Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Yatiñanïñatakejj cheqañchatajj istʼañasawa

Yatiñanïñatakejj cheqañchatajj istʼañasawa

“Istʼam suma ewjja arunakaru, cheqachäwi arunaksa katoqasirakim; ukhamatwa yatiñan jaqëyätajja” (PROV. 19:20).

CANCIÓN: 56, 89

1. ¿Kunas yatiñanïñatak yanaptʼistu, ukat kunjamsa ukajj yanaptʼistu?

YATIÑANÏÑAJJ Jehová Diosatwa juti, jupasti taqe chuymaw churaraki. Santiago 1:15 textojj akham siwa: “Jumanakat maynitejj yatiñanïñ munchejja, Diosar mayiskakpan, jupajj taqenirus taqe chuyma walja chuririwa, mayisirirus jan colerasisakiw churani” sasa. ¿Kunas yatiñanïñatak yanaptʼistaspa? Diosan cheqañchäwip taqe chuyma katoqasiñaw yanaptʼistaspa. Ukasti kunatï jan walïki ukanak jan lurañataki, ukhamarak Jehová Diosampi jukʼamp sum apasiñatakiw yanaptʼistu (Prov. 2:10-12). Ukhamatwa ‘wiñay jakañ katoqkañäni uk suykasajja’, Jehová Diosampi munatakïskañäni (Jud. 21).

2. ¿Kunas Diosan cheqañchäwip wali wakiskirit uñjañatak yanaptʼistaspa?

2 Awisajj pantjasirïtas layku, kunayman familian jilsutas layku, jan ukajj yaqha ukhamanakatwa cheqañchatäñ jan munksnati, jan ukajj janis wakiskaspa ukham amuysna. Ukampis cheqañchatäñajj kunjamsa yanaptʼistu uk amuyasajja, wali wakiskiritwa uñjtanjja, Diosajj munasiñat jiwasar cheqañchatapwa amuyasiraktanjja. Proverbios 3:11, 12 textojj akham sistuwa: “Munat wawajjay, jan jiskʼachamti Tatitun jumar cheqachataparojja [...]; Tatitusti khitirutï munaski ukarojj cheqachiwa” sasa. Jehová Diosajj kunatï jiwasatak walïki ukwa muni, uk amtañasapuniwa (Hebreos 12:5-11 liytʼañataki). Diosajj sum uñtʼistu ukatwa wakiski ukarjam cheqañchistu. Aka yatichäwinjja, uka toqetwa pusi yatjjataskañäni: 1) jiwas pachpa cheqañchasiña, 2) awk taykanakampi cheqañchatäña, 3) congregacionan cheqañchatäña, 4) cheqañachatäñat sipansa kunatï jukʼampi jan walïki uka.

JIWAS PACHPA CHEQAÑCHASIÑAJJ YATIÑANÏTAS UÑACHTʼAYI

3. ¿Kunjamsa awk taykanakajj wawanakapar jupa pachpa cheqañchasiñ yatichapjjaspa? Uk qhanañchtʼma.

3 Jiwas pachpa cheqañchasiñ yattan ukhajja, janiw munañasarjamakisa ni amuyusarjamakis sarnaqktanti. Ukampis janiw ukham jaqepun nasktanti, jiwas pachpa cheqañchasiñjja yateqañasawa. Ukajja, kunjamtï mä wawajj bicicleta apnaqañ yateqki ukamp sasiwa. Qalltanjja, jan jaqosiñapatakejj awk taykapat mayniw bicicletat kattʼasin yatichi. Wawapajj apnaqañ jan ajjsarjje ukhajja, tatapajj jukʼat jukʼatwa sapak apnaqañapatak mä ratu antuttʼi. Sum apnaqjjatap amuyasajja, sapak apnaqañapatakiw antutjjaraki. Kunapachatï awk taykanakajj “kunjamtï Jehová Diosajj munki ukarjam cheqañchasa ewjjtʼasa” pacienciampi yatichasipkaki ukhajja, niya ukhamarakiw wawanakapan yatiñanïpjjañapataki, jupanak pachpa cheqañchasiñ yateqapjjañapatak yanaptʼapjje (Efes. 6:4).

4, 5. 1) ¿Kunatsa ‘machaq jaqëñampi isthapisiñatakejj’ jiwas pachpa cheqañchasiñajj wali wakiskirejja? 2) ¿Kunatsa pantjasktan ukhas jan aynachtʼañasäki?

4 Khitinakatï jilïr jaqëjjasin Jehová Diosar uñtʼapki ukanakampejj niya ukhamarakiwa. Inas jupanak pachpa cheqañchasiñ mä jukʼa yatisipkchi, ukampis Diosar serviñanjja wawjamäsipkiwa. Kunapachatï “machaq jaqëñampi isthapisip[jje]”, Cristot yateqasiñatakis chʼamachasipjje ukhajja, jukʼamp amuytʼasir jaqeruw tukjjapjje (Efes. 4:23, 24). Ukatakejj jiwas pachpa cheqañchasiñaw wali wakiskiri, ukaw “jan wali sarnaqañanak apanukuñsa akapachan utjki uka jan wali munañanak apanukuñsa yatichistu, ukarakiw suma amuyumpi jakañatakisa, cheqapar sarnaqañatakisa, akapachankir jaqenak taypin Dios chuymäñatakisa yatichistu” (Tito 2:12).

5 Cheqas taqeniw pantjasirïtanjja (Ecl. 7:20). Ukhamajja, awisajj pantjasktan ukajj jiwas pachpa cheqañchasiñ janis yatksna uk janiw sañ munkiti. Proverbios 24:16 textojj akham siwa: “Aski jaqejj paqallq kutis aynachtʼkanejja, kutjtaskakiniwa” sasa. ¿Kunas ukatak yanaptʼistu? Diosaw chʼamapampejj yanaptʼistu, janiw chʼamasampikejj puedksnati (Filipenses 4:13 liytʼañataki). Espíritu santon achupat mayajja, munañasampi jan apayasiñawa, jiwas pachpa cheqañchasiñajj ukar uñtasitarakiwa.

6. ¿Kunas Bibliat sum yatjjatirïñatak yanaptʼistaspa? (Página 28 ukankir fotonak uñjjattʼäta)

6 Jiwas pachpa cheqañchasiñ yateqañatakejja, orasiñasawa, Biblia liyiñasawa, liyktan ukanakat lupʼiñasarakiwa. Ukampis Biblia liyiña jiwasatak chʼamächi, jan ukajj liyiñ jan gustkchistu ukhajja, ¿kunsa lursna? Chʼamachasiskakiñasawa. Jehová Diosampi yanaptʼayasiñäni ukhajja, Jupaw arunakap yatjjatañ munañatakejj yanaptʼistani (1 Ped. 2:2). Nayraqatajja, ‘Bibliat yatjjatañ munañajätak yanaptʼita’ sasaw mayisiñasa. Ukjjarusti, mayisitasarjam lurañatakiw chʼamachasiñasa. Qalltanjja, inas jukʼak yatjjatsna. Ukat jukʼat jukʼatwa Bibliat yatjjatañajj jan chʼamäjjaniti, gustjjarakistaniwa. Jehová Diosajj kunsa amuyi ukanakat lupʼiñataki tiempo apsusisajja, kusisitäñäniwa (1 Tim. 4:15).

7. ¿Kunjamsa jiwas pachpa cheqañchasiñajj Diosar jukʼamp serviñatak yanaptʼistaspa?

7 Jiwas pachpa cheqañchasiñajja, Diosar jukʼamp serviñ amtktan uk phoqañatakiw yanaptʼarakistu. Wawanakani mä jilatajja, predikir jan taqe chuyma sarjjatapwa amuyasïna, ukatwa precursor regularäñ amtäna. Uka amtap phoqañatakejja, uka toqet parlir qellqatanakwa liytʼäna, orasirakïnwa. Ukaw Jehová Diosampi jukʼamp sum apasiñatakisa, precursoräñ jukʼamp munañatakis yanaptʼäna. Puedkäna ukhajja, precursor auxiliarat servirïna. Uka jilatajj amtap phoqañatakiw chʼamachasïna, ukaw jupatakejj nayrankarakïna. ¿Kunjamsa ukajj yanaptʼäna? Tiempompejj precursor regularäjjänwa.

KUNJAMTÏ JEHOVÁ DIOSAJJ MUNKI UKARJAM CHEQAÑCHAS WAWANAKAM UYWAPJJAM

Wawanakajj nasipki ukhajja, janiw kunatï walïki kunatï jan walïki uk yatipkiti, ukatwa suma conciencianïpjjañapatak yatichañajj wakisi. (Párrafo 8).

8-10. 1) ¿Kunas awk taykanakarojj kunjamtï Diosajj munki ukarjam wawanakapar uywañatak yanaptʼaspa? 2) ¿Kunsa awk taykanakajj Noé chachat yateqasipjjaspa?

8 Cristiano awk taykanakajja, “kunjamtï Jehová Diosajj munki ukarjam cheqañcha[saw]” wawanakapar uywapjjañapa (Efes. 6:4). Aka qhepa urunakanjja, ukarjam lurañajj chʼamakïspawa (2 Tim. 3:1-5). Wawanakajj janiw sum lurañatak yatichat concienciani nasipkiti, ukatwa kunas wali, kunas jan walïki uk jan yatipkiti. Cheqañchasaw suma conciencianïpjjañapatak yanaptʼsna (Rom. 2:14, 15). Biblia toqet yatjjatiri mä chachajja, griego arun “cheqañchaña” siski uka arojj “wawan jilïr jaqer tukuñapa” sañ muni sasaw säna.

9 Awk taykanakajj munasiñampi wawanakapar cheqañchapki ukhajja, wawanakajj kusisitäpjjewa. Ukatsti, kunatsa taqe kunsa munañaparjam jan lurapjjañapäki, kuna jan walinsa uñjasipjjaspa uksa yateqapjjarakiwa. Ukatwa awk taykanakajj wawanakapar yatichañatak Jehová Diosan yanaptʼap thaqapjjañapa. Jichha tiemponjja, janiw nayra tiemponjam wawanakar cheqañchasjjeti, sapa markanwa wawanakar cheqañchañajj mayjaraki. Ukampis Diosar istʼir awk taykanakajja, janiw ‘¿kunjamsa wawanakar uywañäni?’ sasin sapa kuti jisktʼasipkiti, janirakiw akapachan amtaparjamas uywapkiti.

10 Noé chachat parltʼañäni. Diosajj mä arca lurañap mayïna ukhajja, jan arca lurañ yatitapatjja janiw yatiñapar confiyaskänti. Antisas Diosaruw confiyäna, ukatsti “kunjämtejj Diosajj siskatayna ukhamwa taqe kunsa luräna” (Gén. 6:22). ¿Kunjamsa istʼasirïtapajj yanaptʼäna? Arca luratapatwa Noé chachasa familiapasa salvasipjjäna. Diosar confiyatapaw suma awkïñatakis yanaptʼäna. Uma Juicio nayrajj jan wali jaqenakakis utjkchïnjja, jupajj suma sarnaqatapampiw wawanakaparojj yatichäna (Gén. 6:5).

11. ¿Kunatsa awk taykanakajj wawanakapar Diosat sum yatichañatak chʼamachasipjjañapa?

11 Jumatï wawanïstajja, “kunjämtejj Diosajj siskatayna” ukarjam ¿kunjamsa wawamar uywasma? Jehová Diosar istʼañamawa. Kuna yanaptʼanakatï Bibliansa, Diosan markapansa utjki ukampiw yanaptʼayasiñama. Tiempompejj inas yuspärapjjchïtam. Mä jilatajj akham sänwa: “Awk taykajar walpun yuspärta. Diosan yatichäwinakapampi chuymajar purtʼañatakiw wal chʼamachasipjjäna. Diosar serviñan jiltaskakiñatakejj jupanakaw jukʼamp yanaptʼawayapjjetu” sasa. Awk taykapajj walsa chʼamachasipkchejja, yaqhep wawanakajj Jehová Diosat jitheqtjjapjjewa. Kawkïr awk taykanakatï wawanakapar Diosat sum yatichañatak chʼamachasiwayapki ukanakajja, wawapan Diosat jitheqtatapat janiw sinti llakisipjjañapäkiti. Wawapan kuttʼaniñapsa suyasipkakispawa.

12, 13. 1) Wawapajj congregacionat jaqsutäki ukhajja, ¿kunjamsa awk taykanakajj Diosar istʼapjjatap uñachtʼayapjje? 2) Awk taykan Diosar istʼapjjatapajj ¿kunjamsa mä familiar yanaptʼäna?

12 Wawapajj congregacionat jaqsutäki ukhaw awk taykanakatakejj Diosar istʼañajj jukʼamp chʼamäspa. Mä kullakan phuchapajj congregacionat jaqsutänwa, utatsa sarjjarakïnwa. Mamapajj akham siwa: “Phuchajampis allchhijampis wal parltʼasiñ munayäta, ukatwa Bibliat apstʼat qellqatanakan kawkjansa ukajj walikïskiwa sispacha sasin thaqayäta” sasa. Kullakan esposopajja, munasiñampiw akham säna: “Jupa pachaw Diosarojj cuenta churaskani, jiwasajj Jehová Diosar istʼañasawa” sasa.

13 Mä qhawqha maranakatjja, phuchapajj congregacionar kuttʼanjjänwa. Mamapajj akham siwa: “Jichhajj niya sapüruw jawsanitu, mensajenaksa qellqanirakitu. Diosar istʼapjjatajatjja, tataparusa nayarusa respetompiw uñjapjjetu. Jupampejj wali sum apasipjjarakta” sasa. Wawamatï congregacionat jaqsutächejja, ¿kunsa luräta, taqe chuymat Jehová Diosar confiyäta, jan ukajj juma pachparukicha confiyasïta? (Prov. 3:5, 6). Diosajj cheqañchkistu ukajja, Jupajj wali yatiñanïtapa, wali munasirïtapwa uñachtʼayistu uk amtañasapuniwa. Jehová Diosajj Jesusaruw taqenin salvasiñapatakejj khitanïna, Jupajj janiw khitin jiwañapsa munkiti, uksa amtañasarakiwa (2 Pedro 3:9 liytʼañataki). Ukhamasti, awk taykanaka Diosan cheqañchäwiparusa, yanaptʼaparusa, chʼamäkipansa istʼapjjapunim. Diosan cheqañchäwiparojj yanaptʼapjjañamawa, janiw uka conträpjjañamäkiti.

CONGREGACIONAN CHEQAÑCHATÄÑA

14. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj ‘suma phoqeri, amuyasiri mayordomo’ toqejj yanaptʼistu?

14 Jehová Diosajja, servirinakapar uñjaña, jan walinakat jarkʼaqaña, yatichañwa arsuwayi, ukarjamaw kunaymanit phoqaraki. Sañäni, Jesusaruw congregación uñjañapatakejj uttʼayawayi. Jesusasti, ‘suma phoqeri, amuyasiri mayordomoruw’ wakisitarjam manqʼa tiempopar churañapatak uttʼayaraki (Luc. 12:42). Uka ‘mayordomow’ kunaymanit yanaptʼistu cheqañcharakistu. Mä jilatan discurso arstʼatapasa, jan ukajj mä revista liytʼañasa, ¿kunjamtï Diosajj munki ukarjam amuyañataki sum sarnaqañataki yanaptʼirïtamti? Ukhamächejja, Jehová Diosampiw cheqañchayasisktajja, ukatwa kusisiñama (Prov. 2:1-5).

15, 16. 1) ¿Kunsa jilïr irpirinakampi yanaptʼayasiñatakejj lurañasa? 2) Jilïr irpirinakajj lurañanakap kusisita phoqapjjañapatakejja, ¿kunjamsa yanaptʼsna?

15 Cristojj jilïr irpirinakaruw congregación uñjapjjañapatakejj uttʼayi. Jupanakarojj ‘mä bendicionar uñtatwa churistu’ sasaw Biblian qhanañchi (Efes. 4:8, 11-13). Jupanakampi yanaptʼayasiñatakejja, ¿kunsa lurañasa? Diosar confiyapjjatapsa, sum sarnaqapjjatapsa yateqasiñasawa, Bibliarjam ewjjtʼapkistu ukhas istʼañasarakiwa (Hebreos 13:7, 17 liytʼañataki). Jilïr irpirinakajj wal munasipjjestu, Jehová Diosampi sum apasiñaswa munapjjaraki. Tantachäwinakat faltasitasa, Diosar jan taqe chuyma sirvjjatas amuyapjjani ukhajja, jankʼakiw yanaptʼapjjestani. Sum istʼapjjestani, wal chuymachtʼapjjestani, Bibliarjamaw sum ewjjtʼapjjarakistani. Jehová Diosajj jilïr irpirinak toqew munasiñap uñachtʼayistu, ¿jumajj ukhamti amuyarakta?

16 Jilïr irpirinakatakejja, jiwasar ewjjtʼañajj chʼamakïspawa. Amtañäni, David reyejj jachʼa juchap imtʼasiñ munkäna ukhajja, Natán profetatakejj jupar cheqañchañajj chʼamakïpachänwa (2 Sam. 12:1-14). Apóstol Pablojj ukhamarakiw apóstol Pedror cheqañchañatakejj jan ajjsarirïñapäna, Pedrojj judionakarukiw sum uñjäna ukatwa cheqañchat uñjasïna (Gál. 2:11-14). Ukhamajj ¿kunjamsa jilïr irpirinakar lurañanakap phoqapjjañapatakejj yanaptʼsna? Humilde chuymanïñasawa, istʼasirïñasawa, yuspärasirïñasarakiwa. Diosaw munasiñat jupanak taypi yanaptʼitu sasaw amuyañasa. Ukhamatwa suma yanaptʼa katoqañäni, jilïr irpirinakas kusisitaw lurañanakap congregacionan phoqapjjarakini.

17. ¿Kunjamsa jilïr irpirinakajj mä kullakar yanaptʼapjjäna?

17 Mä kullakajja, kunanaktï nayrajj lurkäna uk amtasajj janis Diosajj jupar munaskaspa, jupas janis Diosar munaskarakispa ukhamwa amuyasïna, ukatwa wal llakisïna. Uka kullakajj akham siwa: “Jilïr irpirinakampi parlañ wakisitap amuyasajj jupanakampiw parltʼayäta. Janiw toqepkitänti, ni jiskʼachapkitänsa. Antisas wal chuymachtʼapjjetäna, chʼamañchtʼapjjarakitäna. Jan tiemponïkasasa, tantachäwi tukuyarojj kunjamäsktsa uk yatiñatakejja, jupanakat maynikis nayampi parlapjjapuniriwa. Kunanaktï nayrajj lurkayäta uk amtasajja, Diosajj nayar munasitap creyiñajj chʼamakïnwa. Ukampis Jehová Diosajj sapa kutiw congregación taypi, jilïr irpirinak toqejj nayar munasitap uñachtʼayitu. Diosat janipun jitheqtañatakiw wal mayista” sasa.

CHEQAÑCHATÄÑAT SIPANSA, KUNAS JUKʼAMPI JAN WALÏSPA

18, 19. ¿Kunas cheqañchatäñat sipansa jukʼamp jan walïspa? Uk qhanañchtʼma.

18 Cheqañchapkistu ukhajj janiw kusisktanti, jan ukasti wal chuym ustʼayastanjja, ukampis cheqañchäwi jan katoqasiñaw jukʼamp jan walïspa (Heb. 12:11). Caín chachampita, Sedequías reyimpit parltʼañäni. Cainajj Abel jilapar wal uñisitapa, jiwayañ kun munatapa Jehová Diosajj amuyäna ukhajja, Cainar akham sänwa: “¿Kunats colerasta, ukhamarak uñnaqamas mayjtʼawayaraki? Jumatejj kuna[tï] askïki uk lurasma ukkhajja ¿janit jachʼar aptatäkarakismajja? Ukampisa juman jan aski luratam laykojja juchajj jakʼamankaskarakiwa, jumar apnaqañ munaraktam, ukampis jumajj atipjañamawa” sasa (Gén. 4:6, 7). Cainajj janiw Jehová Diosar istʼkänti. Abel jilaparojj jiwayänwa, ukatwa jiwañapkamajj jan walinakan uñjasïna (Gén. 4:11, 12). Jupatï Diosar istʼaspänjja, janiw jan walinakan uñjaskaspänti.

19 Sedequiasajj jan wali reyïnwa, jaqer ajjsaririrakïnwa. Reyïkäna ukhajja, Jerusalén markajj jan walinakanwa uñjasïna. Jeremías profetajja, walja kutiw Sedequías reyirojj jan wali sarnaqatap apanukuñapatakejj ewjjtʼäna. Ukampis Jehová Diosan cheqañchatajj janiw istʼaskänti, ukatwa sinti jan walinakan uñjasïna (Jer. 52:8-11). Kunjamtï uñjaniwayktanjja, Jehová Diosajj janiw amanut tʼaqesiñas munkiti (Isaías 48:17, 18 liytʼañataki).

20. Diosan cheqañchatajj jan istʼasipki ukanakarusa, istʼasipki ukanakarusa, ¿kunas pasani?

20 Jichhürunakanjja, walja jaqenakaw Diosan cheqañchäwipar jan walit uñjapjje. Ukampis niyaw uka jaqenakajj jan walinakan uñjasipjjani (Prov. 1:24-31). Ukhamasti, cheqañchatajj istʼasiñasawa, ukhamatwa yatiñan jaqer tukuñäni. Kunjamsa Diosan cheqañchäwip uñjañasa uka toqetjja, Proverbios 4:13 textojj akham sistuwa: “Jan apanukumti; suma jakañamasti uka yatichäwirjam sarnaqañankiwa” sasa.