Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Diosampejj yanaptʼayasisktati?

¿Diosampejj yanaptʼayasisktati?

“Jumanakajj nayan amparajjanjja sañu luraña ñeqʼjamäpjjtawa, kunjämatejj ñeqʼejja sañu luririn amparapankkejj ukhama” (JER. 18:6).

60, 22 QʼOCHUNAKA

1, 2. 1) ¿Kunatsa Daniel chachajj Jehová Diosan wali munatänjja? 2) ¿Kunsa Daniel chachjam istʼasirïñatakejj lurañasa?

JUDIONAKAJJ katuntatäsin Babilonia markar apatäpkäna ukhajja, uka markajj kʼari diosanakampi, sajjranakar yupaychiri jaqenakamp phoqantatänwa. Ukhamäkchïna ukasa, Judionakat waljanejj janiw Diosat jitheqtapkänti, janirakiw Babilonia markan costumbrenakaparjamas sarnaqapkänti. Jupanakat mä qawqhanejj Danielampi kimsa amigonakapampïnwa (Dan. 1:6, 8, 12; 3:16-18). Uka kimsa waynanakajja, Jehová Diosarojj Sañu Luririparjamaw uñjapjjäna, ukatsti Juparukiw yupaychapjjarakïna. Daniel chachajj walja maranakas Babilonia markan jakchïnjja, “Diosajj jumarojj walwa munastam” sasaw mä angelajj jupar säna (Dan. 10:11, 19).

2 Bibliajj qellqaskäna uka tiemponakanjja, mä sañu lurirejj molder ñeqʼe uchasaw wali suma vasijanak lurirïna. Jichhürunakanjja markanakajj sañu luraña ñeqʼjamäpjjewa. Taqe kunjjar apnaqeri Jehová Diosajja, jupanakarojj neqʼerjamarakiw ñatjaspa, jan ukajj yanaptʼaspa, cheqpach cristianonakajj uk sumwa yattanjja (Jeremías 18:6 liytʼañataki). Jehová Diosajja, suma jaqer tukuñataki jiwasar yanaptʼañatakejj munañaniwa. Ukampis sapa mayniw yanaptʼayasiñäniti janicha uk amtjjañasa. Aka yatichäwinjja, kunjamsa Diosan amparapanjj ñatjañjam ñeqʼësna uka toqetwa yatjjataskañäni. Ukatakejja, aka kimsa jisktʼanakaruw qhanañchaskañäni: ¿Kunatsa Jehová Diosan ewjjanakap jan istʼjjsna? ¿Kunas Diosar istʼaskakiñatakisa, ñatjañjam ñeqʼëskakiñatakis yanaptʼistaspa? Wawanakapar yanaptʼañatakejja, ¿kunjamsa awk taykanakajj Jehová Diosamp yanaptʼayasipjjaspa?

¿KUNATSA DIOSAN EWJJANAKAP JAN ISTʼJJSNA?

3. ¿Kunanakas chuymas qalarayaspa? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam.

3 Proverbios 4:23 qellqatajj akham siwa: “Taqe kuna imatäki ukat sipansa chuymam imam, jakañamasti uka chuymamatwa juti” sasa. Jiwasatï jachʼa jachʼa tukuskañäni, juchanak luraskañäni ukhamarak Diosarus jan confiykañäni ukhajja, chuymasajj qalaraspawa. Ewjjtʼatas janiw istʼasjjsnati, kutkatasirëjjsnawa (Dan. 5:1, 20; Heb. 3:13, 18, 19). Ukaw Judá marka apnaqeri mä reyimpejj pasäna, jupajj Uzías satänwa (2 Crónicas 26:3-5, 16-21 liytʼañataki). Qalltanjja, Uziasajj Jehová Diosatakjamaw sarnaqäna, amigoparakïnwa, ukatwa Jehová Diosajj jupar chʼaman reyir tukuyäna. Ukampis “kunapachatï reinopana wali chʼamani tukjjäna ukkhajja, jachʼa jachʼaw tukjjäna”, jupasti Diosan temploparojj altaran incienso nakhayañatakiw mantäna. Sacerdotenakajja, ‘uk lurañajj janiw jumar waktʼktamti’ sasin sapjjäna ukhajja, wal colerasïna. Jehová Diosajj uk uñjasinjja, Uzías reyirojj jiskʼachänwa ukasti jiwañap urukamaw lepra usumpi usuntayarakïna (Pro. 16:18).

4, 5. ¿Kunas jachʼa jachʼa tukutasat pasistaspa? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam.

4 Jiwasatï jachʼa jachʼa tukuñat jan amuyasksna ukhajja, mayninakat sipansa jukʼampïksnas ukhamwa amuyasjjsna, Biblian ewjjanakaparus janiw istʼañ munjjsnati (Pro. 29:1; Rom. 12:3). Uka toqet amuytʼañatakejj Jim sat mä irpir chuymanit parltʼañäni. Tamapankir mayni irpir chuymaninakamp tantachasisin kuntï amtapkäna ukajja, jupatakejj janiw walïkänti. Jupajj akham siwa: “‘Jumanakajj janiw munasiñanïpktati’ sasaw uka tantachäwit sarawayjjayäta” sasa. Sojjta phajjsitjja yaqha tamaruw sarjjäna, uka tamanjja janiw irpir chuymanjam uttʼayatäjjänti. Jim jilatajj saskakiwa: “Chuyma ustʼatäyätwa, uka irpir chuymaninakan luratapajj janipuniw nayatak walïkänti, ukatwa tantachäwinakarusa, yatiyirisa jan sarjjayätti” sasa. Jilatajj 10 maranakaw tamat jitheqtatäna. Jupajj akham siwa: “Janiw altʼat chuymanïkayätti, kunanakatï paskitäna ukanakatjja Jehová Diosaruw juchañchjjayäta. Jilatanakajj walja maranakaw utar jutasin amuytʼayañ munapjjetäna, ukampis janiw yanaptʼayasiñ munkayätti” sasa.

5 Jim jilatajj saskakiwa: “Kuntï mayninakajj jan wal lurapkäna ukanakatjja janipuniw armirjamäkayätti” sasa. ¿Kunsa uka jilatan sarnaqäwipajj yatichistu? Jan altʼat chuymanïsna ukhajja, jan walinak lurasajj janis kuna jan walsa lurksna ukhamwa amuyassna. Ukhamäspa ukhajja, Dios nayraqatan janiw ñatjañjam ñeqʼëjjsnati (Jer. 17:9). Ukhamasti, mä jilatasa jan ukajj mä kullakas chuym ustʼayawaychistu, jan ukajj taman luräwinak katoqktan ukanak aptʼasstan ukhajja, ¿kunjamakis jikjjatastanjja? ¿Chuyma ustʼatati jikjjatasirïtanjja? Jan ukajja, ¿Jehová Diosat jan jitheqtasin ‘jilat kullakanakampi sum apasiñaw jukʼamp wakiskirejja’ sasincha amuyirïtanjja? (Salmo 119:165; Efesios 4:32 liytʼañataki).

6. Juchanak luraskaksna ukhajja, ¿kunas pasaspa?

6 Jiwasatï juchanak lurasin jan arsuskañäni ukhajja, Diosan ewjjanakapar istʼañajj chʼamakëjjaspawa. Ukatsti sapürutjamaw juchanak jukʼamp lurjjsna. Jan walinak luriri mä jilatajj akham siwa: “Tiempompejja, jan walinak lurañajj nayatak walikëjjänwa, chuymajans sumakiw jikjjatasiyäta” sasa (Ecl. 8:11). Pornografía uñchʼukiñar yatintatäkäna uka mä jilatajj akham sarakiwa: “Jan amuyasisakiw irpir chuymaninak contrajj jan walinak parljjayäta” sasa. Ukham luratapatjja Jehová Diosampis janiw sum apasjjänti. Jan wal luratapajj yatisïna ukhasti irpir chuymaninakan yanaptʼap katoqasïnwa. Cheqansa taqeniw pantjasirïtanjja, jan walinaks luraraktanjja. Ukampis ewjjtʼapkistu jupanakat jan walinak parljjsna, jan walinak lurasas mayninakaruk juchañchsna ukhajja, chuymasajj qalaraspawa. Ukhamar jan purtʼasiñatakejj Jehová Diosaruw perdón mayisiñasa, yanaptʼapsa mayisiñasarakiwa.

7, 8. 1) Diosar taqe chuyma jan iyawsañajja chuym qalarayistaspawa, ¿kunjamsa israelitanakan sarnaqäwipajj uk uñachtʼayistu? 2) ¿Kunsa israelitanakat yateqsna?

7 Israelitanakajj Egipto markat mistupkäna ukhajja, kunjamsa Jehová Diosajj muspharkañ walja milagronak luräna uk uñjapjjänwa. Ukhamäkchïna ukasa, Suma Oraqer mantañampïpkäna ukhajja, chuymanakap qalarayasipjjänwa. ¿Kunatsa? Diosarojj janiw taqe chuym iyawsapkänti. Jupar confiyañat sipansa, ajjsarayasipjjänwa, Moisés toqes jan walinakwa parlapjjäna. Ukatsti, esclavot servipkäna uka Egipto markaruw kuttʼañ munapjjäna. Uk uñjasinjja, Jehová Diosajj wal chuym ustʼayasïna, ukatwa akham säna: “¿Kunapachkamas aka markajj jiskʼachaskakitani?” sasa (Núm. 14:1-4, 11; Sal. 78:40, 41). Chuyma qalarayasipjjatapatsa Diosar jan confiyapjjatapatsa, uka israelitanakajj wasar pampanwa jiwarapjjäna.

8 Niyakejjay Paraisor mantañampïskstanjja, iyawsäwisajj sapürutjamaw yantʼat uñjasi. Ukhamasti Diosarojj taqe chuymat iyawsasktan janicha uk jiwas pachpaw yantʼasiñasa. ¿Kunjamsa uk lursna? Jesusan arunakapajj Mateo 6:33 qellqatan utjki ukat amuytʼasin akham jisktʼasiñäni: “¿Kun lurañtï amtaskta ukajja, Jesusan arunakapar confiyatajti uñachtʼayi? Jukʼamp qollqe jikjjatañ laykojja, ¿tantachäwinakat faltastti, yatiyiris janit sarjjta? Trabajojatï tiempsa chʼamsa apaqchitu ukhajja, ¿kunsa luriristjja? ¿Diosar serviñ jarkʼapjjetani ukhasa, Jupar serviñ jaytasinti akapachamp apayasëjja?” sasa.

9. 1) ¿Kunatsa iyawsäwisan suma chʼamanïsktanti janicha uk yantʼasiñasa? 2) ¿Kunjamsa uk lursna?

9 Diosan Arupajja, jan wali amigonakatsa, tamat jaqsutanakatsa jan ukajj kusistʼäwinakatsa ewjjtʼistuwa. ¿Uka ewjjtʼanakarojj istʼapuntanti? Jan ukhamäkchi ukhajja chuymasajj qalaraspawa. Ukhamasti, jankʼakiw aka ewjjtʼarjam lurañasa, Bibliajj siwa: “Jumanakpacharak yantʼasipjjam, iyawsañanakamanjja suma chʼamanïpjjtati janicha uk yatiñataki” sasa (2 Cor. 13:5). Ukampis ¿kunjamsa iyawsäwisan suma chʼamanïsktanti janicha uk yantʼassna? Biblia liytʼasajja, amuyunakasajj kunjamäskisa uk jiwas pachpaw sapa kuti uñakiptʼasiñasa.

JEHOVÁ DIOSAMPEJJ YANAPTʼAYASISKAKIÑÄNI

10. ¿Kunas Jehová Dios nayraqatan ñatjañjam ñeqʼëskakiñatakejj yanaptʼistaspa?

10 Jehová Diosajja, ñatjañjam ñeqʼëskakiñasatakejj Bibliampi, tamapampi ukhamarak yatiyir sarktan uka toqew yanaptʼistu. Biblia sapüru liyiñasa, liyktan uka toqet lupʼiñasa, Diosan amparapan ñatjañjam ñeqʼëñasatakiw yanaptʼistaspa. Israel marka apnaqerinakarojja, Diosajj Leyinakat ‘mä copia qellqapjjañapataki’ ukhamarak uka qellqatat sapüru liyipjjañapatakiw mayïna (Deu. 17:18, 19, NM). Apostolonakajja, qollan qellqatanak liyisin lupʼipjjerïnwa, ukaw yatiyañatak yanaptʼäna. Griego Arut Qollan Qellqatanak qellqapkäna ukhajja, Hebreo Arut Qollan Qellqatanakatwa walja kuti aytapjjäna. Yatiyir sarkasasti Qollan Qellqatanak liyipjjañapatakiw jaqenakar chʼamañchtʼapjjerïna (Hech. 17:11). Jiwasatakejj Biblia sapüru liyiñasa, liyktan uka toqet lupʼiñasa wali wakiskiriwa (1 Tim. 4:15). Ukaw Jehová Diosampi jakäwisan sapür yanaptʼayasiñatakisa altʼat chuymanïñatakis yanaptʼistu.

Ñatjañjam ñeqʼëñatakejja, kunanaktï Diosajj churkistu ukanakampiw yanaptʼayasiñasa (10-13 tʼaqanak uñjjattʼäta)

11, 12. ¿Kunjamsa Diosajj wakiski ukarjam tamap toqe yanaptʼistu? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam.

11 Kunan yanaptʼatäñasas wakisi uk Jehová Diosajj sum yati, ukatwa tamap toqe yanaptʼistu. Pusi tʼaqan Jim jilatat parlaniwayktan uka jilatat parltʼaskakiñäni. Mä irpir chuymaniw jan nayrjam amuyañapatak jupar yanaptʼäna. Jim jilatajj siwa: “Kunjamantï jikjjataskayäta uka toqetjja, janipuniw jiskʼachkitänti, janirakiw nayas juchanïkirista ukham amuyaykitänti. Jan ukasti chʼamañchtʼitänwa, qawqsa yanaptʼañ munitäna uksa sarakitänwa” sasa. Kimsa phajjsi qhepatjja, tantachäwinakar sarañapatakiw irpir chuymanejj invittʼäna. Jim jilatajj siwa: “Tamanjja wali sum katoqtʼapjjetäna, ukaw nayrjam jan amuyañatak yanaptʼitäna. Kunjamas jikjjatasiyäta ukajj janiw sinti wakiskirïkänti. Irpir chuymaninakasa, warmijasa Jehová Diosar wasitat serviñ qalltañajatakiw chʼamañchtʼapjjetäna” sasa. Ukatsti, “Jehová no tiene la culpa”, “Sirva a Jehová lealmente” yatichäwinak liytʼañaw Jim jilatar yanaptʼarakïna, ukajj La Atalaya noviembre 15, 1992 revistanwa mistüna.

12 Tiempompejja, Jim jilatajj wasitatwa irpir chuymanjam irnaqtʼjjäna. Ukhat aksarojja, jupjam jikjjatasiri walja jilat kullakanakaruw Jehová Diosamp sum apasisipkakiñapatak yanaptʼawayi. Jilatajj siwa: “Jehová Diosampejj sumsa apaskirista ukham amuyasiyäta, ukampis janiw ukhamäkänti. Jachʼa jachʼa tukutajatjja, mayninakan suma luräwinakap uñjañat sipansa, pantjasitanakapakwa uñjayäta, uk amtasajj janiw sum jikjjataskti” sasa (1 Cor. 10:12).

13. ¿Kunjam jaqëñatakis Diosan arunakap yatiyañajj yanaptʼistu, ukat khitinakarus yanaptʼaraki?

13 Diosan arunakap yatiyañaw suma jaqëñatakejj yanaptʼarakistaspa. ¿Kunjamsa? Diosan Reinopat yatiyir sarktan ukhajja, altʼat chuymanïtaswa uñachtʼayañasa, qollan ajayun luräwinakapsa uñachtʼayañasarakiwa (Gál. 5:22, 23). ¿Kunjamsa yatiyir sarañajj jukʼamp suma cristianöñatak yanaptʼawayistu uk amuytʼsnati? Kunjamtï Cristojj yatiykäna ukham yatiyañatak chʼamachasiñäni ukhajja, jaqenakajj jukʼampwa istʼañ munapjjestani, jiwasarus sumwa uñjapjjarakistani. Australia markan yatiyir mä jilatampita kullakampit parltʼañäni. Jupanakajj mä warmir yatiyiriw sarapjjäna. Ukampis uka warmejj jupanakatak wal coleräna, janirakiw sums katoqkänti. Ukhamäkchïna ukasa, jilatampi kullakampejj respetompiw uka warmir istʼapjjäna. Qhepatjja, uka warmejj chuym wal usuyasïna, ukatwa sucursalar mä carta akham sasin qellqäna: “Diosan Arup yatiyirinakar jan istʼañ munasinsa, jupanakar jan katoqañ munasinsa, jan amuytʼasirïtajwa uñachtʼayta” sasa. Uka experienciatjja, yatiykasin munasirïtas uñachtʼayañajj kunja wakiskirisa ukwa yateqsna. Kunjamtï uñjktanjja, yatiyktan ukajj yaqhanakaruw yanaptʼi, jiwasarus suma cristianöñatakiw yanaptʼarakistu.

AWK TAYKANAKA, WAWANAKAMAR YANAPTʼKASAJJ DIOSARUW ISTʼAPJJAÑAMA

14. Wawanakapar sum yanaptʼañ munapjjchi ukhajja, ¿kunsa awk taykanakajj lurapjjañapa?

14 Wawanakat waljanejj altʼat chuymanïpjjewa, yateqañsa walirak munapjje (Mat. 18:1-4). Ukatwa awk taykanakajj cheqa yatichäwi yateqapjjañapatakisa, uka cheqa yatichäwir munasipjjañapatakis wawanakapar jiskʼatpach yanaptʼapjjañapa (2 Tim. 3:14, 15). Awk taykanakatï wawanakapar sum yanaptʼañ munapjjchi ukhajja, jupanakaw cheqa yatichäwinakar munasipjjañapa, kuntï Bibliajj siski uksa istʼapjjañaparakiwa. Ukhamatwa wawanakatakejj cheqa yatichäwiru munasiñajj jan chʼamäkaniti. Awk taykapat cheqañchäwi katoqasasti, qawqsa Jehová Diosasa, awk taykapas jupanakar munasipjje ukwa amuyapjjani.

15, 16. Mä wawajj tamat jaqsutäki ukhajja, ¿kunjamsa awk taykanakajj Jehová Diosar confiyapjjatap uñachtʼayapjjaspa?

15 Awk taykanakajj cheqa yatichäwinak wawanakapar yatichapkchi ukasa, yaqhep wawanakajj Jehová Diosat jitheqtapjjewa, jan ukajj tamat jaqsutaw uñjasipjje. Uk uñjasajja, familiapajj wali llakitaw jikjjatasipjje. Sudáfrica uksa toqen jakasir mä kullakajj akham sänwa: “Jilajar tamat jaqsupkäna ukhajja, jupajj jiwatäkaspas ukhamänwa. Wal llakisipjjayäta” sasa. ¿Kunsa kullakasa awk taykapas lurapjjäna? Jupanakajj Biblian ewjjtʼanakaparuw istʼapjjäna (1 Corintios 5:11, 13 liytʼañataki). Taqenitakisa, Diosan ewjjanakapar istʼañaw wali wakiskirejja sasaw awk taykapajj amuyapjjäna. Tamat jaqsuñajj Jehová Diosan cheqañchäwipätapa ukhamarak munasiñat uk luratapwa amuyapjjäna. Ukatwa familian wali wakiskiri toqenakat parlañajj utjkäna ukhakejj yoqapamp parlapjjerïna.

16 ¿Kunjamsa yoqapajj jikjjatasïna? Qhepat jupajj akham sänwa: “Familiajajj janiw uñiskitänti uk sum yatiyäta. Jupanakajj Jehová Diosaru ukhamarak markaparuw istʼasipkäna” sasa. Ukatsti akham sarakïnwa: “Jehová Dios saparukiw yanaptʼa mayissna, Jupakiw juchanakassa perdonistaspa. Uk yatisajja, Diosan yanaptʼap wakisitapwa amuyayäta” sasa. Diosar wasitat serviñ qalltjjäna ukhajja, familiapajj wal kusisïna. Kunjamtï uñjktanjja, Jehová Diosar istʼapuniñäni ukhajj taqe kunas sumakïniwa, kusisitaw jakasirakiñäni (Pro. 3:5, 6; 28:26).

17. ¿Kunatsa Jehová Diosarojj istʼañasapuni, ukat kunjamsa istʼasirïñajj yanaptʼistani?

17 Babilonia markan katuntatäpkäna uka judionakajja, arrepentisisin akham sapjjaniwa sasaw Isaías profetajj qellqäna: “[Jehová Dios], jumaw nanakan awkejjätajja; nanakajj ñeqʼekïpjjtwa, jumasti sañu lurirïtawa; ¡taqe nanakasti juman uskutäpjjaraktwa!” sasa. Ukatsti akham sapjjañaparakïnwa: “Ñanqha lurapjjatanakajjatsa janikiy amtasjjamti. ¡Uñtanipjjeta, nanakajj markamäpjjtwa!” sasa (Isa. 64:8, 9). Jiwasatï altʼat chuymanïñäni Jehová Diosarus istʼapuniñäni ukhajja, Daniel profetarjamarakiw Diosajj wali askit uñjistani. Suma jaqer tukuñatakejja, Diosajj Bibliampisa, qollan ajayupampisa, markap toqesa yanaptʼaskakistaniwa. Ukhamatwa Diosan jan pantjasir wawanakapjam jutïrin uñtʼatäñäni (Rom. 8:21).