Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

51 YATICHÄWI

¿Diosar sumti uñtʼtanjja?

¿Diosar sumti uñtʼtanjja?

“Tatay, sutim yatirinakajj jumaruw iyawsapjjtam, jumar thaqerinakarojj janipuniw apanukktati” (SAL. 9:10).

CANCIÓN 56 Cheqa thakin sarnaqam

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. ¿Kunsa mä jilatan experienciapat yateqsna?

¿AWKIMASA taykamasa Jehová Diosan Testigopäpjjeti? Ukhamächi ukhajja, janiw jupanakan Testigöpjjatap laykukejj Diosan amigopar tukkasmati. Awk taykasajj Diosar servipjjchisa janisa, sapa mayniw Diosan amigopäñatakejj chʼamachasiñasa.

2 Asia toqenkir mä jilatat parltʼañäni, jupajj Jehová Diosar serviri familia taypinwa jilsüna. Waynitüskäna ukhajja, janis Diosan amigopäkaspa ukhamwa amuyasïna. Jupajj akham siwa: “Familiajan taqeniw Diosar servipjjäna, uka laykukiw nayajj Diosar servirakiyäta” sasa. Ukampis qhepatjja, Biblia jukʼamp liyiñataki, kuntï liykäna ukat lupʼiñatakiw chʼamachasïna, Diosarus jukʼampiw mayisirakïna. Jupajj akham siwa: “Jehová Dios Awkijaru sum uñtʼä ukhakiw Juparojj jakʼachasirista, ukwa yateqayäta” sasa. Uka jilatan experienciapajj aka pä toqetwa amuytʼayistu: ¿Diosat mä jukʼak yatiñampi Jupar sum uñtʼañampejj kunansa jan pachpäki? ¿Kunsa Jehová Diosar sum uñtʼañatakejj lurañasa?

3. ¿Diosat mä jukʼak yatiñampi Jupar sum uñtʼañampejj kunansa jan pachpäki?

3 Inas Diosan sutip yatstan, jan ukajj kunanaktï Diosajj siskäna lurkarakïna ukanakat mä qhawqha yatstan. Ukanak yatiñaw Diosarojj uñtʼksnas ukham amuyayistaspa. Ukampis ¿kunsa Diosar sum uñtʼañatakejj lurañasa? Jupatwa yatjjatañasa, kunjam chuymanisa uks yatjjatañasarakiwa, ukatakejj tiempo apstʼasiñasawa. Ukanak yatjjatasakiw kunatsa Diosajj mä kuns arsu, jan ukajj mä kuns luri uk amuyañäni. Uk amuyañaw luratanakasasa amuyunakasas jupatakjamati janicha uk yatiñatak yanaptʼistani. Jehová Diosajj kun lurañastï munki uk amuyasajj ukarjamaw lurañasa.

4. Moisesampina Davidampin sarnaqäwinakapat yatjjatañajja, ¿kunjamsa yanaptʼistani?

4 Diosar serviñ munatasat inas yaqhepajj larusipjjchini. Tantachäwinakar sarañ qalltkañäni ukhajj inas jukʼamp jiwas contra saytʼapjjchini. Ukampis jiwasatï Diosar confiyañänejja, Jupajj janipuniw jaytanukkistaniti. Ukaw Jehová Diosan wiñay suma amigopäñatak yanaptʼistani. ¿Cheqapunit Diosan wiñay suma amigopäsna? Jïsa. Moisés chachampina David reyimpin sarnaqäwipaw uk uñachtʼayistu. Jupanakajj pantjasirïpkchïnsa Diosampejj sumwa apasipjjäna. Uka chachanakan sarnaqäwinakapat yatjjatasajj aka pä jisktʼanakaruw qhanañchañäni: ¿Kunas Diosar sum uñtʼañatakejj jupanakar yanaptʼäna? ¿Kunsa sarnaqäwinakapat yateqsna?

MOISESAJJA “JAN UÑJKAÑ DIOSAROJJ” UÑJÄNWA

5. ¿Kun lurañsa Moisesajj amtäna?

5 Moisesajj Diosar serviñwa amtäna. Moisesajj mä 40 maranïkäna ukhajja, ‘Faraonan phuchapan wawapjam’ uñtʼatäñat sipansa Jehová Diosan markap toqet saytʼasiñwa amtäna (Heb. 11:24). Jupajja, Diosar serviñ laykojj taqe kunwa apanuküna. Moisesajj israelitanak toqet saytʼasïna ukhajja, Faraonan wal colerasiñap yatïnwa. Uka reyejj wali munañanïnwa, egipcionakas mä diosarjamaw uñjapjjäna. Ukampis Moisesajj taqe chuymaw Jehová Diosar confiyäna. Ukham confiyasaw Diosampejj jiwañapkam sum apasïna (Prov. 3:5).

6. ¿Kunsa Moisesan sarnaqäwipat yateqsna?

6 ¿Kunsa ukat yateqsna? Diosar serviñäniti janicha uk Moisesjamarakiw taqeni amtañasa. Diosar servitas laykojj inas kuntï munktan ukanak apanukuñajj wakischini. Inas Diosar jan servirinakajj jiwas conträpjjchini. Ukampis jiwasatï alajjpachankiri Awkisar taqe chuyma confiyañänejja, Jupajj yanaptʼapunistaniwa.

7, 8. ¿Kunsa Moisesajj Diosat yateqaskakïna?

7 Moisesajja Diosajj kunjam chuymanisa uk yateqaskakïnwa Diosan munañapsa luraskakïnwa. Jehová Diosajj Israel markar Egiptot apsuñapatak Moisesar maykäna ukhajja, jupa pachpat pächasisajj ‘janiw uk lurañatak wakichtʼatäkti’ sasin walja kutiw Moisesajj Diosar säna. Jehová Diosajj jupat wal khuyaptʼayasïna yanaptʼarakïnwa (Éx. 4:10-16). Diosampi ukham uñjatäsajja, Moisesajj juchañchäwi arunakwa Faraonar yatiyäna. Uka qhepatjja, kunapachatï Jehová Diosajj israelitanakar qhespiykäna, Faraonarusa ejercitoparus Mar Rojo sat qotan jiwaraykäna ukhaw Diosajj qhawqha chʼamanisa uk Moisesajj uñjäna (Éx. 14:26-31; Sal. 136:15).

8 Moisesajj israelitanakar Egiptot apskäna uka qhepatjja, israelitanakajj sapa kutiw quejasipjjäna. Ukhamäkchïnsa Jehová Diosajj wali pacienciampiw jupanakar uñjäna. Moisesajj uk uñjänwa (Sal. 78:40-43). ‘Israelitanakar tʼunjañ amtkta uk mayjtʼayakimaya’ sasin Moisesajj Diosar mayisïna ukhajja, Jehová Diosajj istʼänwa. Ukham lurasajj humilde chuymanïtapwa Diosajj uñachtʼayäna, Moisesajj uksa uñjarakïnwa (Éx. 32:9-14).

9. Hebreos 11:27 textorjamajja, ¿kunjamsa Moisesajj Jehová Diosamp apasïna?

9 Egiptot mistjjasajja, Moisesajj jukʼampiw Jehová Diosar jakʼachasïna, alajjpachankiri Awkiparojj uñjkaspas ukhamänwa (Hebreos 11:27 liytʼañataki). Bibliajj akham siwa: “Diosasti, Moisesampejj ajanuy ajanuwa parlapjjäna, kunjämatejj khitisa mä amigopampejj parlaski ukhama” sasa (Éx. 33:11).

10. ¿Kunsa Jehová Diosar sum uñtʼañatakejj lurañasa?

10 ¿Kunsa ukat yateqsna? Jehová Diosar sum uñtʼañatakejja, janiw Diosajj kunjam chuymanisa ukak yatiñasäkiti jan ukasti munañapwa lurañasaraki. Jichhürunakanjja, “Diosajj taqe kasta jaqenakan salvasipjjañapa ukhamarak kunatejj cheqäki uk sum uñtʼapjjañapwa muni” (1 Tim. 2:3, 4). Jaqenakaru Diosat yatichasa yaqha ukhamanakamp lurasaw Diosan munañap lurtanjja.

11. Jaqenakaru Diosat yatichasajja, ¿kunjamsa Jehová Diosarojj jukʼamp uñtʼtanjja?

11 Jaqenakar Diosat yatichasajja, jukʼampiw Jehová Diosar uñtʼtanjja. Sañäni, predicacionan suma chuymani jaqenakar jikjjatañatak Diosajj yanaptʼkistu ukhaw wali khuyaptʼayasirïtap amuytanjja (Juan 6:44; Hech. 13:48). Diosan Arupajj kunjamsa Bibliat yateqerinakarojj jan wali costumbrenakap jaytapjjañapatak yanaptʼi, machaq jaqëñamp isthapisipjjañapatakis kunjamsa yanaptʼi uk uñjasajja, Bibliajj wali chʼamanïtapwa amuytanjja (Col. 3:9, 10). Jehová Diosan wali paciencianïtapjja, jaqenakar Diosar uñtʼapjjañapataki salvasipjjañapataki yanaptʼir kutin kutin sarktan ukhaw uñjaraktanjja (Rom. 10:13-15).

12. Éxodo 33:13 textorjamajja, ¿kunsa Moisesajj Diosar mayïna, ukat kunatsa?

12 Jehová Diosan amigopäñajj Moisesatak wali valoranïnwa. Jehová Diosajj walja milagronak lurañapatakiw Moisesar yanaptʼäna, ukhamatwa Moisesajj Jehová Diosar sum uñtʼäna. Ukhamäkchïnsa ‘Jumar jukʼamp uñtʼañatak yanaptʼita’ sasaw Diosar mayisïna (Éxodo 33:13 * liytʼañataki). Moisesajj 80 jila maranïsaw Jehová Diosar ukham mayisïna, ukampis Alajjpachankir wali munasiri Awkiparojj uñtʼaskakiñapänwa, uk jupajj yatïnwa.

13. Diosan amigopätas wali valoranit uñjatasjja, ¿kunjamatsa uñachtʼaytanjja?

13 ¿Kunsa ukat yateqsna? Walja tiemposa jan ukajj jukʼa tiempokis Jehová Diosar serviskstanjja, Diosan amigopäñ wali valoranitwa uñjañasa. Jupan amigopätas wali valoranit uñjatasjja, oración toqe Jupamp parlasaw uñachtʼayaraktanjja.

14. Diosar jukʼamp uñtʼañatakejja, ¿kunatsa oración lurañajj wali wakiskirejja?

14 Jumatï maynimpi suma amigöñ munstajja, sapa kutiw jupampi parltʼasiñama. Ukhamajj jiwasatï Jehová Diosamp suma amigöñ munstanjja, sapa kutiw Jupampejj oración toqe parlañasa, kunjamsa jikjjatastan uksa, amuyunakassa jan ajjsarasaw yatiyañasa (Efes. 6:18). Turquía markankir Krista sat kullakajj akham siwa: “Amuyunakaj Diosar yatiyta ukhasa, kunjamsa Jupajj yanaptʼitu uk amuyta ukhasa, jukʼampiw Jupar munastjja, jukʼampirakiw Jupar confiytjja. Kunjamsa oracionanakaj istʼi uk amuyañajja, Jehová Diosar Awkijarjama Amigojarjam uñjañatakiw yanaptʼitu” sasa.

SARNAQATAPAJJ DIOSAN ‘CHUYMAPARUW PURTʼÄNA’

15. ¿Jehová Diosajj David reyit kamsänsa?

15 David reyejj Diosar katuyata markanwa nasïna. Ukampis jupajja, janiw familiapan Diosar adorapjjatap laykukejj Diosar adorkänti. Jan ukasti, jupaw Diosan amigopäñatak chʼamachasïna. Jehová Diosajj jupar wal munasïna. Ukatwa jupat akham säna: ‘Davidajj chuymajar purtʼkiriwa’ sasa (Hech. 13:22). ¿Kunas Davidarojj Jehová Diosan amigopäñatak yanaptʼäna?

16. ¿Kunsa Davidajj Diosan luratanakapat lupʼisajj yateqäna?

16 Diosan luratanakapaw Diosar uñtʼañatakejj Davidar yanaptʼäna. Waynäskäna ukhajja, walja horanakaw awkipan ovejanakap awatirïna. Ukapachaw Jehová Diosan luratanakapat lupʼiñ qalltpachäna. Sañäni, arumanakajj alajjpach uñtasajja, janiw walja warawaranakak uñjkänti, jan ukasti, uka warawaranak lurirejj kunjam chuymanisa ukwa amuyäna. Ukatwa akham qellqäna: “Alajjpachajj Diosan [wali chʼamanïtapwa] yatiyi, alajjpachajj amparanakapan luratap qhanañchi” sasa (Sal. 19:1, 2). Jaqenakajj kunjam luratätansa uka toqet lupʼisajja, Jehová Diosan wali yatiñanïtapwa amuyäna (Sal. 139:14). Diosan luratanakapajj kunja musparkañasa uka toqet lupʼisasti, Dios nayraqatan janis kunäkaspa ukhamwa amuyasirakïna (Sal. 139:6).

17. ¿Diosan luratanakapat lupʼisajj kunsa yateqañäni?

17 ¿Kunsa ukat yateqsna? Diosan luratanakapat lupʼiñatakiw wal chʼamachasiñasa. Aka wali suma lurtʼat oraqenjja, janiw aleq ukhamak jakañasäkiti, jan ukasti taqe kunas kunja musparkañ lurtʼatasa uk amuyañatakiw sapür chʼamachasiñasa. Plantanakasa, animalanakasa, jaqenakasa Diosan luratawa, ukanakajj kunsa Jupat yatichistu ukwa lupʼiñasa. Ukhamatwa, munasiri Awkisat sapüru yateqañäni (Rom. 1:20). Sapürutjamarakiw Juparojj jukʼamp munasiñäni.

18. Salmo 18 qellqatarjamajja, ¿kunsa Davidajj Jehová Diosat säna?

18 Diosajj kunjamsa jupar yanaptʼäna uk Davidajj amuyänwa. Davidajj awkipan ovejanakapar mä leonata mä osota jarkʼaqkäna ukhajja, ‘Jehová Diosaw uka animalanakar jiwayañatak yanaptʼitu’ sasaw säna. Goliatar jiwaykäna ukhasti, ukhamarakiw ‘Jehová Diosaw yanaptʼitu’ sasin säna (1 Sam. 17:37). Ukatjja, envidiasiri Saúl reyit escapkäna ukhajja, ‘Diosaw uñisirinakajat qhespiyitu’ sasaw sarakïna (Sal. 18, pʼeqeñchäwipa). Jachʼa jachʼa tukuri mä jaqejj akham saspawa: “Jan khitin yanaptʼataw taqe ukanak lurta” sasa. Ukampis Davidajj humilde chuymanïnwa ukatwa ‘Jehová Diosaw yanaptʼitu’ sasin säna (Sal. 138:6).

19. ¿Kunsa David reyin sarnaqäwipajj yatichistu?

19 ¿Kunsa ukat yateqsna? Jehová Diosarojj janiw ‘yanaptʼita’ sasakejj sañasäkiti, jan ukasti kunjamsa, kunapachasa yanaptʼistu uk amuyañatakiw chʼamachasiñasa. Jiwasatï humilde chuymanïstan, kuntï jan lurirjamäktan uks amuyarakstan ukhajja, Jehová Diosajj kunjamsa yanaptʼistu uk amuyañäniwa. Diosajj kunjamsa yanaptʼistu uk amuyañäni ukhasti, jukʼampiw jupar jakʼachasiñäni. Ukaw Fiyi markankiri Isaac sat mä jilatampejj pasäna, jupajj walja maranakaw Diosar serviski. Jilatajj akham siwa: “Bibliat yateqañ qalltkayäta ukhat jichhakamajja, walpun Jehová Diosajj yanaptʼawayitu. Uka toqet lupʼiñajj Jehová Diosar jukʼamp jakʼachasiñatakiw yanaptʼitu” sasa.

20. Kunjamtï Davidajj Jehová Diosampi apaskäna ukatjja, ¿kunsa yateqsna?

20 Jehová Diosjam chuymanïñatakiw Davidajj chʼamachasïna. Jaqenakajj Diosat yateqasir lurtʼatätanwa (Gén. 1:26). Diosajj kunjam chuymanisa uka toqet sum yatjjatañäni ukhajja, jukʼampiw Jupat yateqasiñäni. Davidajj Jehová Diosar sumwa uñtʼäna, ukatwa kunjamtï alajjpachankir Awkipajj jaqenakar uñjki ukham uñjarakïna. Mä kutinjja, Betsabé (Bat-Seba) sat warmimpi adulterio juchar purtʼasïna, uka qhepat uka warmin chachaparuw jiwayarakïna. Ukanak lurasajj Dios contraw juchachasïna (2 Sam. 11:1-4, 15). Ukampis Jehová Diosajj Davidar khuyaptʼayänwa. ¿Kunatsa? Davidajj khuyaptʼayasirïnwa ukatwa jupar khuyaptʼayarakïna. Niyakejjay Davidajj Diosan amigopächïnjja, Diosajj Davidar wal munasïna, ukatwa Israel marka apnaqeri mayni reyinakarojj ‘Davidjamätawa’ jan ukajj ‘janiw Davidjamäktati’ sasin sirïna (1 Rey. 15:11; 2 Rey. 14:1-3).

21. Efesios 4:24; 5:1 textorjamajja, ¿Jehová Diosat yateqasisajj kuna bendicionanaksa katoqañäni?

21 ¿Kunsa ukat yateqsna? Jehová Diosatwa yateqasiñasa. Ukajj janiw aleqak yanaptʼkistaniti, jan ukasti jupar jukʼamp uñtʼañatakiw yanaptʼarakistani. Jupjam chuymanïñatak chʼamachastan ukhajja, Jupan wawanakapätaswa uñachtʼaytanjja (Efesios 4:24; 5:1 liytʼañataki).

DIOSAR JUKʼAMP UÑTʼAÑATAK CHʼAMACHASIÑÄNI

22, 23. Kuntï Jehová Dios toqet yateqktan ukarjam sarnaqañäni ukhajja, ¿kunsa Diosajj lurani?

22 Kunjamtï yateqawayktanjja, Jehová Diosarojj luratanakap toqe ukhamarak Biblia toqew jukʼamp uñtʼsna. Biblianjja, Diosat jan jitheqtiri servirinakan sarnaqäwinakapaw utji. Moisesana ukhamarak Davidan sarnaqäwinakapas ukan qellqatarakiwa, taqe jupanakatwa yateqassna. Jehová Diosajja, kunatï jupar uñtʼañatakejj wakiski ukanak churistuwa. Jichhajj jiwasaw ukanakat yateqañatak chʼamachasiñasa.

23 Jehová Diosarojj jutïrins uñtʼaskakiñäniwa (Ecl. 3:11). Ukampis Jehová Diosat qhawqsa yattan ukajj janiw jukʼamp wakiskirïkiti, jan ukasti, kuntï yatktan ukampejj kunsa lurtan ukaw jukʼamp wakiskirejja. Jiwasatï yateqktan ukarjam sarnaqañatak chʼamachasiñäni, wali munasiri Jehová Diosat yateqasiñatakis chʼamachasirakiñäni ukhajja, jukʼampiw Diosajj jiwasar jakʼachasistani (Sant. 4:8). Arupan akham siwa: ‘Jupar thaqerinakarojj janipuniw Diosajj apanukkaniti’ sasa.

CANCIÓN 80 ‘Yantʼapjjam, uñjapjjam, suma Diosawa’

^ Párrafo 5 Walja jaqenakaw Diosan utjatap yatipjje, ukampis janiw Jupar sum uñtʼapkiti. ¿Diosar uñtʼañajj kamsañsa muni? ¿Diosan suma amigopäñ toqet kunsa David reyitsa Moisés chachatsa yateqsna? Aka yatichäwinwa uka jisktʼanakar qhanañchañäni.

^ Párrafo 12 Éxodo 33:13 (NM): ‘Nayatï juma nayraqatan suma uñjatästjja, mirä amp suma, thakinakam uñtʼayita, ukhamat jumar uñtʼañajataki, juma nayraqatansa suma uñjatäñajataki. Aka markajj juman markamawa, uk jan armasimti’.