Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

19 YATICHÄWI

Cheqapar sarnaqer jaqenakarojj janiw kunas Diosar serviñat jarkʼkaniti

Cheqapar sarnaqer jaqenakarojj janiw kunas Diosar serviñat jarkʼkaniti

“[Leyinakam] munirinakajj suman jakasipjje, janiw kunas jupanakarojj tinkuykiti” (SAL. 119:165).

CANCIÓN 122 ¡Suma saytʼatäpjjañäni!

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. 1) ¿Sociología toqet yatjjatat mä qellqerejj kunsa mä libropan qellqäna? 2) ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

JICHHÜRONJJA, walja jaqenakaw nayajj Jesusarojj creytwa sapjje, ukampis kuntï jupajj yatichkäna ukarojj janiw istʼapkiti (2 Tim. 4:3, 4). Sociología toqet yatjjatat mä qellqerejj mä libropan akham sänwa: “Kunjamtï Jesusajj parlirïkäna ukham parlir mä jaqetï jichha tiempon utjaspajja [...], ¿kunjamtï khä pä waranqa maranak nayrajj Jesusar jan creyipkäna ukhamarakit jupar jan creyksna? [...] Jïsa, ukhamäspawa” sasa.

2 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, waljaniw kuntï yatichkäna uk istʼapjjäna, milagronakaps uñjapjjarakïna, ukampis janiw jupar creyipkänti. Pasïr yatichäwinjja, kunatsa jan creyipkäna uk pusi toqetwa yatjjataniwaytanjja, aka yatichäwin ukhamarakiw yaqha pusi toqet yatjjataskañäni. Ukatjja, kunatsa jichha tiempon Jesusan arkirinakaparojj jan creyipkaraki, kunas jan pächasiñatak yanaptʼistaspa ukwa yatjjatarakiñäni.

1) JESUSAJJ JANIW KHITIRUS YAQHACHIRÏKÄNTI

Aka razonatwa waljanejj Jesusar jan istʼañ munapkänti: khitinakampitï chikachaskäna ukanak uñjasïna. ¿Jichha tiempon niya ukar uñtasit kuna razonatsa yaqhepajj pächasipjjaraki? (Párrafo 3). *

3. ¿Kunatsa yaqhep jaqenakajj Jesusat pächasipjjäna?

3 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajj taqe kasta jaqenakampiw chikachasïna. Wali qollqeninakampi jilïr autoridädanakampiw manqʼäna, pobrenakampisa tʼaqesiyat uñjasipkäna ukanakampis chikachasirakïnwa. Jucharar jaqenaka sasin uñtʼatäpkäna ukanakatsa khuyaptʼayasirakïnwa. Ukham luratapatjja, jachʼa jachʼa tukur jaqenakajj Jesusat pächasipjjänwa. Jesusan discipulonakaparojj akham sapjjänwa: “¿Kunatsa jumanakajj impuesto cobririnakampi juchararanakamp chikajj manqʼapjjta, umapjjarakta?” sasa. Jesusajj jupanakar akham sänwa: “Sano jaqenakatakejj janiw doctorajj munaskiti, jan ukasti khitinakatï usutäpki ukanakatakikiw munasi. Nayajj janiw cheqapar sarnaqerinakar jawsir jutkti, jan ukasti juchararanakar jawsiriw jutta, ukhamat arrepentisipjjañapataki” sasa (Luc. 5:29-32).

4. Isaías profetan arsutaparjamajja, ¿kunatsa judionakajj jan mayjtʼasipjjañapäkäna?

4 ¿Bibliajj kamsisa? Mesiasan aka oraqer jutañapatak walja maranak faltkipanjja, jaqenakajj janiw Jesusar katoqapkaniti sasaw Isaiasajj qellqäna. Akham sänwa: “Jaqenakajj juparojj jiskʼachapjjänwa, apanukupjjarakïnwa [...]. Jupajj janis khitimpi uñjatäñapas wakiskaspa ukham jiskʼachatänwa, ukhamäkipansa uñisnuktanwa, apanukuraktanwa” sasa (Is. 53:3). Uka profeciarjamajja, Mesiasajj ‘jaqenakampi apanukutäñapänwa’, ukhamajj jaqenakan Jesusar jan creyipjjatapatjja, uka tiempon jakiri judionakajj janiw mayjtʼasipjjañapäkänti.

5. Jesusan discipulonakapat ¿kunsa walja jaqenakajj amuyapjje?

5 ¿Jichhürunakan ukhamarakiti? Jïsa. Religión pʼeqtʼirinakat waljanejja, wali qollqenïpki wali yatjjatatäpki, markansa wali uñtʼatäpki ukanakarojja, Bibliarjam jan sarnaqapkipansa, jan walinak lurapkipansa wali kusisitaw iglesiapan katoqapjje. Uka pachpa pʼeqtʼirinakajja, Jehová Diosar kusisit servipki, sum sarnaqapki ukanakarojj jiskʼachapjjewa, kunattejj jilaparte jaqenakajj sum sarnaqañajj janis wakiskaspa ukhamwa amuyapjje. Kunjamtï Pablojj siskänjja, Jehová Diosajj khitinakatï ‘jiskʼachatäpki’ ukanakaruw ajlliwayi (1 Cor. 1:26-29). Jehová Diosajj jupar jan jitheqtas servipki ukanakarojj wali valoranitwa uñji.

6. Mateo 11:25, 26 textorjamajja, ¿Jesusajj kamsänsa, ukat kunjamsa jiwasajj jupat yateqassna?

6 ¿Kunas jan pächasiñatak yanaptʼistaspa? (Mateo 11:25, 26 liytʼañataki). Akapachankir jaqenakajj kuntï Diosan servirinakapat amuyapki ukampejj janiw apayasiñasäkiti. Jehová Diosajj humildenakarukiw voluntädap phoqapjjañapatak ajlli, janiw ukat pächasiñasäkiti (Sal. 138:6). Akapachankirinakatakejj jan yatiñanïpki, jan yatjjatatäpki, jupanakampejj kunanaksa Jehová Diosajj jikjjatawayi ukanakatwa amuytʼañasa.

2) JESUSAJJ KʼARI YATICHÄWINAKWA QHANSTAYÄNA

7. ¿Jesusajj kunatsa fariseonakarojj kʼari chuyman jaqenaka sasin säna, ukat jupanakajj kamachapjjänsa?

7 Jesusajj kuntï religión pʼeqtʼirinakajj lurapkäna uk jan ajjsartʼasaw juchañchäna. Sañäni, fariseonakajj awk taykanakapar cuidañ toqet mandamientonakar istʼañat sipansa, ampar jarisiñ costumbrenakapatakwa llakisipjjäna. Ukatwa jupanakarojj kʼari chuyman jaqenaka sasin säna (Mat. 15:1-11). Amuyatajja, uk istʼasajj Jesusan discipulonakapajj musparapjjpachänwa, ukatwa “kuntï siskta uk istʼasajja fariseonakajj colerasipjjewa” sasin Jesusar sapjjäna. Jesusasti akham sarakïnwa: “Kawkïr alitejj alajjpachankir Awkijan jan ayrutäki uka alejj jikʼinukutäniwa. Jan yäqapjjamti, jupanakajj juykhu irpirinakäpjjewa. Mä juykhutejj yaqha juykhuru irpaspa ukhajja, panpachaniw pʼiyar jalantapjjaspa” sasa (Mat. 15:12-14). Religión pʼeqtʼirinakajj walsa colerasipkchïnjja, Jesusajj kunatï cheqäki ukjja, jan ajjsartʼas qhanañchaskakïnwa.

8. Jehová Diosajj jan taqe religionanakar katoqatapjja, ¿kunjamsa Jesusajj uñachtʼayäna?

8 Jesusajj kʼari yatichäwinakwa qhanstayarakïna. Taqe religionanakajj Diosatakejj walikïskiwa sasajj janiw siskänti. Jan ukasti, jiwañar apir ancho thakinjja, waljaniw sarapjjani, ukampis wiñay jakañar apir kʼullkʼu thakinjja jukʼanikiw sarapjjani sasaw säna (Mat. 7:13, 14). Yaqhepajj Diosaruw serviskta sapjjaniwa, ukampis janiw ukham lurapkaniti sasaw Jesusajj qhan säna. Ukatwa akham ewjjtʼäna: “Falso profetanakat wal amuyasipjjam, jupanakajj ovejat isthapitaw jumanakan ukar jutapjje. Ukampis manqhatjja, manqʼat jiwat qamaqenakar uñtatäpjjewa. Achunakapatwa jupanakarojj uñtʼapjjäta” sasa (Mat. 7:15-20).

Aka razonatwa waljanejj Jesusar jan istʼañ munapkänti: jaqenakan kʼari yatichäwinakap qhanstayipana. ¿Jichha tiempon niya ukar uñtasit kuna razonatsa yaqhepajj pächasipjjaraki? (Párrafo 9). *

9. ¿Jesusajj kuna kʼari yatichäwinaksa jan walit uñjäna?

9 ¿Bibliajj kamsisa? Biblian qellqata mä profeciajja, ‘Jehová Diosan utapar taqe chuyma munañaw Mesiasan chuymapar tukuntani’ sasaw säna (Sal. 69:9; Juan 2:14-17). Diosar ukham munasitapatwa Jesusajj religionanakan kʼari yatichäwinakapa, jan wali luratanakap juchañchäna. Sañäni, fariseonakajja, jiwatanakajj yaqha cheqan jakasipkakispasa ukhamwa yatichapjjerïna, ukampis Jesusajja, jiwatanakajj ikisipkiwa sasaw yatichäna (Juan 11:11). Saduceonakajj janiw jiwatat jaktañarojj creyipkänti, ukampis Jesusajj Lázaro amigoparuw jaktayäna (Juan 11:43, 44; Hech. 23:8). Fariseonakajja, destinatätanwa, kunatï paskistani, kuntï lurkañäni uk Diosaw amti sasaw yatichapjjerïna, ukampis Jesusajja, jaqenakajj Diosar serviniti, janicha ukjja jupanak pachpaw amtapjjaspa sasaw yatichäna (Mat. 11:28).

10. ¿Kuntï yatichktan uk istʼasajj kunatsa walja jaqenakajj jiwasat pächasipjje?

10 ¿Jichhürunakan ukhamarakiti? Jïsa. Kuntï, Bibliat yatichktan ukajj falso religionanakan jan Bibliarjam yatichapjjatapwa qhanstayi, ukatwa waljanejj jiwasat pächasipjje. Religión pʼeqtʼirinakajja, Diosajj jan wali jaqenakar infiernonwa tʼaqesiyi sasaw yatichapjje, ukham ajjsarayasaw jaqenakarojj munañaparjam apnaqapjje. Ukampis munasir Diosar servirinakajja, uka yatichäwinakajj jan cheqätapwa qhanstaytanjja. Jan jiwir almanïtanwa sasaw religionanakajj yatichapjje, ukatï cheqäspajja, jiwatat jaktañajj janiw munaskaspati. Ukampis uka yatichäwejj janiw Bibliarjamäkiti sasaw qhanstaytanjja. Maysa toqetjja, taqe kunanaktï lurktan ukjja Diosaw jayäkipan amtjjäna sasaw walja religionanakajj yatichapjje, ukampis jiwasajj mayni pachpaw Diosar serviniti janicha uk amtañapa sasaw yatichtanjja. Uk istʼasajj religión pʼeqtʼirinakajj wal colerasipjje.

11. Jesusajj kuntï Juan 8:45-47 texton siskäna ukarjamajja, ¿kun lurapjjañapsa Diosajj servirinakapat muni?

11 ¿Kunas jan pächasiñatak yanaptʼistaspa? Kunatï cheqäki ukar munasstan ukhajja, Diosajj kuntï siskistu ukarojj creyiñasawa, istʼañasarakiwa (Juan 8:45-47 liytʼañataki). Supayajj kunatï cheqäki ukatwa saranuküna, jiwasajj janiw saranukuñasäkiti, kuntï creyktan ukarjamapuniw lurañasa (Juan 8:44). Servirinakapajj Jesusat yateqasipjjaspa ukwa Diosajj muni. Ukatwa jupanakarojj “kunatï jan walïki ukjja uñisipjjam, kunatï walïki ukat katjjarusipjjam” sasin säna (Rom. 12:9; Heb. 1:9).

3) JESUSAJJ JAN WALTʼAYAÑATAK ARKNAQATAW UÑJASÏNA

Aka razonatwa waljanejj Jesusar jan istʼañ munapkänti: lawar chʼakkatat jiwipana. ¿Jichha tiempon niya ukar uñtasit kuna razonatsa yaqhepajj pächasipjjaraki? (Párrafo 12). *

12. Jesusar kunjamtï jiwayapkäna uk uñjasajja, ¿kunatsa walja judionakajj pächasipjjäna?

12 ¿Kunatsa yaqhep judionakajj Jesusat pächasipjjäna? Apóstol Pablojj akham sänwa: “Jiwasajja Cristojj lawar chʼakkatatäkäna uka toqetwa yatiytanjja. Ukajja judionakatakejj mä lanktʼayir qalar uñtatawa” sasa (1 Cor. 1:23). Jesusar kunjamtï jiwayapkäna uk uñjasajja, ¿kunatsa walja judionakajj jupat pächasipjjäna? Lunthatanaka, jachʼa juch luririnakakiw lawar chʼakkatata jiwayatäpjjerïna, ukatwa Mesiasätapat pächasipjjäna (Deut. 21:22, 23).

13. ¿Jesusat pächasipkäna uka judionakajj kunsa amuyapjjäna?

13 Jesusat pächasipkäna uka judionakajja, Jesusajj cheqapunis juchanïkaspa, janis ina chʼusat kʼarintatäkaspa, ukham tʼaqesiñapajj wakiskaspasa ukhamwa amuyapjjäna. Jesusarojj janiw cheqaparjam juzgapkänti. Judionakan jachʼa tribunalapajj jankʼakiw tantachtʼasipjjäna, leyinak pʼakintasaw Jesusar juchañchapjjäna (Luc. 22:54; Juan 18:24). Juezanakajja, jaqenakajj kuna kʼarinaktï Jesusat parlapkäna ukajj cheqäskapuniti, janicha uk janiw yatjjatapkänti, antisas “Jesusar jiwayañatakiw kʼari testimonio” thaqapjjäna. Jan kunat juchañchañ puedisajja, jilïr sacerdotejj Jesús pachpa jan wal parlasin pantjasispa, ukhamat jupar juchañchasispa ukwa thaqäna. Ukham luratapajj janiw leyirjamäkänti (Mat. 26:59; Mar. 14:55-64). Jesusajj jaktjjäna uka qhepatjja, uka kʼari juezanakajj Jesusan sepulturap cuidiri romano soldadonakarojj “walja qollqe churapjjäna”, ukhamat kunatsa sepulturajj chʼusakëjjäna uk jaqenakar kʼarisisa yatiyapjjañapataki (Mat. 28:11-15).

14. ¿Mesiasan jiwañap toqet mä profeciajj kamsänsa?

14 ¿Bibliajj kamsisa? Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, walja judionakajj janiw Mesiasan jiwañap suyapkänti, ukampis mä profeciajj akham sänwa: ‘Jiwañaruw katuyasïna, mä juchan jaqëkaspas ukhama, ukampis walja jaqenakan juchanakap jupajj aparakïna, juchararanakatwa arjjatasirakïna’ sasa (Is. 53:12). Ukhamajja, Jesusar juchan jaqjam jiwayapkäna uk uñjasajj janiw judionakajj jupat pächasipjjañapäkänti.

15. ¿Jehová Diosan Testigonakapat kuna jan wal parlapjjatapatsa yaqhepajj Diosan markapat pächasipjje?

15 ¿Jichhürunakan ukhamarakiti? Jïsa ukhamarakiwa. Jesusarojj ina chʼusat kʼarintasaw juchañchapjjäna, jichhürun ukhamarakiw Testigonakar lurapjje. Ukanakat mä qhawqha uñjañäni. Khä 1930 ukat 1940 maranakan Estados Unidos markanjja, walja kutiw Diosar libre serviñatak derechonakas arjjatañatakejj tribunalanakar sarawaytanjja. Yaqhep juezanakan jiwasar uñisipjjatapajj qhanaw ukan amuyasïna. Quebec (Canadá) markanjja, Católica Iglesiampi marka apnaqerinakampejj mayachtʼasisaw jiwas contra saytʼapjjäna. Walja publicadoranakaruw Diosan Reinopat yatiyapjjatapat carcelar jistʼantapjjäna. Alemaniansti, Jehová Diosat jan jitheqtiri walja waynanakaw nazi gobiernomp jiwayat uñjasipjjäna. Aka qhepa maranakanjja, Rusia markankir walja jilat kullakanakaw Bibliata jaqenakar parlapjjatapat juchañchata, carcelar jistʼantata uñjasipjje, predicañajj wali jachʼa juchäkaspasa ukhamwa autoridadanakajj uñjapjje. Yamas ruso arut Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras sat Biblian Diosan Jehová sutip uñstipanjja, jilamp jilamp parlir librökaspas ukhamwa uñjapjje, ukatsti jarkʼapjjewa.

16. 1 Juan 4:1 textorjamajja, ¿kunatsa Diosan servirinakapat kʼarinak parlapki ukanakamp jan engañjayasiñasäki?

16 ¿Kunas jan pächasiñatak yanaptʼistaspa? Kuntï sapki ukajj cheqäskapuniti janicha uk sumwa yatjjatañasa. Jesusajj Olivos Qollun yatichkäna ukhajja, “kunayman jan wali” arunakampiw yaqhepajj kʼarintapjjätam sasaw discipulonakapar säna (Mat. 5:11). Uka kʼarinakajj Supayatwa juti. Jupaw enemigonakasarojj jiwasat jan walinak parlapjjañapatak amtayi (Apoc. 12:9, 10). Uka kʼarinakarojj janipuniw creyiñasäkiti, ni sustjasiñasäkisa, Jehová Diosarus confiyaskakiñasawa (1 Juan 4:1 liytʼañataki).

4) JESUSAROJJ JAYTJAPJJÄNWA ALJANTAPJJARAKÏNWA

Aka razonatwa waljanejj Jesusar jan istʼañ munapkänti: Judasan aljantatapata. ¿Jichha tiempon niya ukar uñtasit kuna razonatsa yaqhepajj pächasipjjaraki? (Párrafos 17, 18). *

17. Jesusajj janïr jiwayatäkäna uka arumajj kunanakatï paskäna uk uñjasajj ¿kunjamsa yaqhepajj amuyapjjäna?

17 Jesusajj janïr jiwayatäkäna uka arumajja, 12 apostolonakapat mayniw jupar aljantäna. Maynisti, kimsa kutiw jupar jan uñtʼir tukurakïna, taqenirakiw jupar jaytanukupjjäna (Mat. 26:14-16, 47, 56, 75). Ukampis taqe ukanak pasañapjja jupa pachpaw arsuwayäna, ukatwa jan mayjtʼaskänti (Juan 6:64; 13:21, 26, 38; 16:32). Inas yaqhepajj ukanak uñjasajj Jesusan discipulopäñ jan munjjapjjchïnti, inas akham amuyapjjchïna: “Jesusan apostolonakapajj jaytjjapjjarakisä, nayatï jupanakamp chikachasirista ukhajja, jupanakjamäjjeristwa” sasa.

18. ¿Jesusajj janïr jiwayatäkäna ukhajj kuna profecianakas phoqasïna?

18 ¿Bibliajj kamsisa? Jesusan aka oraqer jutañapatak walja maranak faltkipamwa Jehová Diosajj 30 metal qollqenakaruw Mesiasar aljantapjjani sasin Arupan qhanañchäna (Zac. 11:12, 13). Amigonakapat mayniw aljantañapäna (Sal. 41:9, TNM). Zacarías profetajj akhamwa qellqarakïna: “Awatirirojj jiwayam, ovej tamasti aywitatapjjaniwa” sasa (Zac. 13:7). Suma chuyman jaqenakasti, ukanak uñjkasas janiw Jesusat jitheqtapkänti, jan ukasti, kunjamsa profecianakajj Jesusamp phoqasïna uk uñjasajj jukʼampiw jupar confiyapjjäna.

19. ¿Cheqa yatichäwinakar munasipki ukanakajj kunatsa jan engañjayasipki?

19 ¿Jichhürunakan ukhamarakiti? Jïsa. Wali uñtʼat Testigonakat mä qhawqhanejja, Diosar serviñat jitheqtawayjjapjjewa, yaqhepajj Dios contraw saytʼjjapjje, mayninakarus jupanakjam tukupjjañapatakiw chʼamañchapjjaraki. Internet toqe, televisión toqew Diosan markapat jan walinak parlapjje, jila partejj kʼarinakwa parlapjje. Ukampis cheqa yatichäwinakar munasipki ukanakajj janiw engañjayasipkiti, kunattejj jayäkipanwa Bibliajj ukanak qhanañchjjäna (Mat. 24:24; 2 Ped. 2:18-22).

20. ¿Diosan markapat jitheqtawayjjapjje ukanakamp jan engañjayasiñatakejj kunas yanaptʼistani? (2 Timoteo 4:4, 5).

20 ¿Kunas jan pächasiñatak yanaptʼistaspa? Jehová Diosar jukʼamp confiyañatakejja, Bibliat sapüruw yatjjatañasa, orasiñasapuniwa, Jehová Diosajj kuna luräwtï jaytkistu uk sum phoqañatakiw chʼamachasiñasa (2 Timoteo 4:4, 5 liytʼañataki). Diosar confiyañäni ukhajja, Diosan markapat jan walinak parlapjjani ukhajj janiw ajjsarayaskañäniti ni llakiskañänisa (Is. 28:16). Jiwasatï Diosaru, Aruparu, jilat kullakanakaru munasiñänejja, Diosan markapat jitheqtawayjjapjje ukanakampejj janiw engañjayaskañäniti.

21. Jichha tiempon walja jaqenakas Diosan Arup jan istʼañ munapkchejja, ¿kunatsa jan pächasksna?

21 Nayra tiempon waljaniw Jesusat pächasipjjäna. Janiw jupar creyipkänti, ukampis waljaniw creyipjjarakïna. Jupanakat maynejj sanedrinankirïnwa, ‘walja sacerdotenak kunaw creyipjjarakïna’ (Hech. 6:7; Mat. 27:57-60; Mar. 15:43). Jichha tiempon ukhamarakiw walja millón jaqenakajj Jesusar arkañ amtawayapjje. ¿Kunatsa? Jupanakajj Bibliankir cheqa yatichäwinakwa uñtʼapjje, ukarojj munasipjjarakiwa. Bibliajj akham siwa: “[Leyinakam] munirinakajj suman jakasipjje, janiw kunas jupanakarojj tinkuykitisasa (Sal. 119:165).

CANCIÓN 124 Diosatsa jilat kullakanakats jan jitheqtañäniti

^ Párrafo 5 Nayra tiempon kunatsa walja jaqenakajj Jesusat pächasipjjäna, jan creyipkäna ukat kunatsa jichha tiempon jaqenakajj Diosan servirinakapat pächasipjjaraki jan creyipkaraki ukwa pasïr yatichäwin pusi toqet yatjjataniwaytanjja. Aka yatichäwinjja, ukhamarakiw yaqha pusi toqet yatjjataskañäni. Ukatjja kunatsa Jehová Diosar munasirinakajj Diosar serviñat jan kunampis jarkʼayasipki ukwa yatjjataskarakiñäni.

^ Párrafo 60 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Jesusajj Mateompi ukat mayni impuesto cobririnakampiw manqʼaski.

^ Párrafo 62 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Templon aljirinakaruw Jesusajj alisnukuski.

^ Párrafo 64 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Tʼaqesiñ lawapwa Jesusajj apaski.

^ Párrafo 66 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Judasajj jampʼattʼasaw Jesusar aljantaski.