Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

49 YATICHÄWI

CANCIÓN 147 Wiñayaw jakasjjañäni

¿Kunas wiñay jakañ katoqañatakejj wakisi?

¿Kunas wiñay jakañ katoqañatakejj wakisi?

“Taqe khititï Yoqar katoqki, jupar confiykaraki ukajja, wiñay jakañanïñapawa” (JUAN 6:40).

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI?

Jesucriston jakañ vidap sacrificiot loqtasitapat kuna bendicionanaks ajllitanakasa yaqha ovejanakas katoqapjje ukwa yatjjataskañäni.

1. ¿Kunsa yaqhepanakajj wiñay jakañjjat amuyapjje?

 WALJA jaqenakaw kʼumarak jakasiñatakejj suma manqʼanak manqtʼasipjje, ejercicionak lurañatakis chʼamachasipjje. Ukhamäkchisa janiw wiñay jakañ suyapkiti, yaqhepatakejj janiw wiñay jakañajj utjkiti, yaqhepajj janirakiw awk taykaptañkamajj jakañ munkiti. Ukampis Jesusajj ‘wiñay jakañjjatwa’ parläna, kunjamtï Juan 3:16 ukat 5:24 textonakan siski ukhama.

2. ¿Kunsa Juan capítulo 6 ukan wiñay jakañjjat parli? (Juan 6:39, 40).

2 Mä kutejja, Jesusajj walja waranqa jaqenakaruw mä milagro toq manqʼayäna. a Jupanakarojj tʼantʼanakampi chawllanakampi churäna. Kuntï uka urun lurkäna ukajj wali musparkañänwa, ukampis kuntï qhepürojj jupanakar siskäna ukaw jukʼamp musparkañänjja. Jupanakajj Capernaúm markakamaw arkapjjäna, Galilea qota jakʼankasajja, jaqenakajj jiwatat jaktanipjjaspawa, wiñayatakiw jakapjjarakispa sasaw Jesusajj jupanakar säna (Juan 6:39, 40 liytʼäta). Ukhamajj jiwapki uka familiaranakamampita munat amigonakamampit amuytʼam. Kuntï Jesusajj yatichkäna ukarjamajja, walja jaqenakaw jiwatat jaktanipjjani. Jumasa, familiaranakamasa, munat amigonakamas wiñayatakiw jakapjjarakisma. Ukampis kuntï Jesusajj ukjjar siskäna uk janiw waljanejj amuyapkänti, jichhürunakans janirakiw amuyapkiti. Uka arunakapajj Juan capítulo 6 ukan qellqatawa. ¿Jesusajj kamspachänsa?

3. ¿Kunsa Jesusajj jupjjat yatichäna? (Juan 6:51).

3 Kunjamsa Jesusajj jupanakar mä milagro toqe tʼantʼa churäna uk uñjasajja, kunjamsa Jehová Diosajj nayra israelitanakar wasaran maná tʼantʼa churäna ukwa amuyapjjpachäna. Pachpa Bibliaw maná tʼantʼat parlañatakejj ‘alajjpachankir tʼantʼat’ parli (Sal. 105:40; Juan 6:31). Jesusasti maná manqʼat parlasajj kunatï jukʼamp importantëki ukwa yaticharakïna. Diosajj mä milagro toqes jaqenakar maná manqʼa churkchïnjja, uk manqʼerinakajj janiw jiwañat salvasipkänti (Juan 6:49). Ukampis Jesusajja, “alajjpachankir cheqpach tʼantʼa”, ‘Diosan tʼantʼapa’, ‘wiñay jakañ churir tʼantʼa’ sasajj jupatwa parlaskäna (Juan 6:32, 33, 35). Uka qhepatjja, Jesusajj kunansa maná manqʼampi jupampejj jan igualäki uk akham sasaw qhanañchäna: “Alajjpachat saraqanki uka jakkir tʼantʼajj nayätwa, khititï uka tʼantʼat manqʼki ukajja, wiñayatakiw jakani” sasa (Juan 6:51 liytʼäta). Uka arunak istʼasajj walpun judionakajj mayjtʼasipjjäna. ¿Kunatsa Jesusajj alajjpachat saraqanir tʼantʼätwa sispachäna, nayra awkinakapar Diosajj churkäna uka maná tʼantʼat sipans jukʼamp sumäkaspas ukham parlpachäna? Jesusajj akham sänwa: “[Churkä] uka tʼantʼajj jañchijawa” sasa. Ukampejj ¿kamsañs munaskäna? Uk yatiñajj jiwasatak wali wakiskiriwa, kuna laykutejj ukhamatakwa kunjamatsa jiwasasa, familiaranakasasa, munat amigonakasas wiñay jakañ katoqapjjaspa uk amuysna. Jesusajj kamsañs munaskäna uk amuytʼañäni.

JAKKIR TʼANTʼAMPI JAÑCHIPAMPI

4. ¿Kunatsa yaqhepajj Jesusan arunakap istʼasajj wal mayjtʼasipjjäna?

4 Jesusajj aka mundon jakañapatakiw jañchij churäjja siskäna ukhajja, yaqhepajj wal mayjtʼasipjjäna. Inas jupanakajj Jesusan cheqpach jañchips manqʼapjjañapäkaspa ukham amuyapjjchïna (Juan 6:52). Ukampis Jesusajj akham sasaw jupanakar jukʼamp musparayäna: “Janitï jaqen Yoqapan jañchipat manqʼapkäta, ni wilapsa umapkäta ukhajja, janiw wiñay jakañ katoqapkätati” sasa (Juan 6:53).

5. Jesusajj janiw jaqenakar wilap umapjjañap maykänti sasajj ¿kunatsa sissna?

5 Noé chachan tiempopanjja, Diosan mandatoparjamajj janipuniw jaqenakajj wil manqʼapjjañapäkänti (Gén. 9:3, 4). Qhepatjja Israel markar churkäna uka Leyin uk mayiskakïnwa, ukarjamasti wila manqʼerejj “jiwayatäñapänwa” (Lev. 7:27). Jesusajj Moisesan Leyip phoqapjjañapatakiw chʼamañcharakïna (Mat. 5:17-19). Ukhamajj janiw Jesusajj jañchip manqʼapjjañapsa ni wilap umtʼapjjañaps uka judionakarojj maykaspänti. Antisas uka arunakapampejj kunjamsa jaqenakajj wiñay jakañ katoqapjjaspa ukwa yatichaskäna (Juan 6:54).

6. Jesusajj jañchip manqʼañat wilap umañat parlkäna ukhajj mä uñachtʼäwimpiw parlaskäna sasin ¿kunatsa sissna?

6 Jesusajj uñachtʼäwinakampiw parlaskäna. Samaritana warmir ukhamwa parlarakïna, juparojj akham sänwa: “Nayajj churkä uka umat umtʼirejja, janiw mayampis umat pharjayaskaniti. Nayajj churkä uka umajja, mä uma jalsur uñtataw jupat wal mistuni, ukhamat wiñay jakañ churañataki” sasa (Juan 4:7, 14). b Jesusajj janiw phujunkir uma umtʼasakis samaritana warmejj wiñay jakañ katoqkaspa ukham sañ munkänti. Ukhamajj Capernaúm markan parlkäna uka walja jaqenakarojja, janirakiw jañchip manqʼasasa, wilap umtʼasas wiñay jakañ katoqapkaspa ukham sañ munkänti.

YAQHA HORASAN UKHAMARAK JESUSAJJ PARLÄNA

7. ¿Kuntï Jesusajj Juan 6:53 texton siskäna ukat kamsapjjes yaqhepajja?

7 Religionankir yaqhep jaqenakajja, Juan 6:53 textorjamajj jañchip manqʼañata, wilap umañat parlasajj pachpa Tatitun Cenapatwa Jesusajj parlaskäna sasaw sapjje. Kuna laykutejj uka horasan pachpa arunakampiw Jesusajj parlarakïna (Mat. 26:26-28). Tatitun Cenapajj amtaski ukhajj taqenis tʼantʼa manqʼapjjañapäkaspa, vino umtʼapjjañapäkaspa ukhamwa jupanakajj parlapjje. ¿Ukham parlapjjatapajj walikïskiti? Uk yatiñajj wali wakiskiriwa, kuna laykutejj sapa maraw walja millón jaqenakajj oraqpachan Tatitun Cenap jiwasamp chik amtañatakejj tantachasipjje. Kuntï Jesusajj Juan 6:53 texton siskäna ukampi, kuntï Tatitun Cenap uttʼaykäna ukhajj siskarakïna ukampejj kunanakansa jan igualäki uk jichhajj uñjarakiñäni.

8. ¿Kuntï Jesusajj siskäna ukajj kunanakans jan igualäki? (Dibujonak uñjjattʼarakïta).

8 Kunans jan igualäkäna uk pä toqet amuytʼañäni. Nayrïri, ¿kunapachasa, ukat kawkjansa Jesusajj Juan 6:53-56 texton qellqatäki uka arunak parläna? Jesusajj Galilea markanwa 32 maran walja judionak nayraqatan parläna. Jerusalén markan Tatitun Cenap uttʼayañapatak mä mara faltkäna ukhaw uk arsüna. Payïri, ¿khitinakarus parläna? Galilean parlkäna ukhajja, jupar istʼirinakat jilapartejj Jehová Diosata jan ukajj Reinopat yateqañat sipans Jesusat manqʼa katoqañatakwa llakisipjjäna (Juan 6:26). Kunapachatï Jesusajj jan fácil amuyañjamäki uka toqet parläna ukhajja, janiw jupar creyjjapjjänti. Discipulonakapat yaqhepas janiw jupar arkjjapjjänti (Juan 6:14, 36, 42, 60, 64, 66). Ukampis Jesusajj mä mara qhepat 33 maran Tatitun Cenap uttʼaykäna ukhajj janiw ukhamäkänti. Uka horasan janis Jesusan arunakap sum amuyapkchïnjja, 11 apostolonakapajj jupamp chikäsipkänwa. Jupanakajj janiw Galileankir jilaparte jaqenakjamäpkänti. Jupat jan jitheqtir uka apostolonakajja, Diosan Yoqapätapatsa alajjpachat saraqanitapats janiw payachasipkänti (Mat. 16:16). Ukatwa jupanakar akham sasin felicittʼäna: “Yantʼanakan uñjaskta ukhas janiw jaytjapkistati” sasa (Luc. 22:28). Uka pä toqet amuytʼasajja, kuntï Jesusajj Juan 6:53 texton siskäna ukasa, kuntï Tatitun Cenap uttʼayañatak siskäna ukas jan igualätapwa uñachtʼayistu. Kunanakans jan igualäkaraki uk yatjjataskakiñäni.

Juan capítulo 6 ukarjamajja, Jesusajj walja judionakaruw Galilean parläna (chʼeqa toqena). Mä mara qhepatjja, jupat jan jitheqtir apostolonakaparuw Jerusalenan parlarakïna (kupi toqena). (Párrafo 8).


JESUSAN ARUNAKAPAJJ JUMAMPITAKIWA

9. ¿Kuntï Jesusajj Tatitun Cenapan siskäna ukajj khitinakatakïnsa?

9 Tatitun Cenapanjja, Jesusajj jan levaduran tʼantʼa apostolonakapar churäna, ukat uka tʼantʼajj cuerpojamp sasiwa sasaw säna. Ukjjarojj vino churäna, ukajj ‘wilajamp mä pactor mantaskani’ ukamp sasiwa sasaw sarakïna (Mar. 14:22-25; Luc. 22:20; 1 Cor. 11:24). Kuntï jupajj uka pactot siskäna ukajj wali importantewa, uka machaq pactojj janiw taqe jaqenakamp luraskänti, jan ukasti ‘Israel markampiw’ lurasïna, mä arunjja Diosan Reinopan Jesusamp chika apnaqapkani ukanakampi (Heb. 8:6, 10; 9:15). Uka horasan apostolonakajj janiw kamsañs munäna uk amuyapkänti, ukampis niyaw espíritu santomp ajllitäpjjañapäna, machaq pacto taypinkapjjañaparakïnwa, ukhamat Jesusamp chik alajjpachan mä lugar katoqañataki (Juan 14:2, 3).

10. Jesusajj Galilea markan parlkäna ukampi Tatitun Cenapan parlkäna ukampejj ¿kunansa jan igualäki? (Foto uñjjattʼarakïta).

10 Ak amuytʼañäni, Tatitun Cenapan Jesusajj mä ‘jiskʼa tamatakwa’ parläna. Qalltan Jesusat jan jitheqtir apostolonakakiw uka taypinkapjjäna, jupanakakiw Tatitun Cenapankapjjarakïna (Luc. 12:32). Jesusajj jupanakaruw tʼantʼa manqʼayäna, vino umtʼayarakïna. Qhepat uka grupo taypinkirinakajj ukhamarakiw Tatitun Cenap amtkasajj lurapjjañapäna. Jupanakat taqenirakiw Jesusamp chikajj alajjpachan mä lugar katoqapjjani. Jesusajj uka horasan apostolonakapar siskäna ukampi, Galilean walja jaqenakar siskäna ukampejj janiw igualäkiti. Uka horasan waljaniruw parläna, ukhamajj arunakapajj walja jaqenakjjaruw phoqasiñapäna.

Tʼantʼat manqʼerinakas vinot umtʼirinakas jukʼanikïpjjewa, ukampis “taqe” khitinakatejj Jesusar confiyapjjatap uñachtʼayapki ukanakajj wiñay jakañwa katoqapjjaspa. (Párrafo 10).


11. Jesusajj janiw mä jukʼanik katoqapkani uka bendicionat Galilean parlkänti, ¿kunjamatsa uk yattanjja?

11 Jesusajj 32 maran Galileankaskäna ukhajja, manqʼak munapkäna uka judionakaruw jilapartejj parlaskäna. Ukampis Jesusajj kunatï manqʼat sipans jukʼamp wakiskirïki ukatwa parläna. Ukaw jupanakar wiñay jakañ katoqañatak yanaptʼaspäna. Jesusajj qhepa urunwa jiwatanakajj jaktanipjjani, wiñayatakiw jakapjjarakini sasaw säna. Jesusajj janiw mä jukʼanikis uka bendición katoqapjjañapäkaspa ukham parlkänti, kunjamtï Tatitun Cenapan mä qhawqhaniruk parlkäna ukhama. Antisas Galilean parlkäna ukhajja, taqe jaqenakan katoqapjjañapatak mä bendicionatwa parlaskäna. Jupajj akham sänwa: “Khititï uka tʼantʼat manqʼki ukajja, wiñayatakiw jakani. [...] Uka tʼantʼajj jañchijawa, aka mundon jakañ katoqañapatakiw churäjja” sasa (Juan 6:51). c

12. ¿Jesusajj Galilean parlkäna uka wiñay jakañ katoqañatakejj kunas wakisi?

12 Jesusajj Galilean parlkäna uka judionakarojja, janiw taqe jaqenakas wiñay jakañ katoqapjjañapäkaspa ukham parlkänti, mä arunjja janiw nayra tiempon jakirinakasa qhepat nasirinakas justupakis wiñay jakañ katoqapjjañapäkaspa ukham parlkänti. Tʼantʼat manqʼapkaspäna, mä arun Jesusar confiyapjjatap uñachtʼayapkaspäna ukanakakiw uk katoqapjjaspäna. Cristianöpjjtwa sapki ukanakat waljanejja, salvatäñatakejj Jesusar creyiñakis wakiskaspa, Salvirisarjam uñjañakis wakiskaspa ukhamwa amuyapjje (Juan 6:29). Ukampis Jesusar istʼir walja jaqenakat yaqhepajja, qalltan Jesusätap creyipkchïna ukhas qhepat jaytjjapjjänwa. ¿Kunatsa ukajj pasäna?

13. ¿Kunas Jesusan cheqpach discipulopäñatakejj wakisïna?

13 Jesusajj manqʼaykäna uka walja jaqenakat jilapartejja, jupar arkañatakejj dispuestokïpjjänwa. Ukampis ukatakejj kuntï munapkäna ukwa jupanakar churañapäna. Jupanakajj mä milagro toqe qollatäña, gratisak manqʼa katoqaña, istʼañ munapkäna uka yatichäwinakak istʼañwa munapjjäna. Ukampis Jesusajj ak sum qhanañchäna: janiw aka oraqerojj kuntï jaqenakajj munapki ukak churirejj jutkänti. Jan ukasti, jupan cheqpach arkiripäñapatakejj kunas wakisi uk yatichiriw jutäna. Jupanakajj ‘Jesusan ukaruw’ sarapjjañapäna, mä arunjja kuntï jupajj yatichkäna uk katoqapjjañapänwa, istʼapjjañaparakïnwa (Juan 5:40; 6:44).

14. Jesusan jañchipampit wilapampit beneficiasiñatakejj ¿kunsa lurañasa?

14 Jesusajj jupar confiyapjjatap uñachtʼayapjjañapätapwa jupanakar qhanañchäna. Yatichkäna ukarjamajja, wiñay jakañ katoqapjjañapatakejj Jesusaw jañchipampi wilapampi sacrificiot loqtañapäna. Uka judionakan uka cheqa yatichäwir creyipjjañapajj wali wakiskirïnwa, jichhürunakan wakisirakiwa (Juan 6:40). Ukhamajj Jesusan wilapampita jañchipampit beneficiasiñatakejja, Juan 6:53 textorjamajj juchampit jiwañampit Jesusajj kutsuykistu ukar confiyatas uñachtʼayañasawa. Uka bendicionajj walja jaqenakatakiwa (Efes. 1:7).

15, 16. ¿Kunanaks Juan capítulo 6 ukajj amtayistu?

15 Juan capítulo 6 ukan parlki ukajj jiwasatakisa familiaranakasatakisa munat amigonakasatakis wali importantewa. Qhawqsa Jesusajj jaqenakar munasi ukwa uñachtʼayi. Jupajj Galilean usutanakaruw qolläna, Diosan Reinopatwa parläna, manqʼat awtjatanakarojj manqʼayarakïnwa (Luc. 9:11; Juan 6:2, 11, 12). Janiw ukakïkänti, Jesusajj ‘jakañ churir tʼantʼätapwa’ jupanakar yatichäna (Juan 6:35, 48).

16 Jesusajj parlkäna uka yaqha ovejanakajja, janiw sapa mara apaski uka Tatitun Cenapan tʼantʼat manqʼapjjañapäkiti ni vinots umtʼapjjañapäkiti (Juan 10:16). Ukampis jupanakajj Jesucriston jañchipats wilapats beneficiasipjjewa, Jesusan sacrificiot loqtasitapar confiyapjjatap uñachtʼayasaw beneficiasipjje (Juan 6:53). Tʼantʼat manqʼapjjañapäki vinot umtʼapjjañapäki ukanakajja, machaq pacto taypinkapjjatapa alajjpachankir Reino katoqapjjañapätapwa uñachtʼayapjje. Ukhamajj ajllitanak taypinkañänisa jan ukajj yaqha ovejanak taypinkañänisa, Juan capítulo 6 ukan parlki ukajj taqe jiwasatakejj wali importantewa. Wiñay jakañ katoqañatakejj Jesusan juchampit jiwañampit jiwasar kutsuyatapar taqe chuym confiyañajj kunja wakiskirisa ukwa qhanstayi.

CANCIÓN 150 Salvatäñatakejj Diosar thaqapjjam

a Pasïr yatichäwin Juan 6:5-35 textotwa yatjjataniwaytanjja.

b Jesusajj parlkäna uka umajja, Jehová Diosajj jaqenakan wiñay jakañ katoqapjjañapatak lurki taqe ukanakamp sasiwa.

c Juan capítulo 6 ukarjamajja, Jesusajj “khititejj” ukat “taqe khititï” sasajj taqe jaqenakan wiñay jakañ katoqapjjañapätapwa qhanañchäna (Juan 6:35, 40, 47, 54, 56-58).