Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

49 YATICHÄWI

Trabajiñatakisa samartʼañatakisa tiempojj utjañapawa

Trabajiñatakisa samartʼañatakisa tiempojj utjañapawa

“Jutapjjam [...] mä chʼusa lugararu, ukhamat mä jukʼa samartʼañataki” (MAR. 6:31).

CANCIÓN 143 Diosan jachʼa urup jan qarjtas suyasipkakiñäni

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunjamsa waljanejj trabajiñar uñjapjje?

JAKASKTAN uka cheqanjja, ¿kunjamsa jilaparte jaqenakajj trabajiñar uñjapjje? Walja markanakanjja jaqenakajj nayrat sipans jukʼampwa trabajipjje. Ukatwa waljanejj samartʼañatakisa, familiapampïñatakisa, Diosat yateqañatakisa jan tiemponïpkiti (Ecl. 2:23). Maysa toqetjja, yaqheparojj janiw trabajiñajj gustkiti, jan trabajiñatakejj kunaymaninakwa parlapjje (Prov. 26:13, 14).

2, 3. ¿Kunjamsa Jehová Diosampi Jesusampejj trabajiñar uñjapjje?

2 Sinti trabajiñasa jan trabajiñ munañasa janiw walïkiti. Ukampis ¿kunjamsa Jehová Diosampi Jesusampejj trabajiñar uñjapjje? Jehová Diosarojja trabajiñajj wal gusti. Jesusajj qhanwa akham säna: “Awkijajj jichhakamaw trabajiski, nayas ukhamarakiw trabajiskta” sasa (Juan 5:17). Ak amuytʼañäni, Jehová Diosaw angelanaksa, warawaranaksa, planetanaksa, kunanakatï aka oraqen utjki ukanaksa lurawayi. Ukatwa salmonak qellqerejj akham sispachäna: “¡Tatay, luräwinakamajj waljapuniwa! Yatiñ kankañampiw taqe kuns lurtajja, oraqejj luratanakaman phoqhantatawa” sasa (Sal. 104:24).

3 Jesusajj Awkipjam trabajirirakiwa. ‘Awkipajj alajjpach lurkäna’ ukhajj taqe kun lurañwa Jesusajj yanaptʼäna (Prov. 8:27-31, NM). Walja maranak qhepat aka oraqenkkäna ukhajja, jan inaktʼasaw Diosan arunakap yatiyäna. Jesusatakejja uk lurañajj manqʼäkaspas ukhamänwa, taqe luratanakapajj Diosan khitanitätapwa uñachtʼayäna (Juan 4:34; 5:36; 14:10).

4. Samartʼañ toqetjja, ¿kunsa Jehová Diosampita Jesusampit yateqsna?

4 Jehová Diosampi Jesusampejj wali trabajtʼirïpjjewa, ukhamajj ¿janit samartʼañajj wakiski? Janiw ukhamäkiti. Jehová Diosajj janipuniw qarjkaspati, ukhamajj janiw samartʼañajj Jupatak wakiskiti. Ukampis kunapachatï alajjpachsa oraqsa lurañ tukuyjjäna ukhajja, ‘lurañanak jaytasajj samaränwa’ siw Biblianjja (Éx. 31:17). Uka arunakajja, Diosajj taqe luräwinakap tukuyasajj samaränwa, ukatjja kuntï lurkäna uk uñjasajj wal kusisïna sañwa munaspa. Jesusajj ukhamarakiw aka oraqenkaskäna ukhajj wal trabajïna, ukhamäkchïnsa samartʼänwa, amigonakapampi manqtʼasiñatakis tiemp apstʼasirakïnwa (Mat. 14:13; Luc. 7:34).

5. Diosan servirinakapat waljanitakejja, ¿kunas chʼamäspa?

5 Bibliajj trabajirïñasatakiw Diosan servirinakapar chʼamañchistu. Ukhamajj trabajirïñasawa, janiw jayräñasäkiti (Prov. 15:19). Inas familiasar manteniñatak trabajstan. Taqe cristianonakaw predicañasaraki. Ukampis samartʼañasawa. ¿Trabajiñataki, predicañataki, samartʼañataki tiempo apstʼasiñajj jiwasatak chʼamati? ¿Qhawqha tiempos trabajiñasa samartʼañasaraki uk kunjamatsa yatsna?

TRABAJIÑATAKISA SAMARTʼAÑATAKISA TIEMPOJJ UTJAÑAPAWA

6. Marcos 6:30-34 textorjamajja, ¿Jesusajj trabajiñatakisa samartʼañatakis tiempo apstʼasipunirïnwa sasin kunatsa sissna?

6 Trabajiñatakisa samartʼañatakis tiempojj utjañapawa. Diosan amuytʼayatäsajja, Salomón reyejj akham sänwa: ‘Taqe luräwinakatakiw horasajj utji’ sasa. Ukham sasinjja, ayruntañata, utachañata, jachañata, laruñata, fiestankañata, yaqha ukhamanakampitwa parlaskäna (Ecl. 3:1-8). Cheqas trabajiñasa samartʼañasa jakäwisan wali wakiskiriwa. Jesusajj ukanakatak tiempo apsusipunirïnwa. Mä kutejja, apostolonakajj jan tiemponiw yatiyasipkäna, “janirakiw manqtʼasiñatakis tiempojj jupanakan utjkänti”. Predicacionat kuttʼanjjapjjäna ukhajja, Jesusajj jupanakar akham sänwa: “Jutapjjam, yaqha cheqar sarañäni, mä chʼusa lugararu, ukhamat mä jukʼa samartʼañataki” sasa (Marcos 6:30-34 liytʼañataki). Jesusasa discipulonakapasa, janiw munapkäna ukhampun samartʼapjjerïkänti. Ukampis Jesusajja, samartʼapjjañapajj qhawqha wakiskirïnsa uk yatïnwa.

7. ¿Kunjamsa sábado uru toqet parlir leyit yatjjatañajj yanaptʼistani?

7 Awisajj mä jukʼa samartʼañasa kuntï sapür lurktan uk mä jukʼa mayjtʼayañas wakisispawa. Ukwa sábado uru toqet parlir leyejj uñachtʼayi. Uka leyirjamajja, israelitanakajj sapa semanaw sábado uru guardapjjañapäna. Jiwasajj janis Moisesan Leyiparjam sarnaqjjstanjja, sábado uru guardañ toqet yatjjatasajj suma yatichäwinakwa yateqsna. Kuntï uka urut yateqkañäni ukajj kunjamsa trabajiñarusa samartʼañarus uñjasktan uk amuytʼañatakiw yanaptʼistani.

SÁBADO UROJJ SAMARTʼAÑATAKI, DIOSAR ADORAÑATAKI URÜNWA

8. Éxodo 31:12-15 textorjamajja, ¿kunsa israelitanakajj sábado urun lurapjjañapäna?

8 Sojjtïri “uru” qhepatjja, Diosajj taqe luräwinakap tukuyasajj samaränwa sasaw Bibliajj qhanañchi (Gén. 2:2). Jehová Diosarojja trabajiñajj wal gusti, ukhamajj jichhakamas yaqha lurañanakan trabajiskakiwa (Juan 5:17). Jupajja, sojjta “uru” trabajisajj paqallqöri “urunwa” samaräna. Israelitanakajj ukhamarakiw paqallqöri urojj sapa semana samarapjjañapäna. Sábado urojj Jehová Diosampi sum apasipjjatapwa israelitanakar amtayäna, Diosajj kunjamsa jupanakar qhespiyäna uksa amtayarakïnwa. Ukürojja, ‘samarañ urünwa Tatitur loqtat ururakïnwa’ (Éxodo 31:12-15 liytʼañataki). Ukürojj janiw khitis trabajiñapäkänti. Janiw wawanakasa esclavonakasa ni uywanakas trabajipjjañapäkänti (Éx. 20:10). Ukaw israelitanakarojj Diosar yupaychañatak yanaptʼäna.

9. Jesusan urunakapanjja, ¿kunsa yaqhepajj sábado urut amuyapjjäna?

9 Sábado urojj Diosan servirinakapar wal yanaptʼäna. Ukampis Jesusan urunakapan jakir religión pʼeqtʼirinakat waljanejja, jan phoqañjam leyinakwa sábado uru guardañatak uñstayapjjäna. Sábado urun trigo puyanak kʼichirañasa mä usutar qollañas janiw walïkiti sasaw sapjjäna (Mar. 2:23-27; 3:2-5). Jehová Diosajj janiw ukham amuyasiñap munkänti, Jesusajj qhanwa uk jaqenakar säna.

Jesusan awk taykapatakisa jilanakapatakisa kullakanakapatakisa, sábado urojj Diosar adorañatakïnwa. (Párrafo 10). *

10. Mateo 12:9-12 textorjamajja, ¿kunjamsa Jesusajj sábado urur uñjäna?

10 Jesusasa judío arkirinakapasa, Moisesan Leyiparjamaw sarnaqapjjäna, ukatwa sábado urun samarapjjerïna. * Ukampis sabadon yaqhanakar yanaptʼañajj janiw jan walïkänti, ukwa Jesusajj luratapampisa arunakapampis uñachtʼayäna. Qhanwa akham säna: “Kunatejj walïki uk sábado urun lurañajj walikïskiwa” sasa (Mateo 12:9-12 liytʼañataki). Jesusatakejja, sábado urun yaqhanakar yanaptʼañajj janiw juchäkänti. Kunatsa sábado uru guardañajj wakisïna uk sumwa Jesusajj amuyäna, uksti luratanakapampiw uñachtʼayarakïna. Niyakejjay israelitanakajj ukürun taqe luräwinakapat samarapjjchïnjja, Jehová Diosarojj jan kunan jarkʼataw adorapjjäna. Jesusan familiapajj ukhamarakiw uka urojj Diosar adorapjjerïna. Ukwa kuntï Jesusajj Nazaret markan lurkäna ukajj uñachtʼayi. Bibliajj akham siwa: “Kunjamtï sábado urun lurirïkäna ukarjamaw sinagogar mantäna, liytʼañatakiw saytʼasirakïna” sasa (Luc. 4:15-19).

¿KUNJAMSA TRABAJOR UÑJTANJJA?

11. ¿Khititsa Jesusajj wal trabajiñ yateqäna?

11 Joseaw Jesusarojj carpinteröñ yatichäna, juparakiw Jehová Diosajj kunjamsa trabajiñar uñji uks yatichäna (Mat. 13:55, 56). Jesusasti, kunjamsa Joseajj familiapar manteniñatak sapüru wal trabajïna ukwa uñjarakpachäna. Qhepatjja, Jesusajj arkirinakapar akham sänwa: “Trabajirin pago katoqañapajj wakisiwa” sasa (Luc. 10:7). Ukhamajj wal trabajiñajj kunjamänsa uk Jesusajj yatïnwa.

12. Bibliajj wal trabajiñ toqet kamsisa ukjja, ¿kawkïr textonakas uñachtʼayi?

12 Apóstol Pablojj ukhamarakiw wal trabajirïna. Jupatakejja, Jesusata ukhamarak kuntï Jesusajj yatichkäna ukanak yatiyañaw nayrankäna, gastonakapatakis trabajirakïnwa. Pablojj akham sänwa: “Uruy arumaw wal trabajipjjta wal chʼamachasipjjarakta, ukhamat jan jumanakat khitirus llakimp apjjatañataki” sasa. Tesalónica markankir cristianonakajj uk yatipjjänwa (2 Tes. 3:8; Hech. 20:34, 35). “Wal trabajipjjta” sasinjja, kuntï Corinto markan lurkäna uka toqetwa Pablojj parlaskpachäna. Ukanjja, Aquilampi Priscilampiw quedasïna, jupanakajj “carpanak lurañwa yatipjjäna” ukatwa ‘jupanakamp chika trabajïna’. “Uruy arumaw wal trabajipjjta” sasinjja, Pablojj janiw jan samartʼas trabajiñat parlkänti. Sañäni, sábado urunakajj janiw trabajkänti, judionakas janirakiw trabajipkänti, ukatwa uka urojj jupanakar yatiyirïna (Hech. 13:14-16, 42-44; 16:13; 18:1-4).

13. ¿Kunsa Pablon sarnaqäwipat yateqsna?

13 Apóstol Pablojj wali yateqaskayaw sarnaqäna. Trabajiñapäkchïnsa, “Diosan suma yatiyäwinakap” yatiyapunirïnwa (Rom. 15:16; 2 Cor. 11:23). Yaqhanakarojj ukham lurapjjañapatakiw chʼamañchtʼarakïna. Ukhamatwa Aquilampi Priscilampejja Pablomp chika “Cristo Jesusan luräwipan” trabajipjjäna (Rom. 12:11; 16:3). Pablojj akham sasaw Corinto markankir cristianonakar ewjjtʼäna: “Tatitur serviñansa walpun trabajipjjam” sasa (1 Cor. 15:58; 2 Cor. 9:8). Diosan amuytʼayatäsasti, akham sasaw qellqarakïna: “Maynitejj jan trabajiñ munkchejja, janirak manqʼpanti” sasa (2 Tes. 3:10).

14. Juan 14:12 texton qellqatäki uka arunakampejja, ¿kamsañsa Jesusajj munäna?

14 Aka qhepa urunakanjja, Diosan arunakap yatiyañampi, jaqenakar Criston discipulopar tukuyañampiw wali wakiskirejja. Jesusajj akham sänwa: ‘Arkirinakajajja kunanaktï nayajj lurkta ukanakat sipansa jukʼamp jachʼa luräwinakwa lurapjjani’ sasa (Juan 14:12 liytʼañataki). Ukham sasinjja, ‘arkirinakajajj nayjamarakiw milagronak lurapjjani’ sañ janiw munkänti. Jan ukasti, ‘nayat sipans jukʼamp cheqanakana, jukʼamp jaqenakaru, jukʼamp maranakaw yatiyapjjani, yatichapjjarakini’ sañwa munaskäna.

15. ¿Kamsasas jisktʼasiñasa, ukat kunatsa?

15 Jiwasatï mä trabajonïstanjja, akham sasaw jisktʼasiñasa: “¿Suma trabajirit uñtʼatätti? ¿Tiempoparut trabajoj tukuytjja? ¿Taqe kuns sum lurañatakit chʼamachastjja?” sasa. Jiwasatï uka jisktʼanakar ‘jïsa’ sasin sisstanjja, inas jefesajj confiychistani, trabajir masinakasas inas Diosan arunakap jukʼamp istʼañ munapjjchini. Maysa toqetjja, akham sasaw predicañ toqetsa jaqenakar Criston discipulopar tukuyañ toqetsa jisktʼasiñasa: “¿Wali chʼamachasirit uñtʼatätti? ¿Predicañatakejj sumti wakichtʼastjja? ¿Diosat yateqañ munapki ukanakar jukʼamp yatichañatakejj jankʼakit kuttʼjja? ¿Utat utatsa, carritompisa, carta toqesa yaqha ukham toqes yatiytti?” sasa. Jiwasatï uka jisktʼanakar ‘jïsa’ sasin sisstanjja, kusisitaw Diosan arunakap yatiyañäni.

¿KUNJAMSA SAMARTʼAÑAR UÑJTANJJA?

16. Jesusasa apostolonakapasa, ¿kunsa samartʼañat amuyapjjäna, kunsa jaqenakajj jichhürunakan amuyapjjaraki?

16 Jesusatakejj awisanak samartʼañajj walikïskänwa, ukatwa jupasa apostolonakapasa awisajj samartʼapjjerïna. Ukampis uka tiemponjja, waljanejj janiw ukham amuyapkänti, jan ukasti Jesusajj mä uñachtʼäwin parlkäna uka qamir jaqjamaw amuyapjjäna, jichhürunakansa ukhamarakiw waljanejj amuyapjje. Uka qamir jaqejj jupa pachpaw akham sasïna: “Jan llakisimti antisas manqtʼasim, umtʼasim, kusistʼarakim” sasa (Luc. 12:19; 2 Tim. 3:4). Uka jaqetakejja samartʼaña kusistʼañaw jukʼamp wakiskirïna. Ukampis Jesusatakisa apostolonakatakisa janiw kusistʼañajj jukʼamp wakiskirïkänti.

Wakiski ukhak trabajiñasa samartʼañasa, Jehová Diosar kusisit serviñatakiw yanaptʼistani. (Párrafo 17). *

17. ¿Kunsa jan trabajktan ukhajj lurtanjja?

17 Jan trabajktan uka urunakajja, Jesusat yateqasisajj janiw samartʼañatakik tiempo apsusktanti, jan ukasti, predicañatakisa tantachäwinakar sarañatakis tiemp apsusiraktanwa. Cheqas tantachäwinakar sarañasa jaqenakar Criston discipulopar tukuyañas jiwasatak wali wakiskiriwa, ukatwa ukanak jan jaytas lurtanjja (Heb. 10:24, 25). Vacacionat yaqha cheqanakar viajtan ukhasa, tantachäwinakar sarapuntanwa Diosan arunakapat yatiyañatakis wal chʼamachastanjja (2 Tim. 4:2).

18. ¿Kun lurañassa Jesucristo Reyisajj muni?

18 Jesucristo Reyisarojj wal yuspärtanjja, jupajj janiw kuntï jan lurirjamäktan uk lurañas maykistuti. Trabajiñarusa samartʼañarus kunjamsa uñjañasa uk amuytʼañatakis yanaptʼarakistuwa (Heb. 4:15). Jupajja sum samartʼañaswa muni. Kunatï jakañatak munaski uk jikjjatañatakis trabajsna ukwa munaraki. Jaqenakar Criston discipulopar tukuyañatak chʼamachasiñaswa munaraki. Akjjar jutki uka yatichäwinjja, Jesusajj jaqenakar juchat kutsuyañatak kunsa lurawayi ukwa yatjjataskañäni.

CANCIÓN 38 Jupaw chʼamañchaskätam

^ Párrafo 5 Trabajiñarusa samartʼañarus kunjamsa uñjañasa uk Bibliaw yatichistu. Aka yatichäwejja, kunjamsa ukanakar uñjañasa uk amuytʼañatakiw yanaptʼistani. Ukatakejja, israelitanakajj sábado uru guardañatak ley katoqapkäna uka leyitwa yatjjatañäni.

^ Párrafo 10 Jesusan discipulonakapajja, sábado toqet parlir leyirojj wal respetapjjäna. Ukatwa Jesusan jiwat cuerpopar uchapjjañapäkäna uka suma olorani qollanak wakichañjja qhepürutaki jaytapjjäna (Luc. 23:55, 56).

^ Párrafo 55 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Joseajj esposapampiru wawanakapampiruw sinagogar irpaski.

^ Párrafo 57 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Familiapar manteniñatak trabajir mä awkejja, jan trabajki ukhajj Diosan arunakapwa yatiyi tantachäwinakarus sararakiwa. Vacacionat familiapampi yaqha cheqar sari ukhasa, ukhamarakiw ukanak lurañatakejj chʼamachasi.