Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

27 YATICHÄWI

¿Kunatsa Jehová Diosar ajjsartʼañajj wakisi?

¿Kunatsa Jehová Diosar ajjsartʼañajj wakisi?

“Jehová Diosamp sum apasiñajja, khitinakatï jupar ajjsarapki ukanakankiwa” (SAL. 25:14).

CANCIÓN 8 Jehová Diosaw imantasiñasajja

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? a

1, 2. Salmo 25:14 qellqatarjamajj ¿kunsa Jehová Diosamp suma amigöñatakejj lurañasa?

 ¿MÄ suma amigöñatakejj kunaw wakisi sasmasa? Suma amigonakajj purapat munasipjjañapawa yanaptʼasipjjañaparakiwa sasin inas sischisma. Janiw ukatak ajjsarañajj wakiskiti sasin inas amuyaraksta. Ukampis kawkïr textot apstʼatäkitï aka yatichäwejj ukarjamajja, Jehová Diosamp suma amigöñatakejj jupar ajjsartʼirïñaw wakisi (Salmo 25:14 liytʼäta).

2 Qhawqha tiemposay Jehová Diosar serviskstanjja, taqeniw jupar ajjsartʼaskakiñatakejj chʼamachasiñasa. Ukampis ¿Diosar ajjsartʼañajj kamsañsa muni? ¿Kunas jupar ajjsartʼañatakejj yanaptʼistani? Abdías mayordomotsa, Jehoiadá jachʼa jilïr sacerdotetsa, Jehoás reyitsa, ¿kunsa Diosar ajjsartʼañ toqet yateqsna?

¿JEHOVÁ DIOSAR AJJSARTʼAÑAJJ KAMSAÑSA MUNI?

3. ¿Kunjamsa ajjsarañajj yanaptʼistu?

3 Kunatï jan waltʼaykistaspa ukar ajjsarañajj walikïskiwa. Ukaw suma amtanakar puriñatakejj yanaptʼistaspa. Ukanakat mä qhawqha uñjañäni. Jalaqtañar ajjsarañajj mä barrancon thiyapar jan sinti jakʼachasiñatakiw yanaptʼistaspa. Mä jan walir puriñ ajjsarañajj jan walinakajj utjki ukanakat jitheqtañatakiw yanaptʼarakistaspa. Mä suma amigosar jan aptʼasiñatakejj janiw kunatï jupar usuchjkaspa ukanak lurkañäniti, ni parlkañänisa.

4. ¿Jehová Diosat kun amuyañassa Supayajj muni?

4 Jaqenakajj Jehová Diosar wal ajjsarapjjaspa ukwa Supayajj muni. Kuntï Elifazajj Job chachar siskäna uk creyiñaswa Supayajj munaraki: Diosajj vengasiri, colerasiri, janis kunapachas jiwasamp kusisitäkaspa ukhamwa Elifaz chachajj parläna (Job 4:18, 19). Ajjsarañat jan kuns lurjjsna, Jehová Diosarus jan sirvjjsna ukaw Supayan amtapajja. Uka trampapar jan jaltʼañatakejja, Jehová Diosar ajjsartʼañ yateqañasawa.

5. ¿Diosar ajjsartʼañajj kamsañsa muni?

5 Diosar ajjsartʼiri wal respetiri jaqejja, Diosarojj munasiwa, kunanakatï jupamp sum apasitap aptʼasiykaspa ukanak janirakiw lurkiti. ‘Diosar ajjsaririnakatjja’, Jesusaw wali yateqaskañajja (Heb. 5:7). Jupajj taqe chuymaw Diosar respetäna (Is. 11:2, 3). Awkiparojj taqe chuymaw munasïna, istʼañwa munarakïna (Juan 14:21, 31). Jiwasajj ukhamarakiw Jehová Diosarojj munasiri, yatiñani, cheqapar uñjiri, chʼamani Diosätapat chuymatpach respettanjja, jachʼañcharaktanjja. Kunjamsa jupajj wal munasistu, kunjamsa luratanakasajj jupar kusisiyaspa jan ukajj llakisiyaspa uks yatiraktanwa. Jupar jan istʼktan ukhajj llakisiwa, ukampis istʼktan ukhajj chuymapajj kusisirakiwa (Sal. 78:41; Prov. 27:11).

¿KUNAS DIOSAR AJJSARTʼAÑATAK YANAPTʼISTANI?

6. ¿Kun lurañas Jehová Diosar ajjsartʼañatakejj yanaptʼistaspa? (Salmo 34:11).

6 Jaqenakajj janiw Jehová Diosar ajjsartʼir chuyman nasktanti, ukhamajj Diosar ajjsartʼañ yateqañasawa (Salmo 34:11 liytʼäta). Mä toqetjja, Diosar ajjsartʼañatakejj luratanakapatwa amuykiptʼañasa. Jiwasatï “kunatï luratäki” ukan Jehová Diosan yatiñapata, chʼamapata, qhawqsa munasistu ukat amuykiptʼañäni ukhajja, jukʼampiw jupar respetañäni, jukʼampiw munasirakiñäni (Rom. 1:20). Adrienne kullakajj akham siwa: “Jehová Diosan luratanakap uñjasajja, jupajj wali yatiñanïtapwa amuyta, ukaw jupar wali respetomp uñjañatakejj yanaptʼitu, kunatï nayatak jukʼamp walïki uk jupaw yati sasin confiyañatakiw yanaptʼarakitu” sasa. Diosan luratanakapat amuykiptʼasajj aka amtaruw jupajj purïna: “Niyakejjay Jehová Diosajj jakañ vida churchitojja, kunanakatï jupat jitheqtaykitaspa ukanak janipuniw lurañ munkti” sasa. Jehová Diosan luratanakapat lupʼiñatakejja, ¿jumajj aka semanajj tiempo apstʼasirakismati? Ukaw Jehová Diosar jukʼamp respetañatakisa, jukʼamp munasiñatakis yanaptʼätam (Sal. 111:2, 3).

7. ¿Kunjamsa oracionajj Jehová Diosar ajjsartʼañatak yanaptʼistu?

7 Maysa toqetjja, Jehová Diosar ajjsartʼañatakejj jupar sapa kuti orasiñaw yanaptʼarakistaspa. Diosar sapa kuti jukʼamp orasiñäni ukhajja, jukʼampiw jupar uñtʼarakiñäni. Mä yantʼa aguantañatak chʼam churita sasin sapa kuti mayisktan ukhajja, wali chʼamanïtapwa amuytanjja. Jiwas layku yoqapar churatapat yuspärtan ukhajja, qhawqsa munasistu ukwa amttanjja. Mä jan waltʼäwir saykatañatak yanaptʼita sasin ruwtʼastan ukhajja, jupan yatiñanïtapat janiw armasktanti. Ukham orasiñajj Diosar jukʼamp respetañatakiw yanaptʼistu, kunanakatï jupamp sum apasitas aptʼasiykistaspa ukanak jan lurañasatakiw yanaptʼarakistu.

8. ¿Kunsa Jehová Diosar ajjsartʼaskakiñatakejj lurañasa?

8 Jehová Diosar ajjsartʼaskakiñatakejj ¿kuna amtampis Biblia liyiñasa? Biblianjja, yateqaskaña ukhamarak jan yateqaskañ chacha warminakatwa parli. Kunsa jupanakat yateqsna uka amtampiw Biblia liyiñasa. Diosat jan jitheqtiri pä serviripat nayraqat parltʼañäni: jupanakat maynïrejj Abdías satänwa, jupajj Acab reyin utapat encargatänwa, maynisti Jehoiadá jachʼa jilïr sacerdotënwa. Ukatjja Judá markankir Jehoás reyitwa yatjjataskarakiñäni, jupajj sum sirvkasaw Jehová Diosat jitheqtäna.

ABDÍAS CHACHJAM JAN AJJSARTʼIRÏPJJAÑÄNI

9. ¿Kunjamsa Jehová Diosar ajjsartʼañajj Abdías chachar yanaptʼäna? (1 Reyes 18:3, 12).

9 Bibliajj nayrïr kuti Abdías b chachat parlasajj akham siwa: “Abdías chachajj Jehová Diosarojj wal ajjsaräna” sasa (1 Reyes 18:3, 12 liytʼäta). ¿Kunjamsa Diosar ajjsartʼañajj yanaptʼäna? Mä toqetjja, honrado confiykaña jaqëñatakiw yanaptʼäna. Ukhamätapatjja, reyejj palaciopat encargasiñapatakiw uttʼayäna (Nehemías 7:2 liytʼarakïta). Maysa toqetjja, jan ajjsarirïñatakiw yanaptʼäna. ¿Kunatsa jan ajjsarirïñapäna? Kuna laykutejj jan walinak lurir Acab reyejj apnaqkäna uka tiemponwa jupajj jakäna. Acab reyejj “jupat nayra reyïpkäna taqe ukanakat sipans jukʼamp jan walïnwa” (1 Rey. 16:30). Ukhamarus Acab reyejj Baal diosar adorir Jezabel warmimp casaratänwa. Uka warmejj taqe chuymaw Jehová Diosar uñisïna, Israel markan Jehová Diosaruk adoraskäna uk qʼal chhaqtayañ munäna, mä arunjja alay toqenkir reino chhaqtayañ munäna. Cheqpach Diosan profetanakapat waljaniruw jiwarayarakïna (1 Rey. 18:4). ¡Abdías chachajj ukham jan wali tiemponwa Diosar adoräna!

10. ¿Kunjamsa Abdiasajj jan ajjsarirïtap uñachtʼayäna?

10 ¿Kunjamsa Abdiasajj jan ajjsarirïtap uñachtʼayäna? Jezabel warmejj Jehová Diosan profetanakapar jiwarayañatak arknaqañ qalltkäna ukhajja, jupajj uka profetanakat patakaniruw qollu pʼiyanakar imantäna, “50 profetanakarojj mä qollu pʼiyaru, 50 profetanakarusti yaqha qollu pʼiyaruraki”, jupaw ‘tʼantʼsa umsa jupanakar churarakïna’ (1 Rey. 18:13, 14). Jezabelatï uk luratap yatispäna ukhajja, jan ajjsarir uka Abdías chachajj jiwayatäspänwa. Kunjamtï jiwasajj jan jiwañ munksnajja, ukhamarakiw jupajj jan jiwañ munkänti. Ukampis pachpa jakañ vidapar munasiñat sipansa, Jehová Diosampiru servirinakapampiruw jukʼamp munasïna.

Mä jilatajja, jan kun ajjsarasaw kawkjantï tantachasiñas predicañas jarkʼatäki ukan jakasir Testigonakar Bibliat apstʼat qellqatanak churaski. (Párrafo 11). c

11. ¿Kunjamsa Jehová Diosan walja servirinakapajj Abdías chachat yateqasipjje? (Foto uñjjattʼarakïta).

11 Jichhürunakanjja, Jehová Diosan servirinakapat waljanejj kawkjantï tantachasiñas predicañas jarkʼatäki uka lugaranakanwa jakapjje. Jupanakajj autoridadanakar respetapjjewa, ukampis uka munat jilat kullakanakasajj Abdiasjamarakiw Jehová Dios saparuk adorapjje (Mat. 22:21). Jaqenakar istʼañat sipansa Diosar istʼasaw jupar ajjsartʼapjjatap uñachtʼayapjje (Hech. 5:29). Ukatwa suma yatiyäwinak predicasipkaki, jamasatwa tantachasipjjaraki (Mat. 10:16, 28). Jilat kullakanakapajj Jehová Diosan yatichäwinakap katoqapjjañapatakiw encargasipjjaraki. África toqen jakasir Henri jilatat parltʼañäni, ukanjja tantachasiñas predicañas jarkʼatänwa. Uka tiemponjja Henri jilataw jilat kullakanakatakejj Bibliat apstʼat qellqatanak apirïna. Jupajj akham siwa: “Nayajj wali ajjsarirïtwa, Jehová Diosar wal respetañaw jan ajjsartʼirïñatak yanaptʼawayitu” sasa. Diosar ajjsartʼañ yateqäta ukhajja, Henri jilatjamarakiw jan ajjsaras kuns luräta.

JEHOIADÁ SACERDOTJAMARAKIW JEHOVÁ DIOSAT JAN JITHEQTIRÏÑASA

12. ¿Kunjamsa Jehoiadá sacerdotempi esposapampejj Diosat jan jitheqtirïpjjatap uñachtʼayapjjäna?

12 Jehoiadá jachʼa jilïr sacerdotejj Jehová Diosaruw ajjsartʼirïna, ukaw Jehová Diosat jan jitheqtañatakisa, jupa saparuk adorasiñapatak mayninakar chʼamañchañatakis yanaptʼäna. Kunapachatï Jezabel warmin Atalía phuchapajj leyinak pʼakintasin Judá markan reinapat uttʼaskäna ukhajja, Jehoiadá sacerdotejj Jehová Diosar wal ajjsartʼirïtapwa uñachtʼayäna. Atalía warmejj jaqenakar wal ajjsarayäna. Jupajj wali qhorünwa, reinat uttʼasiñatakejj reyit jutir taqe wawanakaruw jiwarayañ munäna. ¡Pachpa allchhinakaparuw jiwarayañ munäna! (2 Crón. 22:10, 11). Ukampis Jehoiadá sacerdoten Jehosabeat esposapaw reyit jutir wawanakat maynir imantäna, uka wawajj Jehoás satänwa. Jehoiadá sacerdotempi esposapampejj uka wawar imantapjjänwa, sum uñjapjjarakïna. Ukhamatwa Davidan familiapat jutir reyinakarojj jarkʼaqapjjäna. Jehoiadá sacerdotejj Jehová Diosat janiw jitheqtkänti, janirakiw Atalía warmir ajjsarañat jan kuns lurkänti (Prov. 29:25).

13. ¿Kunjamsa Jehoiadá sacerdotejj Jehová Diosat jan jitheqtirïtap mayamp uñachtʼayäna?

13 Jehoás wawajj paqallqo maranïkäna ukhajja, Jehoiadá sacerdotejj mayampiw Jehová Diosat jan jitheqtirïtap uñachtʼayäna. Kuntï amtkäna ukatejj sum mistuspänjja, Jehoás wawaw Davidat jutir wawjamajj reyit uttʼayatäñapäna. Ukampis kuntï amtkäna ukatejj jan sum mistkaspänjja, Jehoiadá sacerdotejj jiwayataw uñjasispäna. Jehová Diosan yanaptʼapampejj kuntï Jehoiadá sacerdotejj amtkäna ukajj sumaruw mistüna. Familia pʼeqtʼirinakana levitanakan yanaptʼapampejja, Jehoiadá sacerdotejj Jehoás wawaruw reyit uttʼayäna, Atalía warmir jiwayapjjañapatakiw ordenarakïna (2 Crón. 23:1-5, 11, 12, 15; 24:1). “Ukatjja Jehoiadá sacerdotejj Jehová Diosampi, reyimpi ukhamarak markampejj mä pacto luräna, ukhamat jupanakajj Jehová Diosan markapäsipkakiñapataki” (2 Rey. 11:17). Ukatsti “Jehová Diosan utapan utjkäna uka punkunakarojj porteronak uttʼayäna, ukhamat jan qʼomäki ukajj jan ukar mantañapataki” (2 Crón. 23:19).

14. ¿Jehová Diosar jachʼañchatapat Jehoiadá sacerdotejj kunjam jachʼañchatänsa?

14 Nayratpachaw Jehová Diosajj akham säna: “Nayar jachʼañchirinakarojj jachʼañchäwa” sasa. Jehoiadá sacerdoterojj ukhamwa Diosajj jachʼañchäna (1 Sam. 2:30). Kuna suma luräwinaktï uka jachʼa jilïr sacerdotejj lurkäna ukanakjja, Aruparuw qellqayäna, ukhamat jiwasan yateqasipjjañasataki (Rom. 15:4). Jehoiadá sacerdotejj jiwjjäna ukhajja, jupajj jachʼañchatänwa, “reyinakamp chikaw Davidan Markapa sat markan imtʼjjapjjäna, cheqpach Diosatakis utapatakis Israel markan sumanak luratap layku” (2 Crón. 24:15, 16).

Jiwasatï Jehoiadá jachʼa jilïr sacerdotjam Jehová Diosar ajjsartʼañäni ukhajja, janiw jilat kullakanakasar jaytanukkañäniti, yanaptʼarakiñäniwa. (Párrafo 15). d

15. ¿Kunsa Jehoiadá sacerdotet yateqsna? (Fotonak uñjjattʼarakïta).

15 Kunatï Jehoiadá sacerdotet Biblian qellqatäki ukajja, taqeniruw Jehová Diosar jukʼamp ajjsartʼañatak yanaptʼistu. Ancianonakajja, Diosan ovejanakapar yanaptʼañatakisa jarkʼaqañatakis Jehoiadá sacerdotetwa yateqasipjjaspa (Hech. 20:28). ¿Kunsa jilïr jilat kullakanakajj yateqasipjjarakispa? Jupanakatï Jehová Diosar ajjsartʼapjjani, jan jitheqtapkarakini ukhajja, Diosajj munañap phoqañatakiw jupanakar yanaptʼani, janiw yaqhachkaniti. Wayn tawaqonakajja, kunjamsa Jehová Diosajj Jehoiadá sacerdoterojj uñjäna ukwa yateqapjjarakispa, ukhamat jilïr jilat kullakanakar respetomp uñjañataki, jukʼampis walja maranak Jehová Diosar jan jitheqtas servisipki ukanakar respetomp uñjañataki (Prov. 16:31). Taqeniw familia pʼeqtʼirinakatsa levitanakatsa ak yateqaraksna: Diosan markapan irpapki ukanakarojj taqe chuymaw apoyañasa, istʼañasarakiwa (Heb. 13:17).

JANIPUN JEHOÁS REYJAMÄÑÄNITI

16. ¿Kunjamsa Jehoás reyejj mayninakamp apayasirïtap uñachtʼayäna?

16 Jehoás reyejj waynäkäna ukhajja, Jehoiadá sacerdoten yanaptʼapampejj Jehová Diosar kusisiyañatakiw chʼamachasïna (2 Rey. 12:2). Ukampis Jehoiadá sacerdotejj jiwjjäna uka qhepatjja, Jehoás reyejj apóstata principenakaruw istʼjjäna. Ukatwa jupasa markankirinakas ‘sagrado postenakampiru idolonakampir servipjjäna’ (2 Crón. 24:4, 17, 18). Ukham lurapjjatapajj Jehová Diosan chuymap ustʼaykchïnsa, “jupan ukar kuttʼayaniñatakejj Jehová Diosajj profetanakwa jupanakan ukar khitaskakïna”. Ukampis “janiw jupanakajj istʼañ munapkänti”. Janiw Jehoiadá sacerdoten Zacarías yoqaparus istʼapkänti, jupajj profetata sacerdotetwa serviskäna, Jehoás reyin primoparakïnwa. Janiw ukakïkänti, Zacariasan familiapajj jupan jakañ vidap salvapkchïnsa, Jehoás reyejj Zacariasar jiwayapjjañapatakiw mayïna. ¡Jehoás reyejj janiw yuspärasirëjjänti! (2 Crón. 22:11; 24:19-22).

17. ¿Kuna jan walinsa Jehoás reyejj uñjasïna?

17 Jehoás reyejj Jehová Diosar jan ajjsartʼirëjjatapatjja, sinti jan walinwa uñjasïna. Jehová Diosajj akham sänwa: “Nayar jiskʼachirinakarusti jiskʼacharakïwa” sasa (1 Sam. 2:30). Tiempompejja, “sirionakan ejercitopajj” jukʼa jaqenikïkchïnsa, Jehoás reyin ‘wali jachʼa ejercitoparuw’ atipjäna, Jehoás reyis ‘wali usuchjatarakïnwa’. Sirionakajj sarjjapjjäna ukhajja, Jehoás reyirojj pachpa servirinakapaw Zacariasar jiwayatapat jiwayapjjäna. Wali qhoru jan ukajj wali phiru reyïtapatjja, “janiw reyinakan sepulturapar imtʼapkänti” (2 Crón. 24:23-25; español arut Biblia de estudio ukanwa “hijo de Baraquías” siski uk liytʼäta, ukajj Mateo 23:35 texton notapankiwa).

18. Jeremías 17:7, 8 textorjamajj ¿kunsa jan Jehoás reyjamäñatakejj lurañasa?

18 ¿Kunsa Jehoás reyin sarnaqäwipajj yatichistu? Jupajj jan manqhakam saphintiri qoqar uñtasitänwa, Jehoiadá jachʼa jilïr sacerdoten yanaptʼapampikiw suma saytʼatäskäna. Jehoiadá sacerdotejj jiwjjäna ukhajja, apostatanakaw uñstjjäna, Jehoás reyejj qʼal aynachtʼjjarakïna. Kunatï Jehoás reyirojj paskäna ukat akwa yateqsna: janiw jilat kullakanakasana familiaranakasan Jehová Diosar ajjsartʼapjjatap laykukisa ni jiwasar yanaptʼapjjatap laykukis Jehová Diosar ajjsartʼañasäkiti. Jehová Diosamp jukʼamp sum apasiskakiñatakejja, Bibliat yatjjatañasawa, Biblia liyktan ukat lupʼiñasawa, sapa kutiw orasiñasaraki, ukaw Jehová Diosar jukʼamp munasiñatakisa respetomp uñjañatakis yanaptʼistani (Jeremías 17:7, 8 liytʼäta; Col. 2:6, 7).

19. ¿Kun lurañassa Jehová Diosajj muni?

19 Jehová Diosajj janiw kunanaktï jan lurirjamäktan ukanak lurañas maykistuti. Kuntï Jehová Diosajj lurañas munki ukajja, Eclesiastés 12:13 textonwa qhanañchasi, ukan akham siwa: “Cheqpach Diosar ajjsaram, mandamientonakapsa phoqarakim, kuna laykutejj taqe ukanakwa jaqejj lurañapa” sasa. Jehová Diosar ajjsartʼañäni ukhajja, kuna jan walinakarus saykatañäniwa, Abdías chachjama Jehoiadá sacerdotjamarakiw Jehová Diosat jan jitheqtkañäniti. Jehová Diosamp sum apasitas janirakiw kunas jan waltʼaykaniti.

CANCIÓN 3 Jehová, jumaruw confiyasipjjsma

a Bibliarjamajja, ajjsaraña arojj walja toqenakat parlañatakiw apnaqasispa. Awisajj wal ajjsarañata, respetompi uñjañata jan ukajj wali valoranit uñjañat parlañatakiw apnaqasispa. Aka yatichäwinjja, kuna kasta ajjsarañas alajjpachankir Awkisat jan jitheqtasa, jan kun ajjsaras jupar serviñatak yanaptʼistaspa ukwa yatjjataskañäni.

b Aka yatichäwinjja, janiw profetat sirvkäna uka Abdías chachat parlktanti, uka profetajj walja patak maranak qhepatwa jakäna, juparakiw sutip apki uka libro qellqäna.

c FOTOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Uka fotonjja, kawkjantï tantachasiñas predicañas jarkʼatäki ukanwa mä jilatajj yaqha Testigonakar Bibliat apstʼat qellqatanak churaski.

d FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä tawaq kullakajja, mä jilïr kullakar uñjasaw teléfono toqe predicañ yateqaski. Mä jilïr jilatajja, jan ajjsartʼasaw carritomp predicaski. Experiencian mä jilatajja, Salón del Reino ukanwa mantenimiento lurañ yaqhanakar yatichaski.