Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

32 YATICHÄWI

Diosar humilde chuymamp serviñäni

Diosar humilde chuymamp serviñäni

“Tatit Diosamarus [humilde] chuymamampirak jaysam” (MIQ. 6:8).

CANCIÓN 31 ¡Diosampi sarnaqam!

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunsa Davidajj Jehová Diosat arsüna?

 ¿CHEQAPUNIT Jehová Diosajj humilde chuymanejja? Jïsa. Mä kutejja, Davidajj akham sasaw Diosat säna: ‘Jumaw salvasiñ escudom churistajja, humilde chuymanïtamasti jachʼaruw aptitu’ sasa (2 Sam. 22:36, TNM). Uka arunak qellqkasajja, Samuel profetajj Israelan mä machaq reyip ajlliñatak Isaí (jan ukajj Jesé) chachan utapar sarkäna ukwa Davidajj amtaspachäna. Davidajj kimsaqallqo wawanakat sullkïrïnwa. Ukampis juparuw Saúl rey lanti reyïñapatak Diosajj ajllïna (1 Sam. 16:1, 10-13).

2. ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

2 Davidajja, kuntï mä salmistajj siskäna uka kikpwa amuyarakïna, salmistajj akham sänwa: ‘Jupajj alajjpacharu ukhamarak oraqer uñtaniñatakiw altʼasi, jupaw humilde jaqerojj laqʼa polvot wayti, ukhamat jilïrinakamp chika qontʼayañataki’ sasa (Sal. 113:6-8, TNM). Aka yatichäwinjja, kunjamsa Jehová Diosajj humildëtap walja kuti uñachtʼayäna ukwa yatjjatañäni, kunanaksa ukanakat yateqsna ukwa yatjjatarakiñäni. Ukatjja, kunsa Saúl reyisa, Daniel profetasa, Jesusasa humildëñat yatichistu ukanakwa yatjjataskañäni.

¿KUNSA JEHOVÁ DIOSAT YATEQASSNA?

3. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj uñjistu, kunsa ukajj Jupat uñachtʼayistu?

3 Kunjamsa Jehová Diosajj pantjasir servirinakapar uñji ukaw humilde chuymanïtap uñachtʼayi. Janiw serviriparjamak uñjkistuti, jan ukasti amigoparjamaw uñjistu (Sal. 25:14, TNM). Jehová Diosaw juchanakas layku jiwañapatak Jesusar khitanïna, ukatwa Jupan amigopäsna. Ukham lurasajj wali khuyaptʼayasirïtapwa uñachtʼayistu.

4. ¿Kunjamsa Diosajj lurtʼawayistu, kunatsa ukham lurtʼawayistu?

4 Kunjamatsa Jehová Diosajj humildëtap uñachtʼayaraki uk yaqha toqet uñjañäni. Jehová Diosajja, kunsa jakäwisamp lurañäni uk jan jiwas pachpa ajllirwa luristaspäna, ukampis janiw ukham lurkistuti. Antisas Jupjam chuymani luristu, kunsa lurañäni uk jiwas pachpa amtirwa lurarakistu. Jupa ladon janis kunäkstanjja, Jupar munasitasat sirvsna, Jupar istʼañajj jiwasatak walïtap yatisin sirvsna ukwa muni (Deut. 10:12; Is. 48:17, 18). Diosan ukham humilde chuymanïtapat wal yuspärtanjja.

Jesusajj jan jaktʼkaya angelanakaruw uñchʼukiski, jupa ladonjja 144.000 ajllit cristianonakat yaqhepanakaw ukankasipkaraki. Angelanakat yaqhepajj oraqeruw saraski, ukhamat lurañanakap phoqapjjañapataki. Aka dibujon uñjaski ukanakarojja, Jehová Diosaw autoridadanïpjjañapatak chʼam churi. (Párrafo 5).

5. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj humilde chuymanïñ yatichistu? (Nayrïr paginankir dibujo uñjjattʼäta).

5 Jehová Diosajj kunjamsa jaqenakar uñjistu ukaw humilde chuymanïñ yatichistu. Taqet sipansa wali yatiñanïkchisa, kuntï mayninakajj sapki uk istʼiwa. Sañäni, Jupajj taqe kun lurkäna ukhajj Jesús Yoqapampiw yanaptʼayasïna (Prov. 8:27-30; Col. 1:15, 16). Jehová Diosajj taqe chʼamanïkchisa, yaqhanakar luräwinak churarakiwa. Amuytʼañataki, Jesusaruw Reinopan reyïñapatak uttʼayi, 144.000 jaqenakaruw Jesusamp chika alajjpachat apnaqanipjjañapatak chʼam churarakini (Luc. 12:32). Reyïñapatakisa, Jilïr Jachʼa Sacerdotëñapatakis Jesusarojj wakichtʼarakïnwa (Heb. 5:8, 9). Yoqapamp chika alajjpachat apnaqanipkani ukanakarus ukhamarakiw wakichtʼi. Ukampis uka luräwi churasajj kunjamsa lurapjjañapa uk janiw controlkiti. Antisas sum lurapjjani sasaw confiyi (Apoc. 5:10).

Mayninakar yatichktan, lurañanak churktan ukhajja, Jehová Diosatwa yateqasisktanjja. (Párrafos 6, 7). *

6, 7. Jilïr irpirinakasa familia pʼeqtʼirinakasa, ¿kunjamsa Jehová Diosat yateqasipjjaspa?

6 Cheqas Jehová Diosajj janiw yanaptʼatäñ necesitkiti, ukampis yaqhanakampejj yanaptʼayasiwa. Ukatwa jiwasajj ukham lurañasaraki. Amuytʼañataki, familia pʼeqtʼirinakasa jilïr irpirinakasa ¿kunsa Jehová Diosat yateqasipjjaspa? Yaqhanakaruw lurañanak churapjjañapa, ukatjja kunjamsa lurasipki uk janiw sint controlapjjañapäkiti. Ukham lurapjjani ukhajja, janiw trabajokejj sum luraskaniti jan ukasti mayninakajj yateqapjjarakiniwa, ukatjja kuntï lurapki ukanakjja jan ajjsarasaw taqe confianzampi lurapjjani (Is. 41:10). Ukampis ¿kunampsa familia pʼeqtʼirinakasa jilïr irpirinakasa Jehová Diosat yateqasipjjaspa?

7 Jehová Diosajja, kuntï angelanakapajj sapki amuyapkaraki uk istʼiwa sasaw Bibliajj sistu (1 Rey. 22:19-22). ¿Kunjamsa familia pʼeqtʼirinakajj ukham lurapjjarakispa? Mä kuns lurapjjani ukhajja, wawanakaparojj kunjamsa lurapjjaspa uk jisktʼapjjaspawa, kuntï sapkani ukajj walikïskchi ukhajja, ukarjamaw lurapjjaspa.

8. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Abrahanampir Sarampir paciencianïtap uñachtʼayäna?

8 Jehová Diosajj wali paciencianïsaw humildëtap uñachtʼayaraki. Amuytʼañataki, servirinakapajj jan jupjam amuyapkäna uk respetompi sapkäna ukhajja, pacienciampiw jupanakar istʼäna. Amtañäni, Jehová Diosajj Sodomampi Gomorrampejj tʼunjatäniw siskäna ukhajja, Abrahanajj walja kutiw jisktʼäna, ukampis Diosajj wali pacienciampiw jupar istʼäna (Gén. 18:22-33). Ukatjja Sarajj mä wawanïniwa sasin Diosajj Abrahanar siskäna ukhajja, jilïrëjjatap laykojj Sarajj larusïnwa. ¿Diosajj uk uñjasajj colerasïnti? Janiwa. Ukat sipansa, Jehová Diosajj respetompiw jupar uñjäna (Gén. 18:10-14).

9. Awk taykanakasa jilïr irpirinakas ¿kunsa Jehová Diosat yateqasipjjaspa?

9 Awk taykanaka, jilïr irpirinaka, ¿kunsa Jehová Diosat yateqasipjjasma? Maynejj familiamana jan ukajj congregacionan jumjam jan amuyki ukhajj ¿jankʼakit cheqañchirïta? Jan ukajj ¿pacienciampich amuyunakap istʼirïta? Cheqansa, autoridadanïpki uka jilatanakajj Diosat yateqasiñatak chʼamachasipki ukhajja, familiatakisa congregacionatakisa mä bendicionäpjjewa. Akakamajja, Jehová Diosan humildëtapat kunsa yateqsna ukwa uñjawaytanjja. Jichhajja, kunjamsa Diosan nayra servirinakapjam humilde chuymanïsna ukwa yatjjatañäni.

¿KUNSA DIOSAN NAYRA SERVIRINAKAPAT YATEQSNA?

10. ¿Kunjamsa Diosan Arupajj yanaptʼistu?

10 Niyakejjay Jehová Diosajj ‘Yatichirisächejja’, jiwasan yateqasiñasatakejj ejemplonakwa Arupan qellqat jaytawayistu (Is. 30:20, 21). Diosatakjam sarnaqer nayra jaqenakajj kunja suma chuymanïpjjänsa kunja humildëpjjänsa ukanakatwa lupʼiñasa. Yaqheparojj jan ukham suma chuymanïpjjatap laykojj kunas pasäna ukanakatsa lupʼiñasarakiwa (Sal. 37:37; 1 Cor. 10:11).

11. Saulan jan wal luratapat ¿kunsa yateqsna?

11 Saúl reyir kunas pasäna uk amuytʼañäni. Waynäkäna ukhajja, wali humilde chuymanïnwa, taqet sipans wali menosäkaspas ukhamwa amuyasïna, ukatwa jupajj jachʼa privilegionak jan katoqasiñ munkänti (1 Sam. 9:21; 10:20-22). Ukampis, reyit uttʼayatäjjäna uka qhepatjja, jachʼa jachʼaw tukjjäna, kuntï jan lurañapäkäna ukwa lurjjarakïna. Mä urojja, Samuel profetaruw suyaskäna, ukampis pacienciapajj tukusjjänwa. Humilde chuymanïñat sipansa, Jehová Diosaw markapar yanaptʼaskani sasin confiyañat sipansa, jupaw Diosar sacrificio loqtäna, janiw uk lurañatak derechonïkänti. Ukatwa Jehová Diosajj jupar jan yanapjjänti, qhepatjja yaqharuw reyïñapatak ajllirakïna (1 Sam. 13:8-14). ¿Kunsa ukat yateqtanjja? Jan derechonïktan ukanakjja janiw lurañasäkiti.

12. ¿Kunsa Daniel profetan ejemplopajj humilde chuymanïñ toqet yatichistu?

12 Daniel profetajj janiw Sauljamäkänti. Danielajj humilde chuymani jaqënwa, Jehová Diosan yanaptʼapsa thaqapunirïnwa. Amuytʼañataki, Diosan yanaptʼapampi Nabucodonosor reyin samkap qhanañchkäna ukhajja, janiw jupa pachpajj jachʼañchaskänti, antisas humilde chuymampiw Jehová Diosar jachʼañchäna (Dan. 2:26-28). ¿Kunsa ukat yateqsna? Jiwasan mä discursosatï jilat kullakanakar wal gustani jan ukajj predicacionan suma experiencianakanïñäni ukhajja, Jehová Diosaruw jachʼañchañasa. Janitï Jupajj yanaptʼkistaspajja, janipuniw taqe ukanak lurksnati, uk amuyasakiw humilde chuymanïtas uñachtʼayañäni (Filip. 4:13). Ukham amuyasajja, Jesusat yateqasitaswa uñachtʼayaskaraktanjja. ¿Kunatsa ukham sistanjja?

13. Juan 5:19, 30 textorjamajja, ¿kunsa Jesusat yateqassna?

13 Jesusajj perfectökchïnsa, Jehová Diosarupuniw confiyasirïna (Juan 5:19, 30 liytʼañataki). Janipuniw Awkip lanti saytʼañ amtkänti. Filipenses 2:6 textojj Jesusat akham siwa: “Janiw Dios lanti saytʼañajj amuyupan utjkänti, mä arunjja janiw Diosjam tukuñ munkänti” sasa. Jesusajj kunanak lurañatakikis derechonïna uk sumwa yatïna, ukatwa Awkipan autoridadap respetäna.

Jesusajja kunanak lurañatakikis derechonïna uk sumwa yatïna. (Párrafo 14).

14. Jan derechonïkäna uk lurañatak mayipkäna ukhajja, ¿kunsa Jesusajj luräna?

14 Ak amuytʼarakiñäni, kunapachatï Santiagompi Juanampi mamitapamp Jesusar jakʼachasipkäna ukhajja, mamitapajj akham sasaw Jesusar säna: “Reinoman [...] aka pä yoqajaruy jumamp chik qontʼayarapita, maynirojj kupëjjamaru, maynirojj chʼeqäjjamaruraki” sasa. ¿Jesusajj kamsänsa? “Uk sañajj janiw nayar waktʼkituti. Jan ukasti Awkijaw khitinakas ukan qontʼasipjjani ukanakarojj ajllini” sasaw jan pächasis säna (Mat. 20:20-23). Ukhamatwa Jesusajj kunanak lurañatakikis derechonïna uk sum yatitap uñachtʼayäna. Mä arunjja, humilde chuymanïnwa, kuntï Awkipajj siskäna ukakwa lurirïna (Juan 12:49). Jesusajj wali suma ejemplönwa, ¿kunjamsa jupat yateqassna?

¿Kunjamsa humilde chuymanïñ Jesusat yateqassna? (Párrafos 15, 16). *

15, 16. ¿Kunjamsa 1 Corintios 4:6 textorjam lursna?

15 Kunapachatï 1 Corintios 4:6 texton arunakaparjam sarnaqktan ukhajja, Jesusajj humildëñ yatichkistu uk yateqasitaswa uñachtʼaytanjja. Ukanjja akham siwa: “Kunatï qellqatäki ukarjamakiw lurasiñapa” sasa. Ukhamasti maynitï kuns jisktʼistani ukhajja, janiw kuntï piensktan uk sañasäkiti, jan ukasti Bibliasa qellqatanakasa kunsa uka toqet yatichistu ukwa amuytʼayañasa. Cheqas Jehová Diosan ewjjtʼanakapakipuniw jiwasan amuyunakasat sipansa jukʼamp sumajja. Ukhamtï amuyañänejja humilde chuymanïtaswa uñachtʼayañäni (Apoc. 15:3, 4).

16 Kunjamtï yatjjataniwayktanjja, humilde chuymanïsajj Jehová Diosaruw jachʼañchtanjja. Jichhajja, humilde chuymanïñajj kunjamsa kusisit jakasiñasatakisa mayninakampi sum apasiñatakis yanaptʼarakistaspa ukwa uñjañäni.

¿KUNJAMSA HUMILDE CHUYMANÏÑAJJ YANAPTʼISTU?

17. ¿Kunatsa humilde chuymani jaqenakajj kusisitäpjje?

17 Humilde chuymanïsajj kusisitaw jakassna. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Humilde chuymani jaqenakajja, janiw taqe kuns lurañ yatipkaspa ukham tukupkiti, jan ukasti maynejj yanaptʼañ munki ukhajj kusisitaw yanaptʼayasipjje. Jesusajj lepra usuni 10 jaqenakar qollkäna uk amtañäni. Qollatanakat maynikiw Jesusar yuspärañatak kuttʼanïna. Uka humilde jaqejja, jupa pachpa qollasiñ jan puedetap yatïnwa, ukatwa Jesusar wali kusisit yuspäräna, Diosarus jachʼañcharakïna (Luc. 17:11-19).

18. ¿Kunjamsa humilde chuymanïñajj mayninakampi sum apasiñatak yanaptʼistu? (Romanos 12:10).

18 Humilde chuymani jaqenakajja, taqenimpiw sum apasipjje, suma amigonakanïpjjarakiwa. ¿Kunatsa? Ukham jaqenakajja, jaqe masipan suma luratanakapwa uñjapjje, taqe chuymaw jupanakar confiyapjjaraki. Mayninakajj Jehová Diosar servisa privilegionak katoqapki ukhas wal kusisipjje, taqe chuymaw jupanakar felicittʼapjjaraki (Romanos 12:10 liytʼañataki).

19. ¿Kunatsa jachʼa jachʼa tukuñajj jan walïki?

19 Ukampis jachʼa jachʼa tukur jaqenakatakejja, mayninakaru felicittʼañajj wali chʼamawa, antisas jupanakaw jachʼañchayasiñ munapjje. Ukatjja, jaqe masipampis wal uñchʼukisipjje, kunansa jupanakakiw nayrankañ munapjje. Mayninakaru yatichañat sipansa, privilegionak churañat sipansa jupanakakis uk sum lurañ yatipkaspa ukhamwa amuyasipjje, mä arunjja munañaparjam lurasiñapwa munapjje. Ukhamarusa jupanakatakikiw taqe kuns munapjje, envidiasiri ukhamäpjjewa (Gál. 5:26). Ukham jaqenakat yaqhepakiw suma amigonakanïpjje. Ukhamajja, chuymasantï uka amuyunakajj utjchi ukhajja, ‘amuyunakas machaqar tukuyañatakiw’ Jehová Diosar yanaptʼa mayisiñasa, ukhamat jan jachʼa jachʼa tukur jaqëñasataki (Rom. 12:2).

20. ¿Kunatsa humilde chuymanïñasa?

20 Jehová Diosan humilde chuymanïtapat wal yuspärtanjja. Kunjamtï Jupajj servirinakapar uñjki ukanwa humilde chuymanïtap amuytanjja. Jiwasajj Jupat yateqasiñwa muntanjja, humilde chuymampi Diosar servipkäna ukanakat yateqasiñwa munaraktanjja. Jehová Diosarukiw jachʼañchañasa, jupakiw uk katoqañatak derechoni (Apoc. 4:11). Ukanak lurañäni ukhajja, Diosan amigopäñäniwa, Jupajj khitinakatï humilde chuymanïpki ukanakaruw munasi.

CANCIÓN 123 Diosan uttʼayat chachanakar istʼapjjañäni

^ Párrafo 5 Humilde chuyman jaqejja, khuyaptʼayasiñampiw mayninakar uñji. Ukat sipansa Jehová Diosajj jukʼamp khuyaptʼayasiñampiw jaqenakar uñji, ukatwa jupajj humilde chuymaniwa sasin sissna. Aka yatichäwinjja, Jehová Diosan humilde chuymanïtapajj kunjamsa jukʼamp humildëñatak yanaptʼistu ukwa yatjjataskañäni. Ukatjja kunsa Saúl reyisa, Daniel profetasa, Jesusasa humilde chuymanïñat yatichistu ukwa yatjjataskarakiñäni.

^ Párrafo 58 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä jilïr irpirejja, mä wayna jilataruw kunjamsa territorio tarjetanak congregacionan apnaqañapa uk yatichañatak tiempo apstʼasi. Ukatjja, kunjamsa luraski uk janiw taqpachpun controlkiti, jan ukasti jupa pachpa lurañapatakiw jayti.

^ Párrafo 62 FOTOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä kullakajja, mä jilïr irpiriruw iglesian apaskani uka casarasïwir sarañajj walikïskiti janicha sasin jisktʼasiski. Jilïr irpirejja janiw kuntï jupajj amuyki uk siskiti, jan ukasti Biblian wiñay yatichäwinakapwa kullakar uñachtʼayaski.