: “Nayasti Diosaruw jakʼachasï, ukaw nayarojj kusisiyitu. Tatay, jumaw arjjatirejjätajja” sasa (Sal. 73:23, 24, 28). ¿Kunsa jupanakat yateqsna? Awisajja, jan walinakan uñjasisajj wali llakitaw uñjastanjja. Ukhaman uñjasisajj Diosar mayisiña, kunjamsa Jupajj nayra servirinakapar yanaptʼäna uka toqet lupʼiña ukat istʼasirïñaw jan aynachtʼañatak yanaptʼistani (Sal. 143:1, 4-8).

JEHOVÁ DIOSAR CONFIYAS AGUANTAPJJAÑÄNI

Mä kullakajj mayninakat jitheqtañsa munkchïnjja, yaqhanakar yanaptʼañaw jan sint llakisiñatak yanaptʼäna. (Párrafos 16, 17).

16, 17. 1) Diosatsa jilat kullakanakatsa, ¿kunatsa jan jitheqtañasäki? 2) ¿Kunas aguantañatak yanaptʼistani?

16 Diosan kimsa servirinakapat ¿kunsa yateqaraksna? Janipuniw Jehová Diosatsa ni servirinakapatsa jitheqtañasäkiti (Prov. 18:1). Nancy kullakajja, esposopajj jaytanuküna ukhajj wali llakitapunïnwa. Kullakajj akham siwa: “Janiw khitimp parlañsa ni khitir uñjañsa munirïkti. Mayninakat ukham jitheqtañajja, jukʼampikiw llakisiyitäna” sasa. Kullakarojja, jan walinakan uñjasipkäna ukanakar yanaptʼañaw jan sint llakisiñatak yanaptʼäna. Jupajj akham saskakiwa: “Kunja llakitäpjjänsa uk cuenttʼapjjerïtu ukhajja, pacienciampiw istʼirïta. Jupanakat sinttʼasisajj janiw naya pachpat sint llakisjjerïkti” sasa.

17 Tantachäwinakar sarañaw aguantañatak yanaptʼarakistani. Ukanwa Jehová Diosajj yanaptʼistu, chuymachtʼarakistu (Sal. 86:17). Espíritu santopampi, Arupampi, servirinakapampiw Diosajj tantachäwinakan chʼamañchtʼistu. Janiw ukakïkiti, tantachäwinakanwa maynit maynikam chʼamañchtʼastanjja (Rom. 1:11, 12). Sofía sat kullakajj akham sänwa: “Jehová Diosampi jilat kullakanakampiw jan aynachtʼañatak yanaptʼapjjetäna. Tantachäwinakar sarañajja, nayatakejj wali wakiskiripunïnwa. Jukʼamp predicañataki ukat congregacionan jukʼamp yanaptʼañatak chʼamachasta ukhajja, jan waltʼäwinakar saykatañajj janiw sinti chʼamäjjeti” sasa.

18. Wali llaktʼatäkañäni ukhajja, ¿kunjamsa Diosajj yanaptʼistani?

18 Wali llaktʼatäkañäni ukhajj akwa amtañasa: Jehová Diosajj “jutïrinwa jan waltʼäwinak chhaqtayä” sasinsa arsuwaykchejja, jichha tiempon servirinakapar yanaptʼañwa arsuwayaraki. Jupaw jan sint llakisiñatakisa jan aynachtʼañatakis chʼam churistani (Filip. 2:13).

19. Romanos 8:37-39 qellqatajja, ¿kuna toqet jan pächasiñatakis yanaptʼistu?

19 (Romanos 8:37-39 liytʼañataki). Janiw kunas “Diosan munasiñapat apaqkistaspati” sasaw apóstol Pablojj säna. Ukhamasti, ¿kunjamsa llakinakan uñjasipki uka jilat kullakanakar yanaptʼsna? Jehová Diosat yateqasisajj kunjamsa jupanakar yanaptʼsna ukwa akjjar jutki uka yatichäwin yatjjataskañäni.

CANCIÓN 44 Humilde chuymanin oracionapa

^ Párrafo 5 Sint llakisiñajj usuntayistaspawa, aynachtʼayarakistaspawa. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jan sinti llakisiñatak yanaptʼistu? Aka yatichäwinjja, kunjamsa Diosajj Elías profetar yanaptʼäna ukwa uñjaskañäni. Diosan yanaptʼap katoqañatakejja, kun lurañasas wakisi ukwa Diosan kimsa servirinakapat yatjjatasajj uñjaskarakiñäni.

^ Párrafo 2 Aka yatichäwinjja, sutinakajj cambiasiwayiwa.

^ Párrafo 53 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Jehová Diosajj kunjamsa Eliasar yanaptʼäna ukat ¿Kunsa yateqsna?

^ Párrafo 55 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä levitaw salmonak qellqaski, yaqha levitanakampiw cantaskaraki, uka levitajj Asaf chachat jutirïpachänwa.