Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

24 YATICHÄWI

‘Phoqat chuyma churita, ukhamat sutimar ajjsarañataki’

‘Phoqat chuyma churita, ukhamat sutimar ajjsarañataki’

Phoqat chuyma churita, ukhamat sutimar ajjsarañajataki. Jehová Dios Tata, nayan Diosaja, nayajj taqe chuymaw jumar jachʼañchsma (SAL. 86:11, 12, TNM).

CANCIÓN 7 Jehová Diosaw chʼamañchirisajja

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. 1) ¿Diosar ajjsarañajj kamsañsa muni? 2) Diosar munasirinakatakejja, ¿kunatsa Diosar ajjsarañajj wali importantejja?

 CRISTIANONAKAJJA Diosar wal munastanjja, ajjsararaktanwa. Kunatsa Diosar ajjsarañajj wali importantejja, uka toqetwa aka yatichäwin yatjjataskañäni. Ukampis ¿Diosar ajjsarañajj kamsañsa muni? Diosar ajjsariri jaqenakajj taqe chuymaw Jupar respetapjje. Janiw alajjpachankir Awkin chuymap ustʼayañ munapkiti, janirakiw Diosan amigopäñ aptʼasiñ munapkiti (Sal. 111:10; Prov. 8:13).

2. Salmo 86:11 qellqatarjamajja, ¿kuna pä toqetsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

2 (Salmo 86:11 * liytʼañataki). ¿Uka texton uñstki uka arunakat lupʼisajja kunsa amuytan? Diosat jan jitheqtiri David reyejja, Jehová Diosar ajjsarañajj kunja wakiskirisa uk amuyänwa. Jichhajja, kunjamsa jiwasajj Davidan uka arunakaparjam sarnaqsna ukwa yatjjatañäni. Nayraqatjja, Diosan sutipar wali respetompi uñjañatakejj kuna razonanakas utji, ukanakatwa mä qhawqha yatjjatañäni. Ukjjarusti, kunjamsa Diosar respetatas sapüru uñachtʼaysna ukwa yatjjatarakiñäni.

¿KUNATSA DIOSAN SUTIPAR WALI RESPETOMP UÑJAÑASA?

3. Diosan sutipar respetomp uñjañatakejja, ¿kunas Moisesar yanaptʼpachäna?

3 Moisesajj Horeb qollun mä jachʼa qala pʼiyankkäna ukhajja, Jehová Diosan kʼajkir qhanap pasirwa uñjäna, kunjamas uk uñjasajj jikjjataspachäna uk amuytʼañäni. Perspicacia para comprender las Escrituras sat librojja uka toqet akham siwa: ‘Jesusajj janïr oraqer jutkäna ukhakamajja, kuntï Moisesajj uñjkäna uka pachpjja janiw khitis uñjkpachänti’ sasa. Moisesajj aka arunakwa istʼäna: “¡[Jehová] Dios Tatitusti, wiñay jakiriwa, ukhamarak khuyapayasiriraki. Janiw jankʼaki colerasirïkiti, jan ukasti jachʼa munasiriwa, ukhamarak cheqaraki! Waranqa wawanakaman wawanakapatakisa pachpa cheqa aski munasirikïskaniwa, ukhamarak perdonarakiwa jan wali luratanaksa, jan wali amtäwinaksa, taqe juchanaksa” sasa. Uka arunakjja, Diosajj mä ángel toqew sispachäna (Éx. 33:17-23; 34:5-7). Moisesajj Diosan sutip arskäna ukhaw kunatï paskäna uk amtpachäna. Ukatwa israelitanakarojj Jehová Diosan wali musparkañ jachʼa sutipar ajjsarapjjañapatak ewjjtʼäna (Deut. 28:58).

4. ¿Diosar jukʼamp respetañatakejj kunanakatsa amuytʼañasa?

4 Diosan sutipat pienstan ukhajja, kunjam Diosasa ukwa amuytʼañasa. Sañäni, Diosajj wali chʼamani, yatiñani, cheqapar uñjiri, munasiri ukhamawa. Ukanakat amuytʼañajja, Jupar jukʼamp respetañatakiw yanaptʼistani (Sal. 77:11-15).

5, 6. 1) ¿Diosan sutipajj kamsañsa muni? 2)  Éxodo 3:13, 14; Isaías 64:8 textonakarjamajja, ¿kunanaksa Diosajj amtap phoqañatak luri?

5 ¿Diosan sutipajj kamsañsa muni uka toqet kunsa yattanjja? Walja yatjjatatanakajja, Diosan sutipajj ‘kunar tukuñtï Jupajj munki ukaruw tukuspa’ sañwa muni sasaw amuyapjje. ¿Kunsa ukajj amtayistu? Diosan munañap phoqasiñapatakejja, janiw kunas jarkʼkaspati, Jupaw kunatï wakiski uk luraspa. ¿Kunjamsa uk luraspa?

6 Maya, amtap phoqañatakejj kunatï wakiski ukaruw Diosajj tukuspa (Éxodo 3:13, 14 liytʼañataki). Uka texton “nayätwa khitïktejj ukajja” siski ukajj hebreo arut akham sasaw traducisirakispa: ‘Nayajj kunar tukuñtï ajllkä ukaruw tuköjja’ sasa. Bibliat apstʼat qellqatanakajja, kunjamsa Jehová Diosajj amtanakap phoqañatakejj kunatï wakiski ukar tuku uka toqet lupʼiñasatakiw chʼamañchtʼistu. Paya, Jehová Diosajj Jupar servipjjañapatakisa amtap phoqapjjañapatakisa kunar tukuyañatï wakiski ukaruw pantjasir servirinakaparojj tukuyaspa (Isaías 64:8 liytʼañataki). Ukhamanakatwa Diosajj munañap phoqayi. Diosajj kuntï amtki uk phoqasiñapatakejja, janiw kunas jarkʼkaspati (Is. 46:10, 11).

7. ¿Kunanakas Jehová Dios Awkisar jukʼamp munasiñatakisa respetañatakis yanaptʼistani?

7 Jehová Dios Awkisar jukʼamp munasiñatakisa respetañatakisa ¿kunanakas yanaptʼistani? 1) Luratanakapat lupʼiña, 2) kunanak lurañatakis yanaptʼawayistu ukanakat lupʼiña. Sañäni, taqe kun lurawayki ukanakat lupʼisajj wal muspartanjja (Sal. 8:3, 4). Ukatjja, munañap phoqañatakejj kunanak lurañtï yanaptʼawaykistu ukanakat lupʼisajj jukʼampiw Diosar respettanjja. Cheqas sutipajj wali musparkañawa. Kunjam Diosasa, kunanaksa luräna, kunanaksa lurarakini ukwa uñachtʼayarakistu (Sal. 89:7, 8).

“DIOSAN SUTIPWA QHANAÑCHÄ”

Kuntï Moisesajj yatichkäna ukajja, israelitanakan chuymapwa qhanartayäna, kuna laykutejj Jehová Diosampita sutipampitwa parläna. (Párrafo 8). *

8. Deuteronomio 32:2, 3 textorjamajja, ¿kunsa Jehová Diosajj sutipamp lurañas muni?

8 Israelitanakajj Suma Oraqer mantañampïpkäna ukhajja, Jehová Diosajj mä cancionan letrapwa Moisesar yatichäna (Deut. 31:19). Moisesasti israelitanakaruw uka canción yatichañaparakïna (Deuteronomio 32:2, 3 liytʼañataki). Uka textorjamajja, Jehová Diosajj janiw sutip imtʼañas munkiti, janirakiw santo sutïtap laykojj janis arsuñäkaspa ukham amuyañas munkiti. Antisas taqeni Jupar uñtʼapjjaspa ukwa muni. Jehová Diosata, jachʼa sutipat israelitanakar Moisesan yatichatapajj wali kusiskañänwa. Kuntï yateqapkäna ukajja, kunjamtï jallojj yapur sulljjatkejj ukar uñtataw chuymanakap qhanartayäna, chʼamañchtʼarakïna. Yatichatasajj jaqenakan chuymap qhanartayañapatakisa, chʼamañchtʼañapatakis ¿kunsa lurañasa?

9. ¿Kunjamsa Diosan sutip santot uñjatäñapatakejj yanaptʼtanjja?

9 Predicasajja, Bibliampiw jaqenakarojj Jehová Diosan sutip yatichañasa. Bibliat apstʼat qellqatanakwa chursna, videonakwa uñtaysna, Internetan jw.org® cheqar mantapjjañapatakiw chʼamañchtʼaraksna, taqe ukanakajj Jehová Diosaruw jachʼañchi. Trabajonsa, escuelansa, viajensa Jehová Diosajj kunjam Diosasa uka toqet parlañatakiw chʼamachasiñasa. Diosajj aka oraqetakisa jaqenakatakisa kuna sumanaksa amti uka toqetwa parlañasa. Ukanak istʼasajja qhawqsa Jehová Diosajj jaqenakar munasistu ukwa amuyasipjjaspa. Munasir Awkisat sapa kuti yatichtan ukhajja, sutipajj santot uñjatäñapatakiw yanaptʼasktanjja, Diosat kʼarinak yatichapki ukanakajj jan cheqätapwa qhanstayaraktanjja. Diosan Arupakiw jaqenakarojj chuym qhanartayaspa (Is. 65:13, 14).

10. Diosan leyinakapa yatichäwinakap maynir yatichkasajj ¿kunsa yatichañasaraki?

10 Bibliat yatichktan ukhajja, yateqerinakajj Jehová Diosan sutip yatipjjaspa, apnaqapjjarakispa ukwa muntanjja. Ukatsti, kunjam Diosasa uk yatipjjañapwa munaraktanjja. Leyinakapaki, yatichäwinakapaki, kunjam sarnaqañasasa ukanakak yatichsna ukhajja, ¿Diosajj kunja munasirisa uk yatipjjaniti? Inas jan yatipkchiniti. Bibliat mä suma yateqerejj inas Diosan leyinakap yateqchispa, respetomp uñjarakchispa. Ukampis ¿Jehová Diosar munasitapatti Jupar istʼani? Eva warmit amtañäni, jupajj Diosan leyinakap sumwa yatïna, ukampis janiw Diosar taqe chuym munaskänti. Adanampejj uka kikparakiw pasäna (Gén. 3:1-6). Ukhamajj janiw Diosan cheqa leyinakapaki, yatichäwinakapaki yatichañasäkiti.

11. Bibliat yateqerinakar Diosan leyinakap yatichkasajja, ¿kunjamsa Diosar munasipjjañapatak yanaptʼsna?

11 Diosan yatichäwinakapasa leyinakapasa jiwasar yanaptʼapunistuwa (Sal. 119:97, 111, 112). Ukampis Bibliat yateqerejja janiw ukham amuykaspati, Diosajj munasiñat leyinak churatap yatini ukhakiw ukham amuyani. Ukhamajj akham sasaw jisktʼsna: “¿Kunatsa Diosajj ‘ukham luram, jan ukajj jan ukham luramti’ sasin sispachïstu? ¿Kunsa ukajj Diosat yatichistu?” sasa. Jehová Diosat lupʼiñapataki, Jupar taqe chuym munasiñapatak yanaptʼañäni ukhajja, chuymaparuw purtʼsna. Ukham lurañäni ukhajja, janiw Diosan leyinakaparuk munaskaniti, Diosarus munasirakiniwa (Sal. 119:68). Jukʼampiw Jupar confiyani, jan walinaksa aguantarakiniwa (1 Cor. 3:12-15).

JEHOVÁ DIOSAN SUTIPARJAMAW SARNAQAÑÄNI

Mä kutejja, David reyin chuymapajj pächasïnwa. (Párrafo 12).

12. 1) ¿Kunas David reyirojj pächasiyäna? 2) ¿Ukham luratapajj kunjamansa uñjasiyäna?

12 David reyejj Diosan amuytʼayatäsin Salmo 86:11 qellqatan arskäna ukajj wali wakiskirirakiwa, jupajj ‘phoqat chuyma churita (TNM)’ sasaw säna. Davidajja, kunjamsa chuymajj facilak pächasispa ukwa uñjäna. Mä kutejja, Davidajj uta techopankkasaw Betsabé (Bat-Seba) sat warmir jarisiskir uñjäna, jupajj casada warmïnwa. ¿Uka ratojj Davidan chuymapajj kunjamänsa? ¿Diosatak phoqatänti jan ukajj pächasïñcha? ‘Janiw jaqe masiman warmip munätati’ siskäna uka ley Davidajj sum yatïna (Éx. 20:17). Ukampis uka warmir uñchʼukiskakïnwa. Ukatwa chuymapajj pächasjjäna. Mä toqetjja, uka warmimpïñwa munäna, mä toqetsti Diosar istʼañwa munarakïna. Walja maranakas Jehová Diosar munaskchïnjja ajjsararakchïnjja, munañapampiw apayasïna. Ukhamatwa jachʼa juchanakar purtʼasïna, Diosan sutipsa qʼañuchäna, jan juchan jaqenakarusa familiaparus sufriyarakïna (2 Sam. 11:1-5, 14-17; 12:7-12).

13. Davidajj mayampiw Diosatak phoqat chuymanëjjäna, ¿kunjamatsa uk yattanjja?

13 Jehová Diosajj Davidar cheqañchänwa, ukhamatwa mayampi amigopäjjäna (2 Sam. 12:13; Sal. 51:2-4, 17). Chuymapan pächasitap laykojj kuna jan walinakansa uñjasïna, qhawqsa mayninakar sufriyäna ukanak janiw armaskpachänti. Salmo 86:11 qellqatajj akham sasaw traducisirakispa: “Jan pächasir chuym churita” sasa. ¿Jehová Diosajj Davidan uka mayisitapar istʼpachänti? Jïsa. Qhepatjja, ‘Davidajj phoqat chuymampiw Jehová Diosar sirvjjäna’ sasaw Bibliajj qhanañchi (1 Rey. 11:4; 15:3, TNM).

14. ¿Kunsa jisktʼasiñasa, kunatsa ukham jisktʼasiñasa?

14 Davidan sarnaqäwipajj wal chʼamañchtʼistu, amuytʼasiñatakiw yanaptʼarakistu. Jachʼa juchar purtʼasitapas cristianonakarojj jupjam jan lurañatakiw yanaptʼistu. Qhawqha tiempsay Jehová Diosar serviskstanjja, akhamwa jisktʼasiñasa: “¿Supayajj pächasiyañ munkitu ukar atipañatak chʼamachasiskti?” sasa.

Supayajj chuymasan pächasiñasatakejj kunaymanitwa yantʼistani. ¡Jan dejañäniti! (Párrafos 15, 16). *

15. Jan walinak uñjsna ukhajja, ¿kunjamsa Diosar ajjsarañajj jarkʼaqestaspa?

15 Televisionansa, Internetansa qʼañu juchanak lurañar chʼamañchir videonaka jan ukajj fotonaka uñstki ukhajja, ¿kunsa lurtanjja? Janiw pornografiyäkiti sasaw amuysna. Ukampis ¿Supayajj janit ukanakamp chuymas pächasiyañ munkistu? (2 Cor. 2:11). Kuntï uñjktan ukajja, kunjamtï mä jaqejj hachampi mä jachʼa tronco jaljki ukamp sasispawa. Nayraqatajj hachan afiltʼat lakapakwa troncor chhaqtayi, ukatsti jukʼat jukʼatwa hachajj troncor chhaqantjje, ukhamatwa troncojj jaljti. Videonakan qʼañu jucha lurañanakajj uñstki ukanakajj ¿janit hachan filo lakapjamäkaspa? Qalltanjja janis kunäkaspa, janis mayjtʼaykistaspa ukhamwa amuysna. Ukampis tiempompejja Jehová Dios contra juchachasiñaruw apistaspa. Ukhamasti janipuniw jan walinak chuymasar mantayañasäkiti. Antisas chuymasajj Jehová Diosatak phoqatäñapataki, sutip ajjsarañapatakiw chʼamachasiñasa.

16. Mä tentacionan uñjasisajj ¿kunanaksa jisktʼassna?

16 Supayajja, qʼañu juchanakar chʼamañchiri videonakampi, yaqha tentacionanakampiw juchachasiyañ munistu. Ukhaman uñjasisajj facilakwa akham amuysna: “Janiw ukanak uñchʼukitaj laykukejj congregacionat jaqsupkitaniti, janiw jan walïkiti” sasa. Ukham amuyañajj janiw akchʼas walïkiti. Antisas akham jisktʼasiñaw wakisi: “¿Supayajj uka tentacionampit chuymaj pächasiyañ muni? Jan wali amuyunakamp apayasisajj ¿Diosan sutipti qʼañuchäjja? Ukanak uñchʼukiñajj ¿Jehová Diosamp sum apasiñatak yanaptʼitaniti jan ukajj Jupat jitheqtayitanicha?” sasa. Uka jisktʼanakat amuytʼañasawa. Jan engañjasis uka jisktʼanakar qhanañchañatakejja Jehová Diosaruw yatiña mayisiñasa (Sant. 1:5). Ukham lurañaw jan walinakat jarkʼaqestani. Tentacionanakar Jesusjam qalltatpach jan iyawsañatakiw yanaptʼarakistani, Jesusajj akham sänwa: “¡Saram akat Supaya!” sasa (Mat. 4:10).

17. Kunatsa pächasiñajj jan walïki uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam.

17 Pächasir chuymanïñajj janiw akchʼas yanaptʼkistuti. Amuytʼañataki, mä equiponkir anatirinakajj janis sum apasipkaspa ukham sañäni. Jupanakat yaqhepajj jachʼañchatäñwa munapjje, yaqhepajj janiw reglamentonak phoqañ munapkiti, yaqhepasti janiw entrenadorapar respetapkiti. Ukham anatirinakani equipojj janiw atipkaspati. Ukampis anatirinakajj mä amtanikïpjjaspa ukhajj atipapjjaspawa. Amuyusasa, kuntï munktan ukasa, Jehová Diosar serviñan mayakïni ukhajja, chuymasajj mayachtʼat equipor uñtasitäniwa. Supayajj pächassna ukwa wal muni. Kun lurañastï Jehová Diosajj munki ukanak lurañ munkasas jiwasan jan wali munañanakas lurañ munaraksna ukwa Supayajj muni. Jehová Diosar serviñ munstan ukhajj taqe chuymaw Jupar serviñasa (Mat. 22:36-38). Supayajj chuymasan pächassna ukwa muni, janipun uk dejañäniti.

18. Miqueas 4:5 textorjamajja, ¿kun lurañsa jumajj amtta?

18 David reyjamaw Diosar akham sasin mayisiñasa: ‘Phoqat chuyma churita, ukhamat sutimar ajjsarañajataki’ sasa. Uka mayisitarjam sarnaqañatakiw chʼamachasiñasaraki. Jiskʼäpasa, jachʼäpasa, kun lurañtï sapüru amtktan ukanakajja, Diosan santo sutipar taqe chuyma respetataswa uñachtʼayañapa. Jehová Diosan Testigopjamajj ukham lurañäni ukhajja, Diosaruw jachʼañchañäni (Prov. 27:11). Miqueas profetjamaw taqenis akham sarakiñäni: ‘Jehová Diosan sutiparjamaw wiñayatak sarnaqañäni’ sasa (Miq. 4:5, TNM).

CANCIÓN 41 Oracionajar istʼakitaya

^ Párrafo 5 Aka yatichäwinjja, kuntï David reyejj Salmo 86:11, 12 qellqatan siskäna uka toqetwa yatjjataskañäni. ¿Diosan sutipar ajjsaraña jan ukajj jiwtayasiñajj kamsañsa muni? ¿Kunatsa Diosan sutipar respetomp uñjañasa? Tentacionanakan uñjasktan ukhajja, ¿kunjamsa Diosan sutipar ajjsarañajj jan walinak lurañat jarkʼaqestu?

^ Párrafo 2 Salmo 86:11 (TNM): ‘Jehová Dios Tata, thakimat yatichasikitaya. Cheqap thakimanwa nayajj sarnaqäjja. Phoqat chuyma churita, ukhamat sutimar ajjsarañajataki’.

^ Párrafo 54 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Moisesajj Jehová Diosar jachʼañchir mä cancionwa israelitanakar yatichäna.

^ Párrafo 58 DIBUJOT FOTOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Eva warmejj jan wali munañanakap apanukuñatakejj janiw chʼamachaskänti. Ukampis jiwasajja, jan wali munañanakar chʼamañchkistaspa, Jehová Diosan sutip qʼañuchkarakispa uka videonak jan uñtañataki, mensajenaksa jan liytʼañatakiw chʼamachastanjja.