Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

11 YATICHÄWI

Jehová Diosan arup istʼapjjañäni

Jehová Diosan arup istʼapjjañäni

“Jupajj Wawajawa [...]. Jupar istʼapjjam” (MAT. 17:5).

CANCIÓN 89 Diosan bendisitäñatakejj istʼasirïñasawa

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. 1) ¿Kunjamanakatsa Diosajj jaqenakamp parlirïna? 2) ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjatañäni?

JEHOVÁ Diosajj jiwasamp wal parlañ muni. Nayra tiemponjja, profetanak toqe, angelanak toqe, Jesucristo yoqap toqew amtanakap jaqenakar yatiyäna (Amós 3:7; Gál. 3:19; Apoc. 1:1). Jichhürunakanjja, Biblia toqew Diosajj parlistu. Uka toqew amtanakapatsa luratanakapatsa yatiyistu.

2 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, Diosajj kimsa kutiw alajjpachat parlanirakïna. ¿Kamspachänsa? ¿Kunsa arunakapat yateqsna? ¿Kunjamsa arunakapajj yanaptʼistu? Uk yatjjatañäni.

“JUMAJJ WAWAJÄTAWA, WALI MUNATÄTAWA”

3. Marcos 1:9-11 textorjamajja, ¿Jesusajj bautisaskäna ukhajj Diosajj kamsänsa, ukat kunsa arunakapajj uñachtʼayaskäna?

3 Jehová Diosajj kunapachas alajjpachat nayrïr kuti parlanïna ukajj Marcos 1:9-11 (liytʼañataki) texton qellqatawa. Jupajj akham sänwa: “Jumajj Wawajätawa, wali munatätawa, nayajj wal jumat kusista” sasa. Jehová Dios pachpat uka arunak istʼañajj walpun Jesusar kusisiypachäna. Jehová Diosan uka arunakapajj akanakwa uñachtʼayaskäna: 1) Jesusajj Diosan Yoqapawa, 2) Jehová Diosajj wal Yoqapar munasi, 3) Diosajj wal Yoqapat kusisiraki. Ukanakat jichhajj sum yatjjatañäni.

4. Jesusajj bautisaskäna ukhajja, ¿kunatsa Jehová Diosajj “jumajj Wawajätawa” sasin säna?

4 “Jumajj Wawajätawa”. ¿Kunatsa Jehová Diosajj ukham sispachäna? Jesusajj alajjpachankkäna ukhajja, Jehová Diosan wawanakapat maynïrëjjänwa. Ukampis aka oraqer jutasin bautisaskäna ukhajja, espíritu santomp ajllitäjjarakïnwa. Diosan ajllitapjamajja, ukhat uksaruw Jesusajj Diosan uttʼayata Reyïñataki, ukhamarak jachʼa jilïr Sacerdotëñatak alajjpachar kuttʼañ suyjjäna (Luc. 1:31-33; Heb. 1:8, 9; 2:17). Ukatwa Jesusajj bautisaskäna ukhajja, “jumajj Wawajätawa” sasin Jehová Diosajj säna (Luc. 3:22).

Mayninakajj suma luratanakasat chʼamañchtʼapkistu ukhajj wal kusistanjja. (Párrafo 5). *

5. Jehová Diosat yateqasisajja, ¿kun lurañatakis chʼamachasiñasa?

5 “Wali munatätawa”. Jiwasajj Jehová Diosjamarakiw yaqhanakar chʼamañchtʼañasa, qhawqsa jupanakar munastan uksa sañasaraki (Juan 5:20). Wal munasktan jupanakat maynejj suma luratanakasat chʼamañchtʼistu, munasiñamp uñjistu ukhajj wal kusistanjja. Jilat kullakanakasa familiasas ukhamarakiw munasiñamp uñjatäñ munapjje, chʼamañchtʼatäñsa munapjjarakiwa. Jiwasatï jupanakar ukham uñjañäni ukhajja, Jehová Diosar jukʼamp confiyapjjañapataki ukat Jupat janipun jitheqtapjjañapatakiw yanaptʼañäni. Yamas awk taykanakajja, taqe chuymaw wawanakapar chʼamañchtʼapjjañapa, munasipjjañaparakiwa. Ukhamatwa nayrar sartapjjañapatak yanaptʼapjjani.

6. ¿Kunatsa Jesucristor confiyañasa?

6 “Nayajj wal jumat kusista”. Jehová Diosajja, “kuntï munkta uk Yoqajajj lurapuniniwa” sasaw taqe chuym confiyäna, ukatwa “wal jumat kusista” sasin säna. Diosajj wal Jesusar confiyäna, jiwasajj ukhamarakiw Jesusar confiyañasa, jupajj Diosan arsutanakap phoqapuniniwa (2 Cor. 1:20). Kunjamsa Jesusajj Diosan munañap lurirïna uka toqet lupʼiñajja, jupat yateqaskakiñataki, ukhamarak ‘kayup arkañatakiw’ yanaptʼistu. Jehová Diosasti, janiw servirinakapat pächaskiti, ‘jupanakajj Yoqajat yateqasipkakiniwa’ sasaw confiyi (1 Ped. 2:21).

“JUPAR ISTʼAPJJAM”

7. Mateo 17:1-5 qellqatarjamajja, ¿kunapachas Diosajj alajjpachat parlanirakïna, ukat kamsänsa?

7 (Mateo 17:1-5 liytʼañataki). Jesusajj mä qollun kʼajkirir tukkäna ukhaw Jehová Diosajj alajjpachat parlanirakïna. Jesusajj Pedrompi, Santiagompi, Juanampiw mä jachʼa qollur makatäna. Uka qollunjja, wali musparkañ mä visionwa uka apostolonakajj uñjapjjäna. Jesusan ajanupajj wal kʼajtäna, isinakapas ukhamarakiw kʼajtäna. Ukatjja, pä chachanakaw uñstäna, jupanakajj Moisesampi Eliasamp sasipjjänwa, kunjamsa Jesusajj jiwañapäna jaktañaparakïna uka toqetwa jupanakajj Jesusamp parlasipkäna. Apostolonakajj ‘ikin atipjatas iktʼasipkchïnjja’, ikit sum sartjjasajj uka musparkañ visionwa uñjapjjäna (Luc. 9:29-32). Ukatsti, mä kʼajkir qenayaw jupanakar chʼamaktʼayäna, Diosan arupaw uka qenay taypit istʼasirakïna. Jesusajj bautisaskäna uka urunjamarakiw Diosajj akham säna: “Jupajj Wawajawa, wali munatawa, nayajj wal jupat kusista” sasa. Ukampis jichha kutinjja, “jupar istʼapjjam” sasaw sarakïna.

8. Uñjapkäna uka visionajja, ¿kunjamsa Jesusarusa discipulonakarus yanaptʼäna?

8 Jesusajj Diosan Reinopan Reyipjam uttʼayatäjjasajja, kunja chʼamanïñapänsa jachʼañchatäñaparakïnsa ukwa uka visionajj uñachtʼayaskäna. Cristorus wal chʼamañchtʼpachäna, jupajj wali tʼaqesiyata, jan sinttʼasis jiwayataw uñjasiñapäna. Discipulonakarus ukhamarakiw Diosar jukʼamp confiyapjjañapatak yanaptʼpachäna, jan walinakar saykatañatakisa, Diosan arunakap yatiyapjjañapatakis wakichtʼarakpachänwa. Mä 30 maranak qhepatjja, apóstol Pedrojj uka visionat amtaskakpachänwa, ukatwa uka toqet parlpachäna (2 Ped. 1:16-18).

9. ¿Kuna suma yatichäwinaksa Jesusajj arkirinakapar yatichäna?

9 “Jupar istʼapjjam”. Jehová Diosajj Yoqapar istʼañaswa muni. Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, walja suma yatichäwinakwa yatichäna. Sañäni, Reinon suma yatiyäwinakap yatiyapjjañapatakiw arkirinakapar yatichäna, “amuyasipjjapunim” sasaw walja kuti amtayarakïna (Mat. 24:42; 28:19, 20). ‘Kʼullkʼu punknam mantañatakejj wal chʼamachasipjjañapataki’, janipun qarjtapjjañapatakiw chʼamañchtʼarakïna (Luc. 13:24). Maynit maynikam munasipjjañapasa, mayachtʼatäpjjañapasa, yatichäwinakaparjam sarnaqapjjañapas kunja wakiskirisa uksa, sumwa jupanakar qhanañchäna (Juan 15:10, 12, 13). Jesusan yatichäwinakapajj wal arkirinakapar yanaptʼäna, jichhürunakansa yanaptʼaskakistuwa.

10, 11. ¿Kunjamsa Jesusar istʼatas uñachtʼaysna?

10 Jesusajj akham sänwa: “Kunatï cheqäki uka toqet saytʼasirinakajja, nayan arunakaj istʼapjjewa” sasa (Juan 18:37). ¿Kunjamsa Jesusar istʼatas uñachtʼaysna? “Maynit maynikam aguantasisipkakim, jumanakkamajj taqe chuyma perdonasipjjarakim” siski uka arunakar istʼasaw uñachtʼaysna (Col. 3:13; Luc. 17:3, 4). ‘Suma tiemponsa jan wali tiemponsa, taqe chuyma yatiyasaw’ uñachtʼayaraksna (2 Tim. 4:2).

11 “Ovejanakajasti aruj istʼapjjewa” sasaw Jesusajj sarakïna (Juan 10:27). Janiw Jesusan arunakap aleqak istʼañasäkiti, jan ukasti, ukarjamaw sarnaqañasaraki. Jiwasajj janiw “jakañjjat llakisiñanakamp” apayasktanti (Luc. 21:34). Antisas jan walinakan uñjaskasasa, Jesusan yatichäwinakaparjam sarnaqañatakiw chʼamachastanjja, ukaw jiwasatak jukʼamp wakiskirejja. Walja jilat kullakanakajj kunayman jan walinakanwa uñjasipjje, yaqhepajj uñisita, wali pisinwa jakasipjje, yaqhepasti terremotonakana, yaqha ukhamanakanwa uñjasipjjaraki. Ukhamäkchisa, janipuniw Diosat jitheqtapkiti. Jesusajj jupanakar akham siwa: “Khititejj mandamientonakaj katoqki, phoqkaraki ukaw nayarojj munasitu. Ukhamarus khititejj nayar munaskitu ukajja, Awkijan munatäniwa” sasa (Juan 14:21).

Diosan arunakap yatiyañajja, Jesusan arup istʼaskakiñatakiw yanaptʼistu. (Párrafo 12). *

12. ¿Kunjamatsa Jesusar istʼatas uñachtʼayaraksna?

12 Jiwasar irpañatak uttʼayki ukanakar istʼasaw Jesusar istʼatas uñachtʼayaraksna (Heb. 13:7, 17). Aka qhepa maranakanjja, kunayman cambionakaw Diosan markapan utjawayi. Sañäni, machaq yanaptʼanakaw predicañatak utj-jjestu, kunjamanakatsa yatiysna uka toqet yaqha ewjjtʼanakaw utjaraki. Semanan apaski uka tantachäwisa, Tantachasiñ Utanakajj kunjamsa lurasiñapa askichasiñapa ukas janiw nayrjamäjjeti. Taqe uka cambionakajj jiwasan askisatakiwa, Diosan markapajj qhawqsa munasistu ukwa uñachtʼayarakistu, ukatwa Jehová Diosar wal yuspärtanjja. Markapat katoqktan uka ewjjtʼanakar istʼatasatjja, Jehová Diosajj bendisistaniwa.

13. ¿Kunjamsa Jesusar istʼañajj yanaptʼistu?

13 Jesusar istʼañajj wal yanaptʼistu, ¿kunatsa ukham sistanjja? Yatichäwinakapajj wal arkirinakapar chʼamañchtʼañapäna, ukatwa akham säna: “Jumanakatakejj samarañsa jikjjatapjjätawa. Nayan yukuj apañajj janiw chʼama tukuñäkiti, qʼepijas phisnakirakiwa” sasa (Mat. 11:28-30). Bibliajja, Jesusat parlki uka pusi libronakasa, wal chʼamañchtʼistu, yatiñan jaqeruw tukuyarakistu (Sal. 19:7; 23:3). Jesusajj akham sänwa: ‘Diosan arunakap istʼapki phoqapkaraki ukanakajj kusisitäpjjewa’ sasa (Luc. 11:28).

‘NAYAJJ SUTIJ JACHʼAÑCHÄWA’

14, 15. 1) Juan 12:27, 28 qellqatarjamajja, ¿kunapachas Jehová Diosajj alajjpachat parlanirakïna? 2) ¿Kunatsa Diosan arunakapajj Jesusar wal chʼamañchtʼpachäna, chuymachtʼarakpachäna?

14 (Juan 12:27, 28 liytʼañataki). Diosajj kunapachas alajjpachat parlanirakïna ukajj Juan libron qellqatawa. Jiwayatäñapatak mä qhawqha urunak faltkipanjja, Jesusajj Jerusalenaruw Pascua fiesta qhep qhepa kuti amtañatak saräna. Ukanjja, “wali llaktʼatätwa” sasajj “Awkiy, sutim jachʼañcham” sasaw Diosar mayisïna. Ukjjarojj Diosan arupaw alajjpachat akham istʼasïna: “Nayajj sutij jachʼañchtwa, mayampis jachʼañchaskakïwa” sasa.

15 Jehová Diosat jan jitheqtañapajj kunja wakiskirïnsa ukaw Jesusar wal llakisiyäna. Jupajj wali jawqʼjata, jiwayata ukhamaw uñjasiñapäna (Mat. 26:38). Uk yatkchïnsa, Awkipan sutip jachʼañchañaw Jesusatakejj jukʼamp wakiskirïna. Niyakejjay “Dios contra parliriwa” sasin juchañchat uñjaschïnjja, “jiwatajajj Diosan sutipwa qʼañuchani” sasaw llakisïna. Ukampis Diosan sutipajj jachʼañchatäñapänwa. Uk yatiñajja, tʼaqesiyat uñjasiñapäkäna uk aguantañatakiw Jesusar chʼamañchpachäna, chuymachtʼarakpachänwa. Amuyatajja, Jesusakiw kuntï Jehová Diosajj alajjpachat parlankäna uk amuypachäna. Ukampis uka arunakjja, jiwasar yanaptʼañatakiw Diosajj Biblian qellqayawayi (Juan 12:29, 30).

Jehová Diosajj sutip jachʼañchaniwa, markaparus salvarakiniwa. (Párrafo 16). *

16. ¿Kunatsa awisajj “Jehová Diosan sutipaw qʼañuchatäni” sasin llakissna?

16 Inas jiwasajj “Diosan sutipaw qʼañuchatäni” sasin llakisirakstan. Awisajj Jesusjamaw ina chʼusat tʼaqesiyat uñjassna. Jan ukajj kuna kʼarinaktï Diosan enemigonakapajj jiwasat parlapki ukaw llakisiyistaspa. “Uka kʼarinakajj Jehová Diosarusa markaparus jan walitwa uñjayani” sasaw sissna. Ukampis janiw sint llakisiñasäkiti. Kuntï Diosajj Jesusar siskäna uk amtañaw chuymachtʼistu. ¡Jehová Diosajj sutip jachʼañchapuniniwa! Reinop toqejja, niyarakiw kuna jan walinaktï Supayasa jupan apnaqat jaqenakas lurapkistu ukanak askichani (Sal. 94:22, 23; Is. 65:17). Aka arunakaw phoqasirakini: “Diosaw sumankañapjja churapjjätam, uka sumankañapasti jaqenakajj kuntï amuyki ukat sipansa jukʼampiwa. Uka sumankañaw chuymanakamsa amuyunakamsa Cristo Jesús taypejj jarkʼaqapjjätam” sasa (Filip. 4:6, 7).

JEHOVÁ DIOSAN ARUP ISTʼAÑAJJA, ¿KUNJAMSA YANAPTʼISTU?

17. Isaías 30:21 qellqatarjamajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj jichhürunakan parlistu?

17 Jehová Diosajj jichhürunakan parlaskakistuwa (Isaías 30:21 liytʼañataki). Cheqas janiw arunakapajj alajjpachat istʼasjjeti. Ukhamajj ¿kunjamsa parlistu? Biblia toqew parlistu. “Suma phoqeri” mayordomosa, espíritu santomp chʼamañchtʼataw walja yatichäwinak manqʼäkaspas ukham churistu. Qellqatanaka, Internetan yatichäwinaka, videonaka, grabacionanakaw utjistu (Luc. 12:42).

18. ¿Kunatsa Jehová Diosan arunakapajj Jupar jukʼamp confiyañataki ukat jan ajjsarirïñatak yanaptʼistu?

18 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajj kuntï Jehová Diosajj siskäna uk amtapjjapuniñäni. Diosajj kunatï akapachan pasaski ukanak uñjaskiwa, niyarakiw kuna jan walinaktï Supayasa jupamp apnaqat jaqenakas lurapkistu ukanak askichani, ukar confiyañatakiw Bibliajj yanaptʼistu. Ukhamajj Jehová Diosan arup istʼapjjapuniñäni. Ukhamtï lurañänejja, jichhürunakansa jutïrinsa utjkani uka jan waltʼäwinakarojj saykatañäniwa. Bibliajj akham siwa: “Jumanakan aguantapjjañamajj wakisiwa, ukhamat Diosan munañap lurasajja, kuntï jupajj arskäna uk katoqapjjañamataki” sasa (Heb. 10:36).

CANCIÓN 4 “Jehová Diosaw Awatirijajja”

^ Párrafo 5 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, Jehová Diosajj kimsa kutiw alajjpachat parlanïna. Ukanakat maynïrinjja, ‘Yoqajar istʼapjjam’ sasaw Criston discipulonakapar säna. Jichhürunakanjja, Diosajj Biblia toqe, Jesusan yatichäwinakap toqe, ukhamarak markap toqew parlistu. Aka yatichäwinjja, Jehová Diosaru ukat Jesusar istʼañajj kunjamsa yanaptʼistu ukwa uñjaskañäni.

^ Párrafo 52 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Congregacionan mä yanapiripaw Tantachasiñ Uta qʼomachañ yanaptʼaski, qellqatanakajj Tantachasiñ Utan churaski ukanwa yanaptʼaskaraki. Uk uñjasajja, mä jilïr irpirejj wali munasiñampiw chʼamañchtʼaski.

^ Párrafo 54 FOTON JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Sierra Leona markankir mä chacha warmejja, chawlla katur mä chacharuw tantachäwinakar sarañapatak mä invitación churaski.

^ Párrafo 56 FOTON JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Diosan arunakap yatiyañajj jarkʼatäki uka markanjja, jilat kullakanakajj mä utanwa tantachasisipki. Jan katjayasiñatakejj janiw tantachäwitakjam isthapitäpkiti.