Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

10 YATICHÄWI

¿Kunatsa bautisasiñamajj wakisi?

¿Kunatsa bautisasiñamajj wakisi?

“Sapa maynis [...] bautisasipjjam” (HECH. 2:38).

CANCIÓN 34 Jumat jan jitheqtasaw sarnaqä

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? a

1, 2. 1) Maynejj bautisasjje ukhajj ¿kunas sapa kutejj uñjasi? 2) ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

 ¿BAUTISASIPKANI ukanakar mä asamblean uñjirïtati? Bautisasirinakatak arstʼki uka jilatajj pä jisktʼanak lurki ukhajja, jan payachasis ukar jaysapjjatapaw istʼasi. Familiaranakapas amigonakapas wali kusisitäpjjewa. Bautisasirinakajj umat mistjjapjje ukhajja, jupanakan wali kusisitäpjjatapaw uñjasi, ukan tantachasirinakajj wali kusisitaw tʼajjllirtʼapjjaraki. Sapa semanajj waranqa waranqaninakaw bautisasipjje. Ukhamatwa jakäwip Diosar katuyasisajj Jehová Diosan Testigopäjjapjje.

2 Jumatï bautisasiñ amtaskstajja, ‘Jehová Diosar thaqaskatamwa’ uñachtʼaytajja, ukaw aka chʼamaka mundon qhantañamatak yanaptʼtamjja (Sal. 14:1, 2). Jumajj waynäskstasa, tawaqöskstasa jan ukajj jilïrëjjstasa, aka yatichäwejj jumanakatakiwa. Jehová Diosar serviñatakejj walja razonanakaw utji, ukampis aka yatichäwinjja ukanakat kimsa yatjjataskañäni. ¿Jehová Diosan Testigonakaparojj kunjamsa yanaptʼarakistani? Aka yatichäwejj Diosasar wiñayatak serviñ jukʼamp munañasatakiw yanaptʼistani.

KUNATÏ CHEQÄKI KUNATÏ CHEQAPÄKI UKAR MUNASIÑA

Supayajj walja waranqa maranakaw Jehová Diosan qʼoma sutip qʼañuchaski. (Párrafos 3, 4).

3. ¿Kunatsa Jehová Diosan servirinakapajj kunatï cheqäki kunatï cheqapäki ukanakar munastanjja? (Salmo 119:128, 163).

3 Jehová Diosajj akham sasaw servirinakapar mä mandato churäna: “Kunatï cheqäki ukarusa [...] munasipjjam” sasa (Zac. 8:19). Cheqapar lurañajj kunja wakiskirisa ukwa Jesusajj qhanstayarakïna (Mat. 5:6). Ukarjamajja, kunatï Diosatakejj cheqapäki, walïki, qʼomäki uk lurañatakiw taqe chuyma chʼamachasiñasa. ¿Jumajj kunatï cheqäki kunatï cheqapäki ukarojj munastati? Ukanakarojj munaspachätawa. Ukatwa kʼarisiñanaksa, kunatï falsöki taqe ukanaksa, jan walinaksa uñistajja (Salmo 119:128, 163 liytʼäta). Kʼarisipki ukanakajja, aka mundo apnaqeri Supayatwa yateqasipjje (Juan 8:44; 12:31). Supayajj Jehová Diosan qʼoma sutip qʼañuchañwa muni. Supayajj Edén jardinan kutkataskäna ukhatpachwa Diosasat kʼarinak parli, Jehová Diosajj jupatakik taqe kuns muniri, kʼarisiri, kunatï sumäki ukanak jaqenakat jarkʼiri apnaqerïkaspas ukhamwa ukan amuyayäna (Gén. 3:1, 4, 5). Jehová Diosat kʼarinak parlasinjja, Supayajj jaqenakan chuymaparusa amuyuparusa, mä venenor uñtatwa uchanti, ukatwa walja jaqenakajj Jehová Diosat jan walinak amuyapjje. Jaqenakajj kunatï cheqäki ukar jan munasipki ukhajja, Supayajj kunatï jan cheqapäki, jan walïkaraki ukanak lurañatakiw jupanakar chʼamañchi (Rom. 1:25-31).

4. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj ‘cheq parlir Diosätap’ uñachtʼayi? (Dibujo uñjjattʼarakïta).

4 Jehová Diosajj ‘cheq parlir Diosawa’, jupar munasipki uka jaqenakarojj cheqa yatichäwinak jilarkir churaraki (Sal. 31:5). Ukhamatwa nayranakap jistʼari, janirakiw Supayan kʼarinakaparus creyjjapjjeti. Ukhamarus Jehová Diosajj cheq parlapjjañapataki, cheqaparjam lurapjjañapatakiw servirinakapar yatichi, ukaw respetomp uñjatäpjjañapatakisa chuymapan sumak jikjjatasipjjañapatakis yanaptʼi (Prov. 13:5, 6). ¿Bibliat yateqkta ukat aksarojj jumajj uk uñjawaytati? Taqe jaqenakarusa juma pachparus yanaptʼirïtapwa uñjawaytajja (Sal. 77:13). Ukatwa Jehová Diosan cheqap leyinakaparjam sarnaqaskakiñ muntajja (Mat. 6:33). Kunatï cheqäki uksa arjjatañwa muntajja, taqe kuntï Supayajj Diosat siski ukajj kʼarïtapwa uñachtʼayañ munaraktajja. ¿Kunjamsa uk lurasma?

5. ¿Kunsa jumajj kunatï cheqäki kunatï cheqapäki uk arjjatañatak lurasma?

5 Kuntï jakäwimamp lurkäta ukampejja, Supayan kʼarinakap apanukusin kunatï cheqäki uk arjjatatamwa uñachtʼayäta, Jehová Diosamp apnaqatäñ munatama, leyinakapar istʼañ munatamwa uñachtʼayarakïta. ¿Kunjamsa ukanak lurañ munatam uñachtʼayasma? Mä oracionan wiñayatakiw servïma sasaw Jehová Diosar arsuñama. Jehová Diosar jakäwim katuyasitam uñachtʼayañatakejja, taqenin uñjkataw bautisasiñama. Ukhamajj kunatï cheqäki kunatï cheqapäki ukar munasitamaw bautisasiñatak wal chʼamañchtʼätam.

JESUCRISTOR MUNASIÑA

6. Salmo 45:4 qellqatarjamajj ¿kuna razonanakatsa Jesucristor munastanjja?

6 ¿Kunatsa jumajj Jesucristor munasta? Jesucristor munasiñatak mä qhawqha razonanakajja, Salmo 45:4 (liytʼäta) textonkiwa. Jesusajj humilde chuymanïñaru, kunatï cheqäki, kunatï cheqapäki ukwa arjjati, uk utjañapatakiw chʼamañcharaki. Ukhamajj jumatï kunatï cheqäki kunatï cheqapäki ukar munasstajja, Jesusarojj munasiraktawa. Kunjamsa Jesusajj kunatï cheqäki kunatï cheqapäki uk jan ajjsartʼasin arjjatäna uk amuytʼam (Juan 18:37). Ukampis ¿kunjamsa taqenin humilde chuymanïpjjañapatak chʼamañchi?

7. ¿Jesusan humilde chuymanïtapat kunas jumar wal gusttam?

7 Jesusajj arsutapampi luratanakapampiw humilde chuymanïñ utjañapatak chʼamañchi. Ak amuytʼañäni, Jesusajj Awkiparupuniw jachʼañchirïna, janipuniw mayninakamp jachʼañchatäñ thaqerïkänti (Mar. 10:17, 18; Juan 5:19). ¿Jesusan humilde chuymanïtapat kunsa amuyta? ¿Janit ukajj Diosan Yoqapar munasiñatakisa, kayup arkañatakis chʼamañchktamjja? Cheqas uk lurañatakiw chʼamañchpachätamjja. ¿Kunatsa jupajj humilde chuymani? Kuna laykutejj Jehová Diosaw humilde chuymanejja, Awkipajj kunjam chuymanisa uk wali valoranitwa Jesusajj uñji, jupatwa yateqasiraki (Sal. 18:35; Heb. 1:3). Ukaw Jesusar jakʼachasiñatak yanaptʼistu.

8. ¿Kunatsa Jesusajj jiwasan Reyisätap yatisajj wal kusistanjja?

8 Jesusajj jiwasan Reyisätap yatisajj wal kusistanjja, jupaw apnaqerisäñatak suma wakichtʼatajja. Jehová Dios pachpaw juparojj wakichtʼi, Reyitsa uttʼayaraki (Is. 50:4, 5). Ukhamarus amtapuniñäni, Jesusajj jan kun katoqañ suyasaw munasiñ uñachtʼayawayi (Juan 13:1). Niyakejjay Jesusajj jiwasan Reyisächejja, jupar munasiñasajj wakisipuniwa. Taqe chuyma jupar munasipki, mä arun amigopäpki ukanakajja, mandamientonakap phoqasaw jupar munasipjjatap uñachtʼayapjje, ukwa Jesusajj qhanañchäna (Juan 14:15; 15:14, 15). Jehová Diosan Yoqapan amigopäñajj ¡mä jachʼa bendicionapuniwa!

9. ¿Kunansa Jesusan bautisasitapampi cristianonakan bautisasitapampejj igualtʼi?

9 Mä toqetjja, Jesusan mandamientonakaparjamajj arkirinakapajj bautisasipjjañapawa (Mat. 28:19, 20). Jesús pachpaw uk luräna. Jesusan bautisasitapampi discipulonakapan bautisasipjjatapampejj janiw taqpachapunejj igualäkiti, ukampis yaqhep cheqanakajj igualtʼiwa (“ ¿Kunansa Jesusan bautisasitapampi arkirinakapan bautisasitapampejj jan igualäki?” sat recuadro liytʼäta). Ak amuytʼañäni, Jesusajj bautisaskäna ukhajja, Awkipan ukaruw uñstäna, ukhamat jupan munañap lurañataki (Heb. 10:7). Discipulonakapampejj niya ukhamarakiwa. Bautisasipki ukhajja, taqenin uñjkataw Jehová Diosar jakäwip katuyasipjjatap uñachtʼayapjje, ukat uksarojj munañanakap lurañat sipans Diosan munañap lurañajj kunja wakiskirisa uksa uñachtʼayapjjaraki. Ukhamatwa Yatichiripat yateqasipjjatap uñachtʼayapjje.

10. ¿Kuna razonanakatsa Jesusar munasta, uka munasiñajj kun lurañatakis chʼamañchtamjja?

10 Jesusajj Jehová Diosan sapa Yoqapätapsa, jiwasar apnaqañapatak Diosan uttʼayat Reyïtapsa yatjjtawa. Jesusan humilde chuymanïtapsa Awkipjamäñatak yateqasitapsa yatiraktawa. Kunjamsa awtjatanakar manqʼayäna, llakitanakarus chuymachäna, usutanakarus qolläna ukanak yatjjaraktawa (Mat. 14:14-21). Juma pachpaw kunjamsa Diosan markap jichhürunakan pʼeqtʼaski uk uñjtajja (Mat. 23:10). Diosan Reinopan Reyipjamajj wali musparkañanak jiwasatak jutïrin lurkani uksa yatjjaraktawa. Ukhamajj ¿kunjamsa jupar munasitam uñachtʼayasma? Jupjam lurasaw uñachtʼayasma (Juan 14:21). Qalltañatakejja Jehová Diosaruw jakäwim katuyasiñama, bautisasiñamarakiwa.

JEHOVÁ DIOSAR MUNASIÑA

11. ¿Kuna importante razonatsa maynejj bautisasiñapa, ukat kunatsa?

11 ¿Kuna importante razonatsa bautisastanjja? Jesusaw Diosan wali importante mandamientopat parlasajj uk qhanañchäna. Jupajj akham sänwa: “Jehová Diosamarojj taqe chuymamampi, taqe almamampi, taqe amuyumampi, taqe chʼamamampi munasiñamawa” sasa (Mar. 12:30). ¿Jehová Diosarojj qhawqsa munasta ukti uka arunakajj uñachtʼayi?

Taqe kunanakatï kusisitäñamatak yanaptʼktam ukanakasa jutïrin katoqkäta ukanakasa, Jehová Diosan regalopawa. (Párrafos 12, 13).

12. ¿Kunatsa jumajj Jehová Diosar munasta? (Dibujompi fotonakampi uñjjattʼarakïta).

12 Walja razonanakatwa Jehová Diosar munastanjja. Sañäni: yateqkta ukarjamajja, jupajj ‘jakañ vida chuririwa’, “taqe suma regalonakasa perfectöki taqe uka regalonakasa” jupatwa juti (Sal. 36:9; Sant. 1:17). Taqe kunanakatï kusisitäñatak yanaptʼktam ukanakajja, jiwasar munasiri wajjtʼasiri Jehová Diosatwa jutaraki.

13. Jesusajj juchampit jiwañampit kutsuykistu ukajj ¿kunatsa mä suma regalojja?

13 Juchampit jiwañampit kutsuykistu ukajj Jehová Diosan mä suma regalopawa. ¿Kunatsa ukham sissna? Jehová Diosampi Yoqapampejj qhawqsa munasipjje uk amuytʼañäni. Jesusajj akham sänwa: “Awkejj nayar munasituwa”, nayajj ‘Awkir munasiraktwa’ sasa (Juan 10:17; 14:31). Walja millón millón maranakanjja, Jehová Diosampi Jesusampejj jukʼampiw wali sum apasipjjäna (Prov. 8:22, 23, 30). Kunapachatï Yoqapajj tʼaqeskäna jiwkäna ukhajj ¿kunjamsa Jehová Diosajj wal llakispachäna uk amuyasmati? Ukampis Jehová Diosajj taqe jaqenakar wal munasi, jumarus munasiraktamwa, ukatwa munat yoqaparojj mä sacrificiot loqtäna, ukhamat jumasa yaqha jaqenakas wiñayatak jakapjjañapataki (Juan 3:16; Gál. 2:20). Ukatwa Diosarojj wal munastanjja.

14. ¿Kun lurañ amtatamas jukʼamp sumajja?

14 Jehová Diosat jukʼamp yateqasajj jukʼampiw jupar munasiraktajja. Jehová Diosampejj jichhasa wiñayatakisa jukʼamp sum apasiñ munpachätajja, ukajj phoqasirakiniwa. Arsutanakamampis luratanakamampis jupan chuymap kusisiyasmawa. Cheqas uk lurañamatakejj Jehová Diosajj munasiñampiw chʼamañchtamjja (Prov. 23:15, 16). Kuntï jakäwimamp lurkäta ukampiw cheqpachapun Jehová Diosar munasitam uñachtʼayäta (1 Juan 5:3). Jehová Diosar kusisiykir jakañ amtatamaw taqe kunat sipans jukʼamp sumajja.

15. ¿Kun lurasas Jehová Diosar munasitam uñachtʼayasma?

15 ¿Kunjamsa Jehová Diosar munasitam uñachtʼayasma? Nayraqatjja, mä oracionanwa cheqpach Diosarojj jakäwim katuyasiñama (Sal. 40:8). Ukatsti, Diosar jakäwim katuyasitam yatipjjañapatakejj bautisasiñamawa. Kunjamtï qalltan siskayätanjja, bautisaskäta ukhajj wali kusiskañäniwa, vidamans wali importanterakïniwa. Ukürut uksarojj janiw jumatak jakjjätati, jan ukasti Jehová Diosatakiw jakjjäta (Rom. 14:8; 1 Ped. 4:1, 2). Uk lurañajj inas jumatak chʼamächi, cheqansa chʼamäskapuniwa, ukampis sum jakasiñamatakiw yanaptʼtamjja. Kunatsa ukham sistan uk jichhajj uñjañäni.

16. Salmo 41:12 qellqatarjamajja, ¿Jehová Diosar jakäwipamp servirinakajj kunsa katoqapjjani?

16 Jehová Diosjam wajjtʼasirejj janiw utjkiti. Jumajj qhawqjjay juparojj churchïta, jupajj sapa kutiw jukʼamp kuttʼayätam (Mar. 10:29, 30). Aka mundojj niya tukusiñampïski ukanjja, jupajj sum jakasiñamataki, bendisitäñamataki, kusisit jakasiñamatakiw yanaptʼätam. Ukajj qalltakïskiwa. Bautisasiñatak qalltkta uka thakejj janiw tukusiñapäkiti, wiñayatakiw munat Awkimarojj servisma. Jumampi Jehová Diosampi munasipkta ukajj jiltaskakiniwa, jumajj Jehová Diosjamarakiw wiñayatak jakasïta (Salmo 41:12 liytʼäta).

17. ¿Kunatï Jehová Diosan jan utjki jumajj regalkarakisma ukajj kunasa?

17 Jakäwim Diosar katuyasisasa bautisasisasa, alajjpachankir Awkimarojj wali valorani mä regalo churasktajja, ukajj mä privilegiorakiwa. Kuna sumanakatï utjktam ukanaksa, kusisitäpkta uka horasanaksa Jehová Diosaw churtamjja. Jumasti alajjpachampi oraqempi Luririn kunatï jan utjki ukwa churarakisma, ukajj jupar jan jitheqtas taqe chuym serviñawa (Job 1:8; 41:11; Prov. 27:11). Cheqas uk lurasin sum jakañajj janiw utjkaspati. Ukhamajj Jehová Diosar munasitamatwa bautisasiñama, ukaw jukʼamp importantejja.

¿BAUTISASIÑATAK WAKICHTʼATÄJJTATI?

18. ¿Kunanaksa jisktʼasisma?

18 Kuntï yatjjataniwayktan uk yatisajj ¿bautisasïtati? Uka jisktʼarojj jumakiw jaysasma. Ukampis akham jisktʼasiñaw yanaptʼiristam: “¿Nayajj bautisasiñatak wakichtʼatäjjti?” sasa (Hech. 8:36). Yatjjataniwayktan ukarjamajj bautisasiñatakejj kimsa razonanakaw utji, uk amtapunim. Nayrïri, kunatï cheqäki kunatï cheqapäki ukar munasiña. Akham jisktʼasim: “¿Kunürutï taqe jaqenakajj cheq parlapkani kunatï cheqapäki uk lurapkani uk cheqapunit uñjañ muntjja?” sasa. Payïri, Jesucristor munasiña. Akham jisktʼasim: “¿Diosan Yoqapajj nayan Reyijäñapti muntjja, kayup arkañti munaraktjja?” sasa. Kimsïri, akaw taqet sipans jukʼamp importantejja, Jehová Diosar munasiña. Akham jisktʼasim: “¿Jehová Diosar serviñti muntjja, chuymaps kusisiyañt muntjja?” sasa. Taqe uka jisktʼanakar jïsa sasin sista ukhajja, ¿kunatsa jan bautisaskta? ¿Kunas jan bautisasiñamatak jarkʼtam? (Hech. 16:33).

19. ¿Kunatsa bautisasiñat jan payachasiñamäki? Mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam (Juan 4:34).

19 Bautisasïtati janicha ukat payachasisksta ukhajja, Jesusan aka uñachtʼäwipat amuytʼam (Juan 4:34 liytʼäta). Jesusan arunakaparjamajja, Awkipan munañap lurañajj manqʼampi saskaspas ukhamänwa. ¿Kunatsa? Kuna laykutejj manqʼajj yanaptʼistuwa. Jehová Diosajj kunanaktï maykistu taqe ukanakajj yanaptʼistuwa, Jesusajj uk yatïnwa. Jehová Diosajj janiw kunatï jan waltʼaykistaspa uk lurañas maykistuti. Diosajj juman bautisasiñamwa muni (Hech. 2:38). Uka mandamientor istʼañajj walpun yanaptʼätam, janiw ukat payachasiñamäkiti. Taqe manqʼanakat sipans wali suma manqʼa wajjtʼapjjeristam ukhajj ¿uk manqʼantañat payachasismati? Ukhamajj bautisasiñat janirakiw payachasiñamäkiti.

20. ¿Kuna toqetsa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni?

20 ¿Kunas yaqhepanakarojj bautisasiñ jarkʼi? Inas jan wakichtʼatäpjjatap amuyasipjjchi. Cheqansa Jehová Diosar jakäwim katuyasiñamas bautisasiñamas jakäwiman wali importante amtäniwa. Ukhamajj sum amuytʼasiñamawa, tiemps apstʼasiñamawa, wakichtʼatäñatakejj wal chʼamachasiñamarakiwa. Ukampis jumatï bautisasiñ munsta ukhajj ¿kunas bautisasiñatak wakichtʼatäñamatakejj yanaptʼiristam? Uka toqetwa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni.

CANCIÓN 28 Jehová Diosan amigopäpjjañäni

a Bibliat yateqerinakan bautisasipjjañapajj wali wakiskiripuniwa. ¿Kunas bautisasiñatakejj jupanakar chʼamañchtʼaspa? Munasiñaw chʼamañchtʼaspa. Kunanakarusa ukat khitinakarus munasipjjañapa ukwa aka yatichäwin yatjjataskañäni. Bautisat mä cristianojj kunsa lurañapa ukwa yatjjataskarakiñäni.