Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

16 YATICHÄWI

Jehová Diosat yateqasisa jilat kullakanakar uñjapjjañäni

Jehová Diosat yateqasisa jilat kullakanakar uñjapjjañäni

“Jan jumanakajj aleq uñkatasakejj juzgapjjamti, jan ukasti cheqaparjam juzgapjjam” (JUAN 7:24).

CANCIÓN 101 Diosar mayachtʼat servipjjañäni

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kuna chuymachtʼkir yatichäwsa Bibliajj Jehová Diosat yatichistu?

 JANIW khitirusa kuna color jañchinïtansa, kunjam uñnaqanïtansa, jachʼa jaqëtanti jan ukajj jiskʼa jaqëtancha ukarjam juzgatäñajj gustkistuti. Jehová Diosajj janiw aleq uñkatasakejj jaqenakar juzgkistuti, uk yatiñajj wal chuymachtʼistu. Amuytʼañataki, Samuel profetajj Jesé chachan wawanakapar uñjäna ukhajja, janiw kuntï Jehová Diosajj uñjkäna uka pachpa uñjkänti. Jehová Diosajja, jupanakat mayniw Israel markan reyipäni sasaw Samuelor säna. ¿Khitirus Diosajj ajllpachäna? Jesé chachan Eliab sat jilïr yoqapajj mä reyir uñtatänwa. Ukatwa Samuel profetajj jupar uñjasin akham säna: “Akapunïpachaw kawkïri jaqtejj Tatitojj reyïñapataki ajlliski ukajja” sasa. Ukampis Jehová Diosajj Samuelor akham sänwa: “Jan jumajj uñnaqapataki, ukhamarak jachʼa tansätapataksa ajllimti, nayasti ukanakjja maysaruw apanuktjja” sasa. ¿Kunsa ukajj yatichistu? Jehová Diosajj akham sänwa: “Jaqejj uñnaqakwa uñjejja, ukampisa nayajj jaqen chuymapwa yatiraktjja, ukwa uñjaraktjja” sasa (1 Sam. 16:1, 6, 7).

2. Juan 7:24 textorjamajja, ¿kunatsa aleq uñkatasakejj maynir jan juzgañasäki?

2 Pantjasirïtas laykojja, aleq uñkatasakiw jaqenakar juzgañ yattanjja (Juan 7:24 liytʼañataki). Ukampis mayniru aleq uñkatasakejja, janiw kunjam jaqesa uk taqpach yatksnati. Uk amuytʼañäni, wali experienciani wali yatiñani mä doctorajja, janiw aleq uñkatasak mä jaqejj kunat usutasa uk sum yatkaspati. Jan ukasti uka jaqejj kunat usutänsa, jichhajj kunjamäskisa, kunas usuraki ukanak jisktʼasajj sumwa istʼañapa. Inas cuerpo manqhapajj kunjamäskisa uk yatiñatakejj mä radiografía mayirakchini. Mä doctoratï ukanak jan lurkaspa ukhajja, maynejj kunat usutasa uk janiw sum yatkaspati, pantjasispawa. Ukhamarakiw jilat kullakanakasar aleq uñkatasakejj kunjam chuymanïpjjesa uk jan sum yatksnati. Kunjam jaqëpjjesa uk yatiñatakejj chʼamachasiñasawa. Jehová Diosakiw jaqen chuymap sum yati, ukhamasti mä jaqejj kunjamäskisa uk janipuniw Jehová Diosjam sum yatksnati. Ukampis Jupat yateqasiñatakiw chʼamachassna. ¿Kunjamsa uk lursna?

3. ¿Aka yatichäwin parlkañäni uka jaqenakat yatjjatañajj kunanak lurañatakis yanaptʼistani?

3 Jehová Diosajj servirinakapar istʼiwa, nayrajj kunjam jakäwinïpjjänsa jichhajj kunjamäsipkisa uksa amuyiwa, khuyaptʼayarakiwa. Kunjamsa Agar warmirusa Jonás, Elías, Lot chachanakarus uñjäna uk yatjjatañäni. Ukatsti, kunjamsa Diosat yateqasisajj jilat kullakanakasar uñjsna ukwa yatjjatarakiñäni.

SUM ISTʼAÑASAWA

4. ¿Kunatsa Jonás chachat jan wal amuysna?

4 Jonás chachat jan sum yatisajja, inas akham amuysna: ‘Jan confiykaña, jan istʼasiri jaqënwa’ sasa. Jehová Diosajja, juchañchir arunak Nínive markar yatiyañapwa Jonasar mayïna. Ukampis kasusiñat sipansa mä barcor sarjjatasaw maysar sarjjäna, Diosat ‘jayaruw jaltjjäna’ (Jon. 1:1-3). Uk uñjasajja, inas jiwasajj asignacionap phoqañapatak jan mayamp mayjjchisänti. Ukampis Jehová Diosajj janiw ukham lurkänti (Jon. 3:1, 2).

5. Jonás 2:1, 2, 9 textojja, ¿kunsa Jonasat amuytʼayistu?

5 Jonasajj chawlla manqhat Jehová Diosar oraskäna ukajja, kunjam chuymanïnsa uk yatiñatakiw yanaptʼistu (Jonás 2:1, 2, 9 liytʼañataki). Jonasajj walja kutiw Jehová Diosar orasïna. Chawlla manqhat oraskasajj kuntï siskäna ukajja, suma jaqëtapwa amuyayistu. Diosajj maykäna uk jan phoqañatakejj maysarus escapkchïnjja, oracionapajj humilde chuymanïtapa, yuspärasirïtapa, Diosar istʼañ wal munatapwa uñachtʼayistu. Ukatwa Jehová Diosajj Jonasan luratapak uñjañat sipansa kunjam chuymanïnsa uk uñjäna, profetäskakiñapatakis yaqha luräwinak churaskakïna.

Kunas pasäna uk sum yatiñajja, mayninakajj kunjamäsipkisa uk amuyañatakiw yanaptʼistani. (Párrafo 6). *

6. ¿Kunatsa mayninakar sum istʼañajj wali wakiskiri?

6 Mayninakaru sum istʼañatakejja, humilde chuymanïñasawa paciencianïñasarakiwa. ¿Kunatsa mayninakaru sum istʼañatak chʼamachasiñasa? Maya, sum istʼasajj janiw jilat kullakanakasat jan walinak jankʼak amuykañäniti. Paya, jilat kullakanakasajj kunjamäsipkisa, kunatsa mä kuns lurapjje ukwa amuyañäni. Ukaw jupanakat jukʼamp sinttʼasiñatak yanaptʼistani. Kimsa, inas kunjam chuymanisa uk yatisiñapatak maynir yanaptʼarakchiñäni. Awisajja, kunjamäsktansa uk maynir yatiytan ukhakiw kunjam chuymanïtansa uk yatistanjja (Prov. 20:5, TNM). Asia toqen jakasiri mä jilïr irpirejj akham siwa: “Mä kutejja, jan istʼatajatwa pantjasta. Mä kullakarojja, ‘tantachäwinakan sumpach arstʼañatakiw chʼamachasiñama’ sasaw ewjjtʼayäta. Ukampis uka qhepatakwa, liytʼañajj kullakatak chʼamätapa, tantachäwinakan arstʼañatakis wal chʼamachasitapa yatiyäta” sasa. Jilïr irpirinakajja, nayraqat ‘sum istʼasaw’ maynir ewjjtʼapjjañapa, ukham lurapjjañapajj wali wakiskiriwa (Prov. 18:13).

7. ¿Kunjamtï Jehová Diosajj Elías profetar uñjkäna ukat kunsa yateqsna?

7 Yaqhep jilat kullakanakatakejja, kunjamäsipkisa uk yaqhanakaru yatiyañajj chʼamakiwa. ¿Kunatsa? Kunjamantï nayrajj uñjasiwayapki, kunjam familiansa jilsuwayapjje, jan ukajj kunjam jaqëpjjesa ukaw parltʼasiñ jarkʼaspa. ¿Kunjamsa jiwasamp parltʼasipjjañapatak yanaptʼsna? Elías profetajj Jezabel reynat escapkäna ukhajja, kunjamsa Jehová Diosajj jupar uñjäna uk amtañäni. Eliasajj kunja llakitänsa ukjja, walja urunak pasatatwa Diosar yatiyaskäna. Diosasti sumwa jupar istʼäna. Ukatjja chʼamañchtʼänwa, wakiskir luräwi phoqañapatakiw mayirakïna (1 Rey. 19:1-18). Jilat kullakanakan jiwasar confiyañapatakejj walja tiempow pasaspa, ukhakiw kunjamäsipkisa uk yatiyapjjestaspa. Ukampisa Jehová Diosjam paciencianïñäni ukhajja, jilat kullakanakasajj confiyapjjestaniwa. Tiempompejja, kunjamäsipkisa uksa yatiyapjjarakistaniwa. Ukhajj wali sumwa jupanakar istʼañasa.

JILAT KULLAKANAKASAR SUM UÑTʼAÑASAWA

8. Génesis 16:7-13 textorjamajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj Agar warmir yanaptʼäna?

8 Sarái warmin Agar esclavapajj Abrán chachan esposapäjjasajja, jan sum amuytʼasisaw kuns luräna. Usurëjjasajja, Sarái warmirojj jan wawanïtapat uñisiñwa qalltäna. Ukatwa Sarái warmejj jupar jiskʼachas castigäna, ukhaman uñjasisajj Agar warmejj escapjjänwa (Gén. 16:4-6). Pantjasirïtas laykojj akham sasaw Agar warmit amuysna: ‘Jachʼa jachʼa tukutapatwa ukhaman uñjasïna’ sasa. Ukampis Jehová Diosajj janiw ukham amuykänti. Jan ukasti, mä angelaruw khitäna, uka angelajj cambiañapatakiw Agarar yanaptʼäna, bendisirakïnwa. Diosajj Agar warmir uñjaskänwa, jan walinakan uñjasitapsa yatiskarakïnwa, Agarajj uk amuyänwa. Ukatwa akham säna: ‘Uñjiri Diosätawa’ sasa (Génesis 16:7-13 liytʼañataki).

9. ¿Kunanaksa Jehová Diosajj Agar warmit yatïna?

9 ¿Kunsa Jehová Diosajj Agar warmit yatïna? Nayrajj kunanakas jupar pasäna, kunjamanakansa uñjasïna ukanakwa yatïna (Prov. 15:3). Jupajj Egipto markatänwa, ukampis hebreo mä familiampiw jakäna. ¿‘Yaqha markatätwa’ sasin janit awisajj llakiskpachäna? ¿Familiapatsa, markapatsa janit llakiskpachäna? Maysa toqetjja, janiw jupakejj Abranan esposapäkänti. Uka tiemponjja, Diosan servirinakapajj janiw mä esposanikïpkänti. Nayrïr chacha warmir panichkäna ukhajja, Diosajj janiw ukhamäñap munkänti (Mat. 19:4-6). Ukham familianakanjja, celasiñanaka, uñisisiñanakaw utjpachäna. Agar warmin Sarái warmir respeto faltatapajj Jehová Diosatak janiw walïkänti. Ukhamäkchïnsa Agar warmejj kunjamäskänsa, kuna jan walinakansa uñjasiskäna uk Diosajj yatïnwa, ukatwa juparojj munasiñamp uñjäna.

Jilat kullakanakar sum uñtʼañatakiw chʼamachasiñasa. (Párrafos 10-12). *

10. ¿Jilat kullakanakasar sum uñtʼañatakejj kunanaksa lursna?

10 Mayninakajj kunjamäsipkisa uk amuyañjja, Jehová Diosatwa yateqassna. Jilat kullakanakasar sum uñtʼapjjañäni. Tantachäwi janïr qalltkipansa, tukuyarusa jupanakamp parltʼapjjapuniñäni, predikiris jupanakamp chika mistuñäni, puedstan ukhajj manqtʼasiñatak invittʼarakiñäni. Ukham lurañajj wal yanaptʼistani. Sañäni, mä kullakajj jan sinttʼasirjamäspawa ukampis ajjsarirïtapwa yatsna. Wali qollqeni mä jilatajj qollqe chuymäkaspas ukhamäspawa ukampis wali wajjtʼasirïtapwa yatsna. Wawanakani mä kullakajj esposopan jarkʼatäsaw tantachäwinakar sapakuti qheptʼat purinispa, ukwa yatiraksna (Rom. 14:4). Cheqas janiw ‘yaqhanakan luräwinakapar mitisiñasäkiti’ (1 Tim. 5:13). Ukampis jilat kullakanakasar uñtʼañajj wakisiwa, ukhamatwa kunatsa ukham jaqëpjje uk yatiñäni.

11. ¿Kunatsa jilïr irpirinakajj jilat kullakanakar sum uñtʼapjjañapa?

11 Jilïr irpirinakajja, congregacionapankir jilat kullakanakar sum uñtʼapjjañapawa, ukajj wali wakiskiriwa. Congregacionanak tumptʼiri Artur sat mä jilatat parltʼañäni. Jupampi mä jilïr irpirimpejj mä kullakar visittʼiriw sarapjjäna, uka kullakajj wali ajjsarirïkaspas ukhamänwa. Artur jilatajj akham siwa: “Casarasipkäna ukat mä qhawqha maranak qhepatakwa esposopajj jiwjjatayna. Jan walinakansa uñjaskchïnjja, pä imill wawanakaparojj Jehová Diosar munasiñwa yatichäna. Jichhajj juykhuptaskänwa, llaki usunirakïnwa. Ukhampachasa, Jehová Diosarojj wal munasïna, jukʼampirakiw Jupar confiyäna. Wali yateqaskay kullakätapwa amuyapjjayäta” sasa (Filip. 2:3). Jehová Diosajj servirinakapar sum uñtʼi, kuna jan walinakansa uñjasipjje uksa yatirakiwa, ukatwa Artur jilatajj Diosat yateqasiñatak wal chʼamachasïna (Éx. 3:7). Jilïr irpirinakatï jilat kullakanakar sum uñtʼapjjanejja, jukʼamp sumwa yanaptʼapjjani.

12. Yip Yee sat kullakarojja, ¿kunjamsa congregacionapankir mä kullakar sum uñtʼañajj yanaptʼäna?

12 Coleraykistu uka jilataru jan ukajj kullakaru sum uñtʼasajja, kunatsa ukham jaqejja ukwa yatsna. Ukaw Asia toqen jakasiri Yip Yee sat kullakar pasäna. Jupajj akham siwa: “Congregacionajankir mä kullakajj wali jachʼat parlirïnwa. Ukham parlatapajj janiw nayatak walïkänti. Ukampis jupamp predikir sarkayäta ukhajja, awk taykapar chawlla aljañ yanapatapwa yatiyäta. Aljañatakejj jachʼatwa arnaqasiñapäna” sasa. Jupajj saskakiwa: “Jilat kullakanakajj kunjamäpjjesa uk amuyañatakejja, sumwa jupanakar uñtʼañaja, ukwa yateqayäta” sasa. Cheqas ukham lurañajj chʼamakiwa. Ukampis chuymanakam wali jachʼa jistʼarapjjam sasin Bibliajj siski ukarjam lurañatak chʼamachastan ukhajja, Jehová Diosatwa yateqasisktanjja. Jupajj “taqe kasta jaqenaka[ruw] munasi” (1 Tim. 2:3, 4; 2 Cor. 6:11-13).

KHUYAPTʼAYASIRÏÑASAWA

13. Génesis 19:15, 16 textorjamajja, ¿kunsa angelanakajj Lot chachan jan jankʼachasitapat lurapjjäna, kunatsa ukham lurapjjäna?

13 Escapañapäkäna ukhajja, Lot chachajj janiw Jehová Diosar jankʼak istʼkänti. Pä angelanakaw jupan ukar sarapjjäna, ukat akham sapjjänwa: “Aka [markat] jayar sarjjapjjam, aka marksti tʼunjapjjäwa” sasa (Gén. 19:12, 13). Ukampis qhepür alwajj Lot chachampi familiapampejj utapankasipkakïnwa. Ukhamasti mayampiw angelanakajj ‘aka markajj tʼunjatäniwa’ sasin jupar amtayapjjäna. Ukampirus Lot chachajj “janiw jankʼachaskänti”. Ukham luratapat inas jiwasajj akham amuysna: ‘Kuntï Jehová Diosajj siskäna ukajj janiw jupar importkänti, jan istʼasiri jaqënwa’ sasa. Ukampis Jehová Diosajj jupar yanaptʼaskakïnwa, ‘jupat khuyaptʼayasirakïnwa’. Ukatwa angelanakajj Lot chachampir familiapampir amparat waythapisa uka markat irpsupjjäna (Génesis 19:15, 16 liytʼañataki).

14. ¿Kunatsa Jehová Diosajj Lot chachat khuyaptʼayasïna?

14 Jehová Diosajj walja razonanakatwa Lot chachar khuyaptʼaypachäna. Inas Lot chachajj Sodoma marka jakʼan jakapkäna uka jaqenakar ajjsarchïna. Janiw ukakïkänti. Inas uka marka jakʼankir mä vallen pä reyinakajj alquitrán jan ukajj brea pozonakar jalantapkäna uk yatchïna (Gén. 14:8-12). Inas esposapatsa phuchanakapatsa llakisirakchïna. Niyakejjay walja utjirinïchïnjja, mä suma utanirakïpachänwa (Gén. 13:5, 6). Ukhamäkchïnsa taqe uka razonanakat janiw ni mayas Jehová Diosar jan jankʼak istʼañapatakejj walïkänti. Ukampis Diosajj janiw jan istʼasitapak uñjkänti, jan ukasti ‘cheqapar sarnaqer jaqetwa’ Lot chachar uñjäna (2 Ped. 2:7, 8).

Kunjamäsipkisa uk sum istʼañäni ukhajja, jupanakat khuyaptʼayasiñäniwa. (Párrafos 15, 16). *

15. Maynit jan walinak jankʼak amuyañat sipansa ¿kunsa lurañasäspa?

15 Kuntï maynejj lurki ukat jan wal amuyañat sipansa, jupajj kunjamäskisa uk amuyañatakiw chʼamachasiñasa. Europa cheqan jakasiri Verónica sat kullakajja, ukham lurañatakiw chʼamachasïna. Jupajj akham siwa: “Mä kullakajja, coleratäkaspas ukhamakipuniw sarnaqerïna, janirakiw khitimpis parlirïkänti. Awisajj jupamp parlañ ajjsarirïtwa. Ukampis ‘nayatï jupïrista ukhajja, mä amiganïñwa munirista’ sasaw amuyayäta. Ukatwa ‘kunjamäsktasa’ sasin jisktʼayäta. Jupasti kunjamäskänsa ukwa awistʼitäna. Jichhaw kunatsa ukham jaqejja uk sum amuyjjta” sasa.

16. ¿Kunatsa mayninakat jukʼamp sinttʼasirïñatakejj Jehová Diosar yanaptʼa mayisiñasa?

16 Jehová Diosakiw kunjamäsktansa uk sumpach amuyistu (Prov. 15:11). Ukhamasti, kunjamtï Jupajj jaqenakar uñjki uka kikparak jilat kullakanakar uñjañatakisa, kunjamsa jupanakat khuyaptʼayassna uk yatiñatakisa, Diosaruw yanaptʼa mayisiñasa. Anzhela sat kullakarojj Jehová Diosar orasiñaw mayninakat jukʼamp sinttʼasirïñatak yanaptʼäna. Congregacionapankir mä kullakajja, jan khitimp parlañ muniri jaqëjjänwa. Anzhela kullakajj akham siwa: “Jupat jan wal parlañasa, jupamp jan parlañasa facilakïspänwa. Ukampis uka kullakajj kunjamäskisa uk amuyañatakiw Jehová Diosar yanaptʼa mayisiyäta” sasa. ¿Diosajj oracionap istʼpachänti? Kullakajj akham siwa: “Mä urojja, panijaw predikir sarapjjta, qhepat walja horanakwa parltʼasipjjta. Jupat sinttʼasisaw istʼarakta. Jichhajj jupar jukʼampwa munasta, yanaptʼañwa munarakta” sasa.

17. ¿Kunanak lurañatakis chʼamachasiñasa?

17 Khitinakatsa khuyaptʼayasiñasa khitinakatsa janiraki uk janiw ajlliñasäkiti. Taqeniw Agar warmjama, Jonás, Elías, Lot chachanakjam jan walinakan uñjasipjje. Jupanakat yaqhepajja, jupanakpachpaw jan walinak thaqasiwayapjje. Cheqansa taqeniw awisajj jiwaspach jan walinak thaqasiwaytanjja. Ukatwa, Jehová Diosajj maynit maynikam “wali sinttʼasirïpjjam” sasin sistu (1 Ped. 3:8). Markapan kunayman kasta jaqenakas utjkchejja, Diosan uka mayitapar istʼasaw mayachtʼatäñatak yanaptʼtanjja. Ukhamajj jilat kullakanakasar sum istʼañataki, kunjamäsipkisa uk amuyañataki, jupanakat khuyaptʼayasiñatakiw chʼamachasiñasa.

CANCIÓN 87 ¡Chuym qhanartayasir jutapjjam!

^ Párrafo 5 Pantjasir jaqëtanwa, ukatwa jan sum yatkasin maynitsa luratanakapatsa jankʼak jan walinak amuysna. Ukampis Jehová Diosajja janiw ukhamäkiti, jupajj ‘jaqen chuymapwa yati’ (1 Sam. 16:7). Aka yatichäwinjja, kunjamsa Jehová Diosajj Agar warmirusa ukhamarak Jonás, Elías, Lot chachanakarus munasiñamp yanaptʼäna ukwa uñjaskañäni. Jilat kullakanakasar Jehová Diosat yateqasis uñjañatakiw yanaptʼarakistani.

^ Párrafo 52 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä jilataw tantachäwir qheptʼat puriski, uk uñjasajja mä chuymankipstat jilatajj wal colerasi. Jilatan autoparojj chocantapjjataynawa ukatwa qheptʼat purinitayna, ukwa tantachäwi tukuyarojj chuymankipstat jilatajj yatïna.

^ Párrafo 54 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Predicación sarayir mä jilatajja, janis yaqhanakamp parlañ munkaspa ukhamwa mä kullakat amuyäna. Ukampis qhepatjja, kullakajj ajjsarirïtapa, jan sum uñtʼki uka jaqenak jakʼan wal ajjsarirïtapwa jilatajj yatïna.

^ Párrafo 56 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Tantachasiñ Utan uñtʼkäna uka kullakajj janis suma jaqëkaspa ukhamwa mä kullakajj amuyäna. Ukampis uka kullakar sum uñtʼañatak chʼamachasïna ukhajja, suma jaqëtapa, munasirïtapwa amuyäna.