Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

25 YATICHÄWI

Naya pachpaw chhaqat ovejanakajar thaqtanëjja

Naya pachpaw chhaqat ovejanakajar thaqtanëjja

Naya pachpaw jichhajj tamanakajjarojj awatisjjäjja. [...] Chhaqtat ovejanakjja thaqtasjjäwa (EZEQ. 34:11, 16).

CANCIÓN 105 “Diosajj munasiñawa”

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunatsa Diosajj wawan mä warmir uñtasitawa sasin Biblian sispacha?

 ISAÍAS PROFETAN tiempopanjja, Jehová Diosajj akham sasaw markapar säna: “¿Mä taykajj wawanakaparojj armasiti [...]? Inas uka taykajj armaschispa, ukampis nayajj janipuniw armaskäti” sasa (Is. 49:15). Biblianjja, awisakiw Jehová Diosajj wawan mä warmir uñtasitäkaspas ukham parli. Qhawqsa servirinakapar munasi uk amuytʼayañatakejja, mä warmejj qhawqsa wawapar munasi uka toqetwa Jehová Diosajj parläna. Kuntï Jasmín sat mä kullakajj siskäna ukhamarakiw wawanakani warminakajj sapjjaspa, jupajj akham sänwa: “Wawasar ñuñtʼayktan ukhajja, jukʼampiw jupar munastanjja, uka munasiñajj wiñayatakiwa” sasa.

2. Servirinakapat maynejj jitheqtjje ukhajja, ¿kunjamas Jehová Diosajj jikjjatasi?

2 Jehová Diosajja, munat servirinakapat maynejj predikir jan mistjje, tantachäwinakarus jan sarjje uk yatiwa. Sapa marajj walja jilat kullakanakaw Diosan markapat jitheqtjjapjje, * uk uñjasajj walpun Diosajj chuym usuyaspacha.

3. ¿Kunsa Jehová Diosajj muni?

3 Uka munat jilat kullakanakat waljaniw congregacionar kuttʼanjjapjje, wali munasiñampiw katoqjjaraktanjja. Jehová Diosajj kuttʼanjjapjjañap wal muni, jiwasas ukwa munaraktanjja (1 Ped. 2:25). ¿Kunjamsa jupanakar yanaptʼsna? Uka jisktʼar qhanañchañatakejja, kunatsa yaqhepajj predikirisa tantachäwinakarus jan sarjjapjje uk yatiñaw wakisispa.

¿KUNATSA YAQHEPAJJ DIOSAN MARKAPAT JITHEQTJJAPJJE?

4. ¿Trabajor chuym uchapjjatapat kunas yaqhepar pasi?

4 Yaqhep jilat kullakanakajj trabajorukiw sint chuym uchjjapjje. Asia cheqan jakasiri Yung * sat mä jilatajj akham siwa: “Trabajorukiw tiempsa chʼamsa aptʼasjjayäta. Jukʼamp qollqe ganasajj jukʼamp sumwa Jehová Diosar servirista sasaw amuyayäta. Ukatwa jukʼamp horanak trabajiyäta. Tantachäwinakarus faltasjjayätwa, jukʼat jukʼatwa congregacionat jitheqtjjarakiyäta. Supayajj akapachampiw jilat kullakanakar jukʼat jukʼat Diosat jitheqtayi” sasa.

5. Walja problemanakanïtap laykojj ¿kunas mä kullakar pasäna?

5 Yaqhep jilat kullakanakarojj yaqha problemanakaw llakisiyi. Gran Bretaña markankiri Anna sat kullakat parltʼañäni, jupajj phesqa wawanakaniwa. Kullakajj akham siwa: “Mä wawajajj usutaw nasïna. Tiempompejja mä imill wawajaw congregacionat jaqsuyasïna, mä yoqall wawajajj pʼeqet usutätapwa doctoranakajj yatiyapjjetäna. Ukajj wal llakisiyitäna, ukatwa tantachäwinakarus predikiris jan sarjjayätti, Diosan markapatsa jitheqtjjayätwa” sasa. Anna kullakatsa, familiapatsa, kullakjam sufripki uka jilat kullakanakatsa wal sinttʼastanjja.

6. ¿Colosenses 3:13 textonkir ewjjtʼar jan istʼksna ukhajj kunas pasaspa?

6 (Colosenses 3:13 liytʼañataki). Diosan servirinakapat yaqhepajja, jilat kullakanakas chuym ustʼayapkaspa ukhamwa amuyasipjje. Apóstol Pablojja, ‘jumanak taypin kuna quejasiñas utjaniwa’ sasaw säna. Inas maynejj cheqaparjam jan uñjkchistuti. Ukampis ukanakampi apayasiñäni ukhajja, chuymwa ustʼayassna, Diosan markapatsa jitheqtjjaraksnawa. Sudamérica cheqan jakasiri Pablo jilatat parltʼañäni. Juparojj ina chʼusatwa juchañchapjjäna. Janis juchanïkchïnjja, jilïr irpirinakajj cheqañchapjjänwa. ¿Kunsa Pablo jilatajj lurpachäna? Jupajj akham siwa: “Wali chuyma ustʼatäyätwa, ukatwa congregacionat jitheqtjjayäta” sasa.

7. ¿Concienciasajj juchañchaskakistaspa ukhajj kunarus purtʼassna?

7 Nayrajj mä juchar purtʼasipkäna uka jilat kullakanakarojja concienciapajj juchañchaskakispawa, Diosamp munasitäñajj janis wakiskaspa ukhamwa amuyasipjjarakispa. Jupanakajj arrepentisjjapjjchisa, perdonatäjjapjjchisa, janis Diosan markapankañajj wakiskaspa ukhamwa amuyasipjjaspa. Francisco jilatar ukaw pasäna, jupajj akham siwa: “Qʼañu juchar purtʼasitajatwa cheqañchapjjetäna. Qalltan tantachäwinakar saraskchiyätsa, qhepat wal llakisjjayäta, Diosan markapankañajajj janis wakiskaspa ukhamwa amuyjjarakiyäta. Concienciajajj juchañchaskakitänwa, Jehová Diosajj janiw perdonkpachïtuti sasaw amuyasiyäta. Tiempompejja, janiw predikirisa ni tantachäwinakarus sarjjayätti” sasa. ¿Yatjjataniwayktan uka jilat kullakanakjam jan walinakan uñjasipki ukanakarojj kunjamsa uñjtanjja? ¿Jupanakar sinttʼasiñampit uñjtanjja? Jukʼampisa, ¿Jehová Diosajj kunjamsa jupanakar uñjpacha?

JEHOVÁ DIOSAJJ OVEJANAKAPAR WAL MUNASI

Nayra Israel markanjja, awatirinakajj chhaqat ovejanakapat wal llakisipjjerïna. (Párrafos 8, 9). *

8. ¿Jupar serviwayapki ukanakat Jehová Diosajj armasiti? Uk qhanañchtʼam.

8 Jupar taqe chuym sirvkasin markapat jitheqtjjapjje uka jilat kullakanakat Jehová Diosajj janiw armaskiti, janirakiw taqe chuym servipkäna uksa armaskiti (Heb. 6:10). Isaías profetajja, kunjamsa Jehová Diosajj markapar cuidi uk mä uñachtʼäwimpiw akham sasin qhanañchäna: “Kunjämatejj mä awatirejj ovejanakap antʼata jutejja, ukhamarakiw jupajj juti, amparapar ovejanak ichtʼata” sasa (Is. 40:11). Congregacionat maynejj jitheqtjje ukhajja, ¿kunjamsa Jachʼa Awatiri Jehová Diosajj jikjjatasi? Ukjja Jesusaw discipulonakapamp parlasajj uñachtʼayäna, jupajj akham sänwa: “¿Jumanakajj kamsapjjasmasa? Mä jaqetï patak ovejanïspa, ukat mä ovejapajj chhaqaspa ukhajja, ¿janit llätunk tunka llätunkani ovejanak mä qollu patar jaytawayasajj chhaqat ovejapar thaqer sarkaspa? Nayajj cheqpachapuniw sapjjsma, uka chhaqat ovejap jikjjatasajj walpun kusisi, jan chhaqapki uka llätunk tunka llätunkani ovejanakat sipansa” sasa (Mat. 18:12, 13).

9. ¿Mä suma awatirejj kunjamsa ovejanakapar uñji? (Nayrïr paginankir dibujo uñjjattʼäta).

9 ¿Kunatsa Jehová Diosajj oveja awatirjamawa sasin sissna? Mä suma awatirejj ovejanakapar wal munasi. Sañäni, Davidajj ovejanakapar jarkʼaqañatakejj mä leonampi mä osompiw nuwasïna (1 Sam. 17:34, 35). Mä suma awatirejja, ovejapan chhaqatätap amuyiwa (Juan 10:3, 14). Ukatsti 99 ovejanakap mä uyur jaytasa jan ukajj yaqha awatirir jaytasajja, chhaqat ovejar thaqeriw sari. Jesusajja, uka uñachtʼäwimpiw Diosajj qhawqsa servirinakapar munasi uk uñachtʼayäna, akham sänwa: “[Diosajj] janiw aka jiskʼanakat maynin chhaqañapsa munkiti” sasa (Mat. 18:14).

Ovej awatiri mä israelitajja, chhaqatäkäna uka ovejitaparuw qolljjataski. (Párrafo 9 uñjjattʼäta).

JEHOVÁ DIOSAJJ OVEJANAKAPAR THAQEWA

10. Ezequiel 34:11-16 textorjamajja, ¿chhaqat ovejanakap laykojj kun lurañsa Diosajj arsüna?

10 Jehová Diosajj sapa maynir wal munasistu, ‘jiskʼanakarusa’ mä arunjja markapat jitheqtatanakarus wal munasi. Jehová Diosajja chhaqat ovejanakajar nayaw thaqtanëjja, nayampi sumankthapipjjañapatakejj nayaw yanaptʼarakëjja sasaw Ezequiel profeta toqejj säna. Ovejanakapar salvañatakejj kunanaksa luri uksa sarakïnwa. Kunanaktï oveja awatiri mä israelitajj ovejap katjañatak lurki uka pachparakwa Diosajj luri (Ezequiel 34:11-16 liytʼañataki). Maya, tiempotakïkchisa, chʼamäkchisa awatirejj chhaqat ovejapar thaqewa. Paya, katjasinjja mayampiw tamar irpkatjje. Kimsa, ovejatï usuchjatächi jan ukajj manqʼat awtjatächi ukhajj munasiñampiw qolljjati, ichjjarusaw api, manqʼsa churaraki. ‘Diosan congregacionapan’ awatiripjamajja, jilïr irpirinakajj Diosan markapat jitheqtatanakar yanaptʼañatakejj uka pachpwa lurapjjañapa (1 Ped. 5:2, 3). Jupanakajja Diosan markapat jitheqtatanakar thaqapjjewa, congregacionar kuttʼanjjapjjañapatakiw yanaptʼapjjaraki, Diosan amigopäpjjañapatakis munasiñampiw yanaptʼapjje. *

11. ¿Kunsa mä suma awatirejj ovejanakapat yati?

11 Ovejanakajj chhaqapjjaspawa, mä suma awatirejj uk sum yati. Mä ovejajj chhaqki ukhajj janiw awatirejj ovejar castigkiti. Diosan servirinakapat yaqhepajja, janiw kuntï Diosajj maykäna uk lurapkänti, uk uñjasajj ¿kunsa Jehová Diosajj lurpachäna? Uk jichhajj yatjjatañäni.

12. Jonasajj asignacionapat escapkäna ukhajja, ¿kunsa Jehová Diosajj luräna?

12 Jonás profetajja, asignacionap jan phoqañ laykojj escapjjänwa. Ukampis Jehová Diosajja, Jonasajj janis kun lurañatak walëjjaspa ukham janiw jankʼak amuykänti. Diosajj mä suma awatirjamaw Jonasar salväna, kuntï maykäna uk phoqañapatakis chʼam churarakïna (Jon. 2:7; 3:1, 2). Ukatsti, mä calabaza ali toqew jaqenakan vidapajj qhawqha valoranisa uk yatichäna (Jon. 4:10, 11). ¿Kunsa ukat yateqsna? Jilïr irpirinakajja, Diosan markapat jitheqtatanakarojj janiw janis Diosatak valoranëjjapjjaspa ukham uñjapjjañapäkiti. Antisas kunatsa Diosan markapat jitheqtjjapjje uk amuyañatakiw chʼamachasipjjañapa. Kuttʼanjjapjje ukhajja, munasiñamp uñjasipkakiñapawa, jupatsa llakisisipkakiñapawa.

13. ¿Kunjamtï Salmo 73 qellqeriru Jehová Diosajj yanaptʼkäna ukat kunsa yateqsna?

13 Salmo 73 qellqerejja, jan wali jaqenakar sum jakasipjjatap uñjasajj aynachtʼänwa. Jehová Diosan munañap lurañajj janis kunans yanaptʼkaspa ukhamwa amuyjjarakïna (Sal. 73:12, 13, 16). Uk uñjasin ¿kunsa Jehová Diosajj luräna? Janiw juchañchkänti. Antisas arunakap Bibliar qellqañapatakiw mayïna. Tiempompejja, taqe kunat sipansa Jehová Diosan amigopäñajj jukʼamp sumätapwa Salmo 73 qellqerejj yateqäna (Sal. 73:23, 24, 26, 28). ¿Kunsa ukat yateqtanjja? ‘Diosar serviñajj janiw kunans yanaptʼkistuti’ sasin amuyjjapjje uka jilat kullakanakarojja, jilïr irpirinakajj janiw jankʼak juchañchapjjañapäkiti. Antisas kunatsa ukham parlapjje, kunatsa ukham lurapjje uk amuyañatakiw chʼamachasipjjañapa. Ukjjaruw Bibliampi sum chʼamañchtʼapjjaspa.

14. ¿Kunatsa Elías profetajj yanaptʼa munäna, kunjamsa Diosajj yanaptʼäna?

14 Elías profetajj Jezabel reinatwa escapäna (1 Rey. 19:1-3). Jehová Diosan profetanakapat janis maynis utj-jjaspa, kuntï jupajj lurkäna ukajj inamayakïkaspasa ukhamwa Eliasajj amuyjjäna. Wal llakisisajj jiwañ kunwa munjjäna (1 Rey. 19:4, 10). Jehová Diosajj Elías profetar juchañchañat sipansa, ‘janiw sapakïktati, nayan chʼamajar confiyam, jukʼamp lurañanakaw utjaskaraktamjja’ sasaw chʼamañchtʼäna. Eliasajj kunanakatï llakisiykäna ukanak Jehová Diosar cuenttʼäna ukhajja, munasiñampiw Diosajj istʼäna, ukatsti yaqha luräwinakwa churarakïna (1 Rey. 19:11-16, 18). ¿Kunsa ukajj yatichistu? Jiwasanakasa, yamas jilïr irpirinakasa, munasiñampiw Jehová Diosan ovejanakapar uñjañasa. Maynitï chuyma ustʼatächi jan ukajj Diosan perdonatäñapajj janis wakisjjaspa ukham amuyaschi ukhajja, jilïr irpirinakajj pacienciampiw kunjamas chuymapan jikjjatasi uk istʼapjjañapa. Ukatjja, qhawqsa Jehová Diosajj jupar munasi ukwa yatiyapjjañapa.

¿KUNJAMSA DIOSAN CHHAQAT OVEJANAKAPAR UÑJAÑASA?

15. Juan 6:39 textorjamajja, ¿kunjamsa Jesusajj Awkipan ovejanakapar uñjäna?

15 Chhaqat ovejanakaparojj ¿kunjam uñjañassa Jehová Diosajj muni? Jesusatwa uk yateqassna. Jupajja, Diosan ovejanakapajj kunja valoranïpjjesa uk sumwa yatïna. Ukatwa Israel markan ‘chhaqat ovejanakar uñtasitäpkäna’ ukanakarojj Jehová Diosar kuttʼjjapjjañapatak wal yanaptʼäna (Mat. 15:24; Luc. 19:9, 10). Niyakejjay Jesusajj suma awatirïchejja, Awkipan ovejanakapat jan ni may chhaqayañatakiw wal chʼamachasïna (Juan 6:39 liytʼañataki).

16, 17. Jilïr irpirinakajja ¿kunjamsa Diosan markapat jitheqtatanakar yanaptʼapjjañapa? (“ ¿Chhaqat mä ovejajj kunjamäskisa?” sat recuadro uñjjattʼäta).

16 Éfeso markankiri congregacionan jilïr irpirinakaparojja, Jesusat yateqasipjjañapatakiw apóstol Pablojj chʼamañchtʼäna. Pablojj akham sänwa: “Jumanakajj [wal] trabajipjjañama, ukhamat aynachtʼatäpki ukanakar yanaptʼañataki. Tatit Jesusan arunakapsa amtasipjjañamarakiwa, jupajj akham sasaw säna: ‘Katoqañat sipansa churañanwa jukʼamp kusisiñajj utji’” sasa (Hech. 20:17, 35). Kunjamtï uñjaniwayktanjja, jilïr irpirinakan congregacionar sum uñjapjjañapajj wali importantewa. España markankiri Salvador sat mä jilïr irpirejj uka toqet akham siwa: “Jehová Diosajj qhawqsa chhaqat ovejanakapar munasi uka toqet lupʼta ukhajja, jupanakar yanaptʼañ wal muntjja, ukatakiw chʼamachasiraktjja. Jehová Diosajj jupanakar yanaptʼañaj wal muni” sasa.

17 Aka yatichäwinjja, Diosan markapat jitheqtatäpkäna uka jilat kullakanakatwa parlaniwaytanjja, jupanakajja yanaptʼatäsajj Diosan markapar kuttʼanjjapjjewa. Ukampis añchhitajja, Diosan markapat jitheqtatäpki ukanakat waljaniw kuttʼaniñ munasipkaraki. ¿Kunjamsa jupanakar yanaptʼsna? Ukjja akjjar jutki uka yatichäwinwa yatjjataskañäni.

CANCIÓN 139 Jutïrpachanjja, ¿kunjamas jakasjjañäni?

^ Párrafo 5 ¿Kunatsa walja maranak Jehová Diosar jan jitheqtas servirinakajj congregacionat jitheqtapjje? ¿Kunjamsa Diosajj jupanakar uñji? Aka yatichäwinwa uka jisktʼanakar qhanañchañäni. Nayra tiemponjja, Diosan servirinakapat yaqhepajj janiw kuntï Diosajj jupanakar maykäna uk lurapkänti, kunjamsa Jehová Diosajj jupanakar yanaptʼäna, kunsa ukat yateqsna ukwa yatjjataskarakiñäni.

^ Párrafo 2 AMTAÑATAKI: Mä jilatasa jan ukajj mä kullakasa sojjta jan ukajj jukʼamp phajjsinak jan predikjje ukhaw Diosan markapat jitheqtatawa (inactivo) sasispa. Ukhampachasa jupanakajj jilat kullakanakasäsipkakiwa, wali munatäsipkakirakiwa.

^ Párrafo 4 Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.

^ Párrafo 10 Akjjar jutki uka yatichäwinjja, kunjamsa jilïr irpirinakajj congregacionat jitheqtatanakarojj kuttʼanipjjañapatak yanaptʼapjjaspa ukwa yatjjataskañäni.

^ Párrafo 60 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Ovej awatiri mä israelitaw chhaqat ovejitapar thaqaski, tamar kuttʼañapatakiw yanaptʼaskaraki. Jichhürunakanjja, jilïr irpirinakajj uka pachpwa lurapjjaraki.

^ Párrafo 64 FOTOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä autonkkasajja, Diosan markapat jitheqtat mä kullakaw pä Testigonakar wali kusisit predikir uñjaski.