Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

42 YATICHÄWI

Jehová Diosaw munañap lurañatak yanaptʼistani

Jehová Diosaw munañap lurañatak yanaptʼistani

Juparakiw munañap lurañ munapjjañamatakisa phoqapjjañamatakisa chʼam churapjjtamjja” (FILIP. 2:13).

CANCIÓN 104 Diosaw chʼamapampi yanaptʼistu

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunsa Jehová Diosajj amtap phoqañatakejj luraspa?

JEHOVÁ DIOSAJJA, amtap phoqañatakejj kunarutï wakiski ukaruw tukuspa. Jichhakamajja, mä yatichiriru, chuymachtʼir awkiru, suma yatiyäwinak yatiyiriru, jan ukajj yaqha ukhamanakaruw tukuwayi (Is. 48:17; 2 Cor. 7:6; Gál. 3:8). Ukhamäkchisa, jaqenak toqew amtanakap phoqaspa (Mat. 24:14; 28:19, 20; 2 Cor. 1:3, 4). Ukatakejja, yatiñapsa chʼamapsa Diosajj jiwasanakat khitirus churakistaspawa. Kunjamtï yaqhep yatjjatatanakajj sapkejja, taqe ukajj kuntï Diosan sutipajj sañ munki ukwa uñachtʼayi.

2. 1) ¿Diosan munañap lurasiñapatakejj janis yanaptʼksna ukham kunatsa awisajj amuysna? 2) ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjatañäni?

2 Taqeniw Jehová Diosan munañap lurasiñapatak yanaptʼañ muntanjja. Ukampis yaqhepatakejja uk lurañajj chʼamakïspawa. ¿Kunatsa? Inas chuymanëjjapjjchi, jan walinakan uñjasipjjchi, jan ukajja, taqe kun jan sum lurañ yatipkchiti ukatwa jupanakatak chʼamäspa. Yaqhepasti, jukʼamp chʼamachasiñajj janis wakiskaspa ukhamwa amuyapjjaspa. Aka yatichäwinjja, Jehová Diosajj kunjamsa amtap phoqañatak wakichtʼistaspa ukwa yatjjataskañäni. Ukatjja, nayra tiempon kunjamsa yaqhep chachanakarusa warminakarus munañap lurañ munapjjañapataki, phoqapjjañapatak chʼam churäna ukwa yatjjatarakiñäni. Tukuyarojja, jiwasajj kunjamsa Diosan munañap lurasiñapatak yanaptʼsna ukwa yatjjatañäni.

¿KUNJAMSA JEHOVÁ DIOSAJJ WAKICHTʼISTU?

3. Filipenses 2:13 textorjamajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj munañap lurañ munañatak yanaptʼistaspa?

3 (Filipenses 2:13 liytʼañataki). * Jehová Diosaw munañap lurañ munañatakejj yanaptʼistaspa. ¿Kunjamsa uk luraspa? Congregacionasan kuna yanaptʼas munasi uka toqet inas yatstan, jan ukajja, inas jilïr irpirinakajj sucursalat apayanit mä carta liytʼapjjchi, ukhamatwa yaqha cheqan yanaptʼa munasitapat yatsna. Ukatwa ‘¿kunjamsa yanaptʼirista?ʼ sasin jisktʼassna. Jan ukajja, inas mä chʼama lurañ katoqasajj ‘janiw uk lurañatak wakichtʼatäktiʼ sasin amuyasstan. Jan ukajj Biblia liytʼasajja, ‘kunjamsa akampejj mayninakar yanaptʼirista’ sasin jisktʼasstan. Jehová Diosajj janiw kun lurañatakis obligkistaniti. Ukampis jiwasatï Jupar jukʼamp serviñ amtaskstanjja, Diosajj ukarjam lurañ munañatakiw yanaptʼistani.

4. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj munañap lurañatakejj chʼam churistaspa?

4 Jehová Diosajja, munañap lurañatakejj chʼamwa churarakistaspa (Is. 40:29). Espíritu santopampejja, kun lurañtï yatktan uk jukʼamp sum lurañatakiw yanaptʼistaspa (Éx. 35:30-35). Markap toqesti, mä kuns sum lurañwa yatichistaspa. Kuntï mayipkistu uk kunjamsa phoqañäni uk jan yatkstan ukhajja, yanaptʼwa mayiñasa. Wali munasiri alajjpachankir Awkisarus jan ajjsarasaw jakʼachasiñasa, ukhamat “jaqen chʼamapat jilankki uka chʼama” mayiñataki (2 Cor. 4:7; Luc. 11:13). Biblianjja, Diosajj kunjamsa walja chachanakarusa warminakarus munañap lurañ munapjjañapataki, phoqapjjañapatak chʼam churasin wakichtʼäna ukwa liytʼtanjja. Jichhajj ukanakat mä qhawqha yatjjatañäni, Diosajj kunjamsa ukham yanaptʼarakistaspa uks amuytʼarakiñäni.

¿KUNJAMSA DIOSAJJ YAQHEP CHACHANAKAR YANAPTʼÄNA?

5. Jehová Diosajj kunjamtï, ukhamarak kunapachatï israelitanakar qhespiyañapatak Moisesar maykäna ukat ¿kunsa yateqsna?

5 Jehová Diosajja, Moisesaruw israelitanakar qhespiyañapatak mayïna. Ukampis ¿kunapachas uk lurañapatak mayïna? ¿“Egipto markankir jaqenakan taqe yatiñapampi” wakichtʼat amuyaskäna ukhat mayïna? (Hech. 7:22-25). Janiwa. Llampʼu chuymanïña, humilde chuymanïñ yateqjjäna ukhaw mayïna (Hech. 7:30, 34-36). Egipto marka apnaqeri nayraqatan jan ajjsarañapatakis yanaptʼarakïnwa (Éx. 9:13-19). Jehová Diosajj kunjamtï, ukhamarak kunapachatï israelitanakar qhespiyañapatak Moisesar maykäna ukat ¿kunsa yateqsna? Diosajja, Jupjam chuymanïñatak chʼamachasipki, Jupar confiyapki ukanakaruw munañap lurapjjañapatak chʼam churi (Filip. 4:13).

6. ¿Jehová Diosajj kunjamtï David reyirojj Barzilai chachamp yanaptʼaykäna ukat kuns yateqsna?

6 Walja maranak qhepatjja, Jehová Diosajj Barzilai chachampiw David reyir yanaptʼayäna. Davidampi jaqenakapampejj Absalonat escapasipkäna ukhajja, ‘manqʼat awtjata umat pharjata’ ukhamaw uñjasipjjäna. Barzilai chachajj jilïrëjjchïnsa, jupasa yaqha chachanakas jakäwip niy aptʼasirjamaw jupanakar yanaptʼir sarapjjäna. Barzilai chachajj jilïrëjjatap laykojj janis kuns Diosatak lurañ puedjjaspa ukham janiw amuyaskänti. Antisas wajjtʼasirïtapatjja, kunapatï utjkäna ukampiw yanaptʼa muniri Diosan servirinakapar yanaptʼäna (2 Sam. 17:27-29). ¿Kunsa ukat yateqsna? Qhawqha maranïskstansa, Jehová Diosajj jiwas toqew kunatï jakañatak wakiski uk jan jikjjatañ puedipki uka jilat kullakanakar yanaptʼaspa (Prov. 3:27, 28; 19:17). Janis jupanakar jiwas pachpajj churañ puedkstanjja, donacionasampiw yanaptʼsna. Ukhamatwa ukampejj kunapachatï ukat kawkjantï yanaptʼajj wakiskani ukhajj yanaptʼasispa (2 Cor. 8:14, 15; 9:11).

7. 1) Simeón chacharojja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj mä profecía arsuñapatak yanaptʼäna? 2) ¿Kunatsa ukajj jiwasar chʼamañchtʼistu?

7 Simeón chachajja, Diosat jan jitheqtiri Jerusalenankir mä jilïr irpirïnwa. ‘Mesiasar uñjañkamajj janiw jiwkätati’ sasaw Jehová Diosajj jupar säna. Uka arunakajj wal chʼamañchtʼpachäna, jupajj walja maranakaw Mesiasar uñjañ suyaskäna. Diosajja, aguantatapatsa Jupar confiyatapatsa bendisïnwa. Mä urojja, ‘espíritu santompi irpatäsaw’ Simeonajj templor mantäna, ukanwa Jesusar uñjäna. Ukhaw Jehová Diosajj uka wawat mä profecía arsuñapatak yanaptʼäna, uka wawajj Cristoruw tukuñapäna (Luc. 2:25-35). Simeonajja, Jesusajj yatiyañ qalltkäna ukapachkam inas jan jakkchïnti, ukampis Diosajj uka profecía arsuñapatak yanaptʼkäna ukat wal yuspäräna. Jutïrinjja, Jesusan gobiernopajj kunjamsa aka oraqenkir taqe familianakar bendisini ukwa Diosat jan jitheqtiri Simeón chachajj uñjani (Gén. 22:18). Jehová Diosan munañap lurasiñapatak yanaptʼasajja, jiwasajj ukhamarakiw Diosar yuspärsna.

8. ¿Kunanak lurañatakis Jehová Diosajj yanaptʼistaspa?

8 Nayrïr patak maranakanjja, José sat wali wajjtʼasir mä chachaw Diosan munañap lurasiñapatak yanaptʼäna (Hech. 4:36, 37). Juparojj Bernabé sasaw apostolonakajj sapjjerïna, uka sutejj “Chuymachasirin Wawapa” sañ muni. Bernabeajj mayninakar wal chuymachtʼirïna, ukatwa uka suti uchapjjpachäna. Sañäni, Saulo chachajj cristianor tukjjäna ukhajja, congregacionanakar jan waltʼayañatak arknaqatap laykojj waljaniw jupar jakʼachasiñ ajjsarapjjäna. Ukampis Bernabeajj jupar wal chuymachtʼäna yanaptʼarakïna, ukatwa Saulojj jupar wal yuspärpachäna (Hech. 9:21, 26-28). Qhepatjja, ‘Antioquía de Siria cheqankir cristianonakajj chʼamañchtʼatäñwa munapjje’ sasaw Jerusalenankir jilïr irpirinakajj yatipjjäna. ¿Khitirus khitapjjäna? Bernabearuw khitapjjäna. Ukham lurasajj janiw pantjasipkänti, ¿kunatsa? Bernabeajja, “Tatitur taqe chuym arkasipkakim sasaw taqe jupanakar chʼamañchtʼäna” sasaw Bibliajj qhanañchi (Hech. 11:22-24). Jichhürunakanjja, Jehová Diosajj ukhamarakiw jilat kullakanakasar chuymachtʼañatak yanaptʼistaspa. Sañäni, mä munat familiarapajj jiwki ukanakar chuymachtʼañatakiw yanaptʼistaspa. Usutäki jan ukajj llakitäki ukanakar visittʼañatakisa jan ukajj jawstʼañatakis yanaptʼarakistaspawa. Ukampis ¿Bernabé chachjamarakit jiwasajj Diosan munañap lurasiñapatak yanaptʼañäni? (1 Tes. 5:14).

9. Jehová Diosajj kunjamtï Vasily jilatar yanaptʼkäna ukat ¿kunsa yateqsna?

9 Jehová Diosajja, Vasily sat mä jilatarojj wakichtʼat suma jilïr irpirïñapatakiw yanaptʼäna. Juparojja, 26 maranïkäna ukhaw jilïr irpirit uttʼayapjjäna. Ukapachajja, mayninakar yanaptʼañatakejj janis wakichtʼatäkaspa ukhamwa amuyasïna. Yamas jan walinakan uñjasiri jilat kullakanakar yanaptʼañ jukʼampiw ajjsaräna. Ukampis wali experienciani jilïr irpirinakampi, Jilïr Irpirinakataki ukat Congregacionan Yanapirinakapatak Escuelampiw wal yanaptʼäna. Suma jilïr irpirïñatakejj wal chʼamachasïna. Kunanaktï lurañ amtkäna ukanaks qellqtʼasïnwa. Ukanak mayat maya phoqasajja, janiw ajjsarayasjjänti. Jilatajj akham siwa: “Nayrajj ajjsaraykitäna ukanakajja, jichhajj wal kusisiyitu. Jehová Diosajj mä jilataru jan ukajj mä kullakar chuymachtʼañatak mä texto jikjjatañ yanaptʼitu ukhajj walpun kusista” sasa. Jilatanaka, jumanakatï Vasily jilatjam Diosan munañap lurasiñapatak yanaptʼañ munapjjstajja, Diosajj ukhamarakiw congregacionan jukʼamp lurañanak katoqapjjañamatak wakichtʼapjjätam.

¿KUNJAMSA DIOSAJJ YAQHEP WARMINAKAR YANAPTʼÄNA?

10. ¿Kunsa Abigail warmejj luräna, ukat kunsa jupat yateqsna?

10 Davidampi jupat jan jitheqtiri chachanakampejj Saúl reyin arknaqat uñjasipkäna ukhajja, yanaptʼwa munapjjäna. Mä kutinjja, Davidan jaqenakapajj wali utjirini Nabal sat israelita chachan ukaruw mä jukʼa manqʼa mayir sarapjjäna. Wasaran jupan uywanakap jarkʼaqapjjatap laykuw sarapjjäna. Ukampis Nabalajj jupatakik taqe kuns munirïnwa, janiw kunsa churañ munkänti. Ukatwa Davidajj wal colerasisin juparusa jaqenakaparus jiwarayañ amtäna (1 Sam. 25:3-13, 22). Ukampis Nabalan Abigail warmipaw uk jan lurañapatak jarktʼäna, jupajj wali suma uñnaqtʼani warmïnwa. Uka yatiñani warmejj jan ajjsarirïtapwa uñachtʼayäna. Davidampi jikisir sarasajja, nayraqataparuw altʼasïna. Ukatjja, jan phoqsusiñapatakiw amuytʼayäna, ukhamat jaqe jiwayirir jan purtʼasiñapataki. Jehová Diosan amparaparu jaytañapatakiw amuyump ewjjtʼarakïna. Humilde chuymampi parlatapasa wali amuytʼasis taqe kun luratapasa, Davidan chuymaparuw purtʼäna, Diosan khitanitätapsa amuyarakïnwa (1 Sam. 25:23-28, 32-34). Uka warmejj suma chuymanïñatakiw chʼamachasïna ukaw Jehová Diosan amtap phoqañatak yanaptʼäna. Jichhürunakanjja, ukhamarakiw walja kullakanakajj suma amuytʼasiri chuymanïñatak chʼamachasipjje, ukhamatwa Jehová Diosajj familiaparusa jilat kullakanakarus jupanak toqe chʼamañchtʼaspa (Prov. 24:3; Tito 2:3-5).

11. ¿Kunsa Salum chachan phuchanakapajj lurapjjäna, ukat khitinakas jichhürunakan jupanakat yateqasipjje?

11 Walja maranak qhepatjja, Salum chachan phuchanakapaw Jerusalenan perqanakap wasitat saytʼayañatakejj yanapapjjarakïna, ukhamatwa Diosan munañap lurasiñapatak yanaptʼapjjäna (Neh. 2:20; 3:12). Salum chachajj mä jilïrïkchïnsa (príncipe), phuchanakapamp chikaw wali chʼama, jakañ aptʼasirjam trabajo lurapjjäna (Neh. 4:15-18). Jupanakajj janiw tecoitanakan jilïri jaqenakapjamäpkänti, uka jaqenakajj janiw perqa saytʼayañatak yanapañ munapkänti (Neh. 3:5). Jerusalenan perqanakapajj 52 urunakanakwa saytʼayasïna, uk uñjasajja, Salum chachan phuchanakapajj wal kusisipjjpachäna (Neh. 6:15). Jichhürunakanjja, ukhamarakiw walja kullakanakajj Diosar yupaychañatak utanak lurasa, uka utanak askichasa yaqha ukhamanakan yanaptʼasajj wal kusisipjje. Kun sum lurañ yatipki ukasa, kusisit trabajipjjatapasa, Diosat jan jitheqtapjjatapasa taqe ukanak sum lurasiñapatakiw yanaptʼi.

12. Tabita warmirjamajja, ¿kun lurañatakis Jehová Diosajj yanaptʼistaspa?

12 Jehová Diosajja, ‘walja suma luräwinak’ lurañapataki, ‘pobrenakar’ yanaptʼañapataki, yamas viudanakar yanaptʼañapatakiw Tabita warmir yanaptʼäna (Hech. 9:36). Wali wajjtʼasirïtap layku, suma chuymanïtap laykojj waljaniw jiwatapat jachapjjäna. Ukampis apóstol Pedrojj Tabitar jaktaykäna ukhajja, wal kusisipjjäna (Hech. 9:39-41). ¿Kunsa Tabitat yateqtan? Wayn tawaqonakasa, chuymankipstatanakasa, chachanakasa, warminakas taqeniw jilat kullakanakasar yanaptʼsna (Heb. 13:16).

13. Ruth sat mä kullakarojja, ¿kunjamsa Diosajj munañap lurañapatak yanaptʼäna, kullakajj kamsänsa?

13 Ruth sat mä kullakajj misioneratwa serviñ munäna, jupajj wali ajjsarirïnwa. Tawaqetäsajja, ratukiw tratadonak churasajj utat ut sarirïna. Juparojja, predicañajj wal gustäna. Ukampis jaqenakampi Diosan Reinopat uta punkunakan parlañajj jupatak wali chʼamänwa. Ajjsarirïkchïnsa, kullakajj 18 maraniw precursor regularat serviñ qalltäna. 1946 maranjja, Galaad Escuelaruw saräna, ukatjja Hawái, Japón uka markanakanwa servïna. Ukanjja, waljaniruw suma yatiyäwinak yatiyäna, ukhamatwa Diosan amtap phoqasiñapatak yanaptʼäna. Niya 80 maranaka Diosan arunakap yatichasajja, kullakajj akham sänwa: “Jehová Diosajj walpun chʼamañchtʼawayitu, jan ajjsarirïñatakis yanaptʼawayituwa. Khititï Diosar confiyki ukarojja, Jupajj munañap lurañapatak yanaptʼaspawa” sasa.

DIOSAN MUNAÑAP LURAÑATAKEJJ KUNSA LURAÑASA

14. Colosenses 1:29 textorjamajja, ¿Diosan munañap lurasiñapataki yanaptʼañatakejj kunsa lurañasa?

14 Diosan servirinakapajja, nayratpachaw Diosan munañap lurasiñapatakejj kunaymanit yanaptʼawayapjje. Ukampis Jehová Diosaw ukatak jupanakar yanaptʼäna. ¿Diosajj jiwasar yanaptʼarakistaspati? Qhawqtï chʼamachasktan ukarjamaw yanaptʼistani (Colosenses 1:29 liytʼañataki). Jiwasatï yanaptʼañ muniri chuymanïstanjja, Jehová Diosaw kusisita yatiyañataki, suma yatichirïñatak yanaptʼistaspa. Chuymachtʼañ yatiñatakisa, taqe kun sum lurtʼañ yatiñatakisa, suma amigöñatakisa, jan ukajj kunatï amtap phoqasiñapatakejj wakiski uk lurañatakis yanaptʼarakistaspawa.

15. Kunjamtï 1 Timoteo 4:12, 15 texton siskejja, ¿kunsa wayna jilatanakajj Jehová Diosar mayipjjañapa?

15 Wayna jilata, ¿niyat jilïr jaqer tukjjäta? Jukʼamp lurañanak katoqapjjañapatakisa, congregacionan yanapiripat servipjjañapatakisa, wayna jilatanakaw munasi. Walja congregacionanakanjja, congregacionan yanapirinakapat sipansa jilïr irpirinakaw jukʼamp utji. Ukhamajj ¿congregacionan jukʼamp lurañ munañatak chʼamachasismati? Awisajja, yaqhep jilatanakajj akham sapjjewa: “Publicadoräsajj walikïsktwa” sasa. Jumatï ukham amuystajja, ‘congregacionan yanapiripat serviñ munañatak yanaptʼita, jumar jukʼamp serviñatakis chʼam churita’ sasaw Jehová Diosar mayisiñama (Ecl. 12:1). Wayna jilata, yanaptʼamaw munasi (1 Timoteo 4:12, 15 liytʼañataki).

16. ¿Kunsa Jehová Diosar mayiñasa, ukat kunatsa?

16 Jehová Diosaw kunatï munañap lurañatakejj wakiski uk lurañatak yanaptʼistaspa. Ukhamajj Jupar serviñ munañatakejja yanaptʼa mayiñäni, ukatjja, uk lurañatakejj chʼama mayirakiñäni. Waynäskstansa tawaqöskstansa jan ukajj chuymanëjjstansa, tiemposampi, chʼamasampi, kuntï lurañ yatktan ukampi, kunatï utjkistu ukampejj Diosar taqeni jachʼañchapjjañäni (Ecl. 9:10). Ajjsarirïtas laykusa jan ukajj jan kun lurirjam amuyasitas laykusa, Jehová Diosar taqe chuyma serviñ janipun qhepatak jaytañäniti. Waljsa jan ukajj mä jukʼaksa Diosatak lurstanjja, taqeniw wali munasiri Awkisar jachʼañchsna.

CANCIÓN 127 ¿Kunjam jaqëñajasa?

^ Párrafo 5 ¿Jehová Diosarojj janis jukʼamp serviñ puedjjsna ukhamti amuytanjja? ¿Diosan munañap lurañatakejj janis yanaptʼirjamäjjsna ukhamti amuytanjja? Jan ukajja, ¿Diosar jukʼamp serviñasajj janis wakisjjaspa ukhamcha amuytanjja? Aka yatichäwinjja, Jehová Diosajj kunjamsa amtap phoqañatakejj chʼamsa munañap lurañ munañsa churistaspa ukwa yatjjataskañäni.

^ Párrafo 3 Apóstol Pablojj nayrïr patak maranakan jakiri cristianonakarus aka carta qellqkchïnjja, uka arunakajj Diosan taqe servirinakapatakiwa.