Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

38 YATICHÄWI

“Nayar jutapjjam, [...] nayaw jumanakar samarañ churapjjäma”

“Nayar jutapjjam, [...] nayaw jumanakar samarañ churapjjäma”

“Nayar jutapjjam, taqe qarjatanaka, jatjatanaka, nayaw jumanakar samarañ churapjjäma” (MAT. 11:28).

CANCIÓN 17 Nayaw yanaptʼäma

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. Mateo 11:28-30 textorjamajja, ¿kunsa Jesusajj jaqenakar säna?

JUPAR istʼasipkäna uka jaqenakarojja, Jesusajj akham sänwa: “Nayar jutapjjam, [...] nayaw jumanakar samarañ churapjjäma” sasa (Mateo 11:28-30 liytʼañataki). Uka arunakjja janiw aleqak siskänti. Amuytʼañatakejja, Jesusajj kunjamsa mä wali usuta warmir samarañ churäna, jan ukajj yanaptʼäna uka toqet parltʼañäni.

2. ¿Kunjamsa Jesusajj mä usut warmir yanaptʼäna?

2 Uka warmejj wal yanaptʼatäñ munäna. Walja doctoranakampiw qollayasïna. 12 maranakaw tʼaqesjjäna, janiw khitis qollañ puedkänti. Ukhamarus Moisesan Leyiparjamajja, uka warmejj qʼañut uñjatänwa (Lev. 15:25). Ukampis ‘Jesusaw usutanakar qollaski’ sasin yatïna ukhajja, jupar thaqeriw saräna. Jikjjatasajj patjja isipan flecopwa llamktʼäna, ukatsti ukaratpachaw qollatäjjäna. Ukampis Jesusajj janiw qolla mayak qollkänti, jan ukasti munasiñampi respetompiw uñjäna, “wawa” sasaw sarakïna. Ukham qollatäsajja, uka warmejj usupat samarpachänwa, wali chʼamañchtʼataw jikjjatasirakpachäna (Luc. 8:43-48).

3. ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchañäni?

3 Kunjamatï uka warmejj Jesusar thaqer sarañatak chʼamachaskänjja, ukhamarakiw jiwasajj Jesusar jakʼachasiñatak chʼamachasiñasa. Jichhürunakanjja, janiw Jesusajj jupar jakʼachasipki ukanakar mä milagro toqejj qollkiti. Ukampis “nayar jutapjjam, [...] nayaw jumanakar samarañ churapjjäma” sasin invittʼaskakistuwa. Aka yatichäwinjja, aka phesqa jisktʼanakaruw qhanañchañäni: ¿Kunjamsa Jesusar jakʼachastanjja? ¿Jesusajj “yukuj jumanakjjar apapjjam” sasin kamsañsa munpachäna? ¿Kunsa Jesusat yateqsna? ¿Kunjamsa Diosat yatichañajj samarañ churistu, jan ukajj chʼamañchistu? ¿Kunjamsa Jesusan yukup jiwasjjar apasajj samarat jakasiskaksna?

“NAYAR JUTAPJJAM”

4, 5. ¿Kunjamanakatsa Jesusar jakʼachastanjja?

4 Jesusarojja, yatichäwinakapata luratanakapat yatjjatasaw jakʼachastanjja (Luc. 1:1-4). Ukatakejja, sarnaqäwipajj Biblian qellqatäki ukanakwa yatjjatañasa. Janiw khitis jiwas lantejj uk lurkaspati. Maysa toqetjja, Jesusan discipulopäñ amtasa, bautisasiñ amtasaw jupar jakʼachasiraktanjja.

5 ¿Kunjamsa Jesusar jakʼachasiraksna? Jilïr irpirinakaru yanaptʼa mayisaw jakʼachasiraksna. Jupanakajja, Jesusan mä regalopäpkaspas ukhamäpjjewa, jupanak toqew Jesusajj arkirinakapar sum uñji (Juan 21:16; Efes. 4:7, 8, 11; 1 Ped. 5:1-3). Ukampis jilïr irpirinakajja, janiw kuntï amuyktan, kuntï munktan ukanak aleq ukhamatak yatipkaspati, jan ukasti, jiwasaw jupanakar yanaptʼa mayiñasa. Julian sat mä jilatat parltʼañäni, jupajj akham siwa: “Usutätaj layku Betel jaytayäta ukhajja, mä amigojaw jilïr irpirinakamp parlañajatak chʼamañchtʼitäna. Qalltanjja, janis yanaptʼa mayiñajj wakiskaspa ukhamwa amuyayäta. Ukampis yanaptʼa mayiyäta ukhajja, jilatanakajj walpun chʼamañchtʼapjjetäna, mä wali suma regalsa katoqkirista ukhamänwa” sasa. Julian jilataru visittʼapkäna ukham taqe chuyma Diosar serviri jilïr irpirinakajja, “kunjamtï Cristojj amuyki” uk yatiñatakiw yanaptʼapjjestaspa. Mä arunjja, Cristojj kunjam amuyunisa kunjam chuymanisa uk amuyañataki jupat yateqasiñatakiw yanaptʼapjjestaspa (1 Cor. 2:16; 1 Ped. 2:21). Ukham yanaptʼasajja, mä wali suma regalsa churapkistaspa ukhamawa.

“YUKUJ JUMANAKJJAR APAPJJAM”

6. “Yukuj jumanakjjar apapjjam” sasinjja, ¿kamsañsa Jesusajj munpachäna?

6 Jesusajj “yukuj jumanakjjar apapjjam” sasin invittʼasajja, inas ‘nayamp apnaqatäñ iyawsapjjam’ sañ munchïna, jan ukajja, ‘yukuj apasa nayamp chika Diosar serviñäni’ sañ munarakchïna. Kamsañjjay munchïna, Diosar serviñatakejj wal chʼamachasiñasa.

7. Mateo 28:18-20 textorjamajja, ¿Jesusajj kun lurapjjam sistusa, ukat kuna toqetsa jan pächasiñasäki?

7 Uka invitacionar iyawsatasjja, Jehová Diosar jakäwis katuyasisa, bautisasisaw uñachtʼaytanjja. Jesusajj taqeniruw jupar jakʼachasipjjañapatak invittʼi, ukhamajj Diosar taqe chuyma serviñ munirinakarojj janiw khitanukkaniti (Juan 6:37, 38). Jehová Diosajj Yoqaparu jaytki uk lurañanjja, Criston taqe arkirinakapaw yanaptʼasktanjja. Jesusajj uk phoqañatak yanaptʼapunistaniwa, uka toqet janipun pächasiñäniti (Mateo 28:18-20 liytʼañataki).

‘NAYAT YATEQASIPJJETA’

Mayninakarojj Jesusjamarak chʼamañchtʼañäni. (Párrafos 8-11). *

8, 9. 1) ¿Kunatsa humilde chuyman jaqenakajj Jesusampïñ wal munapjjäna? 2) ¿Kunanaksa jisktʼasiñasa?

8 Humilde chuyman jaqenakajj Jesusampïñ wal munapjjäna (Mat. 19:13, 14; Luc. 7:37, 38). ¿Kunatsa? Jesusajj janiw fariseonakjamäkänti. Religión pʼeqtʼiri uka jaqenakajja, jan sinttʼasiri jachʼa jachʼa tukuri ukhamäpjjänwa (Mat. 12:9-14). Ukampis Jesusajj munasiri humilde ukhamänwa. Fariseonakasti, jupanakatakik taqe kuns muniri, wali uñtʼatäñ muniri ukhamäpjjänwa. Ukampis Jesusajja, jumanakajj jan ukhamäpjjamti, antisas humilde chuymanïpjjam, jaqe masimarus yanaptʼapjjam sasaw discipulonakapar yatichäna (Mat. 23:2, 6-11). Fariseonakajj ajjsarayasaw jaqenakar munañaparjam apnaqapjjäna (Juan 9:13, 22). Jesusasti, munasiñampi suma arunakampiw jaqenakar chʼamañchtʼäna.

9 ¿Kunsa Jesusat yateqsna? Akham jisktʼasiñäni: “¿Yaqhanakajj humilde chuymanitti, llampʼu chuymanitti uñtʼapjjetu? ¿Mayninakar yanaptʼañ laykojja, kuna lurañanakatï jan yäqañjamäki, jan ukajj jan importantëki ukanak taqe chuymat lurtjja? ¿Jaqenakarojj munasiñampit uñjtjja?” sasa.

10. ¿Kunatakis Jesusajj chʼamachasïna?

10 Jesusajja, sumankañ utjañapataki, jupamp chika Diosar serviñajj discipulonakapatak kusiskañäspa ukatakiw chʼamachasïna, jupanakarus kusisitaw yaticharakïna (Luc. 10:1, 19-21). Jupar jisktʼapjjañapatakis discipulonakapar chʼamañchtʼänwa, kunsa amuyapjje uks wal yatiñ munäna ukatwa jupanakar jisktʼäna (Mat. 16:13-16). Kunjamatï thayata juyphita jarkʼaqat plantanakajj sum panqarkejja, ukhamarakiw discipulonakajj Jesusamp chika Diosar servisajj sum panqarapjjäna, mä arunjja, Jesusan yatichäwinakap sum yateqapjjäna, suma luräwinakwa lurapjjarakïna.

Munasiri, fácil parltʼkaya ukhamäpjjañäni.

Diosan arunakap taqe chuyma yatiyapjjañäni.

Humilde chuymani, trabajtʼiri ukhamäpjjañäni. *

11. ¿Kunanaksa jisktʼasiñasa?

11 Jiwasatï pʼeqtʼirïstanjja, akhamwa jisktʼasiñasa: “¿Trabajonsa utansa kunjamsa mayninakar uñjtjja? ¿Taqenimpis sumti apastjja? ¿Yaqhanakajj facilakit kuns jisktʼapjjetu? ¿Nayjam jan amuyapki ukanakar istʼañatak chʼamachastti?” sasa. Janipun fariseo jaqenakjamañäniti, jupanakajja, kun jisktʼatas wal colerasipjjäna, jupanakjam jan amuyapkäna ukanakarus jan waltʼayañatakiw arknaqapjjäna (Mar. 3:1-6; Juan 9:29-34).

‘SAMARAÑ JIKJJATAPJJÄTAWA’

12-14. Jesusajj jaytawaykistu uka luräwi phoqañajj ¿kunatsa chʼamañchtʼistu?

12 Jesusajj jaytawaykistu uka luräwi phoqasajja, ¿kunatsa samarañ jikjjattanjja, mä arunjja, kunatsa uk lurañajj chʼamañchtʼistu? Ukanakat mä qhawqha yatjjatañäni.

13 Suma pʼeqtʼirinakanïtanwa. Jehová Diosajj Alajjpachankir Diosäkchisa, yuspärasiri sinttʼasiri ukhamawa. Kuntï Jupar serviñatak lurktan uk wali valoranitwa uñji (Heb. 6:10). Kun lurañastï munki uk phoqañatakis chʼamwa churarakistu (2 Cor. 4:7; Gál. 6:5). Jesucristo Reyisajja, kunjamsa yaqhanakar uñjañasa uk luratanakapampiw yatichistu (Juan 13:15). Jiwasar uñjiri jilïr irpirinakasti, ‘jachʼa awatiri’ Jesusat yateqasiñatakiw chʼamachasipjjaraki (Heb. 13:20; 1 Ped. 5:2). Jupanakajj jiwasar yatichapkistu jan walinakat jarkʼaqapkistu ukhajja, jan ajjsarirïñataki, jiwasar chʼamañchtʼañataki, munasirïñatakiw chʼamachasipjje.

14 Suma amigonakampiw Diosar sirvtanjja. Akapachanjja, janiw khitis jiwasjam amigonakanisa ni jiwasjam lurañanis utjkiti. Sañäni, jilat kullakanakasajj Diosatakjam sarnaqerïpjjewa, ukampis janiw jiwasat sipan jilïrïpkaspas ukham amuyasipkiti. Kuns sum lurañwa yatipjje, ukampis janiw jachʼa jachʼa tukupkiti, jaqe masiparojj jupanakat sipan jilïrïpkaspas ukhamwa uñjapjje. Jiwasarojja, janiw trabajir masiparjamak uñjapkistuti, jan ukasti amigonakaparjamaw uñjapjjestu. Wal munasipjjestu, jiwas laykus jakäwip aptʼasipjjarakispawa.

15. ¿Kunjamsa Diosat yatichasajj jikjjatastan?

15 Wali wakiskir lurañanïtanwa. Jehová Diosatwa jaqenakar yatichtanjja, Supayan kʼarinakapsa qhanstayaraktanwa (Juan 8:44). Supayajja, kʼarinak yatichasaw jaqenakar aynachtʼayi. Sañäni, Jehová Diosajj janis juchanak perdonkistaspa, janis munaskistaspa ukham amuyañaswa muni. Uka kʼari yatichäwinakajj walpun aynachtʼayistu. Ukampis Cristor jakʼachastan ukhajja, Diosajj juchanakas perdonistuwa. Cheqas Jehová Diosajj wal munasistu (Rom. 8:32, 38, 39). Jaqenakaru Diosar confiyapjjañapatak yanaptʼañasa, Diosan arunakapajj kunjamsa jupanakar yanaptʼi uk uñjañas wal kusisiyistu.

JESUSAN YUKUP JIWASJJAR APASAJJ SAMARAT JAKASKAKIÑÄNI

16. Jesusajj maykistu uk lurañajja, ¿kunatsa jan yaqha lurañanakjamäki?

16 Jesusajj maykistu uk lurañajj janiw yaqha lurañanakjamäkiti. Sañäni, jornal trabajisajja, waljanejj wali qarita llakita ukhamaw uñjastanjja. Ukampis Jehová Diosampiru Cristompir serviñajj wali kusiskañawa. Inas jornal trabajisajj wali qaritästan, tantachäwir sarañatakis wal chʼamachasiñasächi. Ukampis tantachäwir sartan ukhajja, chʼamañchtʼata kusisita ukhamaw utar kuttʼjjtanjja. Predikir sarañataki, jan ukajj Bibliat sapak yatjjatañatak chʼamachastan ukhasti, ukhamarakiw jikjjatastanjja.

17. ¿Kunsa jan armañasäki, ukat kuna toqetsa amuyasiñasa?

17 Ak janipun armañäniti, janiw taqe kunpun lurksnati. Ukhamajj jakäwisan kunanaksa lurasktan uka toqet sum amuyasiñasawa. Sañäni, inas taqe kunanïñatak wal chʼamachasstan. Ukampis Jesusajj mä qamir waynar kamsänsa uk amuytʼañäni. Uka waynajja, “¿wiñay jakañ katoqañatakejj kun lurañajas wakisi?” sasaw Jesusar jisktʼäna. Jupajj Moisesan Leyiparjamaw sarnaqäna, suma jaqerakïpachänwa. Ukatwa Marcos libron akham sispacha: “Jesusajj munasiñampiw uka jaqer uñkatäna” sasa. Ukhamasti Jesusajj jupar akham sänwa: “Kunatejj utjktam ukanak aljir saram [...]. Ukatjja jutam, nayar arkita” sasa. Uka waynatakejja, mä amtar puriñajj chʼamakïnwa. Amuyatajja, Jesusar arkañ munänwa, ukampis janiw ‘walja utjirinakap’ jaytañ munkänti (Mar. 10:17-22). Ukhamajja, Jesusan yukup apañat sipansa, qollqen esclavopäskakiñwa ajllïna (Mat. 6:24). ¿Kunsa jiwasajj lurasäna?

18. ¿Kuna toqetsa sapa kuti amuytʼasiñasa, kunatsa?

18 Kunanak lurañas jakäwisan nayranki ukanak sapa kutiw amuytʼasiñasa. Ukhamatakwa kunatakis jil chʼamachasisktan uk yatiñäni. Mark sat mä waynat parltʼañäni, jupajj akham siwa: “Kunatï jakañatak wakiski ukampikis jakaskirista ukhamwa walja maranakajj amuyasiyäta. Precursoräkchiyätsa, taqe kunanïñataki, walja qollqenïñatakiw trabajiyäta. Ukampis ‘¿kunatsa jan kusisitäkta?’ sasaw jisktʼasiyäta. Ukhamaruw munañajak thaqaskataj amuyasiyäta, Jehová Diosarojj jiltʼkitäna uka tiempompikiw serviyäta, janirakiw chʼamas utj-jjetänti” sasa. Mark waynajj amuyupsa jakäwipsa mayjtʼayänwa, Jehová Diosar jukʼamp serviñatakiw chʼamachasjjäna. Jupajj akham siwa: “Awisajj qollqet llakisiskaktwa. Ukampis Jehová Diosan yanaptʼapampi, Jesusan yanaptʼapampejja, Diosar jukʼamp serviñatakiw chʼamachasta” sasa.

19. Diosar kunjamsa servisktan uk amuyañajja, ¿kunatsa wali wakiskiri?

19 Jesusan yukup jiwasjjar apasin samarat jakaskakiñatakejj akanakwa lurañasa. Maya, kunjamsa Diosar servisktan ukwa amuyañasa. Niyakejjay jaqenakar Diosat yatichstanjja, kunjamtï Jupajj munki ukhamwa uk lurañasa. Diosaw uywirisajja, jiwasajj jupan serviripakïtanwa (Luc. 17:10). Diosan arunakap munañasarjamak yatichsna ukhajja, jiwaspachpaw jan waltʼayassna. Yapintata mä wali chʼamani torojj munañaparjamak sarañ munani ukhajja, yukumpejj usuchjasispawa, qarjarakispawa. Jiwasampejj ukhamarakiwa, jaqenakarojj Diosan munañaparjam yatichañäni ukhajja, kuntï jan lurirjamäktan ukanak lursnawa, jan waltʼäwinakarus atipjsnawa. Ak janipun armañäniti, Jehová Diosan munañapajj phoqasipuniniwa, janiw khitis uk jarkʼkaspati (Rom. 8:31; 1 Juan 4:4).

20. ¿Kuna amtampis Jesusan yukup apañasa?

20 Paya, suma amtampiw Diosar serviñasa. Wali munasiri Jehová Dios Awkisar jachʼañchañwa muntanjja. Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, waljanejj mä kun katoqañ laykukiw Diosar serviñ munapjjäna. Ukatwa chuym ustʼayasisajj Jesusar jan arkjjapjjänti (Juan 6:25-27, 51, 60, 66; Filip. 3:18, 19). Ukampis yaqhepajja, Diosar wal munasipjjatap layku, jaqe masipar munasipjjatap laykuw Diosar servipjjäna. Jupanakajja, kusisitaw aka oraqenkkasajj Jesusan yukup apapjjäna, alajjpachan Cristomp chika serviñsa suytʼapjjarakïna. Jiwasatï Jesusan yukup mä suma amtampi apañäni ukhajja, ukhamarakiw kusisit jakasiñäni.

21. Mateo 6:31-33 qellqatarjamajja, ¿Jehová Diosan kun lurañapsa suysna?

21 Kimsa, kunatï wakiski uk Diosajj churistaniwa sasaw confiyañasa. Munañanakas maysar apanukusin Diosar taqe chuyma serviñwa amttanjja. Ukampis Jesusajja, ‘jan waltʼayañatakiw arknaqapjjätam’ sasaw sawayistu. Ukhamäkchinisa, Jehová Diosajj taqe jan waltʼäwinakar saykatañatak yanaptʼistaniwa. Jiwasatï jan waltʼäwinakan uñjasisajj jukʼamp aguantañänejja, jukʼamp chʼamanïñäniwa (Sant. 1:2-4). Jehová Diosajja, kuntï munktan ukanak churistaniwa, Jupaw Jesús toqejj sum uñjistani, jilat kullakanak toqes chʼamañchtʼarakistani (Mateo 6:31-33 liytʼañataki; Juan 10:14; 1 Tes. 5:11). Uka yanaptʼampejj jan walinakar saykatañäniwa.

22. ¿Kunatsa Jesusar wal yuspärsna?

22 Jesusajj qollkäna uka warmejja, qollatäsajj janiw nayrjam tʼaqesjjänti. Ukampis Cristor jan jitheqtasa arkasakiwa wiñayatak samarañ jikjjataspäna. ¿Kunsa jupajj lurpachäna? Jupatï Jesusan yukup jupjjar apañ iyawschïnjja, alajjpachan Jesusamp chika Diosar serviñwa katoqpachäna. Ukanak katoqañatakejj kunanakjjay lurañapächïnjja, Jesusamp chika Diosar alajjpachan serviñapatak ajllitäñajj mä suma bendicionäpachänwa. Aka oraqen wiñay jakañsa, jan ukajj alajjpachan wiñay jakañsa suytʼaskstanjja, Jesusajj “nayar jutapjjam” sasin invittʼkistu ukar iyawsatasat wali kusisitätanwa.

CANCIÓN 13 Cristot yateqasipjjañäni

^ Párrafo 5 Jesusajj “nayar jutapjjam” sasaw invittʼistu. ¿Kunsa uka invitacionar iyawsañatak lurañasa? Aka yatichäwinwa ukajj qhanañchasiskani, Cristomp chika Diosar serviñajj kunjamsa samarañ churistu, jan ukajj chʼamañchtʼistu ukas qhanañchasirakiniwa.

^ Párrafo 60 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Jesusajj kunaymanitwa jaqenakar samarañ churäna, jan ukajj chʼamañchtʼäna.

^ Párrafo 66 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä jilatajj Jesusat yateqasiñatakiw chʼamachasiski.