Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

23 YATICHÄWI

Jehová Diosaw jiwasampïski janiw sapakïktanti

Jehová Diosaw jiwasampïski janiw sapakïktanti

“[Jehová Diosajj] artʼasirinakapan jakʼapankaskiwa” (SAL. 145:18).

CANCIÓN 28 Jehová Diosan amigopäpjjañäni

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Diosan yaqhep servirinakapajj kunatsa awisajj sapakjam jikjjatasipjje?

 CHEQAS taqeniw awisajj sapakjam jikjjatastanjja. Yaqhepajj mä ratukiw ukham jikjjatasipjje, ukampis yaqhepajja, sapa kutiw ukham jikjjatasipjje. Yaqhepasti, walja jaqenakampi chikäkasasa, sapakjamaw jikjjatasipjje. Yaqhepanakasti, yaqha congregacionar cambiasisajj janiw yatinoqtañ puedipkiti. Yaqhepajj familiapan wali mayachtʼataw jakasipjje, familiapat jayan jakasjjasajja, walpun jupanakat faltachasipjje. Yaqhepanakansti, mä munat familiapaw jiwjje, jupat walpun faltachasipjjaraki. Diosan yaqhep servirinakapajja, jukʼampis jichhak Diosar serviñ qalltasipki ukanakajja, familiapana, nayra amigonakapan uñisita, Diosar serviñat jarkʼata uñjasisajj sapakjamaw jikjjatasipjje.

2. ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchaskañäni?

2 Jehová Diosajj sumwa uñtʼistu, kunjamas jikjjatastan uksa amuyiwa. Ukhamajja, kunapachas sapakjam jikjjatastan uk yatiwa, yanaptʼañwa munarakistu. Aka yatichäwinjja, aka jisktʼanakaruw qhanañchaskañäni: ¿Jehová Diosajj kunjamsa jan sapakjam jikjjatasiñatakejj yanaptʼistu?, ¿sapakjam jikjjatassna ukhajj kunsa lursna?, ¿congregacionan sapakjam jikjjatasipki uka jilat kullakanakar yanaptʼañatakejj kunsa lursna?

KUNJAMAS JIKJJATASTAN UK DIOSAJJ YATIWA

Jehová Diosajj mä angelap toqew Elías profetarojj jan sapakïkatap yatiyäna. (Párrafo 3).

3. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Elías profetat llakisitap uñachtʼayäna?

3 Jehová Diosajj taqe servirinakapajj kusisit jakasipjjaspa ukwa muni. Jupajj janiw sapa mayni jiwasanakat jayankkiti, kunapachas aynachtʼata sapakjam jikjjatastan uk yatiwa (Sal. 145:18, 19). Jehová Diosajj Elías profetat llakisïnwa, kunjamsa jupar yanaptʼäna uk uñjañäni. Israel markajj jan walin uñjaskäna uka tiemponwa Elías profetajj jakäna. Diosan jachʼa enemigonakapajja, servirinakapar jan waltʼayañatakiw arknaqapjjäna, Eliasarojj jiwayañ kunwa munapjjäna (1 Rey. 19:1, 2). Elías profetajja, Jehová Diosan profetanakapat jupa sapakis jiltʼjjaspa ukham amuyasisajj wal llakisïna (1 Rey. 19:10). Uk uñjasasti, Diosajj jankʼakiw yanaptʼäna. Mä angelap toqew jan sapakïkatapa, Diosar jan jitheqtas servir walja israelitanakan utjaskatap yatiyäna (1 Rey. 19:5, 18, TNM).

4. Familiapana amigonakapan jaytjata uñjasirinakat qhawqsa Jehová Diosajj llakisi uk ¿kunjamsa Marcos 10:29, 30 textojj uñachtʼayi?

4 Jupar serviñatakejj kunanaksa yaqhepajj jaytawaytan uk Jehová Diosajj yatiwa. Diosar jan serviri familiarasasa, munat amigonakasas Diosar servitasat inas jaytjjapjjchistu. Mä kutejja, Pedrojj mä jukʼa llaktʼatäsajj Jesusar akham sänwa: “Nanakajj taqe kun jaytasaw jumar arkapjjsma, ukhamajj ¿kunas nanakatakejj utjani?” sasa. (Mat. 19:27). Jilat kullakanakaw jumanakatakejj familiamjamäni sasaw Jesusajj discipulonakapar wali munasiñamp säna (Marcos 10:29, 30 liytʼañataki). Jehová Diosasti, servirinakajarojj janipuniw jaytanukkäti sasaw arsuwayaraki (Sal. 9:10). Uka yanaptʼa katoqañatakejj kunanaksa lursna, ukwa jichhajj uñjaskañäni.

SAPAKJAM JIKJJATASISAJJ KUNSA LURAÑASA

5. ¿Jehová Diosajj kunjamsa yanaptʼaskistu uka toqet lupʼiñajj kunatsa wakisi?

5 Jehová Diosajj kunjamsa yanaptʼaskistu uka toqetwa lupʼiñasa (Sal. 55:22). Ukaw jan sapakjam jikjjatasiñatak yanaptʼistani. Carol * sat mä soltera kullakat parltʼañäni, familiapanjja, janiw khitis Testigökiti, jupajj akham siwa: “Jan waltʼäwinakan uñjaskayäta ukhajj kunjamsa Diosajj yanaptʼawayitu ukanakat lupʼiñaw jan sapakjam jikjjatasiñatak yanaptʼitu. Jehová Diosajj janipuniw jaytanukkitaniti sasin confiyañatakis ukaw wal yanaptʼarakitu” sasa.

6. ¿Kunjamsa 1 Pedro 5:9, 10 textojj sapakjam jikjjatasipki ukanakarojj chʼamañchtʼaspa?

6 Sapakjam jikjjatasipki uka jilat kullakanakarojj kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼaski ukanak toqetwa lupʼiñasa (1 Pedro 5:9, 10 liytʼañataki). Hiroshi sat jilatajj walja maranakaw familiapan jupa sapaki Jehová Diosar serviski, jilatajj akham siwa: “Congregacionanjja, janiw khitis jan problemanejj utjkiti. Cheqas taqeniw Diosar sum serviñatakejj chʼamachasisktanjja, uk yatiñaw Diosar jan serviri familianinakarojj chʼamañchtʼistu” sasa.

7. ¿Orasiñajj kunjamsa jumar yanaptʼtam?

7 Sapüruw orasiñasa, Biblia liyiñasa, tantachäwinakarus sarañasapuniwa. Kunjamas jikjjatastan kunas llakisiyistu taqe ukanakwa Jehová Diosar yatiyañasa (1 Ped. 5:7). Massiel sat kullakat parltʼañäni, uka tawaqeta kullakajja, Jehová Diosar serviñ qalltjjäna ukhajj familiapamp yaqhachataw uñjasïna. Jupajj akham siwa: “Diosar taqe chuyma mayisiñaw jan sapakjam jikjjatasiñatak wal yanaptʼawayitu. Jupaw nayatakejj mä cheqpach Awkjamäna. Sapüruw Jupampejj walja kuti parltʼasiyäta, kunjamas jikjjatasiyäta taqe ukanakwa yatiyayäta” sasa.

Biblia grabatanaka, Bibliat apstʼat qellqatanak istʼañaw jan sapakjam jikjjatasiñatak yanaptʼistaspa. (Párrafo 8). *

8. ¿Jumarojj kunjamsa Biblia liyiñasa ukjjat lupʼiñas yanaptʼtam?

8 Ukhamarakiw Biblia sapüru liyiñasa, Jehová Diosajj qhawqsa munasistu uka toqet parlir sarnaqäwinakatsa lupʼiñasaraki. Bianca sat mä kullakarojja, familiapajj janiw sum uñjkiti, jupajj uk aguantañapawa, kullakajj akham siwa: “Biblian parlki uka sarnaqäwinak liyiña, Diosan servirinakapajj kunjamsa nayjam jan walinakan uñjasisajj aguantawayapjje ukanak liyiña, ukanakjjat lupʼiñaw aguantañatakejj yanaptʼitu” sasa. Yaqhep jilat kullakanakajja, kawkïr textonakatï chʼamañchtʼkaspa uka textonakwa pʼeqer yatsupjje. Sañäni, Salmo 27:10 ukat Isaías 41:10 textonakwa yatsupjje. Yaqhepanakajja, tantachäwinakatak wakichtʼasiñatakisa Biblia liyiñatakis grabacionanakwa ischʼukipjje. Ukaw jan sapakjam jikjjatasiñatak yanaptʼitu sasaw sapjje.

9. ¿Jumarojj kunjamsa tantachäwinakar sarañajj yanaptʼtam?

9 Tantachäwinakat janipun faltasiñatakiw chʼamachasiñasa, ukanwa jilat kullakanakarojj jukʼamp sum uñtʼtanjja, maynit maynikamas chʼamañchtʼasiraktanjja (Heb. 10:24, 25). Párrafo 7 ukan parlaniwayktan uka Massiel kullakajj akham siwa: “Wali ajjsarirïkchiyätsa tantachäwinakat jan faltasiñataki, ukan mayaks arstʼañatakiw chʼamachasiyäta. Ukaw congregacionan jan sapakjam jikjjatasiñatak yanaptʼitäna” sasa.

10. ¿Kunatsa Jehová Diosar jan jitheqtas servipki uka jilat kullakanakan amigopäñasa?

10 Diosar jan jitheqtas servipki uka jilat kullakanakan amigopäñasawa. Jiwasatak wali yateqaskayäpjje uka jilat kullakanakajj janis jiwas mitäkpan, yaqha markat jutirïkpasa, jupanakan amigopäñasawa. Bibliajja, “chuymani jaqenakajj suma yatiñanïpjjewa” sasaw amtayistu (Job 12:12). Edadani jilat kullakanakasa, Diosar jan jitheqtas servipki uka wayn tawaqonakat waljanakwa yateqapjjarakispa. Davidajja, Jonatán chachat wali sullkänwa, ukampis panipajj wali suma amigöpjjänwa (1 Sam. 18:1). Jan waltʼäwinakan uñjaskasajj Jehová Diosar serviñatakejj panipaw yanaptʼasipjjäna (1 Sam. 23:16-18). Irina sat kullakat parltʼañäni, familiapan jupa sapakiw Jehová Diosan Testigopajja, kullakajj akham siwa: “Congregacionankir jilat kullakanakaw awk taykasjama jilat kullakanakasjamäpjjaspa. Jehová Diosajj jupanakaruw familiasarjam tukuyaspa” sasa.

11. ¿Kunsa suma amigonakanïñatakejj lurañasa?

11 Yaqhepanakatakejja, ajjsarirïpjjatap laykojj yaqha amigonak jikjjatañajj chʼamakïspawa. Rita sat mä kullakajj wali ajjsaririwa, Jehová Diosar uñtʼkäna ukhajja, jarkʼataw uñjasïna. Jupajj akham siwa: “Congregacionankir jilat kullakanakan yanaptʼap munataj amuyasiñajänwa” sasa. Kunjamas jikjjatastan uk maynir sañajj chʼamakïspawa, ukampis uk yatiyañäni ukhajja, jupajj suma amigosaruw tukuspa. Amigonakasajj yanaptʼaña, chʼamañchtʼañwa munapjjestu, ukampis kunjamsa yanaptʼapjjestaspa uk jupanakar yatiyañasawa.

12. ¿Kunjamsa predicacionajj suma amigonak jikjjatañatak yanaptʼistu?

12 Yaqha jilat kullakanakamp predicañajj suma amigonak jikjjatañatakiw yanaptʼistu. Parlaniwayktan uka Carol kullakajj akham siwa: “Kullakanakamp predicasa, Diosar kunayman toqet servisajj suma amiganakwa jikjjatta. Uka amiganak toqew Jehová Diosajj jakäwijan yanaptʼawayitu” sasa. Jehová Diosar jan jitheqtas serviri jilat kullakanakan amigopäñatak chʼamachasiñajj wali sumawa. Diosajja, jupanak toqew llakita uñjasktan, sapakjam jikjjatasktan ukhajj yanaptʼistu (Prov. 17:17).

JAN SAPAKJAM JIKJJATASIÑAPATAK MAYNINAKAR YANAPTʼAPJJAÑÄNI

13. ¿Kunsa taqenis lurañasa?

13 Taqeniw congregacionan sumankaña, munasiña utjañapatak yanaptʼañasa, ukhamatwa jan khitis sapakjam jikjjataskaniti (Juan 13:35). Kuntï siskañäni lurkañäni ukajj mayninakar wal chʼamañchtʼaspa. Mä kullakajj akham siwa: “Bibliat yatjjatkayäta ukhajja, congregacionaw familiajar tuküna. Jupanakatï jan yanaptʼapkitaspäna ukhajja, janiw Testigökiriskayätti” sasa. ¿Diosar sapak servipki ukanakan jan sapakjam amuyasipjjañapatakejj kunsa lursna?

14. ¿Kunjamsa congregacionar jichhak jutasipki ukanakan amigopäsna?

14 Jiwasaw maynin amigopäñatak chʼamachasiñasa. Congregacionar jichhak jutasipki ukanakar munasiñampiw katoqtʼañasa (Rom. 15:7). Ukampis janiw ukakïñapäkiti, jan ukasti tiempompejj amigosar tukuñapwa muntanjja. Ukatakejja, jichhak jutasipki ukanakarojj munasiñampiw uñjañasa, jupanakat llakisitaswa uñachtʼayañasaraki. Kuna jan walinakansa uñjasipjje uk amuyañatakiw chʼamachasiñasa. Ukampis janiw jakäwipar mitisiñasäkiti. Yaqhepanakatakejja, kunjamas jikjjatasipjje uk sañajj chʼamakiwa, ukhamajj yatiñpunsa munksna ukham janiw amuyayañasäkiti. Antisas, munasiñampi wali amuyumpiw jisktʼañasa, pacienciampiw istʼañasaraki. Sañäni, kunjamsa Jehová Diosar uñtʼawayapjje ukwa jisktʼsna.

15. Diosar serviñan suma saytʼatäpki uka jilat kullakanakajj ¿kunjamsa mayninakarojj yanaptʼapjjaspa?

15 Jilïr irpirinakasa, Diosar serviñan suma saytʼatäpki uka jilat kullakanakas mayninakat llakisipjje ukhajja, congregacionajj wali chʼamañchtʼataw jikjjatasi. Mamitapamp chika Diosar jiskʼatpach serviri Melissa kullakajj akham siwa: “Congregacionan kawkïr jilatanakatï nayatak awkjamäpkäna ukanakarojj walpun yuspärta, jupanakajj nayamp parltʼañatakejj tiempo apstʼasipjjänwa, nayatsa llakisipjjarakïnwa, maynimp parltʼañ munkta ukhajja, khitis utjapuniwa” sasa. Mauricio sat jilatat parltʼañäni, uka wayna jilatan yatichiripajj inactivo tukjjäna ukhajja, sapakjamaw jikjjatasïna. Jupajj akham siwa: “Jilïr irpirinakan nayat llakisitapaw wal yanaptʼitäna. Jupanakajj nayamp parltʼañatak tiempo apstʼasipjjapunïnwa, predikiris compañapjjarakitänwa, Bibliat sapak yatjjatasajj kuna suma yatichäwinaktï jikjjatapkäna ukanakwa cuenttʼapjjetäna, nayampis pelot anatapjjarakïnwa” sasa. Melissa kullakasa, Mauricio jilatas tiempompejja, precursoratwa Jehová Diosar sirvjjapjjäna.

¿Congregacionankir kawkïr jilat kullakanakas jiwasamp compañtʼatäñ munaspa, munasiñ uñachtʼayatäñsa munaspa? (Párrafos 16-19). *

16, 17. ¿Kunjamsa yaqhep jilat kullakanakar yanaptʼsna?

16 Yanaptʼañasawa (Gál. 6:10). Leo sat mä misionero jilatajj familiapat jayanwa Diosar serviski, jilatajj akham siwa: “Kunantï yanaptʼatäñ munktan ukajj jukʼakïkpasa, horasapar katoqtan ukhajj wal chʼamañchtʼistu. Mä urojja, autojampiw accidentasta, utajarojj wali sustjataw purta. Ukhaw mä chacha warmejj utapan mä kun manqtʼasiñatak invittʼitu, kunjjay wajjtʼapjjchitu uk janiw amtaskti, ukampis kunja munasiñampis istʼapjjetäna ukakwa amtasta, ukatsti sumakiw jikjjatasjjayäta” sasa.

17 Jachʼa tantachäwinakansa ukat yaqha ukham tantachäwinakansa, kuna discursonaktï istʼawayktan ukanak toqet jilat kullakanakamp parlakiptʼastan ukhajj wali kusisitätanwa. Parlaniwayktan uka Carol kullakajj uka toqet akham siwa: “Jachʼa tantachäwinakankañaw nayatakejj jukʼamp chʼamajja. ¿Kunatsa? Jilaparte jilat kullakanakajj familiapamp chikäpjjewa. Ukhaw jukʼamp sapakjam jikjjatasta” sasa. Kawkïr jilat kullakanakantï esposopasa jan ukajj esposapasa jiwjje jupanakatakejja, tantachäwinakar nayrïr kuti sapaki sarañajj wali chʼamawa. ¿Ukhaman uñjasiri jilat kullakanakar uñtʼtanti? ¿Mayan jachʼa tantachäwi utjkani ukhajj janit familiasamp chikäñapatak invitʼksna?

18. 2 Corintios 6:11-13 textorjamajja, ¿kunjamsa katoqtʼasirïtas uñachtʼaysna?

18 Mayninakampïñatakiw tiempo apstʼasiñasa. Kusistʼañatak tantachasktan ukhajja, kunayman jilat kullakanakaruw invittʼañasa, jukʼampis sapakjam jikjjatasipki uka jilat kullakanakaruw invittʼañasa. Jupanakatakejj ‘chuymas wali jachʼwa jistʼarañasa’ (2 Corintios 6:11-13 liytʼañataki). Párrafo 15 ukan Melissa sat kullakat parlaniwayktan, uka kullakajj akham siwa: “Yaqhep familianakajj utaparu jan ukajj jupanakamp chik viajiñatak invittʼapjjerïtu ukhajj wal kusisipjjerïta” sasa. ¿Congregacionan khitirus invittʼsna?

19. ¿Kuna horasanakansa yaqhep jilat kullakanakamp chikäñajj wali wakiskiri?

19 Yaqhep jilat kullakanakajja, maran yaqhep urunakajj jupamp chikäsna ukhajj wal kusisipjjaspa. Sañäni, kawkïr jilat kullakanakantï familiapajj jan Testigöki ukanakatakejja, familiapajj markan costumbrenakap amtapki ukhajj jupanakatak wali chʼamäspawa. Yaqhepanakajja, yaqhep urunakajj wali llakitaw jikjjatasipjjaspa. Sañäni, sapa maraw kuna urutï familiapajj jiwkäna uka urojj wali llakita jikjjatasipjjaspa, uka urunakan jupanakampïñatak tiempo apstʼastan ukhajja, jupanakat llakisitaswa uñachtʼaytanjja (Filip. 2:20).

20. Sapakjam jikjjatasktan ukhajja, ¿kunjamsa Mateo 12:48-50 textojj yanaptʼistaspa?

20 Jilat kullakanakajj kunaymaninakatwa awisajj sapakjam jikjjatasipjjaspa, ukampis akwa amtañasa: Jehová Diosajj kunjamas jikjjatastan ukjja sumwa yati. Ukatwa jilat kullakanak toqe yanaptʼistu (Mateo 12:48-50 liytʼañataki). Jiwasajja, jilat kullakanakar yanaptʼañatak chʼamachasisaw Jehová Diosar yuspäratas uñachtʼaysna. Awisajj kunjamsay jikjjataskchiñänejja, Jehová Diosajj janiw sapak jaytkistuti, Jupajj jiwasamp chikäskiwa.

CANCIÓN 46 Jehová Dios, wal yuspärapjjsma

^ Párrafo 5 ¿Awisajj sapakjamati jikjjatasta? Ukhamächi ukhajja, kunjamas jikjjatasta uk Jehová Diosajj yatiwa, yanaptʼañwa munaraktamjja. Kunas jan ukham jikjjatasiñatak yanaptʼiristam ukwa aka yatichäwin yatjjataskañäni. Ukatjja, congregacionan sapakjam jikjjatasipki uka jilat kullakanakarojj kunjamsa yanaptʼsna ukwa yatjjataskarakiñäni.

^ Párrafo 5 Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.

^ Párrafo 60 FOTOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä viudo jilataw Biblia grabata istʼaski, Bibliat apstʼat qellqatanak grabata istʼaskaraki.

^ Párrafo 62 FOTOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä jilataw jiskʼa phuchapampi congregacionankir mä jilïr jilatar munasiñap uñachtʼayaski.