Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

11 YATICHÄWI

CANCIÓN 129 ¡Tukuykam aguantaskakiñäni!

Jan walinakan uñjasisajj janipun Jehová Diosat jitheqtamti

Jan walinakan uñjasisajj janipun Jehová Diosat jitheqtamti

“Sutij laykojj kunayman jan walinakwa aguanttajja” (APOC. 2:3).

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI?

Aka yatichäwejja, jan walinakan uñjasisas jan aynachtʼañataki ukat Jehová Diosar serviskakiñatakiw yanaptʼistani.

1. Jehová Diosan markapankatasat ¿kuna bendicionanaksa katoqtanjja?

 ¡JEHOVÁ DIOSAN markapankañajj wali khusapuniwa! Niyakejjay aka qhepa urunakan jakasiñajj jan walit jukʼamp jan walir saraskchejja, Jehová Diosajj yanaptʼasir jilat kullakanakwa churistu (Sal. 133:1). Diosajj familiasan kusisitäñatakis yanaptʼarakistuwa (Efes. 5:33-6:1). Llakinakar saykatañatakisa kusisitäñatakis Jehová Diosajj yatiñwa churarakistu.

2. ¿Kunsa lurañasa, ukat kunatsa?

2 Jehová Diosar serviñan jan aynachtʼañatakejja, awisajj wal chʼamachasiñasawa, kuna laykutejj mayninakan luratanakapasa parlatanakapas chuym ustʼayistaspawa. Pantjasisajj desanimassnawa, jukʼampis kutin kutin mä pachpa toqen pantjasktan ukhaw jukʼamp desanimassna. Aka yatichäwejja, aka jan walinakan uñjaskasas Jehová Diosar serviskakiñatakiw yanaptʼistani: 1) mä jilatasa jan ukajj mä kullakas chuym ustʼaykistu ukapacha, 2) espososasa jan ukajj esposasas chuym ustʼaykistu ukapacha, 3) pantjasitanakasat desanimatäktan ukapacha. Ukanakat yatjjatkasajja, Diosan mä serviripajj kunsa luräna ukwa yateqañäni.

MÄ JILATASA JAN UKAJJ MÄ KULLAKAS CHUYM USTʼAYKISTU UKAPACHA

3. ¿Kuna jan walinakansa Jehová Diosan servirinakapajj uñjasipjje?

3 Jan waltʼäwi. Yaqhep jilat kullakanakajj kunanakatï coleraykistaspa ukanakwa lurapjjaspa. Yaqhepanakajj inas chuym ustʼayapjjchistani jan ukajj jan munasiñamp uñjapjjchistani. Ancianonakas awisajj pantjasipjjarakiwa. Taqe ukanak uñjasaw yaqhepajj “¿cheqapunit akajj Diosan markapäpacha?” sasin payachasipjjaspa. Jilat kullakanakamp Jehová Diosar “mayachtʼat” serviskakiñat sipansa, inas chuym ustʼaykäna ukanakamp jan parljjapjjchiti, jan ukajj tantachäwinakarus jan sarjjapjjchiti (Sof. 3:9). ¿Ukham lurañajj walikïskpachati? Jehová Diosan mä serviripajj ukhamanakan uñjasisajj kunsa luräna, ukat kunsa yateqsna uk jichhajj yatjjatañäni.

4. ¿Kuna jan walinakansa apóstol Pablojj uñjasïna?

4 Diosan mä serviripa. Apóstol Pablojj jilat kullakanakan pantjasirïpjjatap yatïnwa. Jerusalenankir congregacionar sarkäna ukhajja, ukankirinakat waljanejj janiw jupar confiyapkänti, ajjsarapjjarakïnwa (Hech. 9:26). Yaqhepanakajj jupar jan confiyjjapjjañapatakejj jan walinakwa jupjjat parlapjjäna (2 Cor. 10:10). Pablojj experienciani mä jilataruw jan wali amtar purir uñjäna, ukajj mayni cristianonakarojj lanktʼasiyaspänwa (Gál. 2:11, 12). Compañeronakapat Marcos sat jilatas jupar chuym pʼakintarakïnwa (Hech. 15:37, 38). Chuym ustʼayapkitu uka jilat kullakanakamp jan chikachasjjañatakejj walja razonanakaw utjitu sasaw Pablojj amuyaspäna. Ukampis janiw ukanakamp apayasisajj Jehová Diosat jitheqtkänti, jan ukasti jan jitheqtasaw jupar serviskakïna. ¿Kunas Pablor yanaptʼpachäna?

5. ¿Kunas Pablorojj jilat kullakanakat jan jitheqtañatakejj yanaptʼäna? (Colosenses 3:13, 14; dibujonak uñjjattʼarakïta).

5 Pablojj jilat kullakanakapar wal munasïna, pantjasitanakap uñchʼukiñat sipansa kunja suma chuymanïpjjänsa uk uñjañatakiw chʼamachasïna. Munasiñaw perdonañatakejj jupar yanaptʼäna, kunjamtï Colosenses 3:13, 14 (liytʼäta) texton siskäna ukarjamaw jupajj luräna. ¿Marcosamp jan waltʼayaskäna uk Pablojj askichpachänti? Jïsa, askichänwa. Pablojj nayrïr kuti misionerjam viajkäna ukhajja, Marcosajj jupar jaytanukünwa, ukhampachas Pablojj janiw jupatak colerat sarnaqkänti. Qhepatjja, Colosankir congregacionarojj wali munasiñampiw mä carta qellqäna, uka cartapanjja Marcosajj nayatak wali valoraniwa, ‘wali chuymachtʼasiriwa’ sasaw säna (Col. 4:10, 11). Roma markan preso katuntatäkäna ukhajja, Pablojj Marcosaruw jupar yanapir sarañapatakejj mayïna (2 Tim. 4:11). Pablojj jilat kullakanakar perdonänwa, jupanakan jakʼapankarakïnwa. ¿Kunsa jupat yateqsna?

Pablojj Bernabeampi Marcosamp jan waltʼayasïna ukhajja, janiw jupanakatak colerat sarnaqkänti, qhepatjja Marcosampejj wali kusisitaw trabajïna. (Párrafo 5).


6, 7. Jilat kullakanakasajj pantjasirïpkchis ¿kunas jupanakar munasiskakiñatakejj yanaptʼistani? (1 Juan 4:7).

6 Yatichäwi. Jehová Diosajj jilat kullakanakasar munasiskaksna ukwa muni (1 Juan 4:7 liytʼäta). Congregacionan maynitï jan wal uñjchistu ukhajja, jan wals lurañ munkistaspa ukham janiw amuyañasäkiti, jupajj kunatï Jehová Diosatak walïki uk lurañatakiw chʼamachasiski (Prov. 12:18). Pantjasirïskstansa Jehová Diosajj wal munasistu. Pantjasktan ukhajj janiw jaytanukkistuti, janirakiw chuyma ustʼat quedaskiti (Sal. 103:9). Jehová Diosat yateqasis mayninakar perdonañajj wali wakiskiriwa (Efes. 4:32-5:1).

7 Niyakejjay akapachan tukusiñapajj wali jakʼankjjchejja, jilat kullakanakasamp mayachtʼatäñasawa, uk janipun armapjjañäniti. Jukʼamp arknaqataw uñjasiñäni, inas carcelan llawintat uñjasirakchiñäni. Ukhamanakan uñjasisajj jilat kullakanakasampïñajj jukʼamp wakiskirïniwa (Prov. 17:17). Ukaw España markan jakasir Josep a sat anciano jilatarojj pasäna. Politicar jan mitisitapatwa mayni jilatanakamp chik carcelar llawintapjjäna. Jilatajj akham siwa: “Niyakejjay jilatanakamp chik jakchiyätjja, jupanakamp colertʼayasiñajj utjakipunïnwa. Ukhamajj maynit maynikam aguantasipjjañajänwa, taqe chuym perdonasipjjañajarakïnwa. Ukaw mayachtʼatäñatakisa, jan Testigöpkäna uka presonakat maynit maynikam jarkʼaqasiñatakis yanaptʼapjjetäna. Mä kutejj ampar usuchjasiyäta, ukatwa vendamp chʼoqantatäyäta, jan aytirjamäsajj janiw kun lurañs puedkayätti. Ukampis mä jilataw isi tʼajjsurapitäna, yaqha ukhamanakampis yanaptʼarakitäna. Yanap wal munkayäta ukhaw cheqpach munasiñ uñjayäta” sasa. ¡Jilat kullakanakasamp jan waltʼayasiñajj utjani ukhajj uk askichañasajj wali wakiskiripuniwa!

ESPOSOSASA JAN UKAJJ ESPOSASAS CHUYM USTʼAYKISTU UKAPACHA

8. ¿Kuna jan walinakans chacha warminakajj uñjasipjjaspa?

8 Jan waltʼäwi. Taqe matrimonionakajj “jan waltʼäwinakanwa uñjasipjjani” sasaw Bibliajj wali qhan yatichistu (1 Cor. 7:28). Kuna laykutejj chachas warmis pantjasirïpjjewa, mayj mayja chuymanïpjjewa, janiw jupanakar mä igualak kun lurañas gustkarakiti. Inas jupanakajj yaqha costumbren markat jutirïpjjchi jan ukajj kunaymanin jakasir familiat jutirïpjjchi. Inas casarasiñatak uñtʼasisipkäna ukhajj kunjam chuymanipunïpjjänsa ukajj jan qhanäkchïnti, ukampis tiempompiw ukajj qhanstjjaspa. Taqe ukanakaw mä chacha warmirojj jan waltʼayaspa. Pantjasipjjatap reconosiñat sipansa, jan waltʼäwinak panpachan askichañat sipansa, inas purapatak juchañchasjjapjjchispa jan ukajj jaljtañakis jan ukajj divorciasiñakis walëjjaspa ukham amuyapjjchispa. ¿Ukampis uk lurañajj walïspati? b Diosan mä serviripat jichhajj parltʼañäni, jupajj matrimoniopan jan walinakanwa uñjasirakïna.

9. ¿Kuna jan walinsa Abigailajj uñjasïna?

9 Diosan mä serviripa. Abigaíl warmejj Nabal chachamp casaratänwa, Bibliarjamajj Nabalajj jan walinak luriri qhoru jan ukajj phiru chachänwa (1 Sam. 25:3). Ukham chachamp jakañajj wali chʼamäpachänwa. Abigailajj facilak chachapan ukat sarjjaspäna. Israel markan reyipäñapäkäna uka Davidajja, jupampir servirinakapampir jiskʼachatapatwa Nabalar jiwayañ munäna (1 Sam. 25:9-13). Ukhaw Abigailajj sarjjaspäna, Nabal esposopar Davidan jiwayañapatakis janiw jarkʼkaspänti. Ukampis Nabalar jan jiwayañapatakiw Davidar ruwtʼäna (1 Sam. 25:23-27). ¿Kunatsa uk lurpachäna?

10. Jan walinakan uñjaskasas ¿kunas Abigailarojj esposopar jan jaytjañatak yanaptʼpachäna?

10 Abigailajj Jehová Diosar wal munasïna, kuntï Diosajj matrimoniot amuyki ukaw jupatakejj wali importantëna. Adanampi Evampir casarkäna ukhajj Jehová Diosajj kamsänsa uk jupajj sum yatïna (Gén. 2:24). Abigailajja matrimoniojj kunja sagradosa uk sum amuyäna. Ukatwa Diosar kusisiyañ munasajj esposoparusa utapankirinakarus salväna. Davidan Nabalar jan jiwayañapatakejj jankʼakiw kuns luräna, janisay kuna jan wals lurkchïnjja perdón mayisiñatakejj jankʼakirakïnwa. Jehová Diosajj jan ajjsartʼiri, sacrificionak lurir uka warmirojj wal munaspachäna. ¿Kunsa casadonakajj Abigailat yateqasipjjaspa? Uk jichhajj uñjañäni.

11. 1) Jehová Diosajj casadonakan ¿kun lurapjjañapsa muni? (Efesios 5:33). 2) ¿Kunsa Carmen kullakat yateqta? (Dibujompi fotompi uñjjattʼarakïta).

11 Yatichäwi. Casadonakajj matrimonior respetapjjaspa ukwa Jehová Diosajj muni, esposopampi jan ukajj esposapampi sum apasiñajj chʼamäkchi ukhas chikäskakiñatak chʼamachasipjjaspa ukwa munaraki. Kunapachatï chacha warminakajj jan walinak askichañataki, munasiñampi respetomp uñjasiñatak chʼamachasipjje ukhajja, Jehová Diosajj wal kusisi (Efesios 5:33 liytʼäta). Carmen kullakat parltʼañäni. Jupajj sojjta maranak casadöjjäna ukhaw Testigonakamp Bibliat yateqañ qalltäna, ukat bautisasirakïnwa. Kullakajj akham siwa: “Ukham amtatajajj janipuniw esposojar gustkänti. Jehová Diosar servitajat wal colerasïna, insultitänwa, utat sarjjäwa sasaw amenazarakitäna” sasa. Ukhamäkchïnsa Carmen kullakajj janiw aynachtʼkänti. 50 maranakaw esposopar munasiñampi respetomp uñjañatak chʼamachasïna. Kullakajj akham sarakiwa: “Walja maranakatwa esposojar jukʼamp sum entiendiñsa, munasiñamp parlañs yateqawayta. Matrimoniojj Jehová Diosatak sagradötap yatiyätwa, ukatwa esposojamp chik jakaskakiñatakejj chʼamachasiyäta. Jehová Diosar munasiñaw jan aynachtʼañatak yanaptʼawayitu” sasa. c Matrimoniomantï jan walinakajj utjani ukhajja, Jehová Diosajj yanaptʼapunïtamwa, aguantañatakis yanaptʼarakïtamwa.

Abigailajj utapankirinakar salvañatakejj wal chʼamachasïna. ¿Kunsa jupat yateqta? (Párrafo 11).


PANTJASITANAKASAT DESANIMATÄKTAN UKAPACHA

12. ¿Mä jachʼa juchar purtʼasisajj kunjamsa jikjjatassna?

12 Jan waltʼäwi. Mä jachʼa juchar purtʼasktan ukhajj janis Diosajj perdonkistaspa ukham inas amuysna. Bibliarjamajja juchanakasajj ‘chuyma pʼakintatwa’ jaytistaspa (Sal. 51:17). Ukaw Robert jilatampejj pasäna, jupajj walja maranakaw siervo ministerialäñatak chʼamachasïna. Ukampis jachʼa jucharuw purtʼasïna, ukham lurasajj Jehová Diosarus traicionkaspa ukham amuyasirakïna. Jilatajj akham siwa: “Walpun juchañchasiyäta, walja millón ladrillonakas alljjattkitaspa ukhamänwa. Purakas qʼewtitänwa, wal jacharakiyäta, Jehová Diosarus mayisirakiyätwa. Diosajj janiw mayampis istʼjjetaniti sasaw amuyarakiyäta. Cheqas Jehová Diosaruw chuym ustʼayayäta” sasa. Mä jachʼa juchar purtʼastan ukhajja, Jehová Diosajj jaytanukkistaspasa, janis jupar serviskakiñajj wakisjjaspa ukhamwa chuymasajj amuyayistaspa (Sal. 38:4). ¿Jumajj ukham jikjjatasirïtati? Ukhamächi ukhajja, Jehová Diosat jan jitheqtir mä serviripat yateqasiñaw yanaptʼätam, jupajj mä jachʼa juchar purtʼasisas janiw jupat jitheqtkänti.

13. ¿Kuna jucharus Pedrojj purtʼasïna, ukat ukar purtʼasiñatakejj kunanakans pantjasïna?

13 Diosan mä serviripa. Jesusar janïr jiwayapkäna uka arumajja, apóstol Pedrojj walja kutiw pantjasïna, ukhamatwa jachʼa juchar purtʼasïna. Nayraqatjja, jupa pachpar wal confiyasitapat akham sasaw Jesusar säna: ‘Mayni apostolonakajj jumar jaytjapkchïtamsa, janiw nayajj jaytjkämati’ sasa (Mar. 14:27-29). Getsemaní jardinan walja kutirakiw ikimp atipjayasïna (Mar. 14:32, 37-41). Jesusar katuntapjjäna ukhajj jupar jaytanukuwayjjänwa (Mar. 14:50). Ukatjja kims kutiw Jesusar jan uñtʼir tuküna, juramentompiw uk arsurakïna (Mar. 14:66-71). Jachʼa juchar purtʼasitap amuyasïna ukhajj ¿kunjamsa Pedrojj jikjjatasïna? Juchar purtʼasitapat qʼal aynachtʼäna, wal jacharakïna (Mar. 14:72). Mä qhawqha horanak qhepat Jesús amigopar lawan chʼakkatat uñjasajj ¿kunjamsa Pedrojj jikjjataspachäna uk amuyasmati? Jan kunatak servir jaqëkaspas ukham amuyaspachäna.

14. ¿Kunas Pedrorojj Jehová Diosat jan jitheqtañatak yanaptʼäna? (Dibujo uñjjattʼarakïta).

14 Pedrojj janiw aynachtʼkänti, janirakiw Jehová Diosats jitheqtkänti. ¿Kunas ukatakejj yanaptʼpachäna? Janiw mayninakat yaqhaqtkänti, jan ukasti jilat kullakanakamp chikachasiñ thaqapunïnwa, jupanakaw jupar chuymachtʼapjjpachäna (Luc. 24:33). Jesusajj jiwatat jaktäna ukhajja, Pedroruw uñstäna, inas jupar chʼamañchtʼañatak uñstchïna (Luc. 24:34; 1 Cor. 15:5). Kuna jan waltï lurkäna uk ajanupar sañat sipansa, wali importante luräwinakwa katoqäta sasaw Pedro amigopar säna (Juan 21:15-17). Pedrojj mä jachʼa juchar purtʼasitap yatkchïnsa janiw aynachtʼkänti, kuna laykutejj janiw akat payachaskänti: Jesusajj janiw jupar apanukkänti, jilat kullakanakas yanaptʼapjjarakïnwa. Kunsa jupat yateqassna uk jichhajj uñjañäni.

Kuntï Juan 21:15-17 textojj siski ukarjamajja, Jesusajj Pedror munasiskakïnwa, ukaw nayrar sartaskakiñatakejj jupar yanaptʼäna. (Párrafo 14).


15. ¿Jehová Diosajj kunat jan payachasiñassa muni? (Salmo 86:5; Romanos 8:38, 39; foto uñjjattʼarakïta).

15 Yatichäwi. Jehová Diosajj jiwasar munasitapatsa jiwasar perdonañatak jankʼakïtapats jan payachasiñaswa muni (Salmo 86:5; Romanos 8:38, 39 liytʼäta). Pantjasitasat juchañchasiñajj janiw jan walïkiti. Ukampis Jehová Diosajj janis munasjjestaspa, janipunis perdonkistaspa ukham janipuniw amuyañasäkiti. Antisas jankʼakiw yanaptʼa thaqañasa. Párrafo 12 ukan parlaniwayktan uka Robert jilatajj akham siwa: “Jan khitin yanaptʼapampejj tentacionar atipjiristwa sasin amuyasaw juchar purtʼasiyäta” sasa. Jilatajj ancianonakamp parlañ wakisitapwa amuyasïna. Robert jilatajj akham saskakiwa: “Ancianonakamp parlañajja, Jehová Diosajj nayar munasiskakitap amuyañatakiw yanaptʼitäna. Ancianonakas nayar munasisipkakitänwa. Jehová Diosajj jan nayar jaytatap amuyañajatakiw yanaptʼapjjetäna” sasa. Robert jilatjamarakiw akat jan payachasktanti: Jehová Diosajj jiwasar wal munasistu, jiwasatï pantjasitanakasat arrepentisiñäni, yanaptʼap thaqañäni, pachpa juchar jan purtʼasiñatak chʼamachasiñäni ukhajja, jupajj perdonistaniwa (1 Juan 1:8, 9). Jiwasatï lanktʼasiñäni jan ukajj tinkuñäni ukhajja, Jehová Diosajj qhawqsa munasiskakistu uk amuyañaw jan aynachtʼañatak yanaptʼistani.

Ancianonakajj jiwasar yanaptʼañatak wal chʼamachasipjje ukhajj ¿kunjamas jikjjatastanjja? (Párrafo 15).


16. ¿Kunatsa Jehová Diosar jan aynachtʼas serviskakiñ munta?

16 Aka chʼama qhep qhepa urunakan Jehová Diosar serviñatak wal chʼamachasktan uk jupajj wali valoranitwa uñji. Jupaw jan aynachtʼañatakejj yanaptʼistani, chuym ustʼayapkistani ukhas jupaw jupat jan jitheqtañatak yanaptʼarakistani. Jilat kullakanakar munasiñ yateqsnawa, chuym ustʼayapkistu ukhas perdonaraksnawa. Chacha warmjam jan waltʼayasiñajj utjki uk jankʼak askichañatak chʼamachastan ukhajja, qhawqsa Jehová Diosar munastan, matrimoniorus respetaraktan ukwa uñachtʼaysna. Mä jachʼa juchar purtʼasisajj Jehová Diosan yanaptʼapwa thaqsna, qhawqsa jiwasar munasistu perdonarakistu uk katoqasiraksnawa, ukat jupar serviskaksnawa. “Ukhamajj kunatï walïki ukjja jan jaytas lurasipkakiñäni”, Jehová Diosajj ukham luratasat wal bendisistani (Gál. 6:9).

¿KUNJAMSA AKA JISKTʼANAKAR QHANAÑCHTʼASMA?

  • Mä jilatasa jan ukajj mä kullakas chuym ustʼaykistu ukhajj ¿kunas Jehová Diosar serviskakiñatak yanaptʼistani?

  • Chacha warmjam chuym ustʼayasiñäni ukhajj ¿kunas Jehová Diosar serviskakiñatak yanaptʼistani?

  • Pantjasitanakasat desanimatäktan ukhajj ¿kunas Jehová Diosar serviskakiñatak yanaptʼistani?

CANCIÓN 139 Jutïrpachanjja, ¿kunjamas jakasjjañäni?

a Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.

b Bibliajj jan jaljtañatakiw ewjjtʼistu, khitinakatï jaljtañ munapki ukanakajj mayamp casarasiñatakejj janiw librëpkiti sasaw qhanañcharaki. Ukampis yaqhep cristianonakajj sinti jan walinakan uñjasisaw jaljtañ amtapjje. “¡Wiñayatakiw kusisit jakasisma!” sat libron “Notanaka” siski ukan pusïr puntop thaqtäta, “Jaljtaña” siski ukwa liytʼarakïta.

c Falso sumankañampejj jan engañjayasipjjamti: Darrel y Deborah Freisinger sat videonwa yaqha experiencia jikjjatäta, ukajj jw.org cheqankiwa.