Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

14 YATICHÄWI

Jesusan kayup wali amuyumpi arkapjjañäni

Jesusan kayup wali amuyumpi arkapjjañäni

“Cristow jumanak laykojj tʼaqesïna, [...] jumanakarojj mä uñachtʼäwi jaytapjjtamjja, ukhamat jumanakajj wali amuyumpi kayup arkapjjañamataki” (1 PED. 2:21).

CANCIÓN 13 Cristot yateqasipjjañäni

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

Jesusan kayup sumwa arksna. (Párrafos 1, 2).

1, 2. ¿Kuna uñachtʼäwis 1 Pedro 2:21 texto amuytʼañatakejj yanaptʼistu?

WALI khununtat lugararus mä grupomp chik pasiyir sarksna ukham amuytʼañäni, uka lugarajj wali peligrösowa. Ukampis uka lugar sum uñtʼir mä jaqew jiwas nayraqat sarasa irpistu. Mä jukʼatjja, janiw jupar uñj-jjtanti, ukhamäkchisa janiw sustjasktanti. ¿Kunatsa? Taqeniw uka jaqen taktʼatap arktanjja.

2 Cheqpach cristianonakajja, niya ukar uñtasitarakiw aka jan wali pachan sarnaqasktanjja. Ukampis Jehová Diosajj mä perfecto guía churawayistu, ukajj Jesucristowa, jiwasajj ‘wali amuyumpiw kayup arkañasa’ (1 Ped. 2:21). Biblia toqet parlir mä qellqatarjamajja, Jesusajj mä guiar uñtasitawa sañwa apóstol Pedrojj munaskäna, kunjamtï pasiyir sariri mä jaqejj guian kayup arkkejja, ukhamarakiw jiwasajj Jesusan kayup arksna. ¿Jesusan kayup arkañajj kamsañsa muni? ¿Kunatsa kayup arkañasa? ¿Kunjamsa kayup arksna?

¿JESUSAN KAYUP ARKAÑAJJ KAMSAÑSA MUNI?

3. ¿Maynin kayup arkañajj kamsañsa muni?

3 ¿Maynin kayup arkañajj kamsañsa muni? Biblianjja, sarnaqaña ukat kayunaka siski uka arunakajj kunsa maynejj jakäwipan luri uk sañwa awisajj muni (Gén. 6:9; Prov. 4:26, TNM). Ukhamajja, maynin kayup arkañajj jupjam luraña, jan ukajj jupat yateqasiña sañwa muni.

4. ¿Jesusan kayup arkañajj kamsañsa muni?

4 Ukhamajja, ¿Jesusan kayup arkañajj kamsañsa muni? Jupat yateqasiña sañwa muni. Aka yatichäwejj kuna textot apstʼatäkitï ukanjja, kunjamsa Jesusajj tʼaqesiñanak aguantasajj mä ejemplo jaytawayistu ukatwa apóstol Pedrojj parlaskäna. Janiw ukakïkiti, waljanakwa Jesusat yateqasiraksna (1 Ped. 2:18-25). Cheqansa, Jesusajj kunanaktï siskäna, lurkarakïna ukajj jiwasatak wali yateqaskayawa.

5. ¿Pantjasir jaqëkasas Jesusan kayup jan akchʼas pantjasis arksnati? Uk qhanañchtʼam.

5 Ukampis ¿pantjasir jaqenakajj Jesusan kayup arkañ puedsnati? Jïsa, puedsnawa. Jan akchʼas pantjasisapunejj janiw Jesusan kayup arkañ puedksnati. Ukampis jiwasatï pantjasirïkasas wali amuyumpi Jesusan kayup arkañatak chʼamachasiñäni ukhajja, apóstol Juanan arunakaparuw istʼasktanjja. Jupajj akham sänwa: ‘Kunjamtï Jesusajj sarnaqkäna ukham sarnaqasipkakim’ sasa (1 Juan 2:6).

¿KUNATSA JESUSAN KAYUP ARKAÑASA?

6, 7. Jesusan kayup arkañäni ukhajja, ¿Jehová Diosar jukʼampiw jakʼachasiñäni sasajj kunatsa sissna?

6 Jesusan kayup arkañäni ukhajja, Jehová Diosaruw jakʼachasiñäni. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Maya, kunanakatï Jehová Diosar kusisiykäna ukpunwa Jesusajj lurirïna, jupajj jiwasatak wali yateqaskayawa (Juan 8:29). Ukhamajj Jesusan kayup arkañäni ukhajja, Jehová Diosajj wal kusisini. Janiw ukakïkiti, alajjpachankir Awkisajj khitinakatï Jupan amigopäñatak chʼamachasipki ukanakarojj jakʼachasirakiniwa, ukat janiw pächasktanti (Sant. 4:8).

7 Paya, niyakejjay Jesusajj perfectöchïnjja, Awkipjamapuniw taqe kuns luräna. Ukatwa akham säna: “Khititejj nayar uñjkitu ukajj Awkirojj uñjarakiwa” sasa (Juan 14:9). Jesusajj kunjam chuymanïnsa, kunjamsa mayninakar uñjäna uk jupat yateqastan ukhajja, Jehová Diosatwa yateqasiskaraktanjja. Sañäni, Jesusajj munasiñampiw lepra usuni mä jaqerojj uñjäna, usuntat mä warmirojj wali sinttʼasiñampiw uñjäna, khitinakantï familiarapajj jiwkäna ukanakatsa khuyaptʼayasirakïnwa (Mar. 1:40, 41; 5:25-34; Juan 11:33-35). Jiwasatï Jehová Diosat yateqasiñatak chʼamachasiñäni ukhajja, jukʼampiw Jupar jakʼachasiñäni.

8. Jesusan kayup arkañajj kunatsa ‘akapachar atipjañatak’ yanaptʼistani, uk qhanañchtʼam.

8 Jesusan kayup arkañäni ukhajja, janiw aka jan wali pachampejj apayaskañäniti. Janïr jiwayatäkäna uka qhep qhepa arumajja, Jesusajj akham sänwa: “Nayajj akapachar atipjawaytwa” sasa (Juan 16:33). ¿Ukampejj kamsañsa munäna? Akapachan amuyunakapampi, luräwinakapampi, amtanakapampejj janiw apayaskti sañwa munäna. Jesusajj kunarutï aka oraqer jutkäna uk janipuniw armaskänti. Jupajj Diosan sutip qʼomachiriw jutäna. ¿Kunsa jiwasajj lurarakiñäni? Jehová Diosar serviñat kunaymaninakaw apaqestaspa. Ukampis, Diosan voluntädap lurañatak chʼamachasiñäni ukhajja, Jesusjamarakiw ‘akapachar atipjañäni’ (1 Juan 5:5).

9. ¿Wiñay jakañar apir thakit jan saranukuñatakejj kunsa lurañasa?

9 Jesusan kayup arkañäni ukhajja, wiñay jakañwa jikjjatañäni. Kunsa wiñay jakañ jikjjatañatakejj lurañäja sasin mä qamir waynajj Jesusar jisktʼkäna ukhajja, jupajj akham sänwa: “Jutam, nayar arkita” sasa (Mat. 19:16-21). Cristötap jan creyir judionakarojj Jesusajj akham sänwa: “Ovejanakajasti [...] arkapjjarakituwa. Nayaw jupanakarojj wiñay jakañ churta” sasa (Juan 10:24-29). Sanedrinankir Nicodemo chachajj kunsa Jesusajj yatichäna uk yatiñwa munäna, Jesusajja khitinakatï nayar confiyapkani ukanakajj wiñay jakañwa jikjjatapjjani sasaw jupar säna (Juan 3:16). Kuntï Jesusajj siskäna, lurkäna ukarjam sarnaqtan ukhajja, jupar confiyataswa uñachtʼaytanjja. Ukhamtï lurañänejja, wiñay jakañar apir thakit janiw saranukkañäniti (Mat. 7:14).

¿KUNJAMSA JESUSAN KAYUP WALI AMUYUMP ARKSNA?

10. ¿Jesusar sum uñtʼañatakejj kun lurañasasa? (Juan 17:3).

10 Jesusan kayup wali amuyumpi arkañatakejja, nayraqatajj sum jupar uñtʼañasawa (Juan 17:3 liytʼañataki). Janiw mä akatjamatak Jesusar sum uñtʼksnati, jan ukasti sapürutjamaw jupar sum uñtʼañasa, mä arunjja, kunjam chuymanisa, kunjamsa piensi ukwa yateqañasa, mandamientonakapsa yateqañasarakiwa. Diosar uñtʼatasat jukʼa jan ukajj walja tiempos pasjjchejja, taqeniw Jehová Diosaru Jesusar sum uñtʼaskakiñatakejj chʼamachasiñasa.

11. ¿Kunanakatsa pusi Evangelionakajj parli?

11 Jehová Diosajj wal munasistu, ukatwa Yoqapar uñtʼañasatakejj pusi Evangelionak Bibliar qellqayäna. Uka Evangelionakajj Jesusan jakäwipata, predicatapatwa parli. Jupajj kamsänsa, kunanaksa luräna, kunjamas jikjjatasïna ukanakatwa parli. Uka pusi libronakajj Jesusan yateqaskay sarnaqäwipat wali amuyump lupʼiñatakiw yanaptʼistu (Heb. 12:3). Mä arunjja, uka libronakanwa Jesusan taktʼatanakap uñjtanjja. Jiwasatï uka Evangelionakat yatjjatañäni ukhajja, Jesusarojj sapürutjamaw jukʼamp sum uñtʼañäni, kayupsa sum arkarakiñäni.

12. ¿Kunsa Evangelionakat jukʼamp yateqañatak lursna?

12 Uka Evangelionakat jukʼamp yateqañatakejj janiw aleqak liyiñasäkiti, jan ukasti yatjjatañatakejj tiempo apsusiñasawa, kuntï liyktan ukatsa lupʼiñasarakiwa (Josué 1:8 uñjjattʼarakïta). Kuntï Evangelionakan liyktan ukat lupʼiñatakisa, ukarjam lurañatakis kunas yanaptʼistaspa uk pä toqet uñjañäni.

13. ¿Kunjamsa Evangelionakan parlki ukanak niyas uñjksna ukham amuytʼsna?

13 Maya, Evangelionakan parlki uk niyas uñjksna ukhamwa amuytʼañasa. Ukatakejja, kunas ukan pasäna uk uñjksnasa, istʼksnasa, jiwasarus paskistaspa ukhamwa amuytʼañasa. Diosan markapajj qellqatanak churkistu ukaw ukatakejj yanaptʼistaspa. Mä textot yatjjatkasajja, uka texto nayrajj kamsisa, uka qhepat kamsarakisa ukanakwa liytʼañasa. Jaqenakajj kunjamäpjjänsa lugaranakas kunjamänsa ukanakatwa yatjjatañasa. Uka toqet parlir mayni Evangelionakampiw igualtʼayañasaraki, ukham lurasajj kuntï mayni qellqerejj jan qhanañchki ukanakwa jikjjatsna.

14, 15. Evangelionakan mä sarnaqäwit yatjjatasajja, ¿kunsa ukarjam lurañatakejj lurañasa?

14 Paya, Evangelionakan parlki ukarjamaw lurañasa (Juan 13:17). Evangelionakan mä sarnaqäwit yatjjatasajja, akhamwa jisktʼasiñasa: “¿Kunsa ukajj yatichitu? ¿Kunjamsa ukampejj mayninakar yanaptʼiristjja?” sasa. Ukampejj khitirus yanaptʼsna ukwa nayraqatajj amuytʼañasa, ukatsti kuntï yateqktan uk munasiñampi wali amuyumpiw cuenttʼañasa.

15 Kunjamsa uka pä ewjjtʼanakarjamajj lursna uk uñjañäni. Jesusajj mä pobre viuda warmir templon uñjkäna ukat yatjjatañäni.

WALI POBRE VIUDA WARMIW TEMPLONKASKI

16. Marcos 12:41 textorjamajj kunanakas pasaski uk qhanañchtʼam.

16 Niyas uñjksna ukham amuytʼaña (Marcos 12:41 liytʼañataki). Kunas pasäna uk niyas uñjksna ukham amuytʼañäni. Khä 33 maran 11 de nisán uruwa, Jesusan jiwayatäñapatakejj janiw ni mä semanas faltjjeti, jupajj niya uru jornalaw templon yatichaski. Jupa conträpki uka religión pʼeqtʼirinakajja, sapa kutiw pantjasiyañ munapjje. Yaqhepajja, khitin munañapampis taqe ukanak luri sasaw parlapjje, yaqhepasti jisktʼanak lurasaw pantjasiyañ munapjjaraki (Mar. 11:27-33; 12:13-34). Ukatjja, Jesusajj templot yaqha cheqaruw sarjje, inas uka cheqajj warminakan patiopa sasin uñtʼatäki ukächi. Qollqe uchañanakajj utjkäna ukanakwa uka pation uñji. Qontʼasisasti, walja jaqenakaruw qollqe uchir uñji. Wali qollqeninakarojj walja qollqe uchirwa uñji. Inas qollqe uchañanak jakʼankatap laykojj qollqe jalantir istʼarakchi.

17. ¿Marcos 12:42 texton parlki uka viuda warmejj kunsa luräna?

17 (Marcos 12:42 liytʼañataki). Mä jukʼatjja, Jesusajj ‘wali pobre mä viuda warmiruw uñjaraki’ (Luc. 21:2). Uka warmitakejja, pobrëtap laykojj jakañajj wali chʼamawa, qollqepajj janiw kun alasiñatakis alcanskiti. Ukhamäkchisa, qollqe uchañar jakʼachasisajj jan amuykayakiw pä jiskʼa sencill qollqe iranti, qollqen jalantatapas janiw istʼaskiti. Ukampis Jesusajj jukʼa valorani pä jiskʼa sencill qollqenak uchatap amuyiwa. Uka tiemponjja, uka pä jiskʼa sencill qollqejj janiw ni mä gorrión jiskʼa jamachʼi alañatakis alcanskänti, manqʼañanak aljapjjerïkäna ukanakat uka jiskʼa jamachʼinakakiw wali baratöna.

18. Marcos 12:43, 44 textorjamajja, ¿viuda warmin qollqe uchatapat Jesusajj kamsänsa?

18 (Marcos 12:43, 44 liytʼañataki). Uka viuda warmin luratapajja, Jesusan chuymaparuw purtʼi. Ukatsti, discipulonakaparuw uñjañapatakejj jawsi, ukjjarojj akham sasaw qhanañcharaki: “Aka pobre viuda warmejja qollq uchapki taqe ukanakat sipansa jukʼampwa uchi” sasa. Ukjjarojj akham sasaw qhanañcharaki: “Taqe uka jaqenakajj [yamas qollqeninakajj] jiltʼakwa uchapjje, ukampis uka warmejj wali pobrëkasas qhawqhatï jakañapatak utjkäna ukanak qʼal uchi” sasa. Qhawqha qollqepatï utjkäna uk uchasajja, uka viuda warmejj Jehová Diosaw cuidaskitani sasin confiyatapwa uñachtʼayäna (Sal. 26:3).

Jesusjamarakiw mayninakarojj Jehová Diosar taqe chuyma servipjjatapat felicittʼañasa. (Párrafos 19, 20). *

19. ¿Jesusajj kuntï pobre viuda warmit siskäna ukat kunsa yateqsna?

19 Kuntï liyktan ukarjam luraña. Akham jisktʼasiñäni: “¿Viuda warmit kuntï Jesusajj siskäna ukat kunsa yateqerista?” sasa. Uka viuda warmejja, Jehová Diosarojj jukʼamp churañwa munaspäna. Ukampis jan pueditapatjja, qhawqhapatï utjkäna ukwa churäna; Jesusasti qhawqtï uka viuda warmejj churkäna ukajj Awkipatak wali valoranïtap yatïnwa. ¿Kunsa ukat yateqsna? Jehová Diosarojj kunatï sumäki uk churtan ukhajja, mä arunjja taqe chuymasampi, taqe almasampi Jupar sirvtan ukhajj kusisiwa (Mat. 22:37; Col. 3:23). Qhawqtï puedktan ukarjam lurañatak chʼamachastan ukhajja, Jehová Diosajj kusisiwa. Jupar serviñatakejj tiemposwa chʼamaswa churtanjja. Sañäni, tantachäwinakar sarasa predicacionar sarasaw uk lurtanjja.

20. ¿Viuda warmit yateqawayktan ukarjamajj kunjamsa lursna? Uk qhanañchtʼam.

20 ¿Kunjamsa viuda warmit kuntï yateqawayktan ukarjam lursna? ‘Jehová Diosajj qhawqtï lurañ puedkta ukarjam chʼamachasitamat wal kusisi’ sasajj khiti kullakanakarus amtaysna ukwa pienstʼañasa. Sañäni, inas mä kullakajj edadanïtap layku, jan ukajj usutätap laykojj jan nayrjam predicañ puedjjchiti, inas jan kunatak servirjam amuyasisajj wal llakisirakchi. Jan ukajj inas mä jilatajj usutätap laykojj tantachäwinakar jan sarañ puedisajj wali llakitächi. Jupanakaruw kunanakatï chʼamañchtʼkaspa ukanak sissna (Efes. 4:29). Uka jilat kullakanakarojj kuntï pobre viuda warmit yateqawayktan ukwa cuenttʼsna. Qhawqtï puedipki ukarjam lurañatak chʼamachasipjje ukjja, Jehová Diosajj wali valoranitwa uñji, ukwa kuntï siskañäni ukajj amtayani (Prov. 15:23; 1 Tes. 5:11). Qhawqtï puedipki ukarjam lurañatak chʼamachasipjjatapat mayninakar felicittʼañäni ukhajja, Jesusan kayupwa wali amuyumpi arkasktanjja.

21. ¿Kun lurañsa jumajj amtta?

21 Evangelionakan Jesusan sarnaqäwipat sum qhanañchtʼatapat wal yuspärtanjja, ukhamatwa Jesusan kayup wali amuyumpi arksna. ¿Ukhamajj janit sapak Bibliat yatjjatkasasa familjam Bibliat yatjjatkasas uka Evangelionakat yatjjatksna? Ukham yatjjatkasajj sum yateqañatakejja, niyas uñjksna ukhamwa uka Evangelionak liytʼkasajj amuytʼañasa, ukatsti ukarjamaw lurañasaraki. Maysa toqetjja, janiw kuntï Jesusajj lurkäna ukak yateqañasäkiti, jan ukasti kuntï siskäna uksa lurañasarakiwa. Akjjar jutki uka yatichäwinjja, Jesusajj lawan chʼakkatatäkäna ukhajj kuntï siskäna ukanakat kunsa yateqsna ukwa yatjjataskañäni.

CANCIÓN 15 ¡Diosan jilïr Yoqapar jachʼañchapjjañäni!

^ Párrafo 5 Cheqpach cristianonakajja wali amuyumpiw Jesusan kayup arkañasa. Jesusan kayup arkañajj kamsañsa muni, kunatsa arkañasa, kunjamsa arksna ukanakatwa aka yatichäwin yatjjataskañäni.

^ Párrafo 60 DIBUJOMPIT FOTONAKAMPIT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä kullakaw kuntï Jesusajj mä pobre viuda warmit siskäna ukat lupʼiski, ukatsti edadani mä kullakaruw Jehová Diosar taqe chuyma servitapat felicittʼaski.