Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

26 YATICHÄWI

“Nayaru kuttanjjapjjam”

“Nayaru kuttanjjapjjam”

¡Nayaru kuttanjjapjjam ukatsti nayajj jumanakaru kuttanjjarakïwa! (MAL. 3:7).

CANCIÓN 102 Aynachtʼatäpki ukanakar yanaptʼañäni

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. Maynejj congregacionar kuttʼanjje ukhajja, ¿kunjamsa Diosajj jikjjatasi?

 KUNJAMTÏ pasïr yatichäwin yatjjataniwayktanjja, Jehová Diosajj mä suma awatirimpi sasiwa, wali munasiñampiw sapa mayni ovejanakapar cuidi, chhaqat ovejanakaparus thaqarakiwa. Mä kutejja, Jupat jitheqtatäpkäna uka israelitanakarojj akham sänwa: “¡Nayaru kuttanjjapjjam ukatsti nayajj jumanakaru kuttanjjarakïwa!” sasa. Diosajj uka pachpwa amuyaskaki, “nayasti pachpakïsktwa” sarakiwa (Mal. 3:6, 7). Maynejj congregacionar kuttʼanjje ukhajja, Jehová Diosasa angelanakasa wal kusisipjje sasaw Jesusajj säna (Luc. 15:10, 32).

2. ¿Kuna toqetsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

2 Jichhajj Jesusan kimsa uñachtʼäwinakapatwa yatjjataskañäni. Uka uñachtʼäwinakajja, Diosat jitheqtatanakar yanaptʼañ toqetwa parli. Kuttʼanipjjañapatak yanaptʼañ munstan ukhajj kunjam chuymanïñasasa ukwa yatjjataskañäni, jupanakar yanaptʼañatak chʼamachasitasajj kunatsa jan inamayäki ukwa yatjjataskarakiñäni.

CHHAQAT QOLLQE THAQAPJJAÑÄNI

3, 4. Qollqe chhaqayasir warmit Lucas 15:8-10 textojj parlki uka warmejj ¿kunatsa qollqep katjañatak wal chʼamachasïna?

3 Diosar kuttʼaniñ munapki ukanakar jikjjatañatakejj chʼamachasiñasawa. Lucas Evangelionjja, Jesusajj mä uñachtʼäwitwa parläna, mä warmiw mä dracma qollqe chhaqayasisajj wal thaqäna. Uka uñachtʼäwejja, warmejj qhawqsa qollqep katjañatak chʼamachasïna ukwa qhanstayi (Lucas 15:8-10 liytʼañataki).

4 Amuyatajja, Jesusajj aka oraqenkkäna uka tiempon casarasir judía warmit yaqheparojja, mamitapajj tunka dracma qollqwa churirïna. Jesusajj uñachtʼäwipan parlkäna uka warmejj inas uka qollqepat may chhaqayaschïna. Oraqeruw jalaqtpacha sasaw mä mechero naktayas thaqtäna, ukampis janiw katjkänti. Inas mecheron jan sum qhantʼatapat jan katjkchïnti. Ukatwa taqpach uta pichthapis thaqtäna. Ukhamatwa laqʼa taypin mä llijiskir uñjäna, ukajj chhaqat qollqepänwa. Uka warmejja qollqep katjasajj wal kusisïna, chuymas chuymarakïnwa, ukatwa yatiyañatak amiganakaparu vecinanakapar jawsäna sasaw Jesusajj säna.

5. ¿Kunatsa Diosan markapat jitheqtatanakar thaqañatak chʼamachasiñasa?

5 ¿Kunsa uka uñachtʼäwejj yatichistu? Chhaqatäki uk katjañatakejj wal chʼamachasiñasawa. Diosan markapat jitheqtatanakar jikjjatañatakejj ukhamarakiw chʼamachasiñasa. Inas congregacionat walja maranak jitheqtatäpjjchi. Inas yaqha cheqan jakjjapjjarakchi, inas uka cheqan jilat kullakanakajj jan uñtʼapkarakchiti. Jupanakat yaqhepajj Jehová Diosar kuttʼaniñ munasipkpachawa. Congregacionamp chika Diosar serviñsa munasipkarakpachawa, ukampis yanaptʼatäñwa munapjje.

6. ¿Kunjamsa taqpach jilat kullakanakajj Diosan markapat jitheqtatanakar jikjjatañatakejj yanaptʼapjjaspa?

6 ¿Khitinakas Diosan markapat jitheqtatanakar thaqañ yanaptʼapjjaspa? Familiaranakapasa, jilïr irpirinakasa, precursoranakasa, yaqha jilat kullakanakasa taqeniw yanaptʼsna. ¿Diosan markapat jitheqtata mä amigosa, jan ukajj mä familiarasa utjistuti? ¿Carritompi predickasasa, utat uta predickasasa Diosan markapat mä jitheqtatampi jikisisajj kunsa lurañasa? ‘Visittʼatäñ munsta ukhajja, kawkjansa jakasta, celular numeromajj kawkïrisa ukanak jilïr irpirinakaruw yatiyapjjerista’ sasaw sañasa.

7. ¿Kunsa Tomás jilatat yateqassna?

7 Diosan markapar kuttʼaniñ munirinakar yanaptʼañatakejja, ¿kunsa jilïr irpirinakajj lurapjjaspa? España markan jakiri Tomás * sat jilïr irpirejj kunsa luräna uk uñjañäni. Jupajj 40 jilat kullakanakat jukʼampiruw congregacionar kuttʼanipjjañapatak yanaptʼäna. Jupajj akham siwa: “Nayraqatjja, kawkjansa Diosan markapat jitheqtatanakajj jakapjjaspa uk yatiñatakejj jilat kullakanakaruw jisktʼta. Jan ukajja, ‘¿congregacionar jan jutjje uka jilatarusa jan ukajj kullakarusa uñtʼtati?’ sasaw jilat kullakanakar jisktʼirïta. Jilaparte jilat kullakanakajja, jitheqtatanakar thaqañ yanaptʼasipkatap yatisajj wal kusisipjje. Diosan markapat jitheqtatanakar visitta ukhajja, wawanakapata jan ukajj familiapatwa jisktʼta. Jupanakat yaqhepajja, nayrajj wawanakaparojj tantachäwinakar irpapjjerïpachänwa, inas wawanakapajj publicadoräpjjchïna. Jupanakarojj ukhamarakiw kuttʼanipjjañapatak yanaptʼsna” sasa.

KUTTʼANIPJJAÑAPATAK YANAPTʼAÑÄNI

8. Lucas 15:17-24 textorjamajja, ¿kunjamsa mä awkejj arrepentisit wawapar katoqäna?

8 Jehová Diosar kuttʼañ munirinakar yanaptʼañatakejj ¿kunjam chuymanïñasasa? Herencia tukuntir waynat parliri uñachtʼäwejj kuns yatichistu uk yatjjatañäni (Lucas 15:17-24 liytʼañataki). Uka waynajj jan wal luratap amuytʼasisajj utaparuw kuttʼjjäna sasaw Jesusajj säna. Tatapajja, wawapar jutaskir uñjasajj tʼijukamaw saräna, wali munasiñampi qhomanttʼasaw wawapar munasiskakitap uñachtʼayäna. Uka waynarojja, chuymapajj wal juchañchäna, ukatwa “wawamätwa sañatakis janiw walïkti” sasin tatapar säna. Kunjamäskisa uksa taqwa yatiyäna, ukhamatwa taqe chuyma arrepentisitap tatapajj amuyäna ukatwa wal sinttʼasïna. Ukatjja mä jachʼa fiesta wakichayarapïna, mä suma isi churapjjañapatakiw servirinakapar mayirakïna. Ukhamatwa mä serviriparjam katoqañat sipansa wali munat wawaparjam katoqatap uñachtʼayäna.

9. Kuttʼanjjañapatak maynir yanaptʼañatakejja, ¿kunjam chuymanïñasasa? (“ ¿Kuttʼaniñ munapki ukanakarojj kunjamsa yanaptʼsna?” sat recuadro uñjjattʼäta).

9 Jehová Diosajj herencia tukuntir waynan tatapjamawa. Jupajj congregacionat jitheqtatanakarojj wal munasi, kuttʼanjjapjjañapwa munaraki. Jupat yateqasiñäni ukhajja, kuttʼanjjapjjañapatakiw yanaptʼsna. Ukatakejj paciencianïñasawa, kunjamäsipkisa uksa amuyañasawa, munasirïñasarakiwa. ¿Kunatsa ukham chuymanïñajj wakisi, kunjamsa ukham chuymanïtas uñachtʼaysna?

10. Diosat jitheqtatar yanaptʼañatakejja, ¿kunatsa paciencianïñajj wakisi?

10 Diosat jitheqtata mä jilatasa mä kullakasa, janiw jankʼakejj mayamp Diosan amigopäkaspati, ukatwa paciencianïñajj wakisi. Jitheqtatäpkäna ukanakat waljanejj akham sapjjewa: ‘Diosan markapar kuttʼañajatakejja, walja kutiw jilïr irpirinakasa jilat kullakanakasa visittʼapjjetäna’ sasa. Asia cheqan jakiri Nancy kullakajj akham siwa: “Congregacionankir mä suma amigajaw wal yanaptʼitäna. Jilïr kullakaparjamaw munasiñamp uñjirïtu. Kunanaktï nayrajj lurapjjerïkta ukanakwa amtayitäna. Kunjamäsktsa uk awisirïkta ukhajj wali pacienciampiw istʼirïtu, jan pächasisaw ewjjtʼirïtu. Jupajj suma amigapunïnwa, yanaptʼapunirïtuwa” sasa.

11. Chuyma ustʼatäpki ukanakar yanaptʼañatakejj ¿kunatsa jupanakajj kunjamäsipkisa uk amuyañajj wakisi?

11 Maynejj chuyma ustʼatäki ukhajja, mä heridanïkaspas ukhamawa. Jupajj kunjamäskisa uk amuyañajja, heridapar qolljjatañatak mä pomadampi sasiwa. Yaqheparojja mayniw congregacionan chuym ustʼayi ukatwa Diosat jitheqtapjje, walja maranakas pasjjchejj chuyma ustʼatäsipkakiwa. Ukatwa kuttʼaniñ jan munapkiti. Yaqhepajj ina chʼusatwa juchañchapjjetu sasin inas amuyasipjjchi. Jupanakajj istʼatäñwa munapjje, kunjamäskisa uk amuyatäñwa munapjjaraki (Sant. 1:19). María sat kullakajja mä tiempojj Diosat jitheqtatänwa, jupajj akham siwa: “Maynejj istʼitaspa, chuymachtʼitaspa, ewjjtʼitaspa, yanaptʼarakitaspa ukwa munayäta” sasa.

12. ¿Kunjamsa Jehová Diosan munasiñapajj mä sogar uñtasitäspa?

12 Jehová Diosajj qhawqsa servirinakapar munasi ukajja, mä sogampi sasiwa siw Biblianjja. ¿Ukajj kamsañsa muni? Uk amuytʼañatakejj wali manqha mä pozorus jalantksna ukham sañäni. Wali manqhätap laykojj mistuñajj chʼamäspawa. Ukampis maynejj mä sogampi uka pozot waysustaspa ukhajj wal yuspärsna. Jehová Diosajja jupat jitheqtat israelitanakat parlkasajj akham sänwa: “Munasiñampiwa lasompjama nayarojj apkatasta” sasa (Oseas 11:4). Jichhürunakan Diosajj ukhamarakiw jupat jitheqtatanakar yanaptʼañ muni, jupanakajj kunayman problemanakampi llakinakampi aynachtʼatäpjjewa. Mä pozo manqhankapkaspas ukhamawa. Qhawqsa jupanakar munasi uk yatipjjañapwa Diosajj muni, ukatsti Jupar kuttʼjjapjjaspa ukwa munaraki. Jehová Diosajj jiwas toqew jupanakar munasitap uñachtʼayaspa.

13. Congregacionat jitheqtatanakar munasiñampi uñjañajj kuttʼanjjapjjañapatakiw yanaptʼaspa, ¿kunjamsa Pablo jilatan experienciapajj uk uñachtʼayi?

13 Congregacionat jitheqtatanakarojja, ‘Jehová Diosajj munastamwa nanakas munasipjjaraksmawa’ sasaw sañasa, uk yatipjjañapajj wali wakiskiriwa. Pasïr yatichäwin parlaniwayktan uka Pablo jilatajja, 30 maranak jilaw congregacionat jitheqtatäna. Jupajj akham siwa: “Mä alwajj utajat mistuskayäta ukhajja, mä jilïr kullakajj wali munasiñampiw aruntitäna parltʼarakitäna. Nayajj mä wawjamaw wal jachaqtʼasiyäta. ‘Jehová Diosas nayampi parlañamatak khitankiristam ukhamawa’ sasaw jupar sayäta. Ukürutwa Diosan markapar kuttʼañ amtawayta” sasa.

MUNASIÑAMPI YANAPTʼAÑÄNI

14. Lucas 15:4, 5 textorjamajja, ¿kunsa mä awatirejj ovejap katjasajj luräna?

14 Diosat jitheqtatanakajj kuttʼanjjapjje ukhajja, yanaptʼaskakiñasawa ukhamarak chʼamañchtʼaskakiñasawa. Jupanakajja Jesusajj mä uñachtʼäwin herencia tukuntir waynat parlkäna uka waynjamaw chuym wal usuyasisipkaspa. Niyakejjay Supayan apnaqata akapachat kuttʼanipjjchejja, janïraw nayrjam Diosan amigopäpkiti. Ukatwa Jehová Diosar mayamp confiyapjjañapatak yanaptʼañasa. Jesusajj chhaqat ovejat parlkäna uka uñachtʼäwinjja, awatirejj kallachipar qʼepjjarusaw ovejap tamar apjjäna. Katjañatakejj wal chʼamachasïna tiempo apsusirakïna. Ovejapajj janiw tamar sapak kuttʼañatakejj chʼamanïkänti, ukatwa awatirejj tamar apjjäna (Lucas 15:4, 5 liytʼañataki).

15. Diosar kuttʼaniñ munirinakarojj ¿kunjamsa yanaptʼsna? (“ Mä suma yanaptʼa” sat recuadro uñjjattʼäta).

15 Congregacionat jitheqtatanakajj Diosar mayampi confiyapjjañapatakejja, tiemposampi chʼamasampi yanaptʼañaw wakisispa. Ukatakisti espíritu santompi Bibliampi qellqatanakampiw yanaptʼistani (Rom. 15:1). ¿Kunjamsa jitheqtatanakar yanaptʼsna? Wali experienciani mä jilïr irpirejj akham siwa: “Congregacionar kuttʼaniñ munirinakat jilapartejja, Bibliat mayamp yatjjatapjjañapawa” sasa. * Ukhamasti jilïr irpirinakajj maynir yanaptʼañasatak mayipjjestani ukhajja, taqe chuymaw yanaptʼañasa. Uka jilïr irpirejj akham saskakiwa: “Diosat jitheqtatäkäna ukar yanaptʼiri publicadorajj jupan amigopäñapawa, ukhamat confiyansampi parltʼasipjjañapataki” sasa.

ALAJJPACHANKIRINAKASA ORAQENKIRINAKASA KUSISIPJJEWA

16. Angelanakajj yanaptʼaskistuwa, ¿kunjamatsa uk yattanjja?

16 Diosan markapar kuttʼaniñ munapki uka jilat kullakanakar jikjjatañatakejja, angelanakaw yanaptʼapjjestu, ukaw walja experiencianakan uñjasi (Apoc. 14:6). Ecuador markankiri Silvio jilatajja, markamar kuttʼañ yanaptʼita sasaw Jehová Diosar orasiskäna. Ukhamaruw pä jilïr irpirinakajj utapar puripjjäna. Ukat wakisitarjam yanaptʼañwa qalltapjjäna.

17. Congregacionar kuttʼanipjjañapatak yanaptʼasajj ¿kunjamas chuymasan jikjjatasiñäni?

17 Diosat jitheqtatanakarojj kuttʼanipjjañapatak yanaptʼasajja, wali kusisitäñäniwa. Salvador sat precursor jilatat parltʼañäni, jupajj Diosat jitheqtatanakar yanaptʼañatak wal chʼamachasi, jupajj akham siwa: “Awisajj congregacionar kuttʼanjjapjje ukhajj kusisiñat jachaqtʼastwa. Jehová Diosaw wali munat servirinakaparojj Supayan akapachapat mistunipjjañapatakejj yanaptʼaski, ukatsti congregacionaruw irpanjjaraki, ukan yanaptʼatajat wal kusista” sasa (Hech. 20:35).

18. Jumatï congregacionat jitheqtatästajja, ¿kuna toqetsa jan pächasiñamäki?

18 Jumatï congregacionat jitheqtatästajja, Jehová Diosajj munasiskaktamwa, kuttʼanjjañamsa munarakiwa, janiw ukat pächasiñamäkiti. Ukampis kuttʼaniñatakejj chʼamachasiñamawa. Jehová Diosajj Herencia tukuntir waynan tatapjamarakiw suyasktamjja, Jupajj wali munasiñampiw katoqätam.

CANCIÓN 103 Awatirinak Diosajj churistu

^ Párrafo 5 Khitinakatï predikir jan mistjjapjje, tantachäwinakarus jan sarjjapjje ukanakarojja, Jehová Diosajj akham siwa: “Nayaru kuttanjjapjjam” sasa. Diosan markapar kuttʼaniñ munapki ukanakarojj taqeniw yanaptʼsna. Aka yatichäwinjja, kunjamsa jupanakar yanaptʼsna ukwa yatjjataskañäni.

^ Párrafo 7 Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.

^ Párrafo 15 Congregacionat jitheqtatanakat yaqheparojja, Munasir Diosat janipun jitheqtañäniti sat libron yaqhep cheqanak yatjjatañaw yanaptʼaspa. Yaqheparusti Jehová Diosar jakʼachasipjjañäni sat libron yaqhep yatichäwinakap yatjjatañaw yanaptʼarakispa. Comité de Servicio ukan yanaptʼiri jilïr irpirinakaw khitis congregacionat jitheqtatampi yatjjataspa uk ajllipjjañapa.

^ Párrafo 68 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Kimsa jilatanakajja, congregacionat jitheqtata mä jilataruw kuttʼanjjañapatak yanaptʼasipki. Jupampi sapakuti parltʼasa, munatäskakitap amtayasa, munasiñampi istʼasaw yanaptʼasipki.