Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

3 YATICHÄWI

¿Jesusan jachaqtʼasitapajj kunsa yatichistu?

¿Jesusan jachaqtʼasitapajj kunsa yatichistu?

“Jesusajj jachaqtʼasïnwa” (JUAN 11:35).

CANCIÓN 17 Nayaw yanaptʼäma

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1-3. ¿Kunanakas jachaqtʼasiyistaspa?

 ¿JUMAJJ kunapachas qhep qhepa kuti jachaqtʼasta? Awisajj kusisiñatwa jachaqtʼastanjja, jilapartejj llakitäktan ukhaw jachaqtʼastanjja. Awisajj mä munat familiasajj jiwi ukhaw jachaqtʼastanjja. Estados Unidos markan jakasiri, Lurdes * kullakajj akham siwa: “Awisajj phuchajan jiwatapat wali llakitaw jikjjatasiyäta, janiw kunas chuymachtʼirjamäkänti. Wali llakitäsajj janipuniw kunankats amuyasjjayätti” sasa.

2 Yaqha razonanakatwa jacharaktanjja. Japón markan jakasiri, Hiromi sat precursora kullakajj akham siwa: “Awisajja jaqenakajj janiw Diosan arunakap istʼañ munapkiti, ukaw wal llakisiyitu, ukatwa Bibliat yateqañ muniri mä jaqerukis jikjjatañataki Jehová Diosar jachtʼasisa mayista” sasa.

3 ¿Awisajj uka kullakanakjamajjay jikjjatasiraktanjja? (1 Ped. 5:9). ‘Jehová Diosarojj kusisitaw serviñ’ muntanjja, ukampis mä munat familiarasajj jiwi, aynachtʼat uñjastan ukhajj jachaqtʼastanwa, jan walinakan uñjasitas layku Diosat jan jitheqtañajj chʼamäki ukhas jachaqtʼasiraktanwa (Sal. 6:6; 100:2). ¿Ukhamanakan uñjassna ukhajj kunsa lursna?

4. ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

4 Jesusatwa yateqassna. Awisajja wali llakita jikjjatasisajj “jachaqtʼasïnwa” (Juan 11:35; Luc. 19:41; 22:44; Heb. 5:7). Aka yatichäwinjja, ukanakatwa yatjjataskañäni. Jachaqtʼasitapajj kunsa jupatsa, Jehová Diosats yatichistu, jan walinakan uñjasisa jachaqtʼasktan ukhajj kunsa lursna ukanakatwa yatjjatarakiñäni.

JESUSAJJ AMIGONAKAPAT LLAKISISAW JACHAQTʼASÏNA

Munat familiaranakapajj jiwapki ukanakaru Jesusat yateqasisa yanaptʼapjjañäni. (Párrafos 5-9). *

5. ¿Juan 11:32-36 textojj kunsa Jesusat yatichistu?

5 Jesusan Lázaro sat munat amigopajj 32 mara tukuyanwa usuntasin jiwjjäna (Juan 11:3, 14). Jesusajj juparusa, Lazaron María, Marta kullakanakaparus wal munasïna. Jupanakajj munat jilapan jiwatapatwa wali llakitäsipkäna. Lazarojj jiwjjäna uka qhepatjja, Jesusajj Mariampi Martampi jakapkäna uka Betania markaruw viajïna. Martajj Jesusan jutatap yatisajja, jupar jikjjatañatakiw tʼijüna. Jupajj wali llaktʼataw akham säna: “Tata, jumatï akankasmänjja, janiw jilajajj jiwkasapänti” sasa (Juan 11:21). Ukatsti Mariampiru mayni jaqenakampiru jachir uñjasajja, Jesusajj “jachaqtʼasïnwa” (Juan 11:32-36 liytʼäta).

6. ¿Kunatsa Jesusajj jachäna?

6 ¿Kunatsa ukapachajj Jesusajj jachäna? Perspicacia para comprender las Escrituras sat librojj akham siwa: “Jesusajj Lázaro amigop jiwipana, Lazaron kullakanakapar wali llaktʼata uñjasajj ‘walpun llaktʼasïna jachaqtʼasirakïnwa’” sasa. * Inas Jesusajj Lázaro amigopajj usutäkasajj kunjsa tʼaqespachäna, jiwañap jakʼankjjatap amuyasisajj kunjamas jikjjataspachäna ukanakat lupʼchïna. Mariampi Martampejj kunja llakitas jilapan jiwatapat jikjjatasipjjäna uk uñjasaw Jesusajj jachaqtʼasirakpachäna. Jumantï mä amigoma, jan ukajj mä familiarama jiwchi ukhajja, ukhamarakiw jikjjataspachayätajja. Jesusan ukham uñjasitapajj kunanaksa yatichistu uk kimsa toqet uñjaskañäni.

7. Jesusajj amigonakapat jachaqtʼaskäna ukajj ¿kunsa Jehová Diosat yatichistu?

7 Kunjamas jikjjatasta uk Jehová Diosajj amuytamwa. Jesusajja, Diosajj ‘kunjam chuymanïkitejj ukham chuymanirakiwa’ (Heb. 1:3). Diosajj kunjamas jikjjatasi, ukwa Jesusan jachaqtʼasitapajj uñachtʼayi (Juan 14:9). Jumatï mä munat familiaraman jiwatapat llakitäsksta ukhajja, kunja llakitätas uk Jehová Diosajj yatiwa, jupas llakisirakiwa. Jumar llakita uñjasajj wal chuymachtʼañ munaraktam (Sal. 34:18; 147:3).

8. ¿Jesusajj munat familiaranakasarojj jaktayaniwa sasajj kunatsa confiysna?

8 Jesusajj munat amigonakapar jaktayañ wal muni. Jesusajj janïr jachaqtʼaskäna ukhajja, Martarojj “jilamajj sartjjaniwa” sasaw säna. Martasti juparojj creyïnwa (Juan 11:23-27). Niyakejjay Martajj Jehová Diosan serviripächïnjja, nayrajj kunjamsa Elías, Eliseo profetanakajj yaqhep jaqenakar jaktayapjjäna uk yatïnwa (1 Rey. 17:17-24; 2 Rey. 4:32-37). Inas Martajj kunjamsa Jesusajj yaqhepanakar jaktayäna, uka toqet parlir istʼarakchïna (Luc. 7:11-15; 8:41, 42, 49-56). Jumajj ukhamarakiw munat familiaranakaman jaktaniñapat jan payachasiñamäkiti. Jesusajj llakit amigonakaparu chuymachtʼkasin jachaqtʼaskäna ukat ¿kunsa yateqsna? Jupajj jiwatanakar wal jaktayañ muni.

9. Jesusat yateqasisajja, ¿kunjamsa jumajj munat familiarap jiwipan llakitäsipki ukanakar yanaptʼasma? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam.

9 Maynin jiwatapat llakitäsipki ukanakarojj yanaptʼasmawa. Jesusajj janiw Martampi Mariampi chikakejj jachkänti, jan ukasti jupanakarojj istʼänwa, chuymachtʼarakïnwa. Khitinakantï munat familiarapajj jiwki ukanakarojj ukhamarakiw yanaptʼsna. Australia markan jakiri, Dan sat mä ancianojj akham siwa: “Esposajan jiwatap qhepatwa yanaptʼa munayäta. Casarata jilat kullakanakajj nayar kuna horasas istʼañatakejj jankʼakïpjjänwa. Kunja llakitäyätsa uk jupanakar cuenttʼkayäta ukhajj sumwa istʼapjjetäna, jachaqtʼaskayäta ukhas janiw mayjtʼasipkänti. Jan chʼamanjam jikjjatasiyäta ukhajja, jupanakaw utan lurañanakampejj yanaptʼapjjetäna, autsa jareqtʼaraqapjjetäna, mercadorus sarapjjäna, manqʼsa phaytʼapjjarakïnwa. Sapa kutiw nayamp chika orapjjäna. ‘Jan walinakan’ uñjaskayäta ukhajja, jupanakaw nayan cheqpach amigonakajäpjjäna, jilat kullakanakajäpjjarakïna” sasa (Prov. 17:17).

JESUSAJJ JAQENAKAT LLAKISISAW JACHAQTʼASÏNA

10. ¿Lucas 19:36-40 textojj kuna toqetsa parli?

10 Jesusajj Jerusalén markaruw 33 maran 9 de nisán urojj saräna. Uka markar jakʼachasïna ukhajja, walja jaqenakaw tantachtʼasipjjäna, patjja isinakapwa thakir jantʼaktʼapjjarakïna, ukhamatwa Reyiparjam katoqapjjatap uñachtʼayapjjäna. Uka urojj wali kusiskañ urünwa (Lucas 19:36-40 liytʼäta). Ukampis kuntï Jesusajj ukjjarojj lurkäna uk uñjasajja, discipulonakapajj wal musparapjjpachäna, “Jerusalén markar jakʼachasïna ukhajja, Jesusajj uka markar uñtasaw jachaqtʼasïna”. Ukhaw Jerusalén markankirinakajj kuna jan walinakansa uñjasipjjañapäna, uka toqet mä profecía arsüna (Luc. 19:41-44).

11. ¿Kunatsa Jesusajj Jerusalén markan jakasirinakat jachaqtʼasïna?

11 Judionakajj wali sumsa Jesusar katoqapkchïnjja, jilapartejj janiw Reinon suma yatiyäwinakap istʼañ munapjjañapäkänti, uk yatisaw Jesusajj wal llakisïna. Ukham jan istʼapjjatap laykuw Jerusalén markajj tʼunjata uñjasiñapäna, jan jiwapkäna uka judionakas preso apataw uñjasipjjañaparakïna (Luc. 21:20-24). Kunjamtï Jesusajj siskänjja, cheqapuniw jilaparte judionakajj jupar jan katoqapkänti. ¿Jakaskta uka cheqan jaqenakajj Diosan Reinopat yatiyatajj istʼapjjeti? Yatichañatak chʼamachaskta ukar jukʼa jaqenakakis istʼapkstamjja, ¿Jesusan jachaqtʼasitapat kunsa yateqasma? Uk kimsa toqet uñjañäni.

12. Jesusajj jaqenak layku jachaqtʼaskäna ukajj ¿kunsa Jehová Diosat yatichistu?

12 Jehová Diosajj jaqenakar wal munasi. Jesusan jachaqtʼasitapajja, Jehová Diosajj jaqenakar wal munasitapwa amtayistu. “Janiw khitin jiwañapsa jupajj munkiti, jan ukasti taqenin arrepentisipjjañapwa muni” (2 Ped. 3:9). Jiwasajja jaqe masisarojj wal munastanjja, ukatwa suma yatiyäwinak chuymapar purtʼañapataki chʼamachastanjja (Mat. 22:39). *

Kuna horarus jaqejj tiemponïspa ukarjam Jesusat yateqasisa predicapjjañäni. (Párrafos 13, 14). *

13, 14. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj jaqenakat sinttʼasitap uñachtʼayäna? 2) ¿Kunjamsa jupat yateqasisajj mayninakat sinttʼasitas uñachtʼayaraksna?

13 Jesusajj yatichañatakiw wal chʼamachasïna. Niyakejjay jaqenakar munaschïnjja, taqe cheqanwa yatichäna (Luc. 19:47, 48). Jupanakat sinttʼasitap laykuw ukham luräna. Awisajja walja jaqenakaw kuntï yatichkäna uk wal istʼañ munapjjäna, ukhamïpansti discipulonakapatakisa, jupatakis ‘janiw manqʼasiñatakejj tiempojj utjkänti’ (Mar. 3:20). Mä chachajj arum toqeru jupamp parlañ munäna ukhasa, Jesusajj jupar istʼañatakejj tiempo apstʼasïnwa (Juan 3:1, 2). Jesusar istʼapkäna uka jaqenakajj janiw taqenipunejj discipulopar tukupkänti, ukampis taqeniruw Jesusajj yatiyäna. Jiwasajja ukhamarakiw taqe jaqenakaru Diosan arunakap yatiyañ muntanjja (Hech. 10:42). Ukatakejja inas kunjamtï predicañ yatktan uk mayjtʼayañajj wakischini.

14 Kuna horasar predicañatakis jankʼakïñasawa. Mä pachpa horaruki predicsna ukhajja, Diosan arunakap istʼañ munirinakarojj inas jan jikjjatksnati. Matilda sat precursora kullakajj akham siwa: “Esposojampejja, kunayman horan yatiyañatakiw chʼamachasipjjta. Alwanakajja, qhatunakanwa yatiyapjjta. Chika urusti, callen walja jaqenak utjipanjja, carritompiw yatiyapjjta. Tarderusti, utat uta yatiyasajj walja jaqenakaruw jikjjatapjjarakta” sasa. Kuna horasas jiwasatak predicañajj walïspa uk thaqaskañat sipansa, kuna horanakas jaqenakarojj jikjjatsna ukhaw predicañasa. Ukhamtï lurañäni ukhajja, Jehová Diosajj wal kusisini.

JESUSAJJ AWKIPAN SUTIPAT LLAKISISAW JACHAQTʼASÏNA

Llakitäktan ukhajja, Jesusat yateqasisaw Jehová Diosaru yanaptʼa mayiñasa. (Párrafos 15-17). *

15. Lucas 22:39-44 textorjamajja, ¿kunsa Jesusajj janïr jiwayatäkäna uka arumajj luräna?

15 Jesusajja 33 maran 14 de nisán arumaw Getsemaní jardinar saräna, ukanwa Jehová Diosar taqe llakinakap yatiyäna (Lucas 22:39-44 liytʼäta). Ukham llakit uñjaskasaw ‘jachʼat artʼasisa jachtʼasis mayisïna’ (Heb. 5:7). ¿Kunsa Jesusajj janïr jiwayatäkäna uka arumajj Jehová Diosar mayisïna? Jupat jan jitheqtañataki, voluntadap phoqañatakiw chʼam mayisïna. Jehová Diosajj yoqapan taqe chuyma mayisitaparojj istʼänwa, ukatwa jupar chʼamañchtʼañapatakejj mä angelar khitanïna.

16. ¿Getsemaní jardinan oraskasajj kunatsa Jesusajj wali llakita jikjjatasïna?

16 Jaqenakajja Jesusajj janis Diosan sutip respetkaspa ukhamwa amuyapjjaspäna, ukat llakisisaw Getsemaní jardinan mayiskasajj jachaqtʼaspachäna. Awkipan sutip arjjatañajj jupatak wali importantënwa. Jan walin uñjasitam laykutï Jehová Diosar jan jitheqtas servitamajj yantʼat uñjaschi ukhajja, ¿kunsa Jesusan jachaqtʼasitapat yateqasma? Uk kimsa toqet uñjañäni.

17. Jehová Diosajj Jesusan taqe chuyma ruwtʼasitaparojj istʼänwa ¿kunsa ukajj Jehová Diosat yatichistu?

17 Jehová Diosajj kuntï mayiskta ukjja istʼiwa. Jehová Diosajja, Yoqapan taqe chuyma ruwtʼasitaparojj istʼänwa. ¿Kunatsa? Jesusajj janipuniw Awkipat jitheqtañ munkänti, sutipsa arjjatañwa munarakïna, ukatwa istʼäna. Jiwasatakitï Jehová Diosar jan jitheqtas serviñasa, sutip arjjatañas nayrankchi ukhajja, yanaptʼa mayisitasarojj istʼistaniwa (Sal. 145:18, 19).

18. ¿Kunjamäsktansa uk Jesusajj amuyiwa sasajj kunatsa sistanjja?

18 Kunjamas jikjjatasta uk Jesusajj amuyiwa. Wali llakita jikjjatasktan ukhajja, kunjamäsktansa uk amuyiri amigonïñajj wali kusiskañawa. Yamas jiwasjam jan walin uñjaskäna uka amigonïñajj wali askiwa. Jesusajj uka kasta amigowa, aynachtʼatäñasa yanaptʼa munañas kunjamasa uk jupajj yatiwa. Kunjam luratätansa uksa yatirakiwa, ukhamajja jupaw yanaptʼa munkañäni ukhajj “horasapar” yanaptʼa katoqañasatakejj encargasini (Heb. 4:15, 16). Jesusajj Getsemaní jardinanjja, mä angelan yanaptʼap katoqtʼasïnwa. Jiwasajj jupjamarakiw Jehová Diosajj churkistu uka yanaptʼa katoqasiñasa, jupajj Bibliat apstʼat mä qellqata, mä video, mä discurso toqew yanaptʼistu. Janiw ukakïkiti, mä anciano jan ukajj Diosar serviñan suma saytʼata mä jilata jan ukajj mä kullakaw visittʼistaspa, jupanak toqew Jehová Diosajj yanaptʼarakistu.

19. ¿Mä jan walin uñjasisksta ukhajj kunas chʼamañchtʼätam? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam.

19 Jehová Diosaw sumankañap churätam. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj chʼamañchtʼistu? Orasktan ukhajja, ‘Diosaw sumankañap churistu, uka sumankañapasti kuntï jaqejj amuyki ukat sipansa jukʼampiwa’ (Filip. 4:6, 7). Jehová Diosajj sumankañap churkistu ukaw sumak jikjjatasiñataki, sum amuytʼasiñatak yanaptʼistu. Luz sat mä kullakajj ukhamaw jikjjatasïna, jupajj akham siwa: “Awisajja, sapakïkiristsa ukhamaw amuyasta, ukatwa Jehová Diosajj janis munaskitaspa ukham amuyta. Ukham jikjjataskta ukhajja, jankʼakiw Jehová Diosaru taqe ukanak yatiyta. Oracionaw jan ukham amuyjjañatak yanaptʼitu” sasa. Diosar orasisaw sumankañ jikjjatsna, ukwa uka experienciajj amuytʼayistu.

20. ¿Jesusan jachaqtʼasitapat kunanaksa yateqawaytan?

20 Jesusan jachaqtʼasitapat kunanaktï yateqawayktan ukajj chuymachtʼistuwa, wal yanaptʼarakistu. Jesusan jachaqtʼasitapajja, kawkïr amigonakatï maynin jiwatapat llakitäsipki ukanakar yanaptʼañatakiw amtayistu. Ukatjja, mä familiarasajj jiwani ukhajj Jehová Diosampi Jesusampiw yanaptʼitani sasin confiyañatakiw amtayarakistu. Jesusan jachaqtʼasitapajja, jaqenakat sinttʼasisa predicañataki yatichañatakiw yanaptʼistu, Jehová Diosampi Jesusampejj ukham sinttʼasirïpjjewa. Jesusan jachaqtʼasitapajja, chuymachtʼarakistuwa, ¿kunatsa? Jehová Diosampi munat Yoqapampejj kunjamas jikjjatastan uk amuyapjjatapa, pantjasirïpjjatas yatipjjatapwa amtayistu, jupanakaw aguantañatak yanaptʼañ munapjjestu. “Diosajj taqe jachanakapwa nayranakapat picharani” siski uka promesa phoqasiñapkamajja, kuntï yateqawayktan ukarjam lurañatak chʼamachasiskakiñäni (Apoc. 21:4).

CANCIÓN 120 Cristot llampʼu chuymanïñ yateqasipjjañäni

^ Awisanakajja, Jesusajj jachaqtʼasirïnwa sasaw Bibliajj qhanañchi. Jesusajj kimsa kutinwa jachaqtʼasïna, ukanakajj kunsa yatichistu ukanakatwa aka yatichäwin yatjjataskañäni.

^ Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.

^ Mateo 22:39 texton ‘jaqe masi’ siski uka arojja, griego arun ‘jupa jakʼankiri’ sañwa muni, ukampis janiw jupa jakʼankiritak parlkiti. Jan ukasti, khitinakampitï chikachaski ukanakatwa parlaraki.

^ DIBUJOMPIT FOTOMPIT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Jesusajj Mariampiru Martampirojj chuymachtʼänwa. Jiwasajj ukhamarakiw munat familiaranakapajj jiwki ukanakarojj chuymachtʼañasa.

^ DIBUJOMPIT FOTOMPIT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Jesusajj Nicodemo chacharu arum toqer yatichañatakejj tiempo apstʼasïnwa. Jiwasajj ukhamarakiw kuna horasarus yateqerisajj yatichayasiñ munani ukatakejj tiempo apstʼasiñasa.

^ DIBUJONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Jesusajja Jehová Diosar jan jitheqtasa serviskakiñatakejj juparuw chʼam mayïna. Jiwasajj ukhamarakiw yantʼanakan uñjaskañäni ukhajj lurañasa.