Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Sañu Luriri Jehová Diosamp yanaptʼayasipjjañäni

Sañu Luriri Jehová Diosamp yanaptʼayasipjjañäni

“Tata, jumaw nanakan awkejjätajja; nanakajj ñeqʼekïpjjtwa, jumasti sañu lurirïtawa; ¡taqe nanakasti juman uskutäpjjaraktwa!” (ISA. 64:8).

89, 26 QʼOCHUNAKA

1. ¿Kunatsa Jehová Diosjam yaqha sañu lurirejj janiw utjkaspati sasin sissna?

NOVIEMBRE phajjsin 2010 maranjja, China markan ñeqʼet lurat wali jila alani mä suma wakullaw (pʼuño) Inglaterra markan aljasïna. Mä sañu lurirejj kunjamsa ñeqʼetjja wali valorani mä suma sañu luraspa ukajj wali muspharkañawa. Jehová Diosajj sañu Lurirjamarakiwa. Jupjam yaqha sañu lurirejj janiw utjkiti. Diosajj ‘laqʼatwa’ jan juchani mä jaqerojj luräna sasaw Bibliajj qhanañchi (Gén. 2:7). Uka jaqesti (Adanasti) “Diosan wawapänwa”, jupasti Jehová Diosat yateqasisin sarnaqañataki luratarakïnwa (Luc. 3:38).

2, 3. ¿Kunsa arrepentisit israelitanakat yateqassna?

2 Luririp contra saytʼasitapatjja, Adán chachajj janiw Diosan wawapjam uñtʼatäjjänti. Ukampis wawanakapat waljanejja, Jehová Diosampi apnaqayasiñwa ajllipjjäna (Heb. 12:1). Jupanakajj altʼat chuymampiw Luriripar istʼapjjäna. Ukhamatwa Supayampi jan apnaqayasiñ munapjjatap uñachtʼayapjjäna. Jehová Diosarusti Awkiparjama, sañu Luririparjamaw uñjapjjäna (Juan 8:44). Diosat jan jitheqtas servipjjatapajja, kuntï arrepentisit israelitanakajj sapkäna uka arunakwa amtayistu. Jupanakajj sapjjänwa: “Tata, jumaw nanakan awkejjätajja; nanakajj ñeqʼekïpjjtwa, jumasti sañu lurirïtawa; ¡taqe nanakasti juman uskutäpjjaraktwa!” sasa (Isa. 64: 8).

3 Jichhürunakanjja, Diosan cheqpach servirinakapajj israelitanakjamarakiw Luririsarojj altʼat chuymampi istʼañatak chʼamachastanjja. ‘Jehová Diosaw Awkisajja’ sasin wali kusisitaw sistanjja. Jupampi suma jaqer tukuñatak yanaptʼayasiñsa munaraktanwa. Ukhamasti, ¿Jehová Diosampi suma jaqer tukuñkama yanaptʼayasiñatak jankʼakïtanti? Jilat kullakanakarojja, ¿Jehová Diosas suma cristianor tukusipkakiñapatak yanaptʼkaspa ukhamti uñjtanjja? Jilat kullakanakasar ukham uñjañatakejja, kunas yanaptʼistaspa uka toqetwa aka yatichäwin kimsa toqet uñjaskañäni. Maya, Jehová Diosajja, ¿khitinakarus suma jaqer tukuñatak yanaptʼi? Paya, ¿kunatsa yanaptʼi? Kimsa, ¿kunjamsa yanaptʼi?

¿KHITINAKARUS JEHOVÁ DIOSAJJ YANAPTʼI?

4. Khitinakas Jupar jakʼachasipjjani ukjja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj amti? Uk mä uñachtʼäwimpi qhanañchtʼam.

4 Jehová Diosajja, jaqenakarojj janiw jiwasjam uñjkiti, jan ukasti jaqen chuymapwa uñji, kunjam jaqesa uksa yatirakiwa (1 Samuel 16:7 liytʼañataki). Ukajj nayra tiempon cristiano tamar uttʼaykäna ukhaw qhan amuyasïna. Khitinakarutï yaqhepanakajj jan kunatak servirinakjam uñjapkäna uka jaqenakarojja, Diosajj Juparu ukhamarak Yoqaparu jakʼachasipjjañapatakiw yanaptʼawayi (Juan 6:44). Ukanakat maynïrejj judío religionan pʼeqtʼiri Saulo chachänwa. Jupasti jachʼa jachʼa tukuri, cristianonakar arknaqeri, cristianonakat kʼarinak parliri jaqënwa (1 Tim. 1:13). Ukhamäkchïnsa, Saulo chachajj kunjam chuymanïnsa ukjja Jehová Diosajj sum yatïna, janiw jan kunatak servir jaqëkaspas ukham uñjkänti (Pro. 17:3). Ukatwa akham säna: “Nayaw juparojj ajllista nayjjat parlañapataki yaqha markankirinakaru, reyinakaru, israelit jaqenakampiru” sasa (Hech. 9:15). Diosajj janiw juparuk ajllkänti, jan ukasti yaqhanakarus munañap lurapjjañapatakejj yanaptʼarakïnwa (Rom. 9:21). Jupanakat yaqhepasti lunthatasiri, machjasiri, qʼañu luräwinakan sarnaqeri ukhamapjjänwa (1 Cor. 6:9-11). Ukampis Diosar uñtʼasajja, Jupar confiyañwa yateqapjjäna, yanaptʼayasipjjarakïnwa.

5, 6. Jehová Diosar sañu Luririrjam uñjañäni ukhajja, ¿kunjamsa yatiyktan uka jaqenakarusa jilat kullakanakarus uñjañäni?

5 Jehová Diosajja, suma chuyman jaqenakaruw Jupar servipjjañapatak yanaptʼi. Ukhamasti, jilat kullakanakasatsa yatiyktan uka jaqenakatsa janiw jan walinak amuyañasäkiti. Amuytʼañatakejj Michael sat chachat parltʼañäni. Jupajj akham siwa: “Testigonakajj utajar jutapjjeri ukhajja, janiw katoqerïkti, janis khitis utar jutkaspa ukham amuyasajj punkumpiw jistʼkatirïta. Janipuniw jupanakarojj respetomp uñjirïkti. Mä qawqha tiempotjja, mä suma familiaruw yaqha cheqan uñtʼayäta. Testigöpjjatap yatisajj walpun muspharayäta. Jupanakar uñjasajja, kunatsa Testigonakar jan istʼañ munkta uka toqetwa lupʼirïta. Jaqenakajj jupanak contraw jan walinak parlapjjerïna, ukhamarus Testigonakarojj janiw sum uñtʼkayätti, ukatwa jupanakat jan kuns yatiñ munkayätti” sasa. Michael chachajj Testigonakat jukʼampiw yatiñ munäna, ukatwa jupanakampi Bibliat yatjjatañ qalltäna. Tiempompisti, bautisasjjänwa, ukatsti sapürunjamaw Diosatak irnaqtʼjjäna.

6 Jehová Diosarojj mä sañu Luririrjam uñjañäni ukhajja, kunjamtï Diosajj jilat kullakanakasarojj uñjki ukhamwa jupanakar uñjarakiñäni. Suma cristianor tukusipkakiñapatakis Diosajj yanaptʼkaspa ukhamwa sapa maynir uñjañäni. Kunjam chuymanïpjjesa ukjja Jupajj sum yati. Pantjasirïpkchisa janiw wiñayajj ukhamäpkaniti uksa yatirakiwa. Ukatjja, kunjam jaqerus tukupjjaspa uksa yatirakiwa (Sal. 130:3). Ukhamasti Jehová Diosat yateqasisajja, jilat kullakanakasar sum uñjapjjañäni, Diosan munañaparjam sarnaqapjjañapatakis yanaptʼapjjarakiñäni (1 Tes. 5:14, 15). Uka toqetjja, irpir chuymaninakajj yateqaskayäpjjañapawa (Efe. 4:8, 11-13).

¿KUNATSA JEHOVÁ DIOSAJJ CHEQAÑCHISTU?

7. ¿Kunatsa Jehová Diosan cheqañchäwipat yuspärañasa?

7 Yaqhep jaqenakajja, awk taykampi cheqañchatäñajj kunja wakiskirisa ukjja, wawanëjjapjje ukhakiw amuyapjje. Jilïrëjjasinsti, awk taykasan cheqañchäwipjja jukʼamp askitwa uñjtanjja. Jupanakajj munasiñatwa cheqañchapjjestäna (Hebreos 12:5, 6, 11 liytʼañataki). Niyakejjay jiwasajj Diosan wawanakapästanjja, Jupajj wal munasistu. Ukatwa pacienciamp cheqañchistu, suma jaqer tukuñatakis yanaptʼarakistu. Ukatjja, suma amtanakar pursna, kusisit jakassna, Juparus Awkisarjam munasiñampi uñjsna ukwa munaraki (Pro. 23:15). Jupajja, janiw juch lurasin jan arrepentisitasat tʼaqhesiñassa ni jiwañassa munkiti (Efe. 2:2, 3).

8, 9. 1) ¿Kunjamsa Diosan markapankañajj jichhürunakan yanaptʼistu? 2) Paraisonjja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj suma jaqer tukuñatak yanaptʼaskakistani?

8 Jehová Diosar janïr uñtʼkayätan ukhajja, inas sarnaqäwisajj jan Jupatakjamäkchïnti. Ukampis Jupaw suma jaqer tukuñatakejj yanaptʼawayistu (Isa. 11:6-8; Col. 3:9, 10). Jichhürunakansti, Jehová Diosajj markap toqew suma jaqer tukuskakiñatakejj yanaptʼistu. Jan wali pachansa jakstanjja, uka markanwa jan ajjsarasa, sumaki jakastanjja. Khitinakatï familiapan jan munata jilsuwayapki ukanakajja, jilat kullakanakatwa munasiñ katoqjjapjje (Juan 13:35). Ukatjja, taqenirakiw munasiñ uñachtʼayañ yateqawaytanjja. Ukampis taqe ukanakat sipansa, Jehová Dios Awkisaruw uñtʼawaytanjja, qawqsa munasistu uksa amuyaraktanwa (Sant. 4:8).

9 Paraisonjja, jukʼamp sumaw Jehová Diosampisa jilat kullakanakampis apasiñäni. Ukatjja, Diosan Reinopampi apnaqata paraisonsa wali sumaw jakasiñäni. Uka tiemponsti, Jehová Diosajj suma jaqeru tukuskakiñatakejj yanaptʼaskakistaniwa, jukʼamp suma yatichäwinaksa Jupajj yatichaskakistaniwa (Isa. 11:9). Diosan yanaptʼapampisti, kʼumaraw jakasjjañäni, janiw jan wali amuyunakas utj-jjestaniti. Ukhamatwa Diosat jukʼamp sum yateqañäni, Juparus taqe chuymaw istʼarakiñäni. Ukhamasti suma jaqeru tukuñatakejj Jehová Diosamp yanaptʼayasiskakiñäni. Suma jaqeru tukuñataki yanaptʼatapatsa yuspärapjjañäni (Pro. 3:11, 12).

¿KUNJAMSA DIOSAJJ SUMA JAQER TUKUÑATAK YANAPTʼISTU?

10. ¿Kunjamsa Jesusajj Awkipjam paciencianïtapsa jaqenakar uñtʼatapsa uñachtʼayäna?

10 Kunjamtï sañu lurirejj kunjam neqʼempis suma sañu luraspa uk sum yatejja, ukhamarakiw Jehová Diosajj kunjam yanaptʼatäñsa muntan ukjja sum yati. Kunanakansa pantjastan, kunanaksa lurirjamätan, cristianjamajj kunjamsa nayrar sartasktan uksa yatirakiwa. Taqe ukanak uñjasaw yanaptʼistu (Salmo 103:10-14 liytʼañataki). Diosajj kunjamsa uñjistu uk sum amuytʼañatakejja, apostolonakajj pantjasipkäna ukhajj kunsa Jesusajj luräna uk amtañäni. Jupanakasti, khitis jilïrejja sasinwa awisajj jiskhisipjjerïna. Jumatï ukankasmäna ukhajja, ¿kunsa apostolonakat amuyasmäna? ‘Janjakiw suma jaqer tukupkaspati’ sasin inas amuychismäna. Ukampis Jesusajj janiw jupanakarojj ukham uñjkänti, jan ukasti wali pacienciampi ukhamarak munasiñampiw ewjjtʼäna. Ukatjja, altʼat chuymanïñsa yaticharakïnwa (Mar. 9:33-37; 10:37, 41-45; Luc. 22:24-27). Jesusajj jaktkäna uka qhepatjja, apostolonakajj qollan ajaywa katoqapjjäna, ukatsti khitis jilïrejja sasin janiw jukʼamp jiskhisjjapjjänti. Jan ukasti Jesusan mayitap phoqañatakiw chʼamachasipjjäna (Hech. 5:42).

11. Davitajj Jehová Diosamp yanaptʼayasïnwa sasinjja, ¿kunatsa sissna ukat kunjamsa jupat yateqassna?

11 Jichhürunakanjja, Jehová Diosajj Bibliampi, qollan ajayupampi ukhamarak tamap toqew suma jaqer tukuñatak yanaptʼistu. Bibliamp yanaptʼayasiñ munstan ukhajja, Biblia liyiñasawa, liyktan ukjjatsa lupʼiñasawa, ukatsti ukarjam sarnaqañasarakiwa, ukatakisti Diosaruw yanaptʼa mayiñasa. David reyejj akham sänwa: “Arumanakaw ikiñan jumat amtasta, ikintataw jumjjat lupʼista” sasa (Sal. 63:6). Ukatsti akham sarakïnwa: “Tatiturojj nayar irpatapat jachʼañchä, arumanakamppachaw chuymajj manqhan cheqachitu” sasa (Sal. 16:7). Kunjamtï uñjktanjja, Davitajj Jehová Diosamp yanaptʼayasïnwa, ewjjanakapatsa amuytʼarakïnwa. Ukatsti, amuyunakapajj Diosatakjamäñapatakisa, Jupatakjam taqe chuyma sarnaqañatakis yanaptʼayasirakïnwa. Ewjjtʼanak katoqasiñajj jupatak chʼamäkchïna ukhasa, jupajj cheqañchayasïnwa (2 Sam. 12:1-13). ¿Kunjamsa altʼat chuymanïñsa istʼasirïñsa Davitat yateqassna? Akham jisktʼasiñaw wakisispa: “Biblia liyisajja, ¿Jehová Diosan ewjjanakapampi yanaptʼayasiñatakejj chʼamachastti? Jan ukajj ¿jukʼamp chʼamachasiskakiñajach wakisi?” sasa (Sal. 1:2, 3).

12, 13. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj qollan ajayup toqesa tamap toqes yanaptʼistu?

12 Qollan ajayuw suma jaqer tukuñasatakejj kunaymanit yanaptʼarakistaspa. Sañäni, Jesusjam chuymanïñataki ukhamarak qollan ajayun luräwip uñachtʼayañatakiw yanaptʼistaspa (Gál. 5:22, 23). Qollan ajayun luräwipat maynïrejja, munasiñawa. Niyakejjay Jehová Diosar munasstanjja, kun lurañastï Jupajj munki ukajj jiwasan askisatakiwa. Ukatwa Juparojj taqe kunan istʼtanjja, jakäwisansa yanaptʼayasiraktanjja. Ukatjja, aka jan wali pachamp jan apayasiñatakis qollan ajayuw yanaptʼarakistaspa (Efe. 2:2). Apóstol Pablot amtañäni. Waynäkäna ukhajja, judío religión pʼeqtʼirinakan yatichäwinakaparjamaw sarnaqäna. Ukampis qollan ajayuw jan ukhamäñatakejj yanaptʼäna. Ukatwa akham sas qellqäna: ‘Khititejj chʼam churkitu ukan chʼamapampejj taqe kunaruw saykatirista’ sasa (Fili. 4:13, NM). Jiwasajj ukhamarakiw Diosarojj qollan ajayup mayisiñasa, Diosasti oracionanakas istʼistaniwa (Sal. 10:17).

Jehová Diosajj irpir chuymaninak toqew yanaptʼistu. Ukhamasti uka ewjjanakaparjamaw sarnaqañasa (12, 13 tʼaqanak uñjjattʼäta)

13 Jehová Diosajja, tama toqe ukhamarak irpir chuymaninak toqew suma jaqeru tukuñatakejj yanaptʼarakistu. Sañäni, yanaptʼa munatas amuyasajja, jankʼakiw irpir chuymaninakajj ewjjtʼapjjestu. Ukampis janiw amuyuparjamaki ewjjtʼapkistuti (Gál. 6:1). Jan ukasti altʼat chuymampiw Jehová Diosarojj yatiñkankaña ukhamarak chʼikhi chuymanïña mayisipjje. Ukatjja jiwasar yanaptʼañatakejj Bibliatsa, Bibliat apstʼat qellqatanakatsa kawkïr ewjjtʼanakas yanaptʼistaspa uksa thaqhapjjarakiwa. Ukhamasti irpir chuymaninakatï isisiñ toqet munasiñampi ewjjtʼapjjestani ukhajja, qawqsa Jehová Diosajj munasistu ukwa amtañasa. Uka ewjjtʼanakarjam sarnaqañäni ukhajja, Jehová Diosampi yanaptʼayasiñatakejj ñatjañjam ñeqʼëksnas ukhamäniwa. Ukasti jiwasan askisatakïniwa.

14. Jehová Diosajj munañanïkchisa, ¿munkir jan munkirti yatichäwinakaparjam sarnaqayistu?

14 Kunjamsa Jehová Diosajj suma jaqer tukuñatak yanaptʼaskistu uk amuyañäni ukhajja, jilat kullakanakasampejj jukʼamp sumaw apasiñäni. Ukatjja, yatiyktan uka jaqenakarusa, Bibliat yateqerinakarus janiw jan walit uñjkañäniti. Bibliajj qellqaskäna uka tiemponakanjja, sañu lurirejj mä suma sañu lurañatakejj jukʼat jukʼatwa qalanak ñeqʼet apsuñapäna. Jehová Diosajja, suma jaqeru tukuñataki yanaptʼayasiñ munapki ukanakaruw yanaptʼi. Ukampis janiw munkir jan munkirjja yatichäwinakaparjam sarnaqaykiti. Jan ukasti jukʼat jukʼatwa yatichi, ukatjja ukarjamat sarnaqani janicha uk sapa mayni amtjjañapatakiw jaytaraki.

15, 16. Bibliat yateqerinakajja, ¿kunjamsa Jehová Diosamp yanaptʼayasiñ munapjjatap uñachtʼayapjje? Uk mä uñachtʼäwimpi qhanañchtʼam.

15 Australia markan jakasiri Tessie sat mä warmit parltʼañäni. Bibliat yateqañ qalltasajj jankʼakiw Biblian yatichäwinakap amuytʼäna. Ukampis janiw yateqkäna ukarjam sarnaqkänti ni tantachäwinakarus sarkänti. Bibliat jupar yatichkäna uka kullakajj Jehová Diosaruw uka toqet mayisïna. Ukatsti jan yatichjjañatakiw amtjjäna. Ukampis Bibliat yateqasipkäna ukhajja, kunatsa Biblian yatichäwinakaparjam jan sarnaqkäna ukjja akham sasaw Tessie warmejj qhanañchäna: “Qollqe layku anatatajatwa kʼari chuymanïkiristsa ukham amuyasta, ukampis jichhajj jan mayampi anatañwa amtawayta” sasa.

16 Ukat mä qawqha tiemporojja, nayra amigonakapajj jupat sawkasipkchïna ukasa, Tessie warmejj tantachäwinakar sarjjänwa, cristianjamaw sarnaqjjarakïna. Tiempompisti bautisasjjänwa. Pä jiskʼa wawanakanïkchïnsa precursor regularjamaw irnaqjjäna. Cheqansa Bibliat mä yateqerejj Biblian yatichäwinakaparjam sarnaqjje ukhajja, Jehová Diosaw suma jaqer tukuñapataki jan ukajj wali valorani mä sañur uñtat tukuñapatak yanaptʼi.

17. 1) Jehová Diosar sañu Luririrjam uñjasajja, ¿kunjamsa jumajj jikjjatasta? 2) ¿Kunsa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni?

17 Yaqhep cheqanakanjja, sañu luririnakajj jichhürunakan wali suma sañunak ñeqʼet lurasipkakiwa. Jehová Diosajja, suma jaqer tukuñatakejj wali pacienciampiw ewjjtʼistu. Ukatsti, kunjamsa ewjjtʼanakap katoqastan uksa uñjarakiwa (Salmo 32:8 liytʼañataki). ¿Kunjamsa Jehová Diosajj sapa maynit llakisi uk amuytanti? ¿Kunjamsa suma jaqeru tukuñataki yanaptʼaskistu uk amuytanti? ¿Kunas Jehová Diosan amparapan ñatjañjam ñeqʼëskakiñatakejj yanaptʼistaspa? Jan ñatjañjam ñeqʼeru jan tukuñatakejja, ¿kunanakatsa amuyasiñasa? Jehová Diosatakjam sarnaqañatakejja, ¿kunjamsa awk taykanakajj wawanakapar yanaptʼapjjaspa? Uka toqenakatwa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni.