Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jehová Diosjam sinttʼasirïñasawa

Jehová Diosjam sinttʼasirïñasawa

Jehová, Jehová, khuyaptʼayasiri sinttʼasiri Diosawa’ (ÉXO. 34:6, NM).

CANCIÓN: 57, 147

1. 1) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Moisesampi uñtʼayasïna? 2) ¿Kunatsa ukham uñtʼayasitapajj wali wakiskirejja?

MÄ KUTEJJA Moisesaruw Jehová Diosajj sutip yatiyäna, kunjam Diosasa uksa yatiyarakïnwa. Wali yatiñanïtapa, wali chʼamanïtap qhanstayañat sipansa, Diosajj kunja khuyaptʼayasirisa, kunja sinttʼasirisa ukanakwa nayraqat qhanañchäna (Éxo. 34:5-7). Moisesajj Jehová Diosampi yanaptʼatäñwa munäna, uk yatisaw Diosajj khuyaptʼayasirïtapsa sinttʼasirïtapsa yatiyäna (Éxo. 33:13). ¿Kunjamsa uk yatiñajj chʼamañchistu? Aka yatichäwinjja, kunjamsa sinttʼasirïñajj yaqhanakar yanaptʼañatak chʼamañchistu ukwa yatjjataskañäni.

2, 3. 1) ¿Kunatsa sinttʼasirïtanjja? 2) ¿Sinttʼasirïñat Bibliajj kamsisa uk kunatsa yatjjatañasa?

2 Jehová Diosajj sinttʼasiriwa, jaqenakajj jupar uñtasit luratarakïtanwa. Ukatwa jaqe masisat sinttʼastanjja. Diosar jan uñtʼir jaqenakas yaqhanakat sinttʼasipjjarakiwa (Gén. 1:27). Biblianjja sinttʼasiri chachanakatsa warminakatsa waljanitwa parli. Sañäni, kunapachatï pä warminakajj mä asu wawat waykasipjjäna ukhajja, khitis cheqpach taykapajja uk yatiñatakejja, uka wawar payar kharjapjjam sasaw Salomón reyejj säna. Uk istʼasasti wawan cheqpach taykapajj ‘¡janikiy jiwayamti, aka warmiruk churjjam!’ sasaw wawat sinttʼasisajj reyir ruwtʼasïna (1 Rey. 3:23-27). Faraonan phuchapajj ukhamarakiw Moisés wawar jawiran uñjäna ukhajj wal sinttʼasïna. Hebreonakan wawapätap layku jiwayatäñap yatkasasa, wawaparjamaw uywasjjäna (Éxo. 2:5, 6).

3 ¿Kunatsa sinttʼasirïñat jukʼampi yatjjatañasa? Jehová Diosajj jupjam sinttʼasirïñaswa muni (Efe. 5:1). Jupjam sinttʼasirsa lurawaykchistojja, pantjasirïtas laykojj munañasakwa thaqjjsna. Yaqhanakar yanaptʼañäniti, jan ukajj jiwasatakcha llakisjjañäni uk amtañajja, awisajj chʼamakïspawa. ¿Kunas jukʼamp sinttʼasirïñatak yanaptʼistaspa? Nayraqatajja, kunjamsa Jehová Diosasa jaqenakas sinttʼasirïpjjatap uñachtʼayapjjäna uk uñjañäni. Ukjjarusti, kunjamsa Jehová Diosat sinttʼasirïñ yateqassna, kunjamsa ukham lurañajj yanaptʼistu ukanakwa yatjjataskarakiñäni.

DIOSATWA SINTTʼASIRÏÑ YATEQASSNA

4. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosajj angelanakap Sodoma markar khitäna? 2) ¿Diosajj Lot chacharusa familiaparus yanaptʼkäna ukat kunsa yateqsna?

4 Jehová Diosajj kunja sinttʼasirisa ukajj Biblian walja kutiw qhanañchasi. Lot chachar yanaptʼañatakejj kunsa Diosajj luräna uk uñjañäni. Cheqapar sarnaqeri Lot chacharojja, kuna jan walinaktï Sodoma, Gomorra markankirinakajj lurapkäna ukajj walpun llakisiyäna. Uka jaqenakajj sinti qʼañu juchanakan sarnaqapjjäna, ukatwa Diosajj tukjañ amtäna (2 Ped. 2:7, 8). Jehová Diosajj angelanakaruw Lot chachar salvañatakejj khitäna, jupanakajj Lot chachas familiapas uka markat jankʼak mistupjjañapatakiw yanaptʼapjjañapäna. Ukampis Lot chachajj “janiw jankʼachaskänti, ukatwa angelanakajj [...] warmiparusa, pä phuchaparusa waysuwayapjjäna, ukatsti marka anqäjjaruw irpanukjjapjjäna jan jiwapjjañapataki” (Gén. 19:16). Kuna jan walinakansa Lot chachajj uñjasïna ukjja Jehová Diosajj sum amuyäna. Jichhürunakajj kuna jan walinakansa servirinakapajj uñjastan uksa sum amuyaraki (Isa. 63:7-9; Sant. 5:11, nota; 2 Ped. 2:9).

5. ¿Kunjamsa 1 Juan 3:17 textojj sinttʼasirïñ yatichistu?

5 Jehová Diosajj janiw sinttʼasiñampiki uñjkistuti, jan ukasti sinttʼasirïñwa servirinakapar yatichistu. Ukatakejj israelitanakar churkäna uka leyinakat may uñjañäni. Qollqe maytʼasirejja, isipwa maytʼirirojj garantiat churañapäna (Éxodo 22:26, 27 liytʼañataki). Ukampis qollqe maytʼirejj janïr Inti jalantkipanwa isip kuttʼayjjañapäna, ukhamat maytʼasirejj aruman jan thayjayasiñapataki. Jan khuyaptʼayasirejj janiw ukham lurañ munkaspänti, ukatwa Jehová Diosajj servirinakapar sinttʼasirïñ yatichäna. ¿Kunsa uka leyejj yatichistu? Jilat kullakanakasar kunansa yanaptʼsna uk amuyañasapuniwa. Tʼaqesipki ukhajj yanaptʼañasawa (Col. 3:12; Sant. 2:15, 16; 1 Juan 3:17 liytʼañataki).

6. Jehová Diosajj juchachasir israelitanakat sinttʼaskäna ukat ¿kunsa yateqsna?

6 Israelitanakajj walsa juchachasipkchïnjja Jehová Diosajj jupanakat sinttʼasïnwa. Biblianjja akham siwa: “Nayra awkinakapan Tatit Diosapasti, niya ukkhat niya ukkhatwa ewjja arunaka apayanïna khitanakap toqe, Tatitojj markapatsa, jakkäna uka lugaratsa khuyapayasitap layku” sasa (2 Cró. 36:15). Jiwasajj ukhamarakiw khitinakatï Jehová Diosar jan uñtʼapki ukanakat sinttʼasiñasa, jupanakajj arrepentisipjjaspawa, Diosan amigopäpjjarakispawa. Jehová Diosajj janiw juicio urun khitin jiwañapsa munkiti (2 Ped. 3:9). Ukatwa tiempo utjkipanjja uka juicio urut yatiyaskakiñasa, ukhamatwa Jehová Diosajj jupanakat sinttʼasisajj salvarakispa.

7, 8. ¿Kunatsa mä familiajj Jehová Diosaw jiwañat qhespiyistu sasin sapjjäna?

7 Jichhürunakanjja kunjamsa Jehová Diosajj servirinakapat sinttʼasi uk walja Testigonakaw uñjawayapjje. 1990 maranak qalltajja, yaqha aru parliri, yaqha costumbreni jaqenakaw Bosnia markan chʼajjwapjjäna, jiwarayasipjjarakïna. Ukapachajj kunas pasäna uk uñjañäni. Bosnia markatjja, jachʼa autotwa Testigonakajj Serbia markar mä jachʼa tantachäwir sarasipkäna. Jupanak taypinjja 12 marani Milan yoqallitumpi, jilapampi, awk taykapampiw sarasipkäna. Milanon awk taykapajj uka jachʼa tantachäwinwa bautisasipjjañapäna. Fronteranjja soldadonakajj yaqha kastäpjjatap laykuw autot saraqayapjjäna, ukampis mayni Testigonakarojj janiw jarkʼapkänti. Pä uru qhepatjja, ‘¿aka familiampejj kamachäsa?’ sasaw mä oficialajj celularar uñtasit mä radiota jilïripar jisktʼäna. Jilïripajja, “yaqha cheqar irpasin fusiltʼanim” sasaw säna. Ukham satapjja uka familiajj istʼapjjänwa.

8 Soldadonakajj parlasipkäna ukhajja, pä jan uñtʼat jaqenakaw uka familiar jakʼachasipjjäna. “Nanakajj Testigöpjjaraktwa, jumanakamp chika autonkasipkäna uka jilat kullakanakaw jumanakat yatiyapjjetu” sasaw jiskʼatak sapjjäna. Soldadonakajj janiw wawanakan documentop mayipkänti, ukatwa Milanompir jilapampirojj akham sapjjäna: “Frontera paskatañatakejj autor makatapjjam” sasa. Awk taykaparusti “jumanakajj controlapki uka uta qhepäjjnamwa pasapjjäta” sasaw sapjjarakïna. Uk istʼasasti Milanojj janiw jachirjamäkänsa ni larurjamäkänsa. Awk taykapajj akham sasaw uka jilatanakar jisktʼapjjäna: “¿Soldadonakajj janit jarkʼapkitani?” sasa. Sarjjapjjäna ukhajja, soldadonakajj uñchʼukisipkchïnsa, janis uñjapkaspa ukhamänwa. Milanompi jilapampejj fronter paskatasaw awk taykapampejj jikisjjapjjäna, ukatsti juntow jachʼa tantachäwir sarjjapjjäna. Jehová Diosaw oracionas istʼistu sasaw uka familiajj sapjjäna. Cheqas Jehová Diosajj janiw servirinakaparojj qhana amuykañpun yanaptʼkiti, ukwa Bibliajj amuyayistu (Hech. 7:58-60). Ukampis Milanojj akham siwa: “Jehová Diosas soldadonakar juyktʼaykaspa ukhamänwa, Jupaw jiwañat qhespiyapjjetu” sasa (Sal. 97:10).

9. ¿Kunjamsa arkapkäna uka jaqenakar Jesusajj uñjäna? (Página 8 ukankir dibujo uñjjattʼäta).

9 Jesusatwa sinttʼasirïñ yateqasiraksna. Jaqenakar “jan awatirini ovejanakjam qʼala usuchnoqata” uñjasajja, jupanakat walpun sinttʼasïna. Ukatwa “kunayman toqenakat yatichañ qalltäna” (Mat. 9:36; Marcos 6:34 liytʼañataki). Jesusajj janiw fariseo jaqenakjamäkänti, jupanakajj jaqenakat jan sinttʼasiri, jan khuyaptʼayañ muniri ukhamäpjjänwa (Mat. 12:9-14; 23:4; Juan 7:49). Jehová Diosar uñtʼapjjañapatakejja, ¿jiwasajj ukhamarakit jaqenakar taqe chuyma yanaptʼtanjja?

10, 11. ¿Sinttʼasirïñajj wakisipuniti? Uk qhanañchtʼma.

10 Awisajj janiw sinttʼasirïñajj wakiskapuniti. Sañäni, Saúl reyejja, Amaleq markan Agag reyipat sinttʼasisajj janiw jupar jiwaykänti, ukampis ukham luratapajj Jehová Diosatak janiw walïkänti. Uka markajj Diosan markapan enemigopänwa. Saúl reyejj amalequitanakarusa animalanakaparusa qʼal jiwarayañapäna, ukampis janiw ukham lurkänti. Saúl reyejj sinttʼasirïkaspas ukham amuyaspachäna, ukampis jan istʼasirïtapatjja Jehová Diosajj Israel markan reyïñatwa apaqäna (1 Sam. 15:3, 9, 15). Jehová Diosajj cheqapar uñjir Juezawa, kunas jaqenakan chuymapan utji ukanaksa yatirakiwa, ukatwa kunapachas sinttʼasirïñajj jan wakiski uksa sum amuyaraki (Lam. 2:17; Eze. 5:11). Diosajj niyaw jan istʼasiñ munirinakarojj castigani (2 Tes. 1:6-10). Ukapachajj jan wali jaqenakat janiw sinttʼaskaniti antisas jupanakar qʼal tukjani. Taqe chuyma servirinakapat sinttʼasisaw ukham lurani.

11 Khitinakarus Jehová Diosajj jiwayañapa, khitinakarus jan jiwayañapäkaraki ukjja janiw jiwasajj sisksnati. Jan ukasti jaqenakar yanaptʼañatakiw chʼamachasiñasa. Ukhamajj ¿kunjamsa jaqenakat sinttʼasitas uñachtʼaysna? Uk mä qhawqha uñjañäni.

KUNJAMSA SINTTʼASIRÏTAS UÑACHTʼAYSNA

12. ¿Mayninakat sinttʼasirïtas laykojj kunsa lursna?

12 Mayninakar yanaptʼañatakejj chʼamachasiñasapuniwa. Cristianonakajj jaqe masisatsa jilat kullakanakatsa sinttʼassna ukwa Jehová Diosajj muni (Juan 13:34, 35; 1 Ped. 3:8). Sinttʼasirïñajja, “maynimp chika tʼaqesiña” sañwa muni. Sinttʼasir jaqejj tʼaqesipki ukanakar yanaptʼañatakiw chʼamachasi. Ukhamasti, kunjamsa yaqhanakar yanaptʼsna uk amuytʼañasawa, inas kuna lurañanakansa yanaptʼsna (Mat. 7:12).

Mayninakar yanaptʼasaw sinttʼasirïtas uñachtʼaytanjja. (Párrafo 12).

13. Jan waltʼañanak utjki ukhajja, ¿kunjamsa jilat kullakanakajj yanaptʼasipjje?

13 Jan walinakan uñjasirinakar yanaptʼañasawa. Terremotonaka, jan ukajj yaqha ukham jan walinak utjki ukhajja, jilat kullakanakajj jankʼakiw sinttʼasiñat yanaptʼapjje. Jehová Diosan servirinakapajj ukham yanaptʼasirit uñtʼatäpjjewa (1 Ped. 2:17). Japón markankir mä kullakat parltʼañäni, jakaskäna uka cheqajja terremotompi umampi qʼala tukjataw 2011 maran uñjasïna. Japón markatsa yaqha markanakatsa waljaniw utanaka, Tantachasiñ Utanak askichañatakejj yanaptʼir sarapjjäna, ukaw kullakarojj wal chʼamañchtʼäna chuymachtʼarakïna. Jupajj akham siwa: “Uk uñjañajja, Jehová Diosajj wali munasirïtapa, Testigonakajj maynit maynikam yanaptʼasirïpjjatapa, jilat kullakanakas oraqpachan orasipkatapa amuyañatakiw yanaptʼitu” sasa.

14. ¿Kunjamsa usutanakarusa chuymaninakarus yanaptʼsna?

14 Usutanakaru, chuymaninakaru yanaptʼañäni. Usutanakaru, chuymaninakar tʼaqesir uñjtan ukhajja wal sinttʼastanjja. Uka jan walinakajj tukusjjaspa ukwa muntanjja, ukatwa Diosarojj Reinop jankʼaki jutañapatak mayistanjja. Uka uru puriniñapkamajj usutanakaru, chuymaninakaru yanaptʼañatakiw chʼamachastanjja. Libronak qellqeri mä chachajja, Alzheimer usuni mamapat akham sänwa: ‘Chuymankipstat mamajajj bañor sarkasaw atipjayasïna. Pichasiskäna ukhamaruw visitapjjerïkäna uka pä kullakanakajj timbre toctʼanipjjäna, kullakanakajj yanaptʼapjjerismati sasaw jistktʼapjjäna. Mamajasti akham sänwa: “Wali phenqʼasiñjamawa, yanaptʼapjjetasaya”’ sasa. Limpiañ tukuyasajja, juntʼüm wakichtʼapjjäna, jupamp parltʼasiñatakis quedasipjjarakïnwa. Uka warmin yoqapajj walpun yuspäräna, “Jehová Diosan Testigonakapajj kuntï yatichapki ukarjamaw lurapjje” sasaw sarakïna. ¿Jiwasajj ukhamarakit usutanakaru, chuymaninakar sinttʼasiñat yanaptʼañ muntanjja? (Fili. 2:3, 4).

15. ¿Diosan arunakap yatiyatasajj kunjamsa jaqenakar yanaptʼi?

15 Jehová Diosaru uñtʼapjjañapatak jaqenakar yanaptʼañäni. Jaqenakajj kunayman jan walinakana, llakinakanwa uñjasipjje. Ukatwa Diosar uñtʼapjjañapatakisa, Reinopajj kunanaktï jaqenak layku lurkani ukanaksa yatichañasa. Diosan leyinakaparjam sarnaqañajj kunjamsa jupanakar yanaptʼaspa uksa amuytʼayañasarakiwa (Isa. 48:17, 18). Yatiyasajj Jehová Diosaruw jachʼañchtanjja, jaqenakat sinttʼasitassa uñachtʼayaraktanwa. Ukhamajj ¿Diosan arunakap jukʼamp yatiyañatak chʼamachassnati? (1 Tim. 2:3, 4).

SINTTʼASIRÏÑAJJ JIWAS PACHPARUS YANAPTʼARAKISTUWA

16. ¿Kunjamsa sinttʼasirïñajj yanaptʼistu?

16 Amuyunak (salud mental) toqet yatjjattʼatanakajja, sinttʼasirinakajj janiw sinti usuntapkiti, mayninakampis sum apasipjjaraki sasaw sapjje. Jiwasatï tʼaqesipki ukanakar yanaptʼañänejja, kusisitäñäniwa, janiw sinti llakiskañäniti, ni sapakjamas amuyaskañäniti, janirakiw jan walinak utjipansa aynachtʼkañäniti. Ukhamasti sinttʼasirïñajj jiwas pachparuw yanaptʼistu (Efe. 4:31, 32). Yaqhanakar munastan, yanaptʼañatakis chʼamachastan ukhajja, kuntï Jehová Diosajj maykistu ukamp phoqaskatas yatisajj suma conciencianïtanwa. Sinttʼasirïñajj suma esposöñataki, suma esposäñataki, suma awk taykäñataki, suma amigöñatakiw yanaptʼistu. Sinttʼasir jaqenakajj jan walinakan uñjasipki ukhajj jankʼakiw yanaptʼa katoqapjje (Mateo 5:7; Lucas 6:38 liytʼañataki).

17. ¿Kunatsa sinttʼasirïñasajj wakisi?

17 Sinttʼasirïñajj jiwas pachparus yanaptʼkchistojja, Jehová Diosat yateqasitas layku, jupar jachʼañchañ munatas laykuw sinttʼasirïtanjja. Diosajj munasiriwa sinttʼasirirakiwa (Pro. 14:31). Ukatwa Jupat yateqasisin sinttʼasirïñatak chʼamachasiñasa. Ukhamatwa jilat kullakanakasampejj mayachtʼatäñäni, yaqhanakampis sum apasirakiñäni (Gál. 6:10; 1 Juan 4:16).