Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

51 YATICHÄWI

CANCIÓN 3 Jehová, jumaruw confiyasipjjsma

Jehová Diosajj janiw jachaqtʼasitamat armaskiti

Jehová Diosajj janiw jachaqtʼasitamat armaskiti

“Jachanakajsa lipʼichit lurat wayaqamaruy apthapim. Llakinakajsa libromaruw jumajj qellqanttajja” (SAL. 56:8).

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI?

Tʼaqesisktan ukhajja, Jehová Diosajj wali llakitätas amuyiwa, chuymachtʼarakistuwa.

1, 2. ¿Kunatsa awisajj jachaqtʼassna?

 TAQENIW awisajj mä kunats jachqtʼastanjja. Yaqhepajj kusisiñatwa jachapjje. Yaqhepajj mä wawan nasitapata, jan ukajj kunatï wali kusiskañäkäna uk amtasisa, jan ukajj mä munat amigopamp walja maranakat jikisisaw jachaqtʼasipjje.

2 Ukampis jilapartejj wali llakitätas laykuw jachaqtʼastanjja. Inas confiykayätan ukajj traicionchistu, jan ukajj inas wali usutätas laykojj kunas usurakchistu, jan ukajj inas mä familiarasas jan ukajj mä munat amigosas jiwarakchi. Ukhaman uñjasisajj Jeremías profetjamaw wal jacharaksna, babilonionakajj Jerusalén marka tʼunjasipkäna ukhajja, uka profetajj akham sänwa: “Nayranakajatjja jachajj umjamaw jalari. Nayranakajajj jan saytʼasa jan samartʼasaw wal jachapjje” sasa (Lam. 3:48, 49).

3. Servirinakapar tʼaqesir uñjasajj ¿kunjamas Jehová Diosajj chuymapan jikjjatasi? (Isaías 63:9).

3 Jehová Diosajj qhawqha kutis llakisiñat jachaqtʼastan uk sum yati. Bibliarjamajja, qhawqsa tʼaqesisktan uk jupajj sum uñjaski, jupamp yanaptʼayasiñatak ruwtʼasktan ukhas istʼarakistuwa (Sal. 34:15). Ukampis janiw aleq ukhamak uñjkistitu ni istʼkarakistusa. Niyakejjay jupajj Awkisächejja, wal munasirakchistojja, wawanakapajj jachasktan ukhajj wal llakisiraki. Ukatwa jankʼak yanaptʼañ munistu (Isaías 63:9 liytʼäta).

4. ¿Khitinakats yatjjataskañäni, ukat kunsa Jehová Diosat yatjjatarakiñäni?

4 Jehová Diosajj servirinakapar jachaqtʼasir uñjasajj kunsa luräna uk Arupanwa qhanañchistu. Kunas Anarusa, Davidarusa, Ezequiasarus pasäna ukwa yatjjataskañäni. ¿Kunas jupanakar wal jachaqtʼasiyäna? ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jupanakar yanaptʼäna? Ukat kunjamsa Jehová Diosajj wali llakitäktan ukhasa, traicionapkistu ukhasa, jan ukajj jan kun kamachtʼirjam amuyastan ukhas yanaptʼistu ukwa yatjjataskarakiñäni.

MAYNIN JIWATAPAT WALI LLAKITÄÑA

5. ¿Kunjamas Anajj chuymapan jikjjatasïna?

5 Anajj kunayman jan walinakan uñjasisaw wal jachirïna. Esposopajj janiw Anampik casaratäkänti, Peniná warmimp casaratarakïnwa. Jupajj Anar wal uñisïna, janiw sum uñjkarakïnti. Janiw ukakïkänti, Anajj janiw wawanïñ puedkänti, ukampis Peniná warmejj walja wawanakanïnwa (1 Sam. 1:1, 2). Ukatwa jupajj Anat sapa kut burlasïna. ¿Kunjamsa jumajj ukhaman uñjasisajj jikjjatasismäna? “Anajj wali llakitapunïnwa”, “ukatwa wal jachirïna, janirakiw manqʼañs munirïkänti” (1 Sam. 1:6, 7, 10).

6. ¿Kunsa Anajj jan sint llakisiñatak luräna?

6 Jan sint llakisiñatakejja, nayraqatajj Jehová Diosar adoririw Anajj tabernaculor saräna. Amuyatajj tabernaculon patiopar mantañäki uka jakʼankaskänwa, ukanwa “Jehová Diosar orasiñ qalltasajj walpun jupajj jacharakïna”. Anajj akham sasaw Diosar wal ruwtʼasïna: “Kunjamsa nayajj wal tʼaqesiskta uk uñtanikimaya” sasa (1 Sam. 1:10b, 11). Kunjamas chuymapan jikjjatasïna, kunsa jupajj amuyäna uk qʼal Jehová Diosar awistʼasïna. ¿Kunjamas Jehová Diosajj munat wawapar jachir uñjasajj chuymapan jikjjataspachäna uk amuyasmati?

7. Jehová Diosar oracionan qhan arstʼasisajj ¿kunjamas Anajj chuymapan jikjjatasjjäna?

7 Anajj mä oracionan Jehová Diosar qhan arstʼasïna uka qhepatjja, Diosajj oracionamar jaysaniwa sasaw Elí jachʼa jilïr sacerdotejj jupar chuymachtʼäna. Uka qhepat ¿kunjamas Anajj chuymapan jikjjatasjjäna? Bibliajj akham siwa: “Anasti sarjjänwa, manqtʼasjjarakïnwa, janirakiw llakit ajanunëjjänti” sasa (1 Sam. 1:17, 18). Llakinakapajj janis chhaqtkchïnjja, Anajj sumakiw jikjjatasjjäna. Jachʼa llakinakap Jehová Diosan amparaparuw jaytjjäna. Diosasti llakinakap uñjänwa, ruwtʼasitaps istʼarakïnwa, wawanïñapatakiw bendisjjarakïna (1 Sam. 1:19, 20; 2:21).

8, 9. Hebreos 10:24, 25 textorjamajj ¿kunatsa tantachäwinakar sarañatakejj chʼamachasiñasapuni? (Foto uñjjattʼarakïta).

8 ¿Kunsa yateqsna? ¿Wali llakitäsat jumajj jachaqtʼasiskarakta? Inas mä familiaramasa jan ukajj mä munat amigomas jiwchi. Inas ukhamïpan jan mayninakampïñ munkstati, ukajj janiw jan walïkiti. Ukampis kunjamtï Anajj tabernaculor sarasin Jehová Diosamp chuymachtʼayaskänjja, ukhamarakiw jumajj llakitäkasasa jan chʼamanjamäsas tantachäwinakar sarasajj Diosamp chuymachtʼayasisma (Hebreos 10:24, 25 liytʼäta). Tantachäwinakan wali chʼamañchtʼkir textonakaw liytʼasi, suma amuyunak churarakistu, ukhamatwa Jehová Diosajj kunanakatï llakisiykistu ukanakat jan piensjjañatak yanaptʼistaspa. Janis llakisajj jankʼak chhaqtkchinejja, janiw sint llakisjjañäniti.

9 Tantachäwinakan jilat kullakanakaw chuymachtʼapjjestu, qhawqsa munasipjjestu uks uñachtʼayapjjarakistuwa, ukaw sumak jikjjatasiñatak yanaptʼarakistaspa (1 Tes. 5:11, 14). Mä precursor especial jilatat amuytʼañäni, jupajj esposapan jiwatapat akham siwa: “Jichhakamas esposajan jiwatapat jachaqtʼasiskaktwa. Awisajj mä kʼuchun qontʼasisaw wal jachta. Ukampis tantachäwinakaw nayrar sarantaskakiñatakejj wal chʼamañchtʼitu. Jilat kullakanakan comentarionakapasa, nayar sapkitu uka suma arunakapas tranquilokïñatakiw yanaptʼitu. Janïr Salonar purkasajj wali llakitas uñjaskstjja, ukankasajj janiw sint llakisjjti” sasa. Tantachäwinakar sarktan ukhajja, Jehová Diosajj jilat kullakanakampiw yanaptʼistaspa.

Jilat kullakanakajj chuymachtʼapjjestuwa. (Párrafos 8 y 9).


10. Sinti llakitäkasas ¿kunjamsa Ana warmit yateqasiñajj yanaptʼiristam?

10 Anajj Jehová Diosar oracionan qhan arstʼasisajj sumakiw chuymapan jikjjatasjjäna. Jumajj ukhamarakiw 1 Pedro 5:7 textorjam lurasma, Jehová Diosajj taqe llakinakaj istʼaniwa, yanaptʼarakitaniwa sasin confiyasajj ‘amparaparuw taqe llakinakam katuyarakisma’. Mä kullakajja, lunthatanakajj esposopar jiwayapkäna ukhajj kunjamas chuymapan jikjjatasïna uk akham siwa: “Wali llakitapunïyätwa, janipunis mayamp kusisitäjjerista ukhamwa amuyarakiyäta” sasa. ¿Kunas jupar yanaptʼäna? Kullakajj akham siwa: “Alajjpachankir wali munasir Awkijaruw orasirïta, ukat sapa kuti orasirïkta ukhajj janiw sint llakisjjerïkti. Awisajj kunjamas chuymajan jikjjatasta uk janiw kunjam sañs puedirïkti, ukampis jupajj sum entienditäna. Wali llakita, janis kamachtʼañs puedkirista ukham amuyasirïta ukhajja, sumak jikjjatasiñatakiw jupar mayirïta, ukat jankʼakiw chuymajans amuyujans sumak jikjjatasjjerïta. Nayrar sarantaskakiñatakis chʼamañchtʼatarakïrïtwa” sasa. Jehová Diosar llakinakam qhan arstʼaskta ukhajja, jupajj jumat llakisirakiwa, kunja llakitätasa uks amuyarakiwa. Janisay llakinakamajj chhaqtkchinejja, Jehová Diosajj chuymachtʼiristamwa, sumak jikjjatasiñatakiw yanaptʼarakiristam (Sal. 94:19; Filip. 4:6, 7). Aguantatamats bendisirakïtamwa (Heb. 11:6).

TRAICIONATÄSIN WALI LLAKITÄÑA

11. Mayninakan jan wal luratajj ¿kunjamas Davidajj chuymapan jikjjatasïna?

11 Davidajj kunayman llakinakan uñjasisajj ukhamarakiw jachäna. Waljaniw jupar uñisipjjäna, khitinakarutï confiykäna uka familiaranakapats amigonakapats yaqhepajj traicionapjjarakïnwa, jan walinak lurañwa munapjjarakïna (1 Sam. 19:10, 11; 2 Sam. 15:10-14, 30). Mä kutejj akham qellqäna: “Llakiskäwejj nayajj qaritäjjtwa, arum paqaraw jachajampejj ikiñajar chʼaranjta, jachajampiw ikiñajarojj qʼal phoqtʼayta” sasa. ¿Kunatsa chuymapan ukham jikjjatasïna? ‘Taqe enemigonakaj kawsaw ukham jikjjatasta’ sasaw säna (Sal. 6:6, 7). Waljaniw Davidarojj kunayman jan walinak lurapjjäna, ukatwa jupajj wal jachäna.

12. Salmo 56:8 textorjamajj ¿kunarus Davidajj taqe chuym confiyäna?

12 Davidajj kunayman jan walinakans uñjaskchïnjja, Jehová Diosan jupar wal munasitapat janiw payachaskänti. Jupajj akham sasaw qellqäna: “Jehová Diosaw nayan jachataj istʼani” sasa (Sal. 6:8). Yaqha horasanjja, Salmo 56:8 (liytʼäta) textonkir suma arunakwa qellqarakïna. Uka suma arunak liytʼasajja, qhawqsa Jehová Diosajj munasistu, kunjamas chuymasan jikjjatastan ukat qhawqsa llakisiraki ukwa amuytanjja. Jehová Diosajj lipʼichit lurat mä wayaqarus jachanakap apthapkaspa, jan ukajj mä librorus llakinakap qellqantkaspa ukhamwa Davidajj amuyäna. Alajjpachankir wali munasir Awkijajj tʼaqesitanakaj uñjaskiwa, janiw kunas llakisiyitu ukak yatkiti, kunjamas uka llakinakamp chuymajan jikjjatasta uks yatirakiwa sasaw taqe chuym confiyäna.

13. Maynin traicionatas jan ukajj chuym usuchjatas ¿kunas chuymachtʼistaspa? (Fotompi dibujompi uñjjattʼarakïta).

13 ¿Kunsa yateqsna? Inas wal confiykayäta ukajj chuym usuchjstam jan ukajj traicionstam. Inas casarasiñ amtkayäta ukamp jaljtatamatsa, esposomampi jan ukajj esposamamp jaljtatamats wal llakisiraksta. Inas jumajj wal munaskta ukajj Jehová Diosar serviñ jaytjjarakchi. Mä jilatajja, esposapan engañatasa apanukutas kunjamas chuymapan jikjjatasïna uk akham siwa: “Kunatï pasaskitäna ukajj janiw creyiñjamäkänti. Janis kunatakis sirvkirista ukhamwa amuyasiyäta. Wali llakitäyätwa, coleratarakïyätwa” sasa. Maynitï traicioniristam jan ukajj chuym usuchjiristam ukhajj ¿kunas yanaptʼiristam? Ak amtañamawa: Jehová Diosajj janipuniw jaytanukkätamti. Jilatajj akham sarakiwa: “Jaqenakajj jaytanukupjjestaspawa, ukampis Jehová Diosajj janiw ukhamäkiti. Jupajj Qarqasawa, kunas kunäskpan, ukankaskapuniniwa. Janirakiw jupat jan jitheqtirinakarojj jaytanukkaniti” sasa (Sal. 37:28). Amtapunim, janiw khitis Jehová Diosjamajj munasktamti, inas wal chuym usuchjapjjstam, ukampis llakimp apayasisajj qhawqsa Jehová Diosajj jumat llakisi uk janiw armañamäkiti (Rom. 8:38, 39). Inas maynejj chuym usuchjchïtam, ukampis ak amtañamawa: ¡Jehová Diosajj wal jumar munastamjja!

Salmos librorjamajja, Jehová Diosajj chuyma pʼakintatäpki ukanakan jakʼapankiwa. (Párrafo 13).


14. ¿Kunsa Salmo 34:18 textojj qhanañchistu?

14 Jumarutï traicionapjjstam ukhajja, kuntï Davidajj Salmo 34:18 (liytʼäta) texton siskäna ukaw chuymachtʼiristam. Mä qellqatanjja, “chuyma pʼakintatäpki” siski uka arunakajj “khitinakatï llakitäsin jan kuns suytʼapki” sasaw traducisirakispa sasaw qhanañchi. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj ukham jikjjatasirinakar yanaptʼi? Pachpa textow “chuyma pʼakintatäpki ukanakan jakʼapankiwa” sasin qhanañchi. Jupajj kunjamtï mä wawan jachipan tatapajj ichjjartʼaskejja, munartʼasis amuktʼaykejja, ukhamarakiw jiwasar uñjistu. Kunapachatï maynejj traicionkistu jan ukajj apanukkistu ukhajja, Jehová Diosajj jiwasat wal llakisi, yanaptʼarakistuwa. Chuyma pʼakintatäktan ukhasa, janis kunatakis sirvksna ukham amuyastan ukhas chuymachtʼarakistuwa. Jupajj jutïrin kunatï sumäki ukanakat waljanakwa churistani, jichha tiempon aguantañatakis yanaptʼarakistuwa (Is. 65:17).

USUTÄSIN WALI LLAKITÄÑA

15. ¿Kunatsa Ezequías reyejj wal jachäna?

15 Judá markankir Ezequías reyejj 39 maranëjjäna ukhajja, walpun usuntäna. Jehová Diosajj Isaías profetap toqejj uka usump jiwañätapwa yatiyarakïna (2 Rey. 20:1). Janipunis Ezequiasajj usupat waliptirjamäkaspa ukhamänwa. Ukatwa jupajj wal jachäna, Jehová Diosaruw yanaptʼayasiñatak wal ruwtʼasirakïna (2 Rey. 20:2, 3).

16. ¿Kunsa Jehová Diosajj Ezequías laykojj luräna?

16 Ezequiasan oracionap istʼasasa jachatap uñjañas Jehová Diosan chuymaparuw purtʼäna. Ukatwa Isaías toqejj jupar akham säna: “Juman oración luratam nayajj istʼtwa, jachanakamsa uñjaraktwa. Jichhajj nayaw usumat qolläma” sasa. Jupat khuyaptʼayasisajj walja maranakamp jakayäna, asirionakamp jan tukjatäñapatakiw Jerusalén markar yanaptʼarakïna (2 Rey. 20:4-6).

17. Sinti jan wali usunïktan ukhajj ¿kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼistu? (Salmo 41:3; fotompi dibujompi uñjjattʼarakïta).

17 ¿Kunsa yateqsna? Sinti jan wali usunïsajj ¿kunsa lurasma? Jehová Diosaruw oracionan kunjamas chuymaman jikjjatasta uk yatiyasma, jachtʼasisas oraskchïtajja, jupajj istʼätamwa. Bibliarjamajj “jupaw wali munasiñampi khuyaptʼayasiri Awkejja, taqe kunan chuymachtʼasiri Diosarakiwa”, ukhamajj jupaw kunayman llakinakan chuymachtʼistani (2 Cor. 1:3, 4). Cheqas janiw Jehová Diosajj taqe llakinakas chhaqtaykaniti. Ukampis jupaw aguantañatak yanaptʼistani, janiw ukat payachasktanti (Salmo 41:3 liytʼäta). Ukatakejj espíritu santop churistu, chʼam churistu, yatiñ churistu, sumak jikjjatasiñatakiw yanaptʼarakistu (Prov. 18:14; Filip. 4:13). Jutïrin janiw kuna usus utj-jjaniti sasaw chʼamañchtʼarakistu (Is. 33:24).

Jehová Diosajj chʼamampi yatiñampi churistu, sumak jikjjatasiñatakiw yanaptʼarakistu, ukhamatwa oracionanakasar istʼatap uñachtʼayistu. (Párrafo 17).


18. ¿Kawkïr textos sinti jan walin uñjaskayäta ukhajj yanaptʼawaytam? (“ Jehová Diosajj textonakampiw chuymachtʼistu” sat recuadro liytʼäta).

18 Ezequías reyirojj Jehová Diosan arunakapaw chuymachtʼäna, jiwasarojj ukhamarakiw Bibliankir arunakapajj chuymachtʼistaspa. Jehová Diosaw arunakap Bibliar qellqayawayi, ukaw wali llakitäktan ukhajj chʼamañchtʼarakistu (Rom. 15:4). África Occidental toqenkir mä kullakat parltʼañäni. Juparojj cáncer usunïtap yatiyapjjäna ukhajja, walpun jachäna. Kullakajj akham siwa: “Isaías 26:3 textow wal chʼamañchtʼitu. Jilapartejj janis problemanakas askichañ puedkchiñänejja, uka textorjamajj Jehová Diosaw llakinakan tranquilokïñatakisa aguantañatakis yanaptʼistu” sasa. Inas jumajj sinti jan walin uñjaschiyäta, jan kun kamachtʼirjam amuyasirakchiyäta, ¿kawkïr textos uka horasan jumar yanaptʼayätam?

19. ¿Kuna bendicions jutïrin katoqañäni?

19 Akapachajj niyaw tukusjjani, ukhamajj urut urutjamaw jukʼamp jan walinakajj utjani, jachaqtʼasirakiñäniwa. Ukampis kunjamtï Anata, Davidata, Ezequiasat yatjjataniwayktanjja, Jehová Diosajj jiwasar jachir uñjaskistuwa, jiwasat wal llakisiraki. Qhawqha kutis jachaqtʼasta uk jupajj sum yati, amtasirakiwa. Ukatwa wali llakinakan uñjaskta ukhajj Jehová Diosar chuymatpach arstʼasiñama. Janirakiw jilat kullakanakasat jitheqtañamäkiti, jupanakajj wal munasipjjtam. Jehová Diosamp chuymachtʼayasiñatakejj Biblianwa arunakap liytʼañama. Janiw akat payachasiñamäkiti: jumatï Diosat jan jitheqtas aguantätajja, jupajj bendisïtamwa. Kunürutï Jehová Diosajj taqe jachanakas nayranakasat picharkistani uk niyaw uñjañäni (Apoc. 21:4). ¡Machaq mundon kusisiñatwa jachañäni!

CANCIÓN 4 “Jehová Diosaw Awatirijajja”