Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

14 YATICHÄWI

“Taqeniw nayan discipulonakajäpjjatam yatipjjani”

“Taqeniw nayan discipulonakajäpjjatam yatipjjani”

“Cheqpachans jumanakatejj maynit maynikam munasipjjätajja, taqeniw nayan discipulonakajäpjjatam yatipjjani” (JUAN 13:35).

CANCIÓN 106 Munasirïñasawa

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? a

¿Jehová Diosan markapan munasiñ utjatap uñjasajj kamsapjjes walja jaqenakajja? (Párrafo 1).

1. ¿Kunsa waljanejj nayrïr kut tantachäwir sarasajj amuyapjje? (Foto uñjjattʼarakïta).

 KUNJAMSA mä chacha warmejj mä Salón del Reinonkasajj nayrïr kut mä tantachäwinkaski uk amuytʼañäni. Uka pasatatsti kunjamsa jilat kullakanakajj wali munasiñamp katoqtʼapjjäna, jupanakkamas wal munasipjjarakïna ukaw uka chacha warmir wal musparayi. Utar kuttʼasinjja, esposoparojj akham sarakiwa: “Jehová Diosan Testigonakapajj janiw uñtʼktan uka jaqenakjamäkiti, Testigonakampïñajj wali sumawa” sasa.

2. ¿Kunatsa yaqhepanakajj Jehová Diosar serviñ jaytjjapjje?

2 Jehová Diosan markapan utjki ukham munasiñajj janiw yaqha cheqan utjkiti. Cheqas Jehová Diosan Testigonakapajj janiw perfectöktanti (1 Juan 1:8). Jilat kullakanakasar jukʼamp uñtʼtan ukhajja, kunansa pantjasipjje ukajj jukʼampiw amuyasirakispa (Rom. 3:23). Ukampis yaqhepanakajja, mayninakan pantjasipjjatap laykuw Jehová Diosar serviñ jaytjjapjje, ukajj wali llakkañawa.

3. ¿Kunjamatsa cheqpach cristianonakarojj uñtʼasiñapäna? (Juan 13:34, 35).

3 Aka yatichäwejj kawkïr textot apstʼatas ukat amuytʼañäni (Juan 13:34, 35 liytʼäta). ¿Kunjamatsa Criston cheqpach arkirinakaparojj uñtʼasiñapäna? Munasirïpjjatapatwa uñtʼasiñapäna, Bibliajj janiw perfectöpjjaniw siskänti. Ukhamarus ak amuyañäni, “jumanakaw nayan discipulonakajäpjjatam yatipjjäta” sasajj janiw Jesusajj siskänti, jan ukasti “taqeniw nayan discipulonakajäpjjatam yatipjjani” sasaw säna. Ukhamajj kuntï Jesusajj siskäna ukarjamajja, discipulonakapajj taqe chuymaw maynit maynikam munasipjjañapäna, ukhamatwa discipulonakapasa yaqha jaqenakas khitinakas cheqpach cristianonakäpjje uk yatipjjañapäna.

4. ¿Kunsa yaqhepanakajj jisktʼasipjjaspa?

4 Jehová Diosan jan Testigopäpki ukanakat yaqhepajj inas akham jisktʼasipjjchi: “¿Kunjamsa munasiñajj khitinakas cheqpach cristianonakäpjje uk uñachtʼayi? ¿Kunjamsa Jesusajj apostolonakapar munasiñamp uñjäna? ¿Kunjamsa jiwasajj Jesusat yateqassna?” sasa. Testigöjjtan ukanakan ukham jisktʼasiñasajj walirakïspawa. Ukham jisktʼasiñajj mayninakar jukʼamp munasiñatakiw yanaptʼistani, jukʼampis mayninakajj pantjasipkani ukhaw yanaptʼistani (Efes. 5:2).

¿KUNJAM MUNASIRÏPJJATAPATS CHEQPACH CRISTIANONAKAR UÑTʼASI?

5. ¿Jesusajj kuna kasta munasiñatsa Juan 15:12, 13 texton parlaskäna?

5 Jesusajj qhan arsuwayäna, kunjamtï jupan arkirinakapajj munasipjjañapäkäna uka kikpa munasiñajj janiw yaqha cheqan utjañapäkänti, ukhamatwa cheqpach arkirinakaparojj uñtʼasiñapäna (Juan 15:12, 13 liytʼäta). Kamsasas Jesusajj discipulonakapar säna uk amuytʼañäni, jupajj akham sänwa: “Jumanakajj maynit maynikam munasipjjam, kunjamtï nayajj jumanakar munasipksma ukhama” sasa. ¿Kuna kasta munasiñatsa Jesusajj parlaskäna? Mä cristianojj jilataparu jan ukajj kullakapar munasitap layku jiwkaspa uka kasta munasiñatwa Jesusajj qhanañchaskäna. b

6. ¿Kunjamsa Diosan Arupajj munasiñajj wali wakiskirïtap qhanstayi?

6 Munasiñajj wali wakiskiriw sasaw Diosan Arupajj yatichi. Waljaniruw aka textonakajj wal gusti: “Diosajj munasiñawa” (1 Juan 4:8). “Jaqe masimarojj juma kikparjam munasiñamawa” (Mat. 22:39). “Munasirïki ukajja walja juchanakwa perdoni” (1 Ped. 4:8). “Munasiñajj janipuniw tukuskiti” (1 Cor. 13:8). Uka textonakasa yaqha ukham jukʼamp textonakasa, munasirïñasa munasiñ uñachtʼayañas kunja wakiskirisa ukwa qhanstayi.

7. ¿Kunatsa Supayajj jaqenakar munasipjjañapatakisa mayachtʼatäpjjañapatakis jan yanaptʼkaspa?

7 Walja jaqenakaw akham jisktʼasipjje: “¿Kunjamats kawkïris cheqpach religionajj uk yatirista? Taqeniw kunatï cheqäki ukwa yatichapjjta sapjje, ukampis Diosat may may yatichapjje” sasa. Supayajj walja falso religionanak uñstayi, ukaw jaqenakarojj payachasiyi. Ukampis Supayajj janipuniw kunäkipansa kunayman markat jutiri jaqenakarojj mä familjam mayachthapkaspati, ni munasipjjañapatakis yanaptʼkaspati. Jehová Dios sapakiw uk luraspa. Jiwasajj yattanwa, Jehová Diosakiw uk utjayi. Khitinakatejj espíritu santop katoqapki, bendicionap katoqapki ukanakakiw cheqpachapun munasipjjaspa (1 Juan 4:7). Ukatwa Jesusajj cheqpach discipulonakajaw taqe chuym munasiñ uñachtʼayapjjani sasin sispachäna.

8, 9. ¿Jehová Diosan Testigonakapar munasirïpjjatap uñjañajj kunatakis waljanir yanaptʼawayi?

8 Kunjamtï Jesusajj arsuwaykänjja, walja jaqenakajj taqe chuyma munasirïpjjatapatwa cheqpach cristianonakar uñtʼapjje. Yan sat mä jilatajja, nayrïr kut mä asamblear saratapwa amti, ukajj utap jakʼankiri mä estadionanwa apasïna. Mä qhawqha phajjsinak nayrajj uka pachpa estadionaruw pelot anatir uñtir sararakitayna. Jilatajj akham siwa: “Asamblear saririnakajj janipuniw kunans pelot anatir uñtir jaqenakampejj igualäkänti. Testigonakajj munasirïpjjänwa, suma isthaptʼatäpjjänwa, wawanakapas suma yatichatäpjjarakïnwa” sasa. Ukat akham sarakiwa: “Taqeniw wali kusisitäpjjäna, jupanakkamajj sum apasipjjarakïna, ukaw wal musparayitäna, nayajj ukwa munarakiyäta. Discursonak arstʼaskäna ukat janiw mays amtaskti, ukampis Testigonakajj kunjamäpjjänsa uk janipuniw armkti” sasa. c Cheqas Testigonakajj taqe chuyma munasipjjatapatwa ukham sum apasipjje. Niyakejjay jilat kullakanakar wal munastanjja, jupanakarojj khuyapayasiñampi respetompiw uñjtanjja.

9 John sat jilatajja, ukhamarakiw nayrïr kut Salón del Reinor sarkäna ukhajj musparäna. Jilatajj akham siwa: “Munasirïpjjatapaw wal musparayitäna, jupanakkam sum apasipjjatapajj janis kunans pantjasirïpkaspa ukhamänwa. Taqe chuyma munasirïpjjatap uñjasaw cheqpach religionätapat jan payachaskayätti” sasa. d Cheqas Jehová Diosan Testigonakapan cheqpach cristianöpjjatap walja experiencianakaw uñachtʼayi.

10. ¿Kunapachas cheqpach munasiñ uñachtʼayañasa? (Nota liytʼarakïta).

10 Kunjamtï qalltan siskayätanjja, janiw khitis jilat kullakanakasat perfectökiti. Inas jichhasa jan ukajj jutïrins mä kun lurasasa jan ukajj mä kun arsusas chuym ustʼayapjjchistani (Sant. 3:2). e Ukhamajj chuym ustʼayapkistani ukhaw arsutasampisa jan ukajj luratasampis jupanakar cheqpachapun munasitas uñachtʼayañasa. ¿Kunas ukatakejj yanaptʼistani? Jesusat yateqasiñaw yanaptʼistani (Juan 13:15).

¿KUNJAMSA JESUSAJJ APOSTOLONAKAPAR MUNASITAP UÑACHTʼAYÄNA?

Apostolonakapajj walja kutis pantjasipkchïnjja, Jesusajj munasiñampiw jupanakar uñjäna. (Párrafos 11-13).

11. ¿Kunsa mä kutejj Santiagos Juanas uñachtʼayapjjäna? (Dibujonak uñjjattʼarakïta).

11 Jesusajj janiw arkirinakapan jan pantjasirïpjjañap suykänti. Antisas jukʼamp suma jaqëpjjañapataki, cambiapjjañapatakiw munasiñamp yanaptʼäna, ukhamat Jehová Diosamp katoqatäpjjañapataki. Mä kutejja, apóstol Santiagompi Juanampejj Jesusan ukaruw mamapar khitapjjäna, ukhamat mamapajj Reinon suma lugaranak mayiñapataki (Mat. 20:20, 21). Uka pä apostolonakajja, jachʼa jachʼa tukurïpjjatapa, kuns jupanakatakik munirïpjjatapwa uñachtʼayasipkäna (Prov. 16:18).

12. Janiw Santiagompi Juanampikejj jan wal lurapkänti, ¿kunjamatsa uk yattanjja?

12 Janiw Santiagompi Juanampikejj uka horasan jan wal lurapkänti. Uk pasipan kunjamas mayni apostolonakajj jikjjatasipjjäna uk amuytʼañäni, “ukanak istʼasasti mayninakajj tunkanpachaw uka pä jila sullkatakejj wal colerasipjjäna” (Mat. 20:24). Kunjamsa Santiagompi, Juanampi, mayni apostolonakampejj wal toqentasipjjäna uk amuysnawa. Inas mayni apostolonakajj Santiagompir Juanampirojj akham sapjjchïna: “¿Kunät sarak Reinon mä suma lugar mayipjjtasti? ¿Jumanak sapakit Jesusamp chikajj chʼam tukupjjta? Reinon mä suma lugar katoqañajj nanakar waktʼapjjarakituwa” sasa. Kunjamächinjjaya, ukampis apostolonakajj janiw uka horasan munasiñamp uñjasjjapjjänti.

13. Apostolonakajj pantjasirïpkchïnsa, ¿kunjamsa Jesusajj jupanakar uñjirïna? (Mateo 20:25-28).

13 ¿Uk pasipan kunjamas Jesusajj jikjjatasïna? Jupajj janiw coleraskänti. Jumanak lantejj jukʼamp humilde chuymani, jukʼamp munasir jaqenakaruw uttʼayäjja, jupanakajj jukʼamp suma apostolonakäpjjaniwa sasajj janiw Jesusajj siskänti. Antisas suma chuymanïpjjatap yatisajja, pacienciampiw Jesusajj amuytʼayäna (Mateo 20:25-28 liytʼäta). Khitis jupanakat jukʼamp jilïrejja uka toqet sapa kutis apostolonakajj chʼajjwapkchïnjja, Jesusajj munasiñampipuniw jupanakar uñjäna (Mar. 9:34; Luc. 22:24).

14. ¿Kunjam amuyun jaqenak taypinsa Jesusan apostolonakapajj jilsupjjäna?

14 Cheqas Jesusajj kunjamansa apostolonakapajj jilsupjjäna ukarjamaw jupanakar uñjäna (Juan 2:24, 25). Uka tiemponjja, religión pʼeqtʼirinakajj taqenin wali importantet uñjatäñaru, wali autoridadanit uñjatäñaruw yäqapjjäna (Mat. 23:6; Asientos del frente en la sinagoga sat video uñtasajja, español arut Biblia de estudio ukanwa Mateo 23:6 notapamp igualtʼayäta). Yamas judionakan religionap pʼeqtʼirinakajja, mayninakat sipans jukʼamp jilankapkaspas ukham amuyasipjjerïna (Luc. 18:9-12). f Cheqas apostolonakajj uka jaqenakan amuyunakapamp apayasipjjaspänwa, ukarjamaw mayninakar uñjapjjarakispäna, uk Jesusajj yatïnwa (Prov. 19:11). Jesusajj apostolonakapan jan pantjasipjjañap janiw suykänti, pantjasipjjäna ukhas janiw coleraskänti. Niyakejjay jupanakan suma chuymanïpjjatap yatchïnjja, humilde chuymanïpjjañapataki, munasirïpjjañapatakiw jupanakar yanaptʼäna, ukhamat jachʼa jachʼa tukurïpjjatapsa jupanakatakik kun munirïpjjataps apanukupjjañapataki.

¿KUNJAMSA JESUSAT YATEQASSNA?

15. ¿Kunatï Santiagompiru, Juanampiru, mayni apostolonakampir paskäna ukat kunsa yateqsna?

15 Kunatï Santiagompir Juanampir paskäna ukat wal yateqsna. Cheqas Reinon mä suma lugar mayipjjatapajj janiw walïkänti. Kunjamsa apostolonakajj uk pasipan tʼaqanoqtapjjäna ukas janirakiw walïkänti. Ukampis Jesusajj 12 apostolonakaruw munasiñampi khuyapayasiñampi uñjäna. ¿Kunsa jiwasajj yateqsna? Janiw kunansa mayninakajj pantjasipjje ukaruk chuym uchañasäkiti, jan ukasti mayninakan pantjasipjjepan kunsa jiwasajj lurtan ukaruw chuym uchañasa. Ukhamajj mä jilatana jan ukajj mä kullakan kun luratapats chuym ustʼayasiñäni ukhajja, akham sasin jisktʼasiñäni: “¿Kunatsa uk luratapajj colerayitu? ¿Nayat mä kunans mejorañajäspa? ¿Janit uka jilatasa jan ukajj kullakas mä jan walin uñjaskpacha? Ukham chuym ustʼayasiñatakejj razonanïkstsa, ¿janit munasiñat ukhamak uk pasaykiristjja?” sasa. Jiwasatï mayninakar sapa kuti munasiñamp uñjañatak chʼamachasiñäni ukhajja, cheqpach cristianötaswa uñachtʼayañäni.

16. ¿Kunampsa Jesusat yateqaraksna?

16 Jilat kullakanakajj kunjamas jikjjatasipjje uk amuyañatakiw chʼamachasiñasa, ukwa Jesusat yateqasiraksna (Prov. 20:5). Cheqas Jesusajj jaqenakan chuymap yatïnwa, jiwasajj janiw yatktanti. Ukhamajj akwa lursna, jilat kullakanakasajj pantjasipjjani ukhajja, pacienciampiw jupanakar uñjañasa (Efes. 4:1, 2; 1 Ped. 3:8). Ukatakejj jupanakar sum uñtʼañaw yanaptʼistaspa. Ukwa jichhajj mä uñachtʼäwimp yatjjataskañäni.

17. ¿Mayni jilatar jukʼamp sum uñtʼañatak chʼamachasïna ukhajj kunsa circuito jilatajj jikjjatäna?

17 África oriental uksa toqenkir mä superintendente de circuito jilatatakejja, qalltan mä jilatajj jupatak mayjänwa. Ukhamajj ¿kunjamsa circuito jilatajj mayni jilatar uñjäna? Jilatajj akham siwa: “Jilatamp jan parljjañatak muyupayañat sipansa, jilatar jukʼamp sum uñtʼañ amtayäta” sasa. Jilatar jukʼamp sum uñtʼasajja, kunjamsa jilsutayna, kunatsa jilatajj ukham luräna jan ukajj parläna uk circuito jilatajj amuyjjänwa. Circuito jilatajj akham siwa: “Mayninakamp sum apasiñajj janiw jilatatak faciläkänti, ukampis kunjamsa jilatajj mayninakamp sum apasiñatak wal chʼamachasïna, uk uñjañajj wal musparayitäna. Jupampejj suma amigöjjapjjayätwa” sasa. Jiwasatï jilat kullakanakar jukʼamp sum uñtʼañataki, kunatsa ukham lurapjje jan ukajj parlapjje uk amuyañatak chʼamachasiñäni ukhajja, jupanakar munasiñamp uñjañajj janiw chʼamäkaniti.

18. Mä jilatatï jan ukajj mä kullakatï chuym ustʼayistani ukhajj ¿kunanaks jisktʼasiñasa? (Proverbios 26:20).

18 Inas awisajj chuym ustʼaykistu uka jilatampi jan ukajj kullakampi parlañ amtstan. Ukampis janïr parlkasajja, akham sasin jisktʼasiñasawa: “¿Kunatï paski uk sumpacht amuytjja? (Prov. 18:13). ¿Chuym ustʼayañpunt munpachïtu? (Ecl. 7:20). ¿Nayajj mä kutis uka kikpajj lurarakirïtti? (Ecl. 7:21, 22). Jupamp parlasajj ¿cheqapunit kunatï paski uk askichäjja?” sasa (Proverbios 26:20 liytʼäta). Jiwasatï uka jisktʼanak sum amuytʼañatak tiempo apstʼasiñäni ukhajja, inas maynir munasiñamp uñjañ amtchiñäni, kunatï paski uk armjjañ amtarakchiñäni.

19. ¿Kun lurañs amtañasa?

19 Jehová Diosan Testigonakapajja, Jesusan cheqpach discipulonakapäpjjatapwa uñachtʼayapjje. Ukhamajj ¿kunsa sapa maynejj lurañasa? Jilat kullakanakasajj pantjasirïpkchisa, taqeniw jupanakar taqe chuym munasiñasa. Ukham luratasatjja, yaqhanakas kawkïris cheqpach religionajj uk amuyapjjarakispawa, jiwasamp chikaw Jehová Diosar adorapjjarakispa, jupajj munasiri Diosawa. Ukhamajj cheqpach cristianötas uñachtʼayki uka munasiñamp mayninakar uñjaskakiñ amtañäni.

CANCIÓN 17 Nayaw yanaptʼäma

a Jiwaskam taqe chuym munasir uñjasajj walja jaqenakaw Jehová Diosar uñtʼañ amtapjje. Ukampis pantjasirïtas laykojja, jiwaskam munasiñajj awisajj chʼamakïspawa. Aka yatichäwinjja, kunatsa munasiñajj wali importante, mayninakajj pantjasipki ukhajj kunjamsa Jesusat yateqasitas uñachtʼaysna ukwa yatjjataskañäni.

b “Jutam, nayar arkita” sat libron capítulo 17, párrafos 10 y 11 liytʼäta.

cAl fin mi vida tiene sentido” sat yatichäwi La Atalaya del 1 de noviembre de 2012 revistan páginas 13 y 14 liytʼäta.

dMi vida parecía ideal” sat yatichäwi La Atalaya del 1 de mayo de 2012 revistan páginas 18 y 19 liytʼäta.

e Aka yatichäwinjja, janiw 1 Corintios 6:9, 10 texton aytaski uka jachʼa juchanakat parlkiti. Ancianonakaw ukanak atiendipjjañapa.

f Walja tiempo pasatatjja, judío religión pʼeqtʼir mä jaqejj akham sänwa: “Aka mundon jakir jaqenakatjja, kimsa tunka jaqenakakiw Abrahán kikpajj cheqapar sarnaqer jaqenakäpjje. Cheqapar sarnaqer kimsa tunka jaqenakatï utjchejja, nayampi yoqajampiw uka taypinkapjjta; tunka jaqenakatï utjchejja, nayampi yoqajampiw ukankapjjta; phesqa jaqenakatï utjchejja, nayampi yoqajampiw ukankapjjta; paninitï utjchejja, nayampi yoqajampïpjjtwa; maynitï utjchejja, ukajj nayätwa” sasa.