Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

3 YATICHÄWI

Jehová Diosaw taqe kunas sum sarañapatak yanaptʼistu

Jehová Diosaw taqe kunas sum sarañapatak yanaptʼistu

“Jehová Diosajj Joseampipunïskänwa, kunanaktï lurkäna ukanak wali sum sarañapatakisa Jehová Diosaw jupar bendisiskarakïna” (GÉN. 39:3).

CANCIÓN 30 Jupaw Awkijasa Diosajasa Amigojasa

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? a

1, 2. 1) ¿Kunatsa yantʼanakajj mä akatjamat jan katjkistu? 2) ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

 JEHOVÁ DIOSAN servirinakaparojja, yantʼanakajj janiw mä akatjamat katjkistuti. Kuntï Bibliajj siski uk yatjjtanwa, mä textojj akham siwa: “Diosan Reinopar mantañatakejj walja tʼaqesiñanakan uñjasiñasawa” sasa (Hech. 14:22). Akwa yatiraktanjja, jan walinakan uñjasktan ukanakat yaqhepajja, machaq oraqenkjjañäni ukhakiw wiñayatak askichasini, ukanjja “janiw jiwañajj jukʼamp utj-jjaniti, janirakiw llakisiñasa, jachañasa ni usuyasiñasa jukʼamp utj-jjaniti” (Apoc. 21:4).

2 Jehová Diosajj janis yantʼanakat jarkʼaqkchistojja, aguantañatakejj yanaptʼistuwa. Roma markan jakir cristianonakarojj kamsasas apóstol Pablojj qellqäna uk amuytʼañäni. Jupas jilat kullakanakas kuna yantʼanakansa uñjasipjjäna ukwa nayraqat qellqäna, ukatsti akham sasaw qellqäna: “Khititï jiwasar munaskistu ukan yanaptʼapampejja, taqe ukanakaruw jiwasajj qʼal atipjasktanjja” sasa (Rom. 8:35-37). Uka arunakarjamajja, mä yantʼans uñjaskstanjja Jehová Diosaw jiwasar sum sarañapatakejj yanaptʼistaspa. Kunjamsa Jehová Diosajj taqe kunan sum sarañapatakejj Josear yanaptʼäna, kunjamsa jichhürunakan jiwasar yanaptʼistu ukwa yatjjatañäni.

MÄ AKATJAMAT KUNAS MAYJTʼKI UKAPACHA

3. ¿Kunjamsa Josean jakäwipajj mä akatjamat mayjtʼäna?

3 Jacob chachajj José yoqapar wal munasïna, ukajj qhanaw amuyasïna (Gén. 37:3, 4). Ukatwa Josean jilïr jilanakapajj jupat wal envidiasiñ qalltapjjäna. Qhepatsti, alakipa luriri madianitanakaruw aljantapjjäna. Uka chachanakajj Josearojj Egipto markaruw apapjjäna, Egipto markajj utapat walja patak kilometronak jayankänwa. Ukansti Potifar chacharuw aljantapjjarakïna, Potifarajj faraonan guardianakapan pʼeqtʼiripänwa. Cheqas Josean jakäwipajj mä akatjamatwa mayjtʼäna; jupajj awkipan wali munatäkchïnsa jichhajj Egipto markan mä esclavöjjänwa (Gén. 39:1).

4. ¿Kunanakas Josearjam pasistaspa?

4 “Taqeniw jan waltʼäwi tiempon uñjasipjje” sasaw Bibliajj qhanañchi (Ecl. 9:11). Awisajj kuna jan walinakantï taqe jaqenakajj uñjasipki ukhamanwa uñjasiraksna (1 Cor. 10:13). Jan ukajj inas Jesusan discipulopätas laykojj jiwasat burlasipjjchispa, jarkʼapjjchistaspa jan ukajj arknaqapjjchistaspa (2 Tim. 3:12). Kuna jan walinakansay uñjaskchiñänejja, Jehová Diosajj taqe kunas sum sarañapatakiw yanaptʼistaspa. Kunjamsa Jehová Diosajj Josear yanaptʼäna uk uñjañäni.

Josearojj Potifar chachan esclavopäñapatakis aljapkchïnjja, Jehová Diosajj taqe kunas sum sarañapatakiw jupar yanaptʼäna. (Párrafo 5).

5. ¿Kunsa Potifarajj amuyäna? (Génesis 39:2-6).

5 (Génesis 39:2-6 liytʼäta). Potifar chachajj Josean wali pʼeqenïtapa, wali trabajtʼirïtapwa uñjäna. Kunatsa ukhamäna uksa amuyarakïnwa. “Jehová Diosajj Joseampipunïskänwa, kunanaktï lurkäna ukanak wali sum sarañapatakisa Jehová Diosaw jupar bendisiskarakïna, ukanakwa Potifar patronapajj uñjäna”. b Tiempompejja, Potifar chachajj yanapiripatwa uttʼayäna, taqe kunanakatï jupan utjkäna ukanaksa cargoparuw jaytäna. Ukhamätapatjja Potifarajj walja bendicionanakwa katoqäna.

6. ¿Kunjamas Joseajj jikjjataspachäna?

6 Joseajj kunjamas jikjjataspachäna uk amuytʼañäni. ¿Kunsa jupajj wal munpachäna? ¿Potifar chachat premio katoqañatakit suma uñjatäñ thaqpachäna? Ukanakat sipans jupajj librëña, tatapan utapar kuttʼañwa munpachäna. Potifar chachan utapan wali importante luräwinaksa katoqkchïnjja, yaqha diosanakar adoriri chachan esclavopakïskänwa. Jehová Diosajj janiw Potifar chachan amparapat Josear salvkänti. Jukʼamp jan walinakaw Josear pasañampïskäna.

JUKʼAMP JAN WALINAKAJJ UTJKANI UKAPACHA

7. ¿Kunatsa Joseajj jan walit jukʼamp jan walinwa uñjasjjäna sasin sissna? (Génesis 39:14, 15).

7 Kunjamtï Génesis 39 capitulon siskejja, Potifar chachan esposapajj Josearuw munäna, walja kutiw jupamp ikintasiñ munarakïna. Ukampis Joseajj walja kutiw janiw säna. Uka warmejj wal colerasïna, ukatwa Joseas violañ munkaspa ukham kʼarintäna (Génesis 39:14, 15 liytʼäta). Potifar chachajj uk yatïna ukhajja, Josearojj carcelaruw llawintayäna, mä qhawqha maranakaw ukankarakïna (Gén. 39:19, 20). ¿Kunjamäpachänsa uka carcelajja? Joseajj carcelat parlañataki hebreo arun aytkäna uka arojja, “pʼiya” jan ukajj “estanque” sasaw traducisispa. Ukhamajj wali chʼamaka, mä llakisiñ lugaratwa parlaski (Gén. 40:15, nota). Ukhamarus mä tiempojj “kayunakapjja cadenanakampiw ñachʼantapjjäna, kunkaparus cadenanakampiw uchapjjäna” sasaw Bibliajj qhanañchi (Sal. 105:17, 18). Cheqas jan walit jukʼamp jan walinwa uñjasjjäna, confiykañ esclavöñatjja mayni presonakjam uñjatakëjjänwa.

8. Mä llakisajj jukʼampis jiljjattaskchejja, ¿kuna toqetsa jan payachasiñasäki?

8 Walsa oraskchiyätanjja, ¿mä llakisajj jukʼamp jiljjattaskakïnti? Ukaw awisajj pasaspa. Supayan apnaqat aka jan wali pachanjja, Jehová Diosajj janiw yantʼanakat jarkʼaqkistuti (1 Juan 5:19). Ukampis kunanakatï paskistu ukanakjja, alajjpachankir Awkisajj uñjaskiwa, jiwasats llakisirakiwa (Mat. 10:29-31; 1 Ped. 5:6, 7). Ukhamarusa aka promesa arsuwayistu: “Nayajj janipuniw jaytanukkämati, janipuniw apanukkämasa” sasa (Heb. 13:5). Jehová Diosan yanaptʼapampejja, kunanakatï jan askichañjamäkaspa ukanakwa aguantsna. Joseampejj ukhamarakïnwa.

Joseajj carcelankkäna uka maranakansa, mayni presonakat encargaskäna ukhasa, Jehová Diosajj jupampipunïskänwa. (Párrafo 9).

9. Joseajj carcelankkäna uka maranakanjja, ¿kunatsa Jehová Diosaw Joseampïskäna sasin sistanjja? (Génesis 39:21-23).

9 (Génesis 39:21-23 liytʼäta). Carcelan jistʼantata uñjaskäna uka jan wali tiemponsa, Jehová Diosajj taqe kunas sumar sarañapatakiw Josear yanaptʼäna. ¿Kunjamsa yanaptʼäna? Cárcel uñjirejj respetompi confianzampiw Josear uñj-jjäna, kunjamtï Potifar chachajj uñjkäna ukhama, ukatwa cárcel uñjirejj presonakat encargasiñapatak Josear uttʼayarakïna. “Kunanakatï Josean cargopankkäna ukanakatjja cárcel uñjir oficialajj janiw llakisjjänti” sasaw Bibliajj qhanañchi. Ukham luräwinak katoqasinjja, Joseajj ukanak lurañatwa piensjjäna. Cheqas palacion trabajiri mä oficialan warmiparu violañ munatapatwa Josear juchañchasïna, ¿ukham juchañchat chachar walja luräwinak churapjjatapajj wali musparkañajjaya? Kunatsa ukhamäna ukjja, Génesis 39:23 textojj akham sasaw qhanañchi: “Jehová Diosaw Joseampïskäna, kunanaktï Joseajj lurkäna ukanak wali sum sarañapatakejja Jehová Diosaw yanaptʼarakïna” sasa.

10. ¿Kunatsa Joseajj janis taqe kunas sumar sarkaspa ukham amuyaspäna?

10 Joseajj kunjamas jikjjataspachäna uk amuytʼaskakiñäni. Jupajj ina chʼusat kʼarintatäsaw carcelan llawintatäskäna, ukhaman uñjasisajj ¿taqe kunas sumaruw saraski saspänti? ¿Kunsa Joseajj jukʼamp munäna? ¿Carcelan uñjkäna uka oficialan chuymaparut purtʼañ munpachäna? Joseajj jan jukʼamp juchañchjjapjjaspa, carcelat mistjjaspa ukwa munpachäna. Ukatwa carcelat mistuñapäkäna uka preso masiparojj faraonaru jupat sum parlañapatak mayïna, ukhamat uka jan wali carcelat apsuñapataki (Gén. 40:14). Ukampis uka chachajj janiw faraonampejj ratuk parlkänti, ukatwa Joseajj pä maramp carcelankaskäna (Gén. 40:23; 41:1, 14). Ukhamäkchïnsa Jehová Diosajj taqe kunas sumar sarañapatakiw Josear yanaptʼäna. ¿Kunjamsa jupar yanaptʼäna?

11. ¿Kun qhanañchañapatakis Jehová Diosajj Josear yanaptʼäna, ukat kunjamsa ukajj Jehová Diosan amtap phoqasiyäna?

11 Joseajj carcelankaskäna ukhajja, Egiptonkir reyirojj llakisiyir pä samkanakwa Jehová Diosajj samkasiyäna. Uka samkanakapajj kun sañs muni uk faraonajj wal yatiñ munäna. Kunapachatï Josean uka samkanak qhanañchirjamätap yatïna ukhajja, juparuw jawsayanïna. Jehová Diosan yanaptʼapampejja, Joseajj janiw uka samkanakak qhanañchkänti, jan ukasti kunsa lurañapa uksa sarakïnwa. Ukaw faraonar wal musparayäna. Uka waynaru Jehová Diosajj yanaptʼatap faraonajj amuyäna ukhajja, taqpach Egiptonkir manqʼañanakat cargo lurasiñapatakiw uttʼayäna (Gén. 41:38, 41-44). Mä qhawqha maranak qhepatjja, Egipto oraqen manqʼat pistʼañ tiempow utjäna, Canaán oraqensa ukhamaraki, ukanwa Josean familiapajj jakäna. Joseajj Egipto markan mä cargo katoqatapatjja familiaparojj salvaspänwa, ukhamatwa jupanakajj Mesiasan nayra awkinakapar tukupjjarakispäna.

12. ¿Kunsa Jehová Diosajj Josean taqe luratanakapajj sumar sarañapatak luräna?

12 Josearojj kunanakas pasäna uk amuytʼañäni. Joseajj mä esclavokïkchïnsa Potifarajj sumwa jupar uñjäna, ¿khitis uk pasañapatakejj yanaptʼäna? Cárcel uñjir oficialajj mayni presonakat encargasiñapatakiw Josear uttʼayäna, ¿khitis uk pasañapatakejj yanaptʼäna? ¿Khitis faraonarojj llakisiyir samkanak samkasiyäna? ¿Khitis Josearojj uka samkanakajj kamsañs muni uk qhanañchañapatak yanaptʼäna? ¿Khitis Egiptonkir manqʼañanakat cargo lurasiñapatak Josean uttʼayatäñapatakejj yanaptʼäna? (Gén. 45:5). Cheqas Jehová Diosaw Josean taqe luratanakapajj sumar sarañapatak yanaptʼaskäna. Josean jilanakapajj jiwayañs munapkchïnjja, Jehová Diosajj amtap phoqañatakiw uka jan wali amtanakap cambiäna.

LURATANAKASAN SUMAR SARAÑAPATAKEJJ KUNSA JEHOVÁ DIOSAJJ LURI

13. ¿Kunanakatï paskistu ukanak Jehová Diosat apnaqe?

13 Josean sarnaqäwipat mä wakiskir yatichäwi yateqsna. ¿Kunanakatï paskistu ukanak Jehová Diosat apnaqe? ¿Mä jan walit kunatï sumäki uk utjañapatakit Diosajj kunanakatï paskistu ukanak apnaqe? Bibliajj janiw uk yatichkiti (Ecl. 8:9; 9:11). Ukampis janiw aka toqet payachasktanti: mä yantʼan uñjasktan ukhajja, Jehová Diosajj taqe kunwa uñjaski, yanap mayiñatak artʼasitanakassa istʼarakiwa (Sal. 34:15; 55:22; Is. 59:1). Janiw ukakïkiti, jan walinakan uñjasktan ukhajj uk aguantañatakiw yanaptʼarakistu. ¿Kunjamsa uk luri?

14. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jan wali tiemponakan yanaptʼistu?

14 Jilapartejj munktan ukhapuniw Jehová Diosajj chuymachtʼistu chʼamañchtʼarakistu (2 Cor. 1:3, 4). Ukwa Turkmenistán markankir Eziz sat mä jilatajj uñjäna, juparojj Diosar creyitapatwa pä maratak carcelar llawintapjjäna. Jilatajj akham siwa: “Nayar juzgapjjañapäkäna uka alwajja, mä jilatajj Isaías 30:15 texto liytʼarapitäna, ukan akham siwa: ‘Jumanakatejj tranquilokïpjjäta, confiyapjjarakïta ukhajja, chʼamanïpjjätawa’ sasa. Uka arunakaw taqe horasan tranquilokïñataki, Jehová Diosar confiyañatak yanaptʼitäna. Uka versiculot lupʼiñaw carcelankkayäta taqe uka tiempon chʼam churitäna” sasa. ¿Kunapachatï munkayätan ukhapuni Jehová Diosajj jiwasar chuymachtʼatapa chʼamañchtʼatapa amttanti?

15, 16. ¿Kunsa Tori sat kullakan experienciapat yateqtanjja?

15 Niya jilapartejja, mä jan walejj pasjje uka qhepatwa Jehová Diosajj jiwasar yanaptʼatap amuytanjja. Ukan cheqätapwa Tori sat mä kullakajj uñjawayi. Kullakan Mason sat yoqall wawapajj sojjta mara cáncer usumpi tʼaqesisaw jiwjjäna. Kullakajj wali llakitapunïnwa. Jupajj akham siwa: “Janjakiw mä taykajj jukʼamp llakin uñjaskaspati. Mayni pachpa tʼaqesiñat sipansa mä wawaru tʼaqesir uñjañaw jukʼamp jan walejja, mayni awk taykanakas nayjamaw amuyapjjarakpacha” sasa.

16 Kullakajj ukham jan walinakansa uñjaskchïnjja, mä qhawqha tiempo qhepat kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼäna uka toqetwa lupʼïna. Kullakajj akham siwa: “Uka tiempot amtasta ukhajja, wawajajj usutäkäna taqe uka tiempon kunjamsa Jehová Diosajj munasiñamp yanaptʼitäna ukwa amuyta. Mason wawajajj wali usutäkäna visitanaksa jan katoqerjamäkäna ukhajja, jilat kullakanakajj pä hora viajisaw hospitalar jutapjjeri. Nanakar yanaptʼañatakejj sala de espera ukan maynis utjapuniriwa. Qollqempis yanaptʼapjjarakitänwa. Sinti jan walinakan uñjasipkayäta ukhajja, kunatï wakiski ukajj utjapjjetänwa” sasa. Aguantañatakejj kunatï wakiskäna taqe ukanakwa Jehová Diosajj Tori kullakarusa Mason wawaparus churäna (“ Kuntï necesitapkayäta ukpunwa Jehová Diosajj churapjjetäna” siski uka recuadro liytʼäta).

JEHOVÁ DIOSAN BENDICIONANAKAP AMUYAPUNIÑÄNI

17, 18. Mä jan walin uñjaskañäni ukhajja, ¿Jehová Diosajj jiwasar yanaptʼaskatap uñjañatakisa yuspärañatakis kunas yanaptʼistani? (Salmo 40:5).

17 (Salmo 40:5 liytʼäta). Khititï qollunakar makatki ukajja, qollu puntar puriñwa amti. Ukampis makatkasinjja walja cheqanakanwa saytʼaspa uñatattʼasirakispa. Jiwasajj niya ukhamwa luraraksna, mä jan walin uñjasktan ukhajj kunjamsa Jehová Diosajj uk aguantañasatak yanaptʼistu uk amuyañatakiw tiempo apstʼassna. Uru tukuyarojj akham jisktʼasiñäni: “¿Kuna bendicionanaksa Jehová Diosajj jichhürojj churitu? Mä jan walejj janis chhaqtkchejja, ¿aguantañajatakejj kunsa Jehová Diosajj luraski?” sasa. Sapa urojja, Jehová Diosan bendicionanakapat may amtañatak chʼamachasiñäni.

18 Mä jan wal chhaqtayañapatak Jehová Diosar orasiñasajj wakisiwa, walikïskarakiwa (Filip. 4:6). Ukampis kuna bendicionanaksa jichhajj katoqasktan uk janiw armañasäkiti. Cheqansa Jehová Diosajj jiwasar chʼama churañataki aguantañ yanaptʼañatakiw mä promesa lurawayi. Ukhamajj Diosan yanaptʼapat yuspärapuniñäni. Ukhamtï lurañänejja, jan walin uñjaskasas kunjamsa Jehová Diosajj taqe kunas sumar sarañapatak jiwasar yanaptʼaskistu ukwa uñjañäni, kunjamtï Josear yanaptʼkäna ukhama (Gén. 41:51, 52).

CANCIÓN 32 ¡Jehová Dios toqet saytʼasipjjañäni!

a Mä jan wali yantʼan uñjasktan ukhajja, taqe kunas janis jiwasatak sum sarkaspa ukham amuysna. Mä yantʼajj tukusjje ukhakiw nayatakejj taqe kunas sumaw sari sasin sissna. Ukampis Josean sarnaqäwipaw wali wakiskir mä yatichäwi yatichistu, ukajj akawa: jan walinsa uñjaskchiñänejja, Jehová Diosaw jiwasar sum sarañapatakejj yanaptʼistaspa. ¿Kunjamsa uk luri? Aka yatichäwinwa uka toqet yatjjataskañäni.

b Joseajj esclavot serviñ qalltkäna ukhajj kunanakas pasäna uk mä qhawqha versiculonakanaksa Bibliajj qhanañchkchejja, taqe ukanakajj walja maranakanwa paspachäna.