Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Diosajj taqe chʼamanïkchisa, khuyaptʼayasiriwa

Diosajj taqe chʼamanïkchisa, khuyaptʼayasiriwa

‘Jehová Diosajj jiwasanakan laqʼätas yatiwa, ñeqʼet luratäpjjatassa yatirakiwa’ (SAL. 103:14).

CANCIÓN: 30, 10

1, 2. 1) Akapachan munañanïpki uka jaqenakat sipanjja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj jaqenakar uñji? 2) ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

AKAPACHAN munañanïpki ukanakat waljanejja, “munañaparuw jaqenakar apnaqapjje” tʼaqesiyapjjaraki (Mat. 20:25; Ecl. 8:9). Ukampis Jehová Diosajj janiw ukhamäkiti, Jupajj taqe chʼamanïkchisa pantjasir jaqenakat khuyaptʼayasiwa, kunjamsa jikjjatasipjje uksa amuyarakiwa. Jupajj munasiñampiw uñjistu, kunjamsa jikjjatastan, kunanaksa jakañatak muntan uks yatirakiwa. Maysa toqetjja, ‘ñeqʼet luratätassa yatiwa’ ukatwa kuntï jan lurirjamäktan uk jan maykistuti (Sal. 103:13, 14).

2 Nayrajj kunjamsa Diosajj servirinakapat khuyaptʼayasïna ukajj Biblian qellqatawa. Uk jichhajj kimsa uñjañäni. Maya, Samuelojj mä yatiyäw jachʼa jilïr sacerdoter yatiyañapäkäna ukhajja, Jehová Diosajj munasiñat yanaptʼänwa. Paya, Jehová Diosajj Israel markar pʼeqtʼañapatak Moisesar maykäna ukhajja, pacienciampiw jupar uñjäna. Kimsa, Diosajj israelitanakar Egiptot irpsunïna ukhajj jupanakat khuyaptʼayasïnwa. Uka sarnaqäwinakajj kunsa Jehová Diosat yatichistu, kunsa jiwasas yateqsna uk amuytʼañäni.

DIOSAJJ MÄ WAWARUW YANAPTʼI

3. 1) ¿Kunas mä arumajj Samuelur pasäna? (Página 23 ukankir dibujo uñjjattʼäta). 2) ¿Kunsa uka toqet jisktʼassna?

3 Samuelojj wawatpachaw Jehová Diosarojj tabernaculon serviñ qalltäna (1 Sam. 3:1). Mä arumajja, ikintir sarjjäna uka qhepat kunatï jan pasirïkäna ukaw pasäna (1 Samuel 3:2-10 liytʼañataki). * Mä aruw sutipat jawsanïna, Samuelojj Elí sat jachʼa jilïr sacerdotew jawsanpachitu sasaw amuyäna. Ukatwa Elí sacerdoten ukar jankʼak sarasajj akham säna: “Akajj juttwa, ¿kunatakis jawsista?” sasa. Elí sacerdotejja, “janiw nayajj jawsksmati” sasaw säna. Qhepatjja mayampiw ukajj pasäna. Kimsa kutinsti, Elí sacerdotejj Jehová Diosan jawsaskatap amuyasajja, mayan kunsa sañapa ukwa Samuelur yatichtʼäna. Jupasti ukhamwa luräna. Ukampis ¿kunatsa Diosajj khitis jawsaskäna uk Samuelur qalltatpach jan yatiykpachäna? Bibliajj janiw uk qhanañchkiti. Amuyatajja, Samuelojj kunjamsa jikjjatasispa uk amuyasaw jan qhanañchkpachänti. ¿Kunatsa ukham sistanjja?

4, 5. 1) Elí chachar jan wali yatiyäwinak yatiyam sasin Jehová Diosajj Samuelur säna ukhajja, ¿kunsa Samuelojj luräna? 2) ¿Kunsa aka sarnaqäwejj Jehová Diosat yatichistu?

4 (1 Samuel 3:11-18 liytʼañataki). Moisesan Leyiparjamajja, wawanakajj jilïr jaqenakar respetapjjañapänwa, yamas ‘marka apnaqapki uka jilïrinakarojj’ jukʼampiw respetapjjañapäna (Éx. 22:28; Lev. 19:32). Ukhamajj Elí chachar mä jan wali yatiyäwi yatiyañajj Samuelutak chʼamakïpachänwa. Cheqas “Samuelojj ajjsararakïnwa kuntejj Tatitojj unañchäwin siskatayna ukanak Elí sacerdoteru yatiyañjja” sasaw Bibliajj qhanañchi. Ukampis Jehová Diosaw Samuelurojj jawsaskäna, ukjja Elí chachajj qhanwa amuyäna. Ukatwa Samuelur akham säna: ‘Tatitojj kunsa parlawaytam uk jan imtʼas taqpach yatiyita’ sasa. Jupasti, “kuntejj Tatitojj yatiykatayna ukanakjja jan kunsa imtʼasaw yatiyäna”.

5 Elí chachajja, uka arunak istʼasajj janiw añch sustjaskpachänti, kunattejj uka nayrakiw “mä profetajj” niya ukham yatiyäwinak yatiyäna (1 Sam. 2:27-36). Uka sarnaqäwejja, Jehová Diosajj wali yatiñanïtapa khuyaptʼayasirïtapwa yatichistu.

6. Kunjamtï Diosajj Samuelur yanaptʼkäna ukatjja, ¿kunsa yateqsna?

6 ¿Kunsa Samuelun sarnaqäwipat yateqaraksna? Wayn tawaqonakajj kuna jan walinakansa uñjasipjje, ukhaman uñjasisajj kunjamsa jikjjatasipjje ukjja, Jehová Diosajj amuyiwa. Tawaq kullaka, jan ukajj wayna jilata, ¿jumat jilïrïpki ukanakar predicañ ajjsartati? ¿Yateqer masinakamat mayjäñajj jumatak chʼamakiti? Diosajj wal yanaptʼañ muntamjja, ukatwa kunjamas jikjjataskta uk Jupar taqpach yatiyañama (Sal. 62:8). Biblian qellqatäki uka Samuel waynitjam sarnaqer wayn tawaqonakat amuytʼam, jumjam uñjasir wayn tawaqonakampisa jilïr jilat kullakanakampis parltʼarakim. Kunjamsa Diosajj jan walinakar saykatapjjañapatak yanaptʼawayi uka toqenakatwa jupanakamp parltʼasma.

DIOSAJJ MOISESAR PACIENCIAMPIW UÑJÄNA

7, 8. ¿Kunjamsa Diosajj Moisesat khuyaptʼayasïna?

7 Moisesajj 80 maranëjjäna ukhajja, Egipto markatwa israelitanakarojj jan esclavöjjapjjañapatak irpsuniñapäna, ukwa Jehová Diosajj mayïna, ukampis uk lurañajj jupatak wali chʼamäpachänwa (Éx. 3:10). Moisesajj ovej awatirikïnwa, jupajj 40 maranakaw ovejanak Madián cheqan awatïna, ukhamajj uka luräw katoqasajj wal sustjaspachäna. Ukatwa Diosar akham säna: “¿Khitïtsa nayajja, Faraonan ukaru sarasina Egipto markat israelitanakaru apsuniñatakejja?” sasa. Ukampis Diosajja, “saram, nayawa jumampiskäjja” sasaw säna (Éx. 3:11, 12). Ukatsti akham sarakïnwa: “Israelitanakan jilïrinakapasti arunakam istʼasinjja jaysapjjätamwa” sasa. Jehová Diosajj ukhamsa siskchïnjja, Moisesajj Diosar akham saskakïnwa: “Jupanakasti janiw creepkitaspati, ni arunakajjsa istʼañ munapkarakispati” sasa (Éx. 3:18; 4:1). Ukham sasinjja, Moisesajj Diosar janis istʼañ munkaspa ukhamänwa. Ukampis Diosajj janiw pacienciampik uñjkänti, jan ukasti milagronak lurañapatakiw chʼam churäna. Cheqas Bibliarjamajja, Moisesaw nayrïr kutejj taqe jaqenakat sipans Diosat uka chʼam katoqäna (Éx. 4:2-9, 21).

8 Ukhamäkchïnsa, Moisesajj Diosar akham sänwa: “Nayajj janiw suma parlirïkti” sasa. Ukampis Diosajj jupar sarakïnwa: “Nayawa jumampïskäjja kunapachatejj parlkäta ukkhajja, ukhamarak nayarakiw yaticharakïma kunanaktejj arsuñamäki uksa” sasa. Ukham satpachasa Moisesajj janiw Diosar istʼañ munkänti, “¡Ay Tata!, rogtʼassmawa, yaqhaki khitham” sasaw säna. Ukatwa Jehová Diosajj jupatak colerasïna, ukhampachas jupat khuyaptʼayasïnwa, ‘Aaronaw juma lanti parlani’ sasaw säna (Éx. 4:10-16).

9. Jehová Diosajj Moisesat khuyaptʼayasïnwa, pacienciampiw uñjarakïna, ¿kunjamsa ukajj Moisesar yanaptʼäna?

9 ¿Kunsa uka sarnaqäwejj Jehová Diosat yatichistu? Niyakejjay Diosajj taqe chʼamanïchejja, kuntï siskäna uk lurañapatakejj ajjsarayasaw Moisesampejj istʼayasispäna. Ukampis Diosajj janiw uk lurkänti, jan ukasti, munasiñampi pacienciampiw uka humilde serviriparojj jan ajjsarañapatak yanaptʼäna. ¿Diosan ukham luratapajj Moisesar yanaptʼpachänti? Yanaptʼänwa. Moisesajj qhepat wali sumwa Diosan markapar pʼeqtʼäna. Kunjamtï Diosajj jupat khuyaptʼayaskäna, pacienciampis uñjkäna, ukhamarakiw jupajj mayninakar uñjäna (Núm. 12:3).

¿Kunjamtï Diosajj taqenirus sum uñjki ukhamti jumajj mayninakar uñjarakta? (Párrafo 10).

10. ¿Kunjamsa Jehová Diosjam khuyaptʼayasirïñajj yanaptʼistu?

10 ¿Kunampsa uka sarnaqäwit yateqaraksna? Jiwasanakatï esposöstan, awkïstan, taykästan, jan ukajj congregacionan jilïr irpirïstanjja, yaqhanakjjarojj mä jukʼa munañanïtanwa. Ukhamajja, Jehová Diosjamarakiw mayninakat khuyaptʼayasiñasa, munasiñampisa pacienciampis uñjañasa (Col. 3:19-21; 1 Ped. 5:1-3). Jiwasatï Jehová Diosata, Jesucristot yateqasiñatak chʼamachasiñäni ukhajja, jilat kullakanakasajj janiw jiwasamp parlañ ajjsarapkaniti, maysa toqetjja, jupanakarojj chʼamañchtʼañäniwa (Mat. 11:28, 29). Jiwasjamäñsa munapjjarakiniwa (Heb. 13:7).

TAQE CHʼAMANÏKCHISA, KHUYAPTʼAYASIÑAT SALVIRI DIOSAWA

11, 12. Jehová Diosajj israelitanakar Egiptot irpsüna ukhajja, ¿kunsa jan ajjsarapjjañapatakejj luräna?

11 Israelitanakajj 1513 antes de Cristo maran Egiptot mistjjapjjäna ukhajja, kimsa millonats jiläpjjpachänwa. Jupanak taypinjja, wawanaka, chuymankipstatanaka, usutanakaw utjpachäna, usurnukstatanakas utjarakpachänwa. Ukham walja jaqenakar pʼeqtʼañatakejj maynejj paciencianïñapänwa, munasirïñaparakïnwa. Jehová Diosajj ukham chuymanïtapwa Moisés toqejj uñachtʼayäna. Ukaw israelitanakarojj Egipto markat mistjjapjjäna ukhajj jan ajjsarapjjañapatak yanaptʼäna (Sal. 78:52, 53).

12 ¿Kunsa Jehová Diosajj jan ajjsarapjjañapatakejj luräna? Israelitanakarojj “mä jachʼa ejercitor uñtat[wa]” Egipto markat irpsüna (Éx. 6:26). Uka markat ukham mistuñajja, jan ajjsarayasiñatakiw jupanakar yanaptʼäna, kunattejj Jehová Diosaw taqe kunsa uñjaskäna. Maysa toqetjja, jupanakarojj “mä qenayaw urojj irpäna, nina qhanaw arumajj irparakïna”, ukhamatwa Jehová Diosajj jupanakamp chikäskatap uñachtʼayäna (Sal. 78:14). Ukham lurasajja, Diosajj akham siskaspas ukhamänwa: “Jan ajjsarapjjamti. Nayaw irpasipkäma, jan walinakatsa jarkʼaqasipkarakïma” sasa. Uka arunakarojj taqe chuymaw israelitanakajj confiyapjjañapäna.

Mar Rojo sat qotanjja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj israelitanakat khuyaptʼayasitap uñachtʼayäna? (Párrafo 13).

13, 14. 1) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj israelitanakar yanaptʼäna? 2) ¿Kunjamsa Diosajj egipcionakjjar chʼamanïtap uñachtʼayäna?

13 (Éxodo 14:19-22 liytʼañataki). Jichhajja, israelitanakamp chikäksnas ukham amuytʼañäni. Faraonan ejercitopampina Mar Rojo sat qotampin chika taypinkasktanwa, janiw kawkirus sarirjamäktanti. Ukampis akatjamatwa jiwas nayraqat sarki uka qenayajj Egipto soldadonakampi jiwasanakampi taypiru saytʼi. Egipcionakarojj chʼamaktʼayiwa, jiwasanakatakisti qhantʼarakiwa. Ukatsti, Moisesajj amparapwa qotjjaru loqti, ukatwa inti jalsu toqet thayajj wal thaytʼanisin qot payar jaljtayi. Ukhamatwa mä ancho thakejj jistʼarti. Jiwasasa, familiasasa, uywanakasasa, yaqha israelitanakas uknam sarañwa qallttanjja. Ukampis uka thakejj janiw ñeqʼëkiti ni llustʼäkisa, jan ukasti wañakiwa, ukhamajj uknam sarañajj janiw chʼamäkiti. Jan ratuki saririnakas qota khurkatarojj puripjjewa.

14 (Éxodo 14:23, 26-30 liytʼañataki). Uk pasañkamajja, jachʼa jachʼa tukuri, jan amuytʼasir Faraonajj arktanistuwa. Ukatjja, Moisesajj mayampiw amparap qotjjaru loqti. Umasti kunjamäkäntejj ukhamaruw mayak jistʼthapti, Faraonasa ejercitopas taqeniw ukan jiwarapjje (Éx. 15:8-10).

15. ¿Kunsa israelitanakan sarnaqäwipat yatjjatañajj Jehová Diosat yatichistu?

15 ¿Kunsa uka sarnaqäwejj yatichistu? Jehová Diosajj taqe kunsa suma ordentʼat luriri Diosawa, uk yatiñajj jan ajjsarañatakiw yanaptʼistu (1 Cor. 14:33). Diosajj mä awatirïkaspas ukhamaw wali munasiñampi uñjistu. Jan walinakatsa uñisirinakasatsa kunaymaninakatwa jarkʼaqarakistu. Taqe ukanak yatiñajj akapachan jan ajjsarayasiñatakiw yanaptʼistu, kunattejj akapachajj niya tukusiñampïskiwa (Prov. 1:33).

16. Jehová Diosajj kunjamtï israelitanakar qhespiykäna uk yatjjatañajj ¿kunjamsa yanaptʼistu?

16 Jehová Diosajj servirinakapat wal llakisi, ukatwa Jupamp sum apasiñatakejj yanaptʼistu, jan walinakatsa markpacharuw jarkʼaqarakistu. Niya puriniñampïski uka wali tʼaqesiñ tiemponsa yanaptʼaskakistaniwa (Apoc. 7:9, 10). Ukhamajja, wayn tawaqöstansa, chuymankipstatästansa, usutästansa, usurnukstatästansa, jan ukajj kʼumaräskstansa, uka tiempo purinini ukhajj janiw ajjsarayaskañäniti. * Antisas Jesusan aka arunakapwa amtañäni, jupajj akham sänwa: “Jumanakajj cheqaki saytʼasipjjam, pʼeqsa waytapjjarakim, salvasiñanakamajj jakʼankjjewa” sasa (Luc. 21:28). Ukhamajj Magog markat Gog sasin uñtʼatäki, mä arunjja, Faraonat sipans jukʼamp chʼamani mayachtʼat markanakajj Diosan markap contra saytʼapkani ukhajja, Diosarojj confiyaskakiñäniwa (Ezeq. 38:2, 14-16). Ukapachanjja, ¿kunatsa jan sint llakiskañäni? Jehová Diosajj jichhakamas pachpakïskiwa, ukatwa jan llakiskañäniti. Jupajj nayrjamarakiw munasiñat qhespiyistani (Is. 26:3, 20).

17. 1) Jehová Diosajj kunjamsa markapar uñji uka toqet Biblian yatjjatkasajja, ¿kunsa lurañasa, ukat kunjamsa ukajj yanaptʼistani? 2) ¿Kunsa akjjar jutkani uka yatichäwin yatjjataskañäni?

17 Aka yatichäwinjja, Diosajj kunjamsa markapar munasiñampi cuidi, khuyaptʼayi, irpi, jan walinakats qhespiyi ukanakwa kimsa sarnaqäwinakat yatjjatawaytanjja. Ukanakat lupʼisajja, ‘¿kunsa akajj Jehová Diosat yatichitu?’ sasin jisktʼasiñasawa. Ukaw Jehová Diosar jukʼamp munasiñataki, confiyañataki, jukʼamp sum uñtʼañatak yanaptʼistani. Akjjar jutkani uka yatichäwinjja, kunjamsa familiansa, congregacionansa, yatiykasas mayninakajj kunjamäsipkis uk amuysna ukwa yatjjataskañäni.

^ Párrafo 3 Ukapachajja, Samuelojj 12 maranïskänwa sasaw sarnaqäwinakat qellqeri Josefo chachajj qhanañchäna.

^ Párrafo 16 Armagedonat salvasipkani ukanakat yaqhepajj usurnukstata, usuta ukhamäsipkakiniwa. Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajj kunayman usutanakaruw qolläna (Mat. 9:35). Ukhamajja, Armagedonat salvasipkani uka usutanakarojj qollaniwa. Ukampis jiwatat jaktanirinakar qollañajj janiw wakiskaniti, kunattejj kʼumaraw jupanakajj jaktanjjapjjani.