Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

31 YATICHÄWI

CANCIÓN 12 Jachʼa Jehová Dios

¿Kunsa Jehová Diosajj jaqenakar juchampit jiwañampit kutsuyañatak lurawayi?

¿Kunsa Jehová Diosajj jaqenakar juchampit jiwañampit kutsuyañatak lurawayi?

“Diosajj aka mundor wal munatap laykuw mä sapa Yoqap churäna” (JUAN 3:16).

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI?

Kunsa Jehová Diosajj juchanakasat perdonatäñasatakisa, juchar atipjasin wiñay jakañasatakis lurawayi ukwa yatjjataskañäni.

1, 2. 1) ¿Kunas juchajja, ukat kunjamsa ukar atipjsna? (“Amtañataki” siski uk liytʼarakïta). 2) ¿Kunsa aka yatichäwinsa jutïr yatichäwinakans yatjjataskañäni? (“Munat liytʼiri” siski ukwa aka revistan liytʼarakïta).

 ¿QHAWQSA Jehová Diosajj munastam uk yatiñ munasmati? Ukatakejj kunsa juchampita jiwañampit jumar salvañatakejj lurawayi uk yatjjatañaw yanaptʼätam. Juchajj a mä jachʼa enemigowa, janiw jiwas pachpajj ukar atipjañ puedksnati. Sapüruw taqenis juchachastanjja, janiw perfectöktanti, ukatwa jiwaraktanjja (Rom. 5:12). Ukampis aka suma yatiyäwiw utji: Jehová Diosan yanaptʼapampejj juchar atipjsnawa.

2 Jehová Diosajj mä 6.000 maranakaw jaqenakarojj juchararäpkchi ukhas amigopäpjjañapatak yanaptʼaski. Jiwasar wal munasitapatwa ukham yanaptʼaskistu. Lurawaykistu ukhatpachaw wal munasistu, ukatwa jiwasar yanaptʼañatakejj musparkañanak luri, ukhamat juchar atipjañasataki. Juchajj jiwañaruw api, Diosajj uk sum yati, ukampis janiw khitin jiwañapsa munkiti, jan ukasti wiñay jakañaswa muni (Rom. 6:23). ¡Jehová Diosajj ukwa jumatak munaraki! Aka yatichäwinjja, aka kimsa jisktʼanakaruw qhanañchaskañäni: 1) Jaqenakan suytʼäwinïpjjañapatakejj ¿kunsa Jehová Diosajj lurawayi? 2) Nayra tiempon jaqenakajj juchararäkasas ¿kunsa Jehová Diosar kusisiyañatak lurapjjäna? 3) ¿Kunsa Jesusajj jaqenakar juchampit jiwañampit kutsuyañatakejj luräna?

JAQENAKAN SUYTʼÄWINÏPJJAÑAPATAKEJJ ¿KUNSA JEHOVÁ DIOSAJJ LURAWAYI?

3. ¿Kunjamats Adanamp Evampejj juchararäjjapjjäna?

3 Jehová Diosajj Adanampir Evampir lurkäna ukhajja, jupanakan kusisitäpjjañapwa munäna. Ukatwa jakapjjañapatak mä suma lugar churäna, jupanakajj wawanakapampiw aka oraq phoqantapjjañapäna, Edén jardinar uñtasitwa aka oraqpach mä suma paraisor tukuyapjjañaparakïna, uka luräwinakajj wali musparkañänwa. Jupanakajj mä mandatok phoqapjjañapäna. Jupanakatï ukar jan istʼapkaspänjja, jiwapjjaspänwa, ukwa jupanakar ewjjtʼarakïna. Ukat kunjamtï yatktanjja, mä jan wali angelaw Adanampir Evampirojj juchar purtʼasiyañatak yantʼäna, uka jan wali angelajj janiw Jehová Diosarus ni jupanakarus munaskänti. Adanampi Evampejj wali munasir Awkipar confiyañat sipansa, uka angelar istʼasaw juchar purtʼasipjjäna. Ukat kunjamtï Jehová Diosajj siskäna ukarjamaw phoqasïna. Uka urut aksaruw jan istʼasipjjatapat Adanamp Evampejj jilïrkipstjjapjjäna, jiwjjapjjarakïna (Gén. 1:28, 29; 2:8, 9, 16-18; 3:1-6, 17-19, 24; 5:5).

4. ¿Kunatsa Jehová Diosajj juchar uñisi, ukat kunjamsa jupar serviñatak yanaptʼistu? (Romanos 8:20, 21).

4 Kunatï paskäna ukajj wali llakkañawa, ukampis Jehová Diosajj kunatsa juchar wal uñisi uk amuyañasatakiw Bibliar uk qellqayawayi. Jucha lurañajj Jehová Dios Awkisatwa jayarstʼayistu, jiwañaruw purtʼasiyarakistu (Is. 59:2). Ukatwa kutkatasir Supayajj jucha lurañar wal munasi, ukatarakwa Adanampir Evampirojj juchar purtʼasiyañatak yantʼäna, jiwasarus yantʼarakistu. Inas Supayajj Edén jardinan Jehová Diosan amtap ina chʼusarus tukusiykaspa ukham amuychïna. Ukampis Diosan wali munasirïtap janiw amuykänti. Adanampin Evampin wawanakapatakejj janipuniw Diosajj amtap mayjtʼaykänti. Jupajj walpun jaqenakar munasi, ukatwa jaqenakarojj mä suytʼäw jankʼak churäna (Romanos 8:20, 21 liytʼäta). Yaqhep jaqenakajj Jehová Diosar munasipjjañapänwa, jupar serviñatakiw thaqapjjañaparakïna, jupajj uk yatïnwa. Ukhamajj niyakejjay taqe kun Luriri, wali munasir Awkïchejja, jaqenakan jupar jakʼachasipjjañapatakisa juchampir jiwañampir atipjapjjañapatakis mä kuns luraspänwa. ¿Kunjamsa uk luraspäna?

5. ¿Kunapachasa ukat kunjamatsa Jehová Diosajj jaqenakar mä suytʼäw churäna? (Génesis 3:15).

5 (Génesis 3:15 liytʼäta). Nayraqat Jehová Diosajj Supayar tukjañwa arsüna, ukhamatwa taqe jaqenakar mä suytʼäwi churäna. Diosajj jaqenakar salvir mä ‘wawatwa’ parläna, uka wawaw Supayar tukjañapäna, kuna jan walinaktï Supayajj Edén jardinan utjaykäna taqe ukanakwa askichañaparakïna (1 Juan 3:8). Ukampis uka Wawajj tʼaqesiñapänwa, Supayaw uka wawar usuchjasajj jiwayañapäna. Ukajj Jehová Diosan chuymap wals usuyañapäkchïnjja, jaqenakar juchampit jiwañampit salvañ laykojj taqe ukanak aguantañwa jupajj ajllïna.

¿KUNSA JAQENAKAJJ JUCHARARÄKASAS DIOSAR KUSISIYAÑATAK LURAPJJÄNA?

6. Abel ukat Noé chachanakjam Diosar confiyir jaqenakajj ¿kunsa jupar jakʼachasiñatakejj lurapjjäna?

6 Kunjamsa pantjasirïkasas jaqenakajj Jehová Diosar jakʼachasipjjaspa ukjja, jukʼat jukʼatwa maranak paskipan jupajj qhanañchäna. Adanampi Evampejj Jehová Diosar kutkatasipkäna uka qhepatjja, Abel sat wawapaw Jehová Diosar confiyatap nayraqat uñachtʼayäna. Jupajj Jehová Diosar wal munasïna, ukatwa jupar kusisiyañsa jupar jakʼachasiñs munäna. Ukatarakwa jupar mä sacrificio loqtañ amtäna. Niyakejjay jupajj awatirïchïnjja, “uywanakapat nayrïrïkis” ukwa Jehová Diosar sacrificiot loqtäna. ¿Kunsa Diosajj luräna? “Abelarus sacrificioparus wali sum uñjäna” (Gén. 4:4). Qhepatjja, jupar munasiri, jupar confiyir jaqenakan sacrificionakap Diosajj katoqasirakïnwa, jupanakat maynejj Noé chachänwa (Gén. 8:20, 21). Ukajj akwa uñachtʼayäna: jaqenakajj pantjasirïkasas Diosar kusisiyapjjaspawa, jakʼachasipjjarakispawa. b

7. Abrahanajj yoqapar sacrificiot loqtañatakejj dispuestokïnwa, ¿kunsa ukat yateqsna?

7 Jehová Diosajj jupar confiyir Abrahanarojj mä chʼama luräw mayïna: ukajj Isaac yoqapar sacrificiot loqtañänwa. Abrahanarojj uka luräwimp phoqañajj wal chuym usuypachäna. Ukhamäkchïnsa Diosar istʼañatakejj dispuestokïnwa. Yoqapar niya jiwayañampïskäna ukhajja, Jehová Diosajj jankʼakiw jupar jarktʼäna. Abrahanan uk luratapajj Diosar confiyir taqe jaqenakaruw ak yatichistu: jaqenakar munasitap laykojja, wali munat Yoqapar sacrificiot loqtañatakejj Jehová Diosajj dispuestokïñapänwa (Gén. 22:1-18).

8. Moisesan Leyiparjam loqtaskäna uka sacrificionakajj ¿kunsa uñachtʼayäna? (Levítico 4:27-29; 17:11).

8 Jehová Diosajj israelitanakar churkäna uka Leyirjamajja, juchanakapat perdonatäñatakejj animalanakwa sacrificiot loqtapjjañapäna (Levítico 4:27-29; 17:11 liytʼäta). Ukhamajj Jehová Diosajj jukʼamp suma sacrificio loqtañapänwa, uka sacrificiow jaqenakarojj juchanakapat phoqatpach salvaspäna, ukwa uka sacrificionakajj uñachtʼayäna. Diosajj profetanakap toq qhanañchkäna ukarjamajja, jutañapäkäna uka Wawajj Diosan mä sapa Yoqapänwa, jupajj tʼaqesiñapänwa, jiwañaparakïnwa. Juparojj mä ovejarjamaw sacrificiot loqtasiñapäna (Is. 53:1-12). Ak amuytʼam: taqe jaqenakampiru jumampir juchampit jiwañampit salvañatakejja, wali munat Yoqaparuw Jehová Diosajj sacrificiot loqtañapäna.

¿KUNSA JESUSAJJ JAQENAKAR JUCHAMPIT JIWAÑAMPIT KUTSUYAÑATAK LURÄNA?

9. ¿Kunsa Bautisir Juanajj qhanstayäna? (Hebreos 9:22; 10:1-4, 12).

9 29 maranjja, Bautisir Juanajj Nazaretankir Jesusar uñjasajj akham sänwa: “¡Uñtapjjam, jupajj Diosan Corderopawa, aka mundon juchap qʼomachiriwa!” sasa (Juan 1:29). Uk sasaw Jesusan uka Wawätap qhanstayäna, Diosaw uka promesa arsüna. Ukhamajj jakañ vidapwa Jesusajj sacrificiot loqtasiñapäna. Ukhamatwa jucharar jaqenakajj juchampir jiwañampir phoqatpach atipjapjjaspäna (Hebreos 9:22; 10:1-4, 12 liytʼäta).

10. ¿Kunjamsa Jesusajj jucharar jaqenakar jawsir jutatap uñachtʼayäna?

10 Jesusajj jucha lurapjjatapat wali llakitäpkäna ukanakaruw jilapartejj yanaptʼäna, jupar arkapjjañapatakiw invittʼarakïna. Jucha utjatapatwa jaqenakajj tʼaqesipjjäna, uk Jesusajj sum yatïna. Ukatwa jucharar jaqet uñtʼatäpkäna uka chachanakarusa warminakarus jakʼachasïna. Jupajj akham sasaw uk qhanañchtʼäna: “Jan usuta jaqenakatakejj janiw doctorajj munaskiti, usutäpki ukanakatakikiw munasi” sasa. Ukjjarojj akham sarakïnwa: “Janiw cheqapar sarnaqer jaqenakar jawsir jutkti, jan ukasti jucharar jaqenakar jawsiriw jutta” sasa (Mat. 9:12, 13). Luratanakapampiw Jesusajj uk uñachtʼayarakïna. Kunapachatï mä warmejj jachanakapamp kayunakap jareqäna ukhajja, Jesusajj wali khuyapayasiñampiw juchanakap perdonäna (Luc. 7:37-50). Maysa toqetjja, uma phuju jakʼan parlkäna uka samaritana warmin qʼañu juchan sarnaqatap yatkchïnsa, Jesusajj wali importante yatichäwinakwa jupar yatichäna (Juan 4:7, 17-19, 25, 26). Niyakejjay jucha utjatapat jiwañajj utjchejja, Jehová Diosajj chachanakaru, warminakaru, wawanakar jiwatat jaktayañapatakiw Jesusar chʼam churäna (Mat. 11:5).

11. ¿Kunatsa jucha luririnakajj Jesusampïñ munapjjäna?

11 Jachʼa juchanak lurir jaqenakas Jesusampïñwa munapjjäna. Cheqas ukhamäpachänwa, kuna laykutejj kunjamsa jikjjatasipjjäna uk Jesusajj sum amuyäna, jupanakat sinttʼasirakïnwa (Luc. 15:1, 2). Jupar confiyapjjatapats jupanakar felicittʼänwa, yanaptʼarakïnwa (Luc. 19:1-10). Jehová Diosajj kunja khuyaptʼayasirisa ukwa Jesusajj qhan uñachtʼayäna (Juan 14:9). Arunakapampisa luratanakapampis Jehová Diosajj qhawqsa munasistu, wal khuyaptʼayasistu, juchar atipjañs yanaptʼañ munistu ukwa uñachtʼayäna. Jesusajj jucharar jaqenakan cambiapjjañapataki, jupar arkañ munapjjañapatakiw yanaptʼäna (Luc. 5:27, 28).

12. ¿Kunanaksa Jesusajj jiwañapjjat yatichäna?

12 Jesusajj kunatï jupar pasañapäkäna uk sum yatïna. Walja kutiw arkirinakaparojj aljantapjjetaniwa, mä lawar warkkatasaw jiwayapjjarakitani sasin säna (Mat. 17:22; 20:18, 19). Kunjamtï Bautisir Juanasa profetanakas sapkänjja, Jesusajj sacrificiot loqtasitapampiw aka mundon juchap qʼomachañapäna, uk jupajj sum yatïna. Nayajj jiwjjä uka qhepatjja, “taqe kasta jaqenakaruw nayan ukar irpanëjja” sasaw yaticharakïna (Juan 12:32). Jesusar confiyirinakasa, kayup arkirinakas Jehová Diosaruw kusisiyapjjaspäna, ‘juchats salvatäpjjarakispänwa’ (Rom. 6:14, 18, 22; Juan 8:32). Jesusajj jan ajjsartʼirïnwa, jiwasar salvañatakis wali tʼaqesis jiwañatakejj dispuestokïnwa (Juan 10:17, 18).

13. ¿Kunjamsa Jesusajj jiwäna, ukat kunsa ukajj Jehová Diosat yatichistu? (Dibujonak uñjjattʼarakïta).

13 Jesusarojj aljantapjjänwa, arrestapjjänwa, insultapjjänwa, kʼarintapjjänwa, juchañchapjjänwa, tʼaqesiyapjjarakïnwa. Ukjjarusti soldadonakajj jiwayañatakiw lawar chʼakkatapjjäna jan ukajj kʼutkatapjjäna. Jesusajj Jehová Diosat jan jitheqtasaw taqe ukanak aguantäna, ukampis Jehová Diosajj Yoqapar tʼaqesir uñjasajj jukʼampiw tʼaqesïna. Diosajj wali chʼamaniwa, Yoqaparojj wal munasirakïna, ukampis janiw jupar yanaptʼkänti. ¿Kunatsa jan yanaptʼkäna? Jaqenakar munasitap laykuw jan yanaptʼkänti. Jesusajj akham sänwa: “Diosajj aka mundor wal munatap laykuw mä sapa Yoqap churäna, ukhamat taqe khitinakatï jupar confiyapjjatap uñachtʼayapki ukanakajj jan jiwapjjañapataki, jan ukasti wiñay jakañ katoqapjjañapataki” sasa (Juan 3:16).

Kunapachatï jiwasar juchampit jiwañampit salvañatak Jesusajj jiwayat uñjaskäna ukhajja, Jehová Diosajj wal tʼaqesïna. (Párrafo 13).


14. ¿Kunsa Jesusan sacrificiot loqtasitapajj yatichistu?

14 Jesusan sacrificiot loqtasitapajja, qhawqsa Jehová Diosajj Adanampin Evampin wawanakapar munasistu ukwa uñachtʼayistu. Jumar wal munasitamwa uñachtʼayaraki. Juchampit jiwañampit jumar salvañatakejj munat Yoqapar sacrificiot loqtañatakisa tʼaqesiñatakis Diosajj dispuestokïnwa, ukanakat lupʼiñajj ¿musparkañajjaya? (1 Juan 4:9, 10). Juchararäkstansa Diosajj taqeniruw jupar serviskakiñatak yanaptʼañ munistu, jutïrins jan mayampitakiw juch chhaqtayani.

15. Jesusan sacrificiot loqtasitapat beneficiasiñatakejj ¿kunsa lurañasa?

15 Diosajj mä sapa Yoqaparuw sacrificiot loqtawayi, uka regalo utjipanwa juchanakasat perdonatätanjja. Ukampis ¿kunsa Diosamp perdonatäñatakejj lurañasa? Bautisir Juanasa Jesucristos akham sapjjänwa: “Arrepentisipjjam, alajjpachankir Reinojj jakʼankjjewa” sasa (Mat. 3:1, 2; 4:17). Ukhamajj jiwasatï juchanakasat perdonatäñsa, munasir Awkisar jakʼachasiñs munstanjja, arrepentisiñasawa. Ukampis ¿kunas arrepentisiñajja? Ukat ¿kunjamsa arrepentisiñajj juchararäkasas Jehová Diosar kusisiyañatak yanaptʼistu? Jutïr yatichäwinwa uka toqet qhanañchasiskani.

CANCIÓN 18 Jesusan jakäwip loqtasitapat wal yuspärtanjja

a AMTAÑATAKI: Biblian jucha arojja, kunatï Jehová Diosatak jan walïki uk lurañawa, jan ukajj kun lurañtï Jehová Diosajj maykistu uk jan lurañawa. Maysa toqetjja, Adanat katoqawayktan uka juchawa. Uka jucha katoqatas laykuw taqenis jiwtanjja.

b Jupat jan jitheqtir uka jaqenakan sacrificionakap Jehová Diosajj katoqasïnwa, kuna laykutejj Jesucristow qhepat jakäwip sacrificiot loqtasiñapäna, ukhamatwa taqe jaqenakarojj juchampit jiwañampit phoqatpach salvañaparakïna (Rom. 3:25).