Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

34 YATICHÄWI

Cheqa yatichäwinakarjam sarnaqasipkakiñäni

Cheqa yatichäwinakarjam sarnaqasipkakiñäni

“Wawanakajan cheqa yatichäwinakarjam sarnaqasipkatap istʼasajja, walpun nayajj kusista” (3 JUAN 4).

CANCIÓN 111 Wali kusisitäpjjtanwa

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunjamsa Jehová Diosar uñtʼawaytan uka toqet parlañajj kunatsa wali wakiskirejja?

 “¿KUNJAMSA Jehová Diosar uñtʼawayta?”. Walja kutiw ukham jisktʼapjjpachïstu. Jilapartejja yaqha jilat kullakanakar uñtʼktan ukhaw jupanakajj ukham jisktʼapjjestu, jan ukajj jiwasaw jupanakar ukham jisktʼtanjja. Kunjamsa jilat kullakanakajj Jehová Diosar uñtʼawayapjje, jupar munasiñ qalltawayapjje uk istʼañajj wal gustistu. Kunatsa Jehová Diosan Testigopäñajj gustistu uka toqenakat parltʼañas wal gustarakistu (Rom. 1:11). Uka toqenakat parltʼañajja, Jehová Diosan Testigopäñajj mä suma bendicionätapwa amtayistu. Cheqa yatichäwinakarjam sarnaqaskakiñatakiw chʼamañchtʼistu, mä arunjja Jehová Diosat bendición katoqañataki, jupamp suma uñjatäñ munañatakiw chʼamañchtʼistu (3 Juan 4).

2. ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

2 Aka yatichäwinjja, kuna razonanakatsa cheqa yatichäwinakar munastan ukwa mä qhawqhanak yatjjataskañäni. Ukat kunjamsa uka suma regalor wali valoranit uñjaskaksna ukwa yatjjataskarakiñäni. Cheqa yatichäwinak uñtʼañasatak jiwasar yanaptʼatapat walpun Jehová Diosar yuspärarakiñäni (Juan 6:44). Cheqa yatichäwinakatsa wal parlañ munarakiñäni.

¿KUNATSA ‘CHEQA YATICHÄWINAKAR’ MUNASTANJJA?

3. ¿Kuna razonatsa cheqa yatichäwinakar wal munastanjja?

3 Walja razonanakatwa cheqa yatichäwinakar munastanjja. Jukʼamp importantëki ukajj akawa: Jehová Diosaruw munastanjja, jupatwa kunatï cheqäki ukajj juti. Arup toqewa, mä arunjja Biblia toqew Jehová Diosajj taqe chʼamani Diosätap yattanjja, jupaw alajjpachanaksa oraqsa lurawayi. Jukʼampis alajjpachankir Awkisawa, jupajj wal munasistu, jiwasatsa llakisirakiwa (1 Ped. 5:7). Jupajj “khuyaptʼayasiri, sinttʼasiri, pacienciani, wali munasiri ukhamarak jan jaytjasiri, arupar phoqeri” Diosawa (Éx. 34:6). Kunatï cheqapäki ukar munasir Diosarakiwa (Is. 61:8). Jiwasar tʼaqesir uñjasajj wal llakisi, uka tʼaqesiñanaksa wal chhaqtayañ muni. Ukatwa amtawayki uka tiempojj purinkani ukhajj ukanak chhaqtayani (Jer. 29:11). ¡Uka urun puriniñap walpun muntanjja! Ukatwa Jehová Diosar wal munastanjja.

Biblian cheqa yatichäwinakapajj anclar uñtasitawa

Kunjamtï mä anclajj barcor katjjäskejja, ukhamarakiw Biblian utjki uka suytʼäwejj jan walinakan uñjasktan ukhajj sumak jikjjatasiñatak yanaptʼistu. Biblian cheqa yatichäwinakapajj suytʼäwisat mayninakar parlañatakiw chʼamañcharakistu. (Párrafos 4-7).

4, 5. ¿Kunatsa apóstol Pablojj suytʼäwisajj mä anclar uñtasitawa sasin säna?

4 ¿Kuna yaqha razonatsa cheqa yatichäwinakar munasiraktanjja? Jakäwisanwa wal yanaptʼistu. Ak amuytʼañäni: jutïritak mä suytʼäwejj utjkistu ukajja, Bibliat yateqawayktan uka yatichäwinak taypinkiwa. Uka yatichäwejj qhawqha valoranisa uk qhanstayañatakejja, apóstol Pablojj akham sänwa: “Kuntï suytʼasktan ukajja, kunjamtï mä anclajj barcor katjjäskejja, ukhamarakiw jakäwisar katjjasi” sasa (Heb. 6:19). Kunjamtï mä anclajj barcor katjjäskejja, ukhamarakiw Biblian yateqktan uka suytʼäwejj jan walinakan uñjasktan ukhajj sumak jikjjatasiñatak yanaptʼistu.

5 Pablojj uka toqet parlkäna ukhajja, alajjpachar sarañatak suytʼäwinïpki uka ajllit cristianonakatwa lupʼiskäna. Ukampis kuntï siskäna ukajja, paraisor tukuyat aka oraqen wiñayatak jakasiñ suytʼasipki uka cristianonakarojj yanaptʼarakiwa (Juan 3:16). Cheqas wiñayatak jakasiñ suytʼäwi utjatapajj jakäwisan wal yanaptʼistu.

6, 7. ¿Kuntï Bibliajj jutïrit yatichki ukajj kunjamsa Yvonne kullakar yanaptʼäna?

6 Yvonne kullakat parltʼañäni. Familiapajj janiw Testigöpkiti, uka familianwa jupajj jilsüna, ukatwa jiskʼäskäna ukhajj jiwañar wal ajjsaräna. Mä urojj aka arunakwa mä libron liytʼäna: “Mä urojj janiw qharürojj utj-jjaniti” sasa. Jupajj janipuniw uka arunakat armaskänti. Kullakajj akham siwa: “Uka arunakat lupʼisajj janiw ikiñsa puedirïkti, jutïritwa lupʼirïta. ‘Janiw jakañajj akakïkaspati, ¿kunatakis jakaskta?’ sasaw sirïta. ¡Janiw jiwañ munkayätti!” sasa.

7 Tawaqetäjjäna ukhajja, Yvonne kullakajj Testigonakaruw uñtʼäna. Jupajj akham siwa: “Aka oraqen mä suma paraison wiñayatak jakasiñ utjataparuw creyiñ qalltayäta” sasa. Cheqa yatichäwinakat yatiñajj walpun jupar yanaptʼawayi. Kullakajj akham saskakiwa: “Jutïrita jan ukajj jiwañat lupʼisajj janiw jichhajj ikimachasjjti” sasa. Yvonne kullakatakejja, cheqa yatichäwinakajj wali valoraniwa, kuntï suytʼaski ukanakat mayninakar parlañas wal gustaraki (1 Tim. 4:16).

Biblian cheqa yatichäwinakapajj qorir uñtasitawa

Jichha tiempon Jehová Diosar serviñasa, Reinopampi apnaqatäsin wiñayatak jupar serviñ suytʼäwinïñas wali valoraniwa. Ukanak layku chʼamachasitasajj janiw inamayäkaniti. (Párrafos 8-11).

8, 9. 1) Jesusajj parlkäna uka chachajja, ¿kunjamsa jikjjatkäna uka qori wali valoranit uñjatap uñachtʼayäna? 2) ¿Cheqa yatichäwinakajj qhawqha valoranis jumatakejja?

8 Reinon suma yatiyäwinakapajja, Biblian cheqa yatichäwinakap taypinkarakiwa. Reinon cheqa yatichäwinakapajj imantat qorir uñtatawa sasaw Jesusajj qhanañchäna. Jupajj akham sänwa: “Alajjpachankir Reinojj oraqer imantat qorimp sasiwa. Mä jaqew uka qori katjäna, ukatsti imantarakïnwa. Uka jaqejj wal kusisi, ukatwa kunanakatï jupan utjkäna ukanak taqpach aljasajj uka oraq alasi” sasa (Mat. 13:44). Uka chachajj janiw uka qori thaqkänti. Ukampis jikjjatäna ukhajja, taqe kunanakapatï utjkäna ukanakwa uka qori laykojj aljantäna. ¿Kunatsa uk luräna? Uka qorin wali valoranïtap yatïnwa. Taqe kunanakapat sipans uka qorejj wali valoranïnwa.

9 ¿Jumajj cheqa yatichäwinak ukham valoranitti uñjarakta? ¡Cheqas ukhamäpachawa! Jehová Diosar servisajj wali kusisitätanwa, Reinopampi apnaqata wiñayatak jakasiñwa suytʼaskaraktanjja, ukampis kunanaktï aka mundojj churañ munkistu ukanakajj janiw kunäkisa. Jehová Diosamp sum apasiñatak kuna sacrificionaktï lurkañäni ukanakajj janiw inamayäkaniti. Jupan amigopäñajj mä jachʼa privilegiowa. Taqe kunan Jehová Diosar kusisiyañajj wal kusisiyarakistu (Col. 1:10).

10, 11. ¿Kunas Michael jilatarojj jakäwip cambiañatak yanaptʼäna?

10 Jehová Diosar kusisiyañatakejj walja cristianonakaw sacrificionak lurawayapjje. Akapachan utjki uka wali uñtʼat estudionakwa yaqhepanakajj jaytawayapjje. Yaqhepajj yänak thaqañwa jaytawayapjjaraki. Yaqhepasti Jehová Diosar uñtʼasajj nayra jakäwinakap qʼalwa apanukuwayjjapjje. Ukwa Michael jilatajj luräna, jupajj Jehová Diosar jan serviri familianwa jilsüna. Waynäkäna ukhajja, nuwasiñwa (karate) yateqäna. Jupajj akham siwa: “Suma cuerponïtajat wal jachʼañchasirïta. […] Janiw khitis atipjkitaspati sasaw awisajj amuyirïta” sasa. Ukampis Bibliat yateqañwa qalltäna, nuwasiñanak Diosajj uñisitapwa yateqarakïna (Sal. 11:5). Bibliat jupar yatichapkäna uka chacha warmit amtasajj akham siwa: “Karate apanukjjañamawa sasin janiw sapkitänti, antisas Biblian cheqa yatichäwinakapwa yatichapjjetäna” sasa.

11 Michael jilatajj Jehová Diosat jukʼamp yateqäna ukhajja, jukʼampiw jupar munasïna. Diosajj kunjamsa servirinakapat sinttʼasi uk yatiñaw chuymapar purtʼäna. Michael jilatajj mä amtar puriñapätapwa amuyasïna, ukajj jakäwip qʼal cambiañapäna. Jupajj akham siwa: “Karate jaytañajj nayatakejj wali chʼamänwa. Ukampis uk jaytasakiw Diosar kusisiyiriskayäta, jupar serviñaw nayatakejj wali valoranïnjja, janiw ukat payachaskayätti” sasa. Biblian cheqa yatichäwinakap yateqkäna ukarojj wali valoranitwa Michael jilatajj uñjäna, ukaw jakäwip cambiañatak yanaptʼäna (Sant. 1:25).

Biblian cheqa yatichäwinakapajj lamparar uñtasitawa

Wali sum qhantʼiri mä lamparajj chʼamakan jan chhaqañasatakiw yanaptʼistu. Diosan Arupajj ukhamarakiw Supayan aka chʼamak pachapan thakis qhantʼistu. (Párrafos 12, 13).

12, 13. ¿Kunjamsa Biblian cheqa yatichäwinakapajj Mayli kullakar yanaptʼäna?

12 Cheqa yatichäwinakajj qhawqha valoranisa uk qhanstayañatakejja, cheqa yatichäwinakajj chʼamakan qhantir lamparar uñtasitawa sasaw Bibliajj qhanañchi (Sal. 119:105; Efes. 5:8). Azerbaiyán markankiri Mayli kullakajja, Biblian yanaptʼap katoqasajj wal yuspäri. Familiapanjja papitupajj musulmán religionankänwa, mamitapasti judío religionankarakïnwa. Mayli kullakajj akham siwa: “Diosan utjatapat janiw payachaskayätti, ukampis walja jisktʼanakaniyätwa. Akham sasaw jisktʼasiyäta: ‘¿Kunatsa Diosajj lurawayistu? ¿Kunatsa maynejj jakäwipan tʼaqesiñapa, ukat jiwjjasin infiernon tʼaqesiskakiñapa?’ sasa. Taqe kunas Diosan munañapatwa pasi sasaw jaqenakajj sapjje. Ukajj akhamwa lupʼiyitäna: ‘¿Diosat munañaparjam jaqenakar apnaqpacha? ¿Jaqenakar tʼaqesir uñjasajj kusispachati?’” sasa.

13 Mayli kullakajja, jisktʼanakapan qhanañchäwip thaqaskakïnwa. Mä qhawqha tiempot Bibliatwa yateqañ qalltäna, Jehová Diosan Testigopäjjarakïnwa. Jupajj akham siwa: “Biblian wali qhana yatichäwinakapajja, kusisitäñatakiw yanaptʼawayitu” sasa. Mayli kullakjamarakiw servirinakapajj Jehová Diosar jachʼañchtanjja, kuna laykutejj jupaw ‘chʼamak taypit wali suma qhanapar jawsistu’ (1 Ped. 2:9).

14. ¿Kunsa cheqa yatichäwinakar jukʼamp munasiñatakejj lursna? (“ ¿Biblian cheqa yatichäwinakapajj kunanakar uñtasitarakisa?” sat recuadro liytʼarakïta).

14 Yatjjataniwayktan uka ejemplonakajja, Biblian cheqa yatichäwinakapajj qhawqha valoranisa ukwa uñachtʼayistu. Yaqha ukhamanakat inas amtasirakstan. ¿Cheqa yatichäwinakar munasiñatakejj kuna yaqha razonanakas utji ukanak janit yatjjatkaraksna? Cheqa yatichäwinakar jukʼamp munasiñäni ukhajja, ukar munasitas jukʼampiw uñachtʼayañäni.

¿KUNJAMSA CHEQA YATICHÄWINAKAR MUNASITAS UÑACHTʼAYSNA?

15. ¿Kunjamsa cheqa yatichäwinakar munasitas uñachtʼaysna?

15 Cheqa yatichäwinakar munasitasjja, Biblia ukat Bibliat apstʼat qellqatanak sapa kuti yatjjatasaw uñachtʼaysna. Jukʼa tiemposa jan ukajj walja tiempos Jehová Diosar sirvjjstanjja, yateqañajj utjaskakipuniwa. Inglés arut aka revistajj nayrïr kuti mistkäna ukan akham sänwa: “Cheqa yatichäwinakajja, wasarankir mä jiskʼa panqarar uñtasitawa, jan wali qoranakar uñtasitäki uka falso yatichäwinakamp muyuntatawa, jikjjatañas chʼamarakiwa. Jumatï uka jiskʼa panqar jikjjatañ munsta ukhajja, wali amuyumpiw thaqañama; [...] uka panqarajj amparamankañap munsta ukhajj chʼamachasiñamawa. Cheqa yatichäwinakamp saski uka mä sapa panqarampikejj jan conformasimti. [...] Apthapiskakim, thaqaskakim” sasa. Bibliat yatjjatañatakejj chʼamachasiñasawa, ukham chʼamachasitasajj janiw inamayäkaniti.

16. ¿Kunjamsa Bibliat yatjjatirïta, ukajj kunjamsa yanaptʼawaytam? (Proverbios 2:4-6).

16 Janiw taqenirojj liyiñas yatjjatañas gustkapunistuti, ukampis cheqa yatichäwinak jukʼamp sum amuyañatakejj thaqasipkakim sasaw Jehová Diosajj sistu (Proverbios 2:4-6 liytʼäta). Taqe chuyma uk lurañäni ukhajja, jiwasan askisatakïniwa. Corey sat mä jilatajja, Biblia liyki ukhajj sapa versiculot sum yatjjati. Jupajj akham siwa: “Página tukuyan utjki uka notanakwa liytʼta, referencias marginales ukanakan utjki uka textonaksa thaqtaraktwa, wal yatjjatarakta. […] Ukham yatjjatañaw walja toqenakat yateqañatak yanaptʼitu” sasa. Uka jilatjamas yatjjatañäni janisa, jiwasatï Bibliat yatjjatañatak tiempo apstʼasiñäni, chʼamachasirakiñäni ukhajj cheqa yatichäwinakar valoranit uñjataswa uñachtʼayañäni (Sal. 1:1-3).

17. ¿Cheqa yatichäwinakarjam sarnaqañajj kamsañsa muni? (Santiago 1:25).

17 Cheqa yatichäwinakat askinak apsuñatakejj janiw aleq ukhamak yatjjatañasäkiti, jan ukasti cheqa yatichäwinakarjamaw sarnaqañasa, mä arunjja yateqktan ukarjamaw lurañasa. Ukham lurasakiw wali kusisitäñäni (Santiago 1:25 liytʼäta). ¿Kunjamsa cheqa yatichäwinakarjam sarnaqaskatas yatsna? Kunanaksa sum lurasktan, kunanakan cambiañatakis chʼamachasiñasa ukanak yatiñatakejj jiwaspachpaw uñakiptʼasiñasa sasaw mä jilatajj säna. Apóstol Pablojj akham sänwa: “Kawkjakamajjay Diosar serviñan jiltawaystan uka thaknam sum sarnaqaskakiñäni” sasa (Filip. 3:16).

18. ¿Kunatsa ‘cheqa yatichäwinakarjam sarnaqaskakiñatak’ wal chʼamachastanjja?

18 ‘Cheqa yatichäwinakarjam sarnaqañatak’ wal chʼamachasiñajj kunjamsa yanaptʼistu ukanakat amuytʼañäni. Cheqa yatichäwinakarjam sarnaqasajj kusisitaw jakastanjja, Jehová Diosarusa jilat kullakanakarus kusisiyaraktanwa (Prov. 27:11; 3 Juan 4). Uka razonanakatwa cheqa yatichäwinakar munastanjja, ukarjamas sarnaqaraktanjja.

CANCIÓN 144 Walja bendicionanakaw Paraison utjani

^ Kunanakarutï creyktan, kunjamsa jakastan ukanak toqet parltan ukhajja, walja kutiw “cheqa” siski uka aru apnaqtanjja. Jichhakis Jehová Diosar uñtʼawaystan jan ukajj uñtʼjjapunchiyätansa, kunatsa cheqa yatichäwinakar wal munastan uk amuykiptʼañajj wali askïniwa. Ukham lurañajja, Jehová Diosar jukʼamp kusisiyañatakiw yanaptʼistani.