Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Diosajj “mä jachʼa churäwi churistojja” yuspärapjjañäni

Diosajj “mä jachʼa churäwi churistojja” yuspärapjjañäni

“¡Yuspagaratäpan Diosajja! ¡Jiwasarojj mä jachʼa churäwi churistojja, ukasti jan amuytʼkayawa!” (2 COR. 9:15)

121, 63 QʼOCHUNAKA

1, 2. 1) Diosan ‘jan amuytʼkaya jachʼa churäwipajja’, ¿kunanakasa? 2) ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchasiskani?

JEHOVÁ DIOSAJJA, Yoqaparuw jiwasanak layku jiwañapatak aka Oraqer khitaniwayi, ukhamatwa munasiñap uñachtʼayistu (Juan 3:16; 1 Juan 4:9, 10). Uka toqetjja, apóstol Pablojj sänwa: “¡Jiwasarojj mä jachʼa churäwi [Diosajj] churistojja, ukasti jan amuytʼkayawa!” sasa (2 Cor. 9:15). ¿Kunatsa Pablojj ukham sispachäna?

2 Kuntï Diosajj jutïritak arsuwayki ukajj Jesusan jiwatapjjaruw phoqasini, ukjja Pablojj sum yatïna (2 Corintios 1:20 liytʼañataki). Jesusan jiwas layku jiwatapajja, Diosan ‘jan amuytʼkaya mä jachʼa churäwipawa’, ukatjja Diosajj kunja munasiñampis uñjistu ukajj Jupan yaqha ‘jachʼa churäwiparakiwa’. Diosan uka churäwipajja, mä arunjja, uka regalojj wali sumapuniwa, janiw arumpejj qhanañchañjamäkiti. Uka regalo katoqasajj ¿kunjamsa jikjjatastanjja? Jichha marajja Jesusan jiwäwipajj marzo 23 uruw amtasiskani, ¿kunsa uka uru jakʼachasisinkipan lurañasa?

DIOSAJJ MÄ SUMA REGALO CHURISTU

3, 4. 1) ¿Kunjamsa mä regalo katoqasajj jikjjatastanjja? 2) ¿Kunjamsa mä regalojj jakäwis mayjtʼayaspa?

3 Mä regalo churapkistu ukhajj wali kusisitaw jikjjatastanjja. Yaqhep regalonakajj jakäwissa mayjtʼayaspawa. Amuytʼañataki, jumajj jan wali luratamat jiwayatäñatak juchañchatäkasmas ukham sañäni. Ukhaman uñjasitam yatisajj mä jan uñtʼat jaqejj ‘nayaw juma lanti jiwä’ siristam ukhajja, ¿kunjamakis jikjjatasisma?

4 Ukham suma regalo katoqasajja, inas jakäwiman jan wali luräwinak jaytjjañ amtchisma. Ukatsti, inas yaqhanakar munasiñampi, khuyapayasiñamp uñjañ munarakchisma. Jan wal lurapkayätam ukanakarus perdonañwa amtasma. Ukatsti jiwañat qhespiyktam ukarojj jiwañkamaw yuspärarakisma.

5. ¿Kunatsa Diosan regalopajj taqe regalonakat sipansa jukʼampejja?

5 Uka uñachtʼäwin parlaniwayktan ukat sipansa, Jehová Diosan regalopaw jukʼampejja (1 Ped. 3:18). Jiwasajj taqeniw Adán chachat jucha katoqawaytanjja, uka jucha laykuw jiwaraktanjja (Rom. 5:12). Ukampis Jehová Diosajj wal munasistu, ukatwa Yoqaparojj jiwas layku jiwañapatak aka Oraqer khitaniwayi (Heb. 2:9). Jesusan jiwatapatjja yaqha askinakaw utjarakini. Mayajj akawa, jiwañajj wiñayatakiw chhaqtayatäni (Isa. 25:7, 8; 1 Cor. 15:22, 26). Taqe khitinakatï Jesusar iyawsapki ukanakajja, wiñayatakiw sumana, kusisita jakasipjjani. Yaqhepajj alajjpachana, yaqhepasti aka Oraqenaraki (Rom. 6:23; Apo. 5:9, 10). Jesusan jiwatapatjja, ¿kuna yaqha bendicionanakas utjarakini?

6. 1) ¿Kuna bendición katoqañsa jumajj suyta? 2) Diosan regalopajja, ¿kunanak lurañatakis yanaptʼistu?

6 Taqe aka Oraqpachajj mä suma Paraisor tukuyatäniwa, usutanakajj qollatäpjjaniwa, jiwatanakasti jaktanipjjarakiniwa (Isa. 33:24; 35:5, 6; Juan 5:28, 29). Taqe ukanakajja, Jehová Diosampina, Jesusampina munasiñapatwa phoqasini, ukatwa jupanakar munastanjja. Ukampis uka churäwejja, mä arunjja uka regalojj ¿kun lurañatakis yanaptʼistani? Cristot yateqasiñataki, jilat kullakanakar munasiñataki, yaqhanakar taqe chuyma perdonañatakiw yanaptʼistani.

JESUSAT YATEQASIPJJAÑÄNI

7, 8. Jesusan jiwas layku jiwatap yatisajja, ¿kunjamsa jikjjatastanjja, ukat kun lurañatakis ukajj yanaptʼistu?

7 Jehová Diosajj ‘jan amuytʼkaya jachʼa churäwi’ churkistu ukajja, ¿kunatakis yanaptʼistu? Jesusar jakäwisan jachʼañchañatakiw yanaptʼistu. Pablojj sänwa: “Criston munasiñaparakiw jariyapjjetu” sasa (2 Corintios 5:14, 15 liytʼañataki). Jiwasatï Jesusan jiwas layku jiwatapat yuspärañäni ukhajja, juparojj jukʼampiw munasiñäni ukatsti jachʼañcharakiñäniwa, ukjja apóstol Pablojj sum yatïna. Cheqas kuntï Jehová Diosajj jiwas layku lurawayki uk sum amuyañäni ukhajja, kunjamtï Jesusajj sarnaqañas munki ukarjamaw sarnaqañäni. ¿Kunas ukatakejj yanaptʼistaspa?

8 Jehová Diosar munasiñaw Jesusan ‘kayup arkañatakejj’ yanaptʼistani (1 Ped. 2:21; 1 Juan 2:6). Kunapachatï Jehová Diosaru ukhamarak Jesusar istʼtan ukhajja, jupanakar munasitaswa uñachtʼaytanjja. Jesusajj sänwa: “Khititejj mandamientonakajj yatkejja, ukhamarak phoqhkaraki ukajja, uñachtʼayiwa cheqpach nayar munatapa. Awkejjasti munasirakiniwa khititejj nayar munaskitu ukarojja, nayasti juparojj munasirakïwa, ukatsti uñachtʼayasirakïwa” sasa (Juan 14:21; 1 Juan 5:3).

9. ¿Kun lurañatakis jaqenakajj jichhürunakan chʼamañchapjjestu?

9 Jesusan jiwäwipajj amtaskani uka urunakanjja, sapa mayniw kunjamsa sarnaqasktan uk amuytʼasiñasa. Akhamwa jisktʼasiñasa: “¿Jesusat yateqasisati sarnaqasktjja? ¿Kuna toqenakan chʼamachasiñajas wakisi?” sasa. Ukham jisktʼasiñajj wali wakiskiriwa, akapachanjja jaqenakajj jupanakjam sarnaqañasatakiw chʼamañchapjjestu (Rom. 12:2). Jiwasatï jan amuyasksna ukhajj akapachankir jaqenakjamäñwa munjjsna, inas yatichirisjama, wali uñtʼat pelot anatirinakjama, jan ukajj wali aytat jaqenakjam sarnaqañwa munjjsna (Col. 2:8; 1 Juan 2:15-17). Ukhamajj ¿kunas akapachamp jan apayasiñatakejj yanaptʼistaspa?

10. Jesusan jiwäwipajj amtaskani uka urunakanjja, ¿kunsa jisktʼasiñasa, ukat kun lurañatakis chʼamachasiñasa? (12 janankir foto uñjjattʼam.)

10 Jesusan jiwäwipajj amtaskani uka urunakanjja, aka toqenakatwa amuytʼasiñasaraki: kunjam isinaksa uchasisktanjja, kuna kasta peliculanaksa uñchʼukisktanjja, kunjam musicanaksa ischʼukisktanjja ukanakatwa amuytʼasiñasa. Ukatsti computadorasansa, celularasansa, tabletasansa kunanakas utji ukanakatsa amuytʼasiñasarakiwa. Akham jisktʼasiñäni: “Jesusatï akankaspa ukhajja, ¿isisitajat kamsaspasa?” (1 Timoteo 2:9, 10 liytʼañataki). “¿Isisitajajj Criston arkiripätajti uñachtʼayi? Gustkitu uka peliculanakjja, ¿Jesusajj uñtañ munaspati? ¿Musicanakajsa ischʼukiñ munaspati? Jesusarutï celularajsa, tabletajsa maytʼirista ukhajja, ¿kamsitaspasa? ¿Kunatsa yaqhep anatañ videonakajj gustitu uk Jesusar qhanañchiristti?” sasa. Jehová Diosarutï taqe chuyma munasstanjja kunanakatï mä cristianotak jan walïki ukanakjja, wali valoranïkchi ukasa apanukuñäniwa (Hech. 19:19, 20). Amtañäni, Jehová Diosar jakäwis katuyasiwayktan ukhajja, sarnaqatasampejj Jesusar jachʼañchañwa arsuwaytanjja. Ukhamajja, kunanakatï Jesusat yateqasiñatak jarkʼkistaspa ukanak apanukuñasawa (Mat. 5:29, 30; Fili. 4:8).

11. 1) Jehová Diosampiru Jesusampir munasitasatjja, ¿kunsa lurañäni? 2) ¿Kunjamsa tamasankir jilat kullakanakar munasiñat yanaptʼsna?

11 Jesusar munasiñaw Diosan arunakap taqe chuyma yatiyañatakisa, Bibliat jaqe masisar yatichañatakis yanaptʼistani (Mat. 28:19, 20; Luc. 4:43). Jesusan jiwatap amtkañäni uka urunakanjja, ¿janit precursor auxiliarjam irnaqtʼasin 30 jan ukajj 50 horanak yatiyañ amtksna? 84 marani mä viudo jilatat parltʼañäni. Jupajj chuymanëjjänwa, janirakiw kʼumaras jikjjataskänti ukatwa precursorat janis irnaqerjamäjjaspa ukham amuyasïna. Ukampis utap jakʼan jakapkäna uka precursor jilat kullakanakajja, precursorjam serviñapatakiw yanaptʼañ amtapjjäna. Jupanakajj autot irpañwa amtapjjäna, ukatsti kawkhantï yatiyirjamäkaspa uka cheqanakaruw irpapjjarakïna. Ukham yanaptʼatajja, uka jilatajj 30 horanakwa uka phajjsin yatiyäna. Jiwasajj ukhamarakiw tamasankir jilat kullakanakarojj marzo abril phajjsinakan precursorjam servipjjañapatak yanaptʼsna. Cheqas janiw taqenipunejj precursorjam servirjamäktanti, ukampis Jehová Diosar jukʼamp serviñatakejj tiempsa chʼamsa apstʼassnawa. Ukhamtï lurañänejja, apóstol Pabljamarakiw Criston munasiñapat yuspäratas uñachtʼayañäni. ¿Kunanakamp lurañatakis Jehová Diosan munasiñapat yuspärañajj yanaptʼistani?

MAYNIT MAYNIKAMAW MUNASIÑASA

12. ¿Kunatakis Jehová Diosar munasiñajj yanaptʼistani?

12 Jehová Diosajj ‘jan amuytʼkaya jachʼa churäwi’ churkistu ukajja, ¿kunatakis yanaptʼarakistu? Jilat kullakanakasar munasiñatakiw yanaptʼistu. Apóstol Juanajj sänwa: “Munat jilatanaka, Diosatejj ukham munchistojja, jiwasanakajj munasiñasarakipï maynit maynikama” sasa (1 Juan 4:7-11). Jehová Diosampi munatäñ munstan ukhajja, jilat kullakanakarojj munasiñasarakiwa (1 Juan 3:16). ¿Kunjamsa jilat kullakanakar munasitas uñachtʼaysna?

13. ¿Kunsa Jesusat yateqsna?

13 Kunjamsa jaqe masisar munasitas uñachtʼaysna ukjja, Jesusatwa yateqsna. Aka Oraqenkkäna ukhajja, taqe jaqenakaruw yanaptʼäna, yamas altʼat chuymaninakarojj jukʼampiw yanaptʼäna. Jupajja usutanakarusa, suchunakarusa, juykhunakarusa, oqaranakarusa, amutunakarus qollänwa (Mat. 11:4, 5). Ukatsti Diosat yateqañ munapkäna ukanakarus taqe chuymaw yaticharakïna, janiw religión pʼeqtʼirinakjamäkänti (Juan 7:49). Cheqas Jesusajj altʼat chuymaninakarojj wal munasïna, jupanakar yanaptʼañatakis chʼamachasirakïnwa (Mat. 20:28).

Chuyman jilat kullakanakarojj Diosan arunakap yatiyapjjañapatak yanaptʼapjjañäni (14 tʼaqa uñjjattʼäta)

14. ¿Kunanak lurasas jilat kullakanakasaru munasitas uñachtʼaysna?

14 Jesusan jiwäwipajj amtaskani uka urunakanjja, kunjamsa taqe jilat kullakanakasar yanaptʼsna uka toqenakatwa lupʼiñasa, jukʼampis chuymani jilat kullakanakar yanaptʼañ toqetwa lupʼiñasa. Chuymani jilat kullakanakarojj utaparuw visittʼir sarsna, inas manqʼsa aparapiraksna, ukatsti kuna lurañanakatï utapan utjki ukansa yanaptʼaraksnawa. Janiw ukak lurksnati, tantachäwirus irparaksnawa, yatiyir sarañapatakis chʼamañchtʼaraksnawa (Lucas 14:12-14 liytʼañataki). Ukhamasti niyakejjay Jehová Diosajj munaschistojja, jilat kullakanakasarojj munasiñasarakiwa.

JILAT KULLAKANAKAR TAQE CHUYMA PERDONAPJJAÑÄNI

15. ¿Kunsa taqenejj muntanjja?

15 Jehová Diosajj ‘jan amuytʼkaya jachʼa churäwi’ churkistu ukajja, ¿kunatakis yanaptʼarakistu? Jilat kullakanakasar perdonañatakiw yanaptʼistu. Adán chachan wawanakapjamajja, taqeniw juchanïtanjja, ukatwa jiwaraktanjja. Ukhamajj janiw khitis akham sasin siskaspati: “Nayajj janiw juchanïkti, Jesusan jiwatapjjar qhespiyatäñajj janiw nayatak wakiskiti” sasa. Jehová Diosar taqe chuyma servirinakasa, Jesusan jiwatapjjar qhespiyatäñwa muntanjja. Jucharar jaqenakjamajj pantjaskstansa, Jehová Diosajj perdonistuwa. Uk amuyañajj ¿kunatakis yanaptʼistu? Jesusan mä uñachtʼäwipaw uk amuytʼañatakejj yanaptʼistani, uk jichhajj yatjjatañäni.

16, 17. 1) ¿Kunsa Jesusan uñachtʼäwipat yateqsna? 2) ¿Kun lurañatakis Jesusan uñachtʼäwipajj chʼamañchtʼistu?

16 Mä kutejja, Jesusajj mä reyimpita serviripampitwa parläna. Servirejj tunka waranqa talento qollqwa reyit maytʼasïna, ukampis uk janiw phoqerjamäjjänti. Uk uñjasasti reyejj manupat perdonänwa. Uka pachpa servirejja, mä serviri masiparuw patak denario qollqe maytʼäna, ukampis uka serviri masipan jan kuttʼayirjamätap amuyasajja janiw perdonkänti. Reyimp perdonatäsajja, serviri masiparojj perdonañapänwa, ukampis janiw ukham lurkänti. Kunapachatï reyejj uk yatïna ukhajja, wal coleräna, ukatsti sarakïnwa: “¡Ñanqha lurir jaqe! Nayajj perdonsmawa taqe manumatjja achiktʼasitam layku. Jumajj khuyaptʼayasiñamänwa uka serviri masimatjja kunjämtejj nayajj jumamp lurkta ukhama” sasa (Mat. 18:23-35). Jehová Diosajja, uka reyjamarakiw manunakasata, mä arunjja, juchanakasat perdonistu. Uk yatisajj ¿kun lurañatakis chʼamachasiñasa?

17 Jesusan jiwäwip amtañ uru janïr purinkipanjja, akham sasaw jisktʼasiñasa: “¿Chuyma ustʼaykitu uka jilataru, jan ukajj kullakaru perdonañajj nayatak chʼamakiti?” sasa. Ukhamächi ukhajja Jehová Diosat yateqasisajj perdonañasawa, Jupasti perdonir Diosawa (Neh. 9:17; Sal. 86:5). Jiwasatï Jehová Diosan khuyaptʼayasiñap wali askit uñjstan ukhajja, jaqe masisat khuyaptʼayasisajj taqe chuymaw perdonañäni. Jilat kullakanakasarutï jan munasksna, pantjasitanakapsa janirak taqe chuyma perdonksna ukhajja, ¿Jehová Diosamp perdonatäñsa, munatäñsa suyañasäspati? Janiwa (Mat. 6:14, 15). Cheqansa, chuyma ustʼaykistu ukar perdonasajja inas chuyma ustʼat jikjjatasiskaksna, ukampis perdonañajj jutïrin kusisit jakasiñatakiw yanaptʼistani.

18. Lily kullakarojja, ¿kunjamsa munasiñajj Carol kullakar sum uñjañatak yanaptʼäna?

18 Awisajja jilat kullakanakasajj janiw sum uñjapkistaspati, ukampis jupanakamp sum apasiñatakejj chʼamachasiskakiñasawa (Efesios 4:2, 32 liytʼañataki). Ukwa Lily kullakajj luräna. Jupajj Carol [1] sat mä viuda kullakaruw yanaptʼäna. Lily kullakajja, Carol kullakajj kawkirutï sarañ munkäna ukaruw irpirïna, kun alañansa yanaptʼarakïnwa. Cheqas kunayman toqetwa kullakarojj yanaptʼäna. Taqe kunansa Lily kullakajj yanaptʼkchïnjja, Carol kullakajj janiw contentasirïkänti. Ukatwa awisajj jupar yanaptʼañajj chʼamakïna. Ukhamäkchïna ukasa, Lily kullakajj Carol kullakan suma chuymanïtapwa uñjäna. Ukatwa walja maranakajj yanaptʼawayi, qhepatsti Carol kullakajj usuntasajj jiwjjänwa. Lily kullakajj siwa: “Jiwatanakajj Paraison jaktanipkani ukhajja, Carol kullakarojj wasitatwa uñjañ muntjja. Jan juchanëjjasajj kunjamänisa uk yatiñwa muntjja” sasa. Jehová Diosan munasiñap wali askit uñjañajja, jilat kullakanakar munasiñatakiw yanaptʼistani. Ukatsti wiñayatak jan juchani jakasjjañäni uka uru suyañatakis yanaptʼarakistaniwa.

19. Diosan ‘jan amuytʼkaya jachʼa churäwipajja’, ¿kun lurañatakis yanaptʼistani?

19 Diosajja, ‘jan amuytʼkaya mä jachʼa churäwi’ churawayistu. Uk katoqasajja, Jupar wal yuspärapjjañäni. Ukhamasti Jesusan jiwäwipajj amtaskani uka urunakanjja, kunanaktï Jehová Diosasa, Jesusasa jiwas layku lurawayapki ukanakat lupʼipjjañäni. Ukatsti Jehová Diosan munasiñap uñjasajja, Jesusat yateqasis jilat kullakanakaru munasipjjañäni, taqe chuymarak perdonapjjañäni.

^ [1] (18 tʼaqa): Yaqha sutinakamp uchatawa.