Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jakäwisan cambionak utjani ukhajj jan sinti llakisipjjañäniti

Jakäwisan cambionak utjani ukhajj jan sinti llakisipjjañäniti

“Amukïsktwa, janiw llakisiñajjajj utjkiti” (SAL. 131:2).

CANCIÓN: 128, 129

1, 2. 1) Jakäwisajj akatjamat mayjtʼaspa ukhajja, ¿kunjamsa jikjjatassna? (Aka paginankir foto uñjjattʼäta). 2) Salmo 131 qellqatarjamajj ¿kunas jan sinti llakisiñatak yanaptʼistaspa?

LLOYD jilatampi Alexandra esposapampejj 25 maranak jilaw Betelan servisipkäna. Ukampis ‘ukhakamakiw trabajipjjäta’ sasin sapjjäna ukhajja, qalltan llakisipjjänwa. Lloyd jilatajj akham siwa: “Betelansa kunantï trabajkayäta ukansa wali yatitäyätwa. Kunatsa ukhakamaki trabajiñajäna uk amuyayätwa, ukampis semananak pasjjepana phajjsinak pasjjepanjja, janis munasipkitaspa ukhamwa amuyasiyäta. Awisajja kusisita awisajj wali llakita ukhamïrïtwa” sasa.

2 Jakäwisajj akatjamat mayjtʼaspa ukhajja, wali llakita, jan kamachtʼirjama ukhamaw amuyassna (Prov. 12:25). Ukampis janis ukajj cheqäkaspa ukhamwa awisajj amuysna. Ukhaman uñjassna ukhajja, ¿kunas jan sinti llakisiñatak yanaptʼistaspa? (Salmo 131:1-3 liytʼañataki). Bibliajj qellqaskäna uka tiemponakanjja, jakäwipan cambionak utjipan kunsa Diosan servirinakapajj jan sinti llakisiñatak lurapjjäna, kunsa jichhürunakans lurapjje uk yatjjatañäni.

KUNJAMSA ‘DIOSAN SUMANKAÑAPAJJ’ YANAPTʼISTASPA

3. ¿Kunas Josearojj pasäna?

3 Joseajj Jacob chachan munat yoqapänwa. Ukatwa jilanakapajj jupat envidiasisajja, 17 maranïkäna ukhajj esclavot aljapjjäna (Gén. 37:2-4, 23-28). Joseajj mä 13 maranakaw Egipto markan esclavjamasa carcelansa tʼaqesïna, awkipatsa wali jayankänwa. ¿Kunas juparojj jan sinti llakisiñatakisa jan aynachtʼañatakis yanaptʼpachäna?

4. 1) Joseajj carcelankkäna ukhajja, ¿kuna toqetsa lupʼirïpachäna? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj mayisitapar istʼäna?

4 Joseajja, kunjamsa Jehová Diosajj jupar yanaptʼaskäna ukanakatwa carcelan tʼaqeskasajj lupʼirïpachäna (Gén. 39:21; Sal. 105:17-19). Waynitüskäna ukhajja, kuntï Jehová Diosajj mä samka toqe jutïr urunakat yatiykäna ukanak amtasajj jukʼampiw Diosar confiypachäna (Gén. 37:5-11). Walja kutiw Jupar taqe chuyma mayisirakpachäna (Sal. 145:18). Jehová Diosajj taqe horasaw ‘jupampïskäna’, uk amuyañapataki yanaptʼasaw oracionapar istʼatap uñachtʼayäna (Hech. 7:9, 10). *

5. ¿Kunjamsa ‘Diosan sumankañapajj’ Jupar jukʼamp serviñ amtktan ukanak phoqañatak yanaptʼistaspa?

5 Jichhürunakanjja, inas sinti jan walinakan uñjasstan. Ukhamächi ukhajja, kunjamsa ‘Diosan sumankañapajj’ amuyus jan walinakat jarkʼaqe uk amuypachätanwa (Filipenses 4:6, 7 liytʼañataki). Ukhamajja wali llakitäkasajj Jehová Diosaruw yanaptʼa mayiñasa. Jupasti sumankañapwa churistani, ukaw Diosar jukʼamp serviñatak amtktan ukanak phoqañatakisa jan qarjtañatakis yanaptʼistani. Kunjamsa Diosajj jichhürunakan yanaptʼistu uk jichhajj mä qhawqha experiencianak uñjañäni.

JAN SINTI LLAKISIÑATAKEJJ DIOSARUW YANAPTʼA MAYIÑASA

6, 7. Kuntï munktan uk Diosar qhan mayiñajj ¿kunjamsa jan sinti llakisiñatak yanaptʼistaspa? Uk mä experienciampi qhanañchtʼma.

6 Ryan jilatampi Juliette esposapampejja, mä qhawqha tiempo precursor especialat serviñatak invittʼatäpjjänwa, ukampis qhepat ukhakamakiw servipjjäta sapjjäna ukhajja, walpun llakthapisipjjäna. Jilatajj akham siwa: “Ukspachaw Diosar mayisipjjayäta. Qhawqsa Jehová Diosar confiyapjjta ukwa jichhajj uñachtʼayapjjañajäna. Congregacionankir jilat kullakanakat waljanejj jichha bautisatakisipkänwa, ukatwa Jehová Diosarojj ‘jupanakatak wali yateqaskay sarnaqañatak yanaptʼapjjeta’ sasin mayisipjjayäta” sasa.

7 ¿Kunjamsa Jehová Diosajj mayisitanakapar istʼäna? Ryan jilatajj akham siwa: “Oración lurañ tukuyapjjayäta ukhajja, janiw sinti llakisjjapjjayätti. Diosan sumankañapaw amuyunakajsa chuymanakajsa jarkʼaqasipkitäna. ‘Jiwasatï Diosatakjam sarnaqaskakiñäni ukhajja, Jupaw markapan jukʼamp serviñatak yanaptʼistani’ sasaw amuyapjjayäta” sasa.

8-10. 1) ¿Kunjamsa Diosan espiritupajj jan sinti llakisiñatak yanaptʼistaspa? 2) Jupar jukʼamp serviñatak chʼamachastan ukhajja, ¿kunjamanakatsa Diosajj yanaptʼistaspa?

8 Maysa toqetjja, Diosan espiritupajj Biblian kawkïr textonakas Jehová Diosar serviskakiñatak yanaptʼistaspa ukwa amtayistaspa (Juan 14:26, 27 liytʼañataki). Philip jilatampita Mary esposapampit parltʼañäni, jupanakajj niya 25 maranakaw Betelan servipjjäna. Philip jilatan mamapampi mä familiarapampiw jiwäna, ukatsti Mary kullakan mamaparakiw jiwäna, pusi phajjsinakwa taqe ukanakajj pasäna. Ukhamarus Mary kullakan tatapajj pʼeqet usutänwa, jupar uñjapjjañaparakïnwa.

9 Philip jilatajj akham siwa: “Uka jan waltʼäwinakar sumsa saykatkirista ukhamwa amuyasiyäta, ukampis mä kunas faltkitaspa ukhamänwa. Mä urojja, Yatiyañataki (congregacionan yatjjatañataki) revistan mä yatichäwip liykasajj Colosenses 1:11 texto liytʼayäta. Ukaw kunjamäskayätsa uk amuytʼayitäna, nayajj aguantaskayätwa ukampis pacienciampi, kusisita aguantañajänwa ukwa uka textojj amuytʼayitäna. Kusisit jakasiñatakejja, janiw kunjamsa jikjjatastan ukajj yanaptʼkistuti, jan ukasti Diosan espiritupaw yanaptʼistaspa ukwa amuyayäta” sasa.

10 Philip jilatampi Mary esposapampejj llakisiñat sipansa Jehová Diosar jukʼamp serviñatakiw chʼamachasipjjäna, Jehová Diosasti kunaymanitwa jupanakar bendisïna. Sañäni, Betelat mistjjapjjäna uka qhepatjja, panpachaniw Bibliat yateqañ munirinakar jikjjatapjjäna, uka jaqenakajj semanan walja kutiw yatichayasiñ munapjjäna, jankʼakirakiw Diosar serviñ qalltapjjäna. Kullakajja ukanak amtasajj akham siwa: “Bibliat yatichasajj walpun kusisipjjayäta, Jehová Diosajj ‘jan llakisipjjamti taqe kunas walikïskaniwa’ sapkitaspas ukhamänwa” sasa.

DIOSAN BENDISIÑAPATAK TAQE KUNS LURAÑÄNI

¿Kunjamsa José waynat yateqasiñajj cambionak utjipan yanaptʼistaspa? (Párrafos 11-13).

11, 12. 1) ¿Kunsa Joseajj Jehová Diosan bendicionap katoqañatakejj luräna? 2) Josean aguantatapatjja, ¿kunjamsa Diosajj jupar bendisïna?

11 Jakäwisajj akatjamat mayjtʼaspa ukhajja, jutïr urunakat lupʼisajj ajjsarayassnawa, jan kuns kamachtʼirjamaw amuyassna. José waynarojj ukaw pasaspäna. Ukampis jupajja, kuntï lurirjamäkäna uk lurañwa amtäna, ukhamat Jehová Diosajj ukar bendisiñapataki. Ukatwa carcelankkasajj kuntï cárcel uñjirejj siskäna uk sum phoqäna, Potifaratak trabajkäna ukhasa ukhamarakiw luräwinakap sum phoqäna (Gén. 39:21-23).

12 Mä kutejja, Faraonatak trabajisin jachʼa cargonïpkäna uka pä chachanakar uñjañapatakiw Josear mayisïna. Joseajj sum jupanakar uñjäna, ukatwa mä urojj kunatï jupanakar llakisiykäna uk Josear cuenttʼapjjäna, samkanakapsa yatiyapjjarakïnwa (Gén. 40:5-8). Ukaw Josearojj carcelat mistuñapatak yanaptʼañapäna uk jupajj janiw yatkänti. Pä mara qhepatjja, Joseajj carcelat mistjjasajj Egipto markan mä gobernadorat uttʼayatäjjänwa, Faraonakiw jupjjar jilïrïna (Gén. 41:1, 14-16, 39-41).

13. Llakinakansa uñjaskchiñänejja, ¿kunsa Diosan bendicionap katoqañatakejj lursna?

13 José waynjamarakiw jiwasajj jan kuns lurirjamäjjsnati, kunatï pasaskistu uksa jan askichirjamäksnati. Ukampis pacienciampi suytʼañäni, kuntï lurirjamäktan uk lurañatakis chʼamachasiñäni ukhajja, Jehová Diosajj bendisistaniwa (Sal. 37:5). Cheqas awisajja, jan kun kamachtʼirjamaw jikjjatassna, ukampis janipuniw ‘apanukutäktanti’ sasaw apóstol Pablojj säna (2 Cor. 4:8, nota). Jiwasatï Diosan arunakap nayrar uchañäni ukhajja, Diosajj janipuniw apanukkistaniti.

DIOSAN ARUNAKAP YATIYASKAKIÑASAWA

14-16. Diosan arunakap yatiyir Felipe chachajj jan nayrjam jakasjjäna ukhajja, ¿kunsa luräna?

14 Diosan Arup yatiyir Felipe chachat parltʼarakiñäni. Jan walinakan uñjaskäna ukhajja, Diosan arunakap yatiyañaw jupatak nayrankäna, ukajj wali yateqaskayawa. Felipejj ukhakiw mä luräwi Jerusalenan katoqäna (Hech. 6:1-6). Esteban chachar jiwayapkäna uka qhepatjja, Diosan servirinakaparuw jan waltʼayañatak arknaqañ qalltapjjäna. * Jesusan yaqhep arkirinakapar Jerusalén markat escapir uñjasajja, Felipejj janiw ukhamak qheparkänti, jan ukasti Samaria markaruw yatiyir sarjjäna, uka markanjja Diosan arunakapajj mä jukʼakiw yatiyatäskäna (Mat. 10:5; Hech. 8:1, 5).

15 Felipe chachajja, Diosan espíritu santopajj kawkir saram sischïnjjay ukar sarañatakejj jankʼakïnwa. Ukatwa Jehová Diosajj kawkjantï janïr yatiyatäkäna uka cheqanakan yatiyañapatak yanaptʼäna. Uka tiemponjja, judionakajj janiw samaritanonakarojj sum uñjapkänti. Ukampis Felipejj janiw jupanakar yaqhachkänti, antisas taqe chuymaw Diosat yatiyäna. Samaritanonakasti “mä amtakiw” Feliper istʼapjjäna (Hech. 8:6-8).

16 Ukatjja, Felipejj espíritu santompi irpatäsajj Asdod, Cesarea uka markanakaruw saräna, ukanjja waljanejj janiw judiopkänti (Hech. 8:39, 40). Samaria markan predicañ qalltkäna uka 20 maranak qhepatjja, Felipejj janiw nayrjam jakasjjpachänti. Amuyatajja familianëjjänwa kawkjantï yatiykäna uka cheqanwa jakasirakïna. Jakäwipan walja cambionakas utjkchïnjja, Diosan arunakap yatiyañwa nayrar uchäna, ukatwa Jehová Diosajj juparusa familiaparus wal bendisïna (Hech. 21:8, 9).

17, 18. ¿Kunjamsa jan walinakajj Diosan arunakap yatiyañ nayrar uchañatak yanaptʼistaspa?

17 Jehová Diosar sapürunjam servipki ukanakat waljanejja, ‘Diosan arunakap yatiyañ nayrar uchañaw jan walinakan uñjasipkta ukhajj jan sinti llakisiñatak yanaptʼapjjetu’ sasaw sapjje. Osborne jilatampita Polite esposapampit parltʼañäni, jupanakajj Sudáfrica toqenwa jakasipjje. Betelat mistjjapjjäna ukhajj akham sapjjänwa: ‘Jankʼakiw chika uru trabajsa, utsa jikjjatañäni’ sasa. Ukampis janiw ukhamäkänti, jilatajj akham siwa: “Janiw kunjamtï munapkayäta ukham jankʼaki trabajo jikjjatapkayätti” sasa. Kullakajj akham sarakiwa: “Kimsa phajjsiw jan trabajoni uñjasipjjayäta, janiw imat qollqes utjapkitänti. Wali llakkañänwa” sasa.

18 ¿Kunas ukham jan walinakan uñjasipkäna ukhajj yanaptʼäna? Jilatajj akham siwa: “Jilat kullakanakampi predikir sarañaw jan aynachtʼañatakisa jan sinti llakisiñatakis yanaptʼapjjetäna. Jan kun lurasa inak llakisiñat sipansa predicañatakiw chʼamachasipjjayäta. Ukaw kusisitäñatak yanaptʼapjjetäna. Taqe cheqanwa trabajo thaqapjjayäta, jikjjatañkama” sasa.

JEHOVÁ DIOSAR CONFIYAPJJAÑÄNI

19-21. 1) ¿Kunas jan sinti llakisiñatak yanaptʼistaspa? 2) ¿Kunjamsa jan walinakan uñjasiñajj Diosar serviskakiñatak yanaptʼistaspa?

19 Kunjamtï uka experiencianakat yateqktanjja, qhawqtï lurirjamäktan uk luraskakiñäni, Diosarus confiyaskakiñäni ukhajj janiw aynachtʼkañäniti (Miqueas 7:7 liytʼañataki). Yamas jakäwisajj akatjamat mayjtʼaspa ukhajja, Diosampi jukʼamp sum apasiñatakiw ukajj yanaptʼistaspa ukwa tiempompejj amuysna. Polite kullakajj akham siwa: “Jehová Diosan yanaptʼapampikiw taqe kuns lursna, uk amuyañatakiw Betelat mistuñajj yanaptʼitu, taqe kunas jiwas conträkaspas ukham amuyastan ukhasa, Jupakiw yanaptʼistaspa. Jichhajja, Diosampejj jukʼamp sumwa apasta” sasa.

20 Párrafo 8 ukan parlaniwayktan uka Mary kullakajja, tataparuw uñjaski precursoratsa serviskakiwa. Jupajj akham siwa: “Llakitäkta ukhajja, janïr kun lurkasajj Diosatwa nayraqat mayisiñaja. Juparuw taqe llakinakaj jaytañaja ukwa yateqawayta. Ukham lurañajj jutïrin wali wakiskirïniwa” sasa.

21 Qalltan parlaniwayktan uka Lloyd jilatampiru Alexandra esposapampirojja, cambionakajj qhawqsa Diosar confiyapjje uk amuyasiñatakiw yanaptʼäna. Jupanakajj akham sapjjewa: “Yantʼanakan uñjasiñajja, Jehová Diosar taqe chuymat confiytan janicha, jan walinakan uñjaskañäni ukhajj nayrar sartaskakiñäniti janicha uk amuyañatakiw yanaptʼistu. Jichhajj jukʼamp suma jaqëjjapjjtwa” sasa.

Akatjamat jakäwisan cambionakajj utji ukajj walja bendicionanak katoqañatakiw yanaptʼistaspa. (Párrafos 19-21).

22. Kuntï lurirjamäktan uk luraskakiñäni ukhajja, ¿kunatsa jan pächasksna?

22 Jakäwisajj akatjamatwa mayjtʼaspa. Sañäni, inas Diosan markapan yaqha luräwi katoqsna, usuntsna, jan ukajj familiasar uñjañaw wakisispa. Ukhamanakan uñjastan ukhajja, Jehová Diosajj wal yanaptʼañ munistu, cheqas horasaparuw yanaptʼistani (Heb. 4:16; 1 Ped. 5:6, 7). Ukañkamajja, kuntï lurirjamäktan uk luraskakiñäni. Alajjpachankir Awkisarus oración toqe jukʼamp jakʼachasiskakiñäni, ‘Jupaw yanaptʼaskistani’ sasin taqe chuyma confiyasipkakiñäni. Ukaw jakäwisajj akatjamat mayjtʼani ukhajj jan sinti llakisiñatak yanaptʼistani.

^ Párrafo 4 Carcelat mistjjäna uka qhepatjja, Joseajj ‘Jehová Diosaw mä wawa churasin llakinakaj armayitu’ sasaw säna. Ukatwa jilïr yoqaparojj Manasés suti uchäna, jupajj “Diosaw taqe tʼaqhesitanakajj armasiyjjetu” sasaw säna (Gén. 41:51).

^ Párrafo 14¿Yatiyätati?” siski uka yatichäwi aka revistan uñjjattʼäta.