Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

18 YATICHÄWI

Jesusar arkañat jan kunas jarkʼistpanti

Jesusar arkañat jan kunas jarkʼistpanti

“Khititejj nayat jan pächaski ukajj kusispan” (MAT. 11:6).

CANCIÓN 54 ‘Akaw thakejja’

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. Bibliat kuntï yateqktan uk mayninakar yatiyasajj ¿kunatsa mayjtʼassna?

KUNATÏ cheqäki uk jikjjatasajj ¿kunjamakis jikjjatasiyätan uk amtastanti? Bibliat kuntï yateqkayätan ukajj wali qhanänwa. Uka yatichäwinak taqeniw creyipjjani sasaw amuyayätan. Kusisit jakasipjjañapatakiw jichhas yanaptʼani, jutïritakis mä suma suytʼäwinïpjjaniwa sasaw confiyarakiyätan (Sal. 119:105). Ukatwa kuntï yateqkayätan uk amigonakasaru, familiaranakasar wali kusisit yatiyayätanjja. Ukampis jupanakat jilapartejj janiw istʼañ munapkistänti, ukhamïpansti wal mayjtʼasiyätan.

2, 3. ¿Kunsa jilaparte jaqenakajj Jesusatsa kuntï yatiykäna ukatsa amuyapjjäna?

2 Kuntï predicktan uk jaqenakajj jan istʼañ munapkistu ukhajj janiw mayjtʼasiñasäkiti. Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, milagronakwa luräna, ukaw Jehová Diosajj yanaptʼaskatap uñachtʼayäna. Ukhamäkchïnsa, waljaniw jupar jan creyipkänti. Sañäni, Jesusajj Lazaror jaktaykäna ukhajja, judionakan pʼeqtʼirinakapajj uk sumsa yatipkchïnjja, janiw Jesusan Mesiasätap creyiñ munapkänti. Antisas Jesusampir Lazarompirojj jiwayañwa amtapjjäna (Juan 11:47, 48, 53; 12:9-11).

3 Jilaparte jaqenakajj Mesiasjam jupar jan katoqapjjañap Jesusajj yatïnwa (Juan 5:39-44). Bautisir Juanan discipulonakaparojj akham sänwa: “Khititejj nayat jan pächaski ukajj kusispan” sasa (Mat. 11:2, 3, 6). ¿Kunatsa walja jaqenakajj Jesusar jan creyipkäna?

4. ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

4 Aka yatichäwinsa akjjar jutki uka yatichäwinsa, kunatsa Jesusajj jakkäna uka tiempon walja jaqenakajj jupar jan creyipkäna ukwa yatjjataskañäni. Ukatjja, kunatsa walja jaqenakajj jichha tiempon kuntï predicktan uk jan istʼapki ukwa yatjjataskarakiñäni. Kunas Jesusar jukʼamp confiyañataki jupat jan pächasiñatak yanaptʼistani uksa yatjjataskarakiñäniwa.

1) JESUSAJJ KAWKINSA JILSÜNA

Aka razonatwa waljanejj Jesusar jan creyipkänti: kawkintï jilskäna uk uñjasina. ¿Jichha tiempon niya ukar uñtasit kuna razonatsa yaqhepajj pächasipjjaraki? (Párrafo 5). *

5. ¿Kunatsa yaqhep jaqenakajj janiw Jesusajj Mesiasäkaspati sasin amuyapjjäna?

5 Jesusajj kawkintï jilskäna ukaw walja jaqenakarojj pächasiyäna. Jesusan wali suma yatichirïtapatsa, milagronak lurirïtapats janiw pächasipkänti, ukampis jupanakatakejj mä aleq carpinteron yoqapakïnwa. Jesusajj Nazaret markatänwa, uka markajj yaqhepatakejj jan yäqañjam markakïnwa. Jesusan discipulopar qhepat tukkäna uka Natanael chachas qalltan uka markat akham sänwa: “¿Nazaret markat mä suma jaqejj mistuspati?” sasa (Juan 1:46). ¿Kunatsa ukham säna? Jesusajj jakkäna uka markajj inas jupatakejj jan yäqañjam markakïchïna, jan ukajj Miqueas 5:2 profeciat amtasin ukham sischïna. Uka profeciarjamajja, Mesiasajj Belén markanwa nasiñapäna, janiw Nazaret markan nasiñapäkänti.

6. Jesusajj janiw Mesiasäkiti sirinakajja, ¿kunsa jan pächasiñatakejj lurapjjañapäna?

6 ¿Bibliajj kamsisa? Isaías profetajja, Jesusajj kawkitsa, kuna familiatsa jutäna uka toqet janiw enemigonakapajj llakisipkaniti, mä arunjja, Mesiasätapat ‘janiw khitis llakiskaniti’ sasaw mä profecian säna (Is. 53:8, TNM). Profecianakaw Mesiasat sum qhanañchäna. Jupanakatï uka toqet sum yatjjatapjjaspänjja, Jesusajj Belenan nasitapa, David reyit jutatap yatipjjaspänwa (Luc. 2:4-7). Miqueas 5:2 textonkir profeciarjamajja, kawkjantï Jesusajj nasiñapäkäna ukanpunwa Jesusajj nasïna. Ukhamajj ¿kunatsa pächasipjjäna? Jesusat jan sum yatjjatasaw jan sum amuyapkänti. Ukatwa jupat pächasipjjäna jan creyipkarakïnti.

7. ¿Kunatsa walja jaqenakajj Diosan markapar jan mantañ munapki?

7 ¿Jichhürunakan ukhamarakiti? Jïsa. Jehová Diosan jilaparte servirinakapajja, janiw wali qollqeni, wali uñtʼata familiat jutirïpktanti. ‘Jan yatjjatatäpjjewa, aleq jaqenakakïpjjewa’ sasaw walja jaqenakajj jiwasat amuyapjje (Hech. 4:13). ‘Janiw wali uñtʼat escuelarus Bibliat yatjjatañatakejj sarapkiti, ukhamajj janiw jupanakan Bibliat yatichapjjañapajj wakiskiti’ sasaw jiwasat sapjjaraki. Yaqhepanakasti, ‘Jehová Diosan Testigonakapajj Estados Unidos markat jutir religionäpjjewa’ sasaw sapjjaraki. Ukampis paqallqo Testigonakatjja, niya maynikiw Estados Unidos markan jakasi. Ukatjja, ‘Testigonakajj janiw Jesusar creyipkiti’ sasaw yaqhepajj yaqhanakar parlapjjaraki. Testigonakajj “familianak tʼaqjtayirinakäpjjewa”, “Diosan Arup mayjtʼayirinakäpjjewa” sasaw jiwasat sapjjaraki. Ukanak istʼapki, ukajj cheqapuniti janicha uk jan sum yatjjatapki, yatjjatasas jan creyipki ukanakajja, Diosan markapat pächasipjjewa, janirakiw ukar mantañ munapkiti.

8. Hechos 17:11 textorjamajja, ¿jichha tiempon Diosan servirinakapajj khitinakäpjjesa ukat jan pächasiñatakejj kunsa maynejj lurañapa?

8 ¿Kunas jan pächasiñatak maynir yanaptʼaspa? Ukhamapuniti janicha uk sum yatjjatañaw yanaptʼaspa. Lucas qellqerejj uk lurañatakiw chʼamachasïna. Mä Evangelio janïr qellqkasajja, nayraqatajj ‘taqe ukanak qalltatpach sum yatjjatañatakiw’ chʼamachasïna. Qellqatap liytʼirinakajj kuntï Jesusat istʼapkäna uk ‘cheqaparjam sum yatipjjañapwa’ munäna (Luc. 1:1-4). Nayra Berea markankir judionakajj ukhamarakiw sum yatjjatapjjäna. Jupanakajj Jesusat nayrïr kuti suma yatiyäwinak istʼapjjäna ukhajja, Hebreo Arut Qellqatanak sum yatjjatapjjäna, ukhamat kuntï Jesusat istʼapkäna ukajj cheqati janicha uk yatiñataki (Hechos 17:11 liytʼañataki). Maynejj ukhamarakiw cheqapuniti janicha uk sum yatjjatañapa. Ukatakejja, kuntï Testigonakajj yatichapki uk Bibliampiw igualtʼayañapa. Ukatjja, Diosan markapajj jichha tiempon kunanaksa lurawayi ukwa yatjjatañaparaki. Ukham sum yatjjatasajja, janiw mayninakan jan wali parlatapampejj apayaskaniti.

2) JESUSAJJ JANIW MAYNINAKAR MUSPARAYAÑ LAYKU MILAGRONAK LURKÄNTI

Aka razonatwa waljanejj Jesusar jan creyipkänti: mayninakar musparayañ layku milagronak jan lurañ munipana. ¿Jichha tiempon niya ukar uñtasit kuna razonatsa yaqhepajj pächasipjjaraki? (Párrafos 9, 10). *

9. ¿Jesusan alajjpachat mä señal jan uñachtʼayañ munipan kunas pasäna?

9 Aka oraqenkkäna ukhajja, Jesusajj wali musparkañwa jaqenakar yatichäna, ukampis yaqhepajj jukʼampinak lurañapwa munapjjäna. Mesiasätap uñachtʼayañapatakejj “alajjpachat mä señal” uñjañ mayipjjäna (Mat. 16:1). Daniel 7:13, 14 textonkir profecía jan sum amuyasin inas ukham mayipjjchïna. Ukampis Jehová Diosatakejja, uka profecian phoqasiñapajj faltaskänwa. Kuntï Jesusajj yatichkäna uk istʼasajja, Mesiasätapat janiw pächasipjjañapäkänti. Ukampis alajjpachat mä señal jan uñachtʼayañ munipan Jesusat pächasjjapjjänwa, janiw Mesiasarjam katoqapkänti (Mat. 16:4).

10. ¿Mesías toqet Isaías profetajj arskäna uk kunjamsa Jesusajj phoqäna?

10 ¿Bibliajj kamsisa? Mesiasat parlkasin Isaías profetajj akham sänwa: ‘Janiw arnaqaskaniti, janiw jachʼats arskaniti, jupan arupajj janirakiw callenakansa istʼaskaniti’ sasa (Is. 42:1, 2). Jesusajj predickäna ukhajja, janiw mayninakamp jachʼañchayasiñ thaqkänti. Janiw templonak lurañaru uchaskänti, janirakiw religión pʼeqtʼirinakjamas isiskänti, ni wali aytat sutimpi aruntayasiñsa munkänti. Jupar juzgasipkäna ukhajja, jakäwip aptʼasirjamäkasas janiw Herodes reyir musparayañatakejj mä milagro lurkänti (Luc. 23:8-11). Cheqas Jesusajj mä qhawqha milagronak luränwa, ukampis predicañaw jupatakejj jukʼamp wakiskirïna. “Ukatakiw nayajj jutta” sasaw discipulonakapar säna (Mar. 1:38).

11. ¿Kunatsa yaqhep jaqenakajj Diosan markapat pächasipjje?

11 ¿Jichhürunakan ukhamarakiti? Jïsa. Waljanitakejja, jila alani cosasanakamp kʼachachat jachʼa templonak uñjañajj musparkañawa. Ukan pʼeqtʼirinakajj wali aytat sutimpi uñtʼatäpjjewa, kuntï yatichapki lurapki ukas janiw Bibliarjamäkiti, jukʼanikiw uk yatipjje. Tantachäwinakapar saririnakajja, Diosatsa, Diosan amtapajj kunäkitï ukatsa jukʼakwa yateqapjje. Ukampis tantachäwinakasar jutirinakajja, kunsa Diosajj jiwasat muni, kunjamsa voluntädap lursna ukwa yateqapjje. Tantachasiñ Utanakasajj janiw wali kʼachachatäkiti, antisas qʼoma, suma apthaptʼata humilde utanakakiwa. Congregacionanak pʼeqtʼirinakajj janiw religión pʼeqtʼirinakjam isisipkiti, ni wali aytat sutinakampis uñtʼayasipkiti. Kuntï yatichapktan, creyipktan ukas Bibliarjamawa. Ukampis Diosarojj janiw costumbrenak lurasa sirvktanti, janirakiw kuntï jaqenakajj istʼañ munapki ukarjamas yatichktanti, ukatwa waljanejj Diosan markapat pächasipjje.

12. Hebreos 11:1, 6 textorjamajja, ¿Diosar taqe chuyma confiyañatakejj kun lurañasasa?

12 ¿Kunas jan pächasiñatak yanaptʼistaspa? Apóstol Pablojj Roma markankir cristianonakarojj akham sänwa: “Yatiyäwinak istʼki ukhakiw maynejj uka yatiyäwir confiyaspa. Maynejj Cristot yatiyki ukhakiw uka yatiyäwinakajj istʼasiraki” sasa (Rom. 10:17). Religionanakan costumbrenakapajj munkañäskpasa musparkañäskpasa, janiw Bibliarjamäkiti, ukhamajj ukar mitisiñajj janiw Diosar confiyañatak yanaptʼkistaniti, antisas Bibliat yatjjatañasawa, ukaw Diosar jukʼamp confiyañatak yanaptʼistani. Diosar taqe chuyma confiyañatakejj Jupar sum uñtʼasawa, ¿kunatsa? “Maynitejj Diosar jan confiykaspajja, janiw kunäkipansa Diosarojj kusisiykaspati” (Hebreos 11:1, 6 liytʼañataki). Ukhamajja, cheqa thakinkatasat jan pächasiñatakejj janiw alajjpachat musparkañ señalanak uñjañ suyañasäkiti. Antisas Bibliat sum yatjjatañasawa, ukaw Diosar jukʼamp confiyañatakisa, jan pächasiñatakis yanaptʼistani.

3) JESUSAJJ JANIW JUDIONAKAN COSTUMBRENAKAP ARKKÄNTI

Aka razonatwa waljanejj Jesusar jan creyipkänti: costumbrenakapar jan arkañ munipana. ¿Jichha tiempon niya ukar uñtasit kuna razonatsa yaqhepajj pächasipjjaraki? (Párrafo 13). *

13. ¿Kunatsa walja jaqenakajj Jesusar juchañchapjjäna?

13 Jesusajj jakkäna uka tiemponjja, Bautisir Juanan arkirinakapajj Jesusan discipulonakapar jan ayunir uñjasajj wal mayjtʼasipjjäna. Jesusasti, nayajj jakaskä ukhakamajj janiw ayunapjjañapajj wakiskiti sasaw jupanakar säna (Mat. 9:14-17). Ukham qhanañchkatasa, fariseonakampi Jesusan yaqha enemigonakapampejj jan costumbrenakap arkatapatjja, juchañchapjjänwa. Usutanakar sábado urun qollir uñjasas wal colerapjjäna (Mar. 3:1-6; Juan 9:16). Nanakajj leyirjamaw sábado uru imapjjta sasaw jachʼa jachʼa tukupjjäna, ukampis maysa toqetjja, jaqenakarojj templon aljañatsa alasiñatsa janiw jarkʼapkänti. Jesusajj uk lurapjjatapat jupanakar juchañchäna ukhajja, wal colerasipjjäna (Mat. 21:12, 13, 15). Nazaret markankir sinagoganjja, Jesusajj Israel markan kunatï nayrajj paskäna ukampiw jaqenakarojj askipak thaqapjjatapa, Diosarus jan confiyapjjatap amuyasipjjañapatak qhanañchäna, uk istʼasasti jupanakajj wal colerasipjjäna (Luc. 4:16, 25-30). Waljaniw kuntï Jesusan lurañap munapkäna uk jan luratapat jitheqtawayjjapjjäna (Mat. 11:16-19).

14. Jan Bibliarjamäkäna uka costumbrenak ¿kunatsa Jesusajj jan walit uñjäna?

14 ¿Bibliajj kamsisa? Isaías profetap toqejja, Jehová Diosajj akham sänwa: “Aka markajj pata chuymakiw sirvitu, lakanakapampikirakiw nayaru jachʼañchapjjetu, ukampisa chuymapajj nayatjja jayankaskiwa, nayar yupaychañ culto loqtanipkitu ukasti jaqenakan amuyataparjamakiwa, pʼeqet yateqatakiraki” sasa (Is. 29:13). Jaqenakan costumbrenakapajj janiw Bibliarjamäkänti, ukatwa Jesusan ukham juchañchatapajj walikïskäna. Diosan Arupar wali wakiskirit uñjañat sipansa, jaqenakan uñstayat costumbrenakaruk wali wakiskirit uñjapkäna ukanakajja, Jehová Diosampir jupan khitanit Mesiasampirojj janiw creyipkänti.

15. ¿Kunatsa walja jaqenakajj Jehová Diosan Testigonakapatak wal colerapjje?

15 ¿Jichhürunakan ukhamarakiti? Jïsa. Niyakejjay cumpleañosa, Navidadasa, ukat yaqha ukham costumbrenakas jan Bibliarjamäkchitejja, Testigonakajj janiw ukanak amtktanti, ukatwa waljanejj jiwasatak colerapjje. Jan Bibliarjamätapatjja, janirakiw markasan fiestanakaparus mitisktanti, mayni jiwjje ukhas janiw kuna costumbrenaks lurktanti, ukatwa yaqhepanakajj jiwasatak wal colerapjjaraki. Inas uka jaqenakajj suma chuymanïsipkchi, costumbrenak lurasajj Diosarus servipkaspa ukham amuyasipkchi. Ukampis Biblian yatichäwinakapar istʼañat sipansa, jaqenakan costumbrenakap phoqañatakik chʼamachasipjjani ukhajja, Jehová Diosajj janiw jupanakarojj sumat uñjkaniti (Mar. 7:7-9).

16. ¿Kunsa lurañasa, ukat kunsa jan lurañasäkaraki? (Salmo 119:97, 113, 163-165).

16 ¿Kunas jan pächasiñatak yanaptʼistaspa? Diosan leyinakaparu, wiñay yatichäwinakapar taqe chuyma munasiñwa yateqañasa. Kunatï kʼarïki ukanak uñisiñasarakiwa (Salmo 119:97, 113, 163-165 liytʼañataki). Jiwasatï Diosar munasstanjja, kuna costumbrenakatï jan gustki ukanak janiw lurkañäniti. Jupar munasiñaw taqe kunat sipans nayrankani.

4) JESUSAJJ JANIW POLITICAR MITISISA JAN WALTʼÄWINAK ASKICHAÑ AMTKÄNTI

Aka razonatwa waljanejj Jesusar jan creyipkänti: politicar jan mitisiñ munipana. ¿Jichha tiempon niya ukar uñtasit kuna razonatsa yaqhepajj pächasipjjaraki? (Párrafo 17). *

17. ¿Kunsa walja jaqenakajj Mesiasat suyapjjäna?

17 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, yaqhepanakajj jankʼakiw yaqha gobierno mantañap munapjjäna. Mesiasaw Roma markat qhespiyistani sasaw suyapjjäna. Jesusar reyit uttʼayañ munapjjäna ukhajja, jupajj janiw munkänti (Juan 6:14, 15). Sacerdotenakampi yaqha jaqenakampejja, Jesusajj yaqha gobierno mantañapatakiw chʼamañchani, uk uñjasajj romanonakajj colerasipjjaniwa, puestonakasatsa apaqapjjestaniwa sasaw ajjsarayasipjjäna. Ukhamïpansti, walja judionakajj ukanakat llakisisajj Jesusar janiw creyjjapjjänti.

18. ¿Mesías toqet parlir kuna profecianakarus walja judionakajj jan istʼapkäna?

18 ¿Bibliajj kamsisa? Cheqas walja profecianakanjja, Mesiasajj mä guerranwa nuwasini, ukatsti atipjarakiniwa sasaw qhanañchasïna. Yaqhep profecianakansti, juchanakas laykuw nayraqatajj jiwani sasaw qhanañchasirakïna (Is. 53:9, 12). Ukhamajja, ¿kunatsa judionakajj Mesiasat mayj amuyapjjäna? Taqpach profecianakar istʼañat sipansa, jan waltʼäwinakap jankʼak askichañat parliri profecianakarukiw istʼapjjäna (Juan 6:26, 27).

19. ¿Kunatsa walja jaqenakajj jiwasat pächasipjje?

19 ¿Jichhürunakan ukhamarakiti? Jïsa. Jan kuna politicarus mitisitasatjja, walja jaqenakaw jiwasat pächasipjjaraki. Marka apnaqerinak ajlliski ukhajja, Testigonakajj mä partidor apoyapjjañapawa sasaw amuyapjje. Ukampis jiwasatï mä jaqeru gobernañapatak ajllsna ukhajja, Jehová Diosan gobernatäñ janis munksna ukhamäspawa (1 Sam. 8:4-7). Yaqhepasti, ‘hospitalanaka, escuelanaka ukat yaqha ukhamanakwa markar yanaptʼañatakejj lurapjjañapa’ sasaw jiwasat amuyapjjarakispa. Jiwasajj janiw akapachan jan waltʼäwinakap jankʼak askichasiñapatak chʼamachasktanti, jan ukasti predicañatakiw jukʼampis chʼamachastanjja, ukatwa jaqenakajj jiwasat pächasipjje.

20. Kuntï Jesusajj Mateo 7:21-23 texton siskäna ukarjamajja, ¿kunas jiwasatak jukʼamp wakiskirejja?

20 ¿Kunas jan pächasiñatak yanaptʼistaspa? (Mateo 7:21-23 liytʼañataki). Jesusajj kuna lurañtï jaytawaykistu ukaw jiwasatakejj taqe kunat sipans jukʼamp wakiskirejja, uk janipun armañäniti (Mat. 28:19, 20). Janiw politicarusa, markasan jan waltʼäwinak utjki uk askichañarus mitisktanti. Antisas Testigonakajj jaqenakar munastanwa, kuna jan walinakantï uñjasipki ukats llakistanwa. Ukampis Diosan Reinopat yatichasa, Diosamp sum apasipjjañapatak yanaptʼasaw jupanakar jukʼamp yanaptʼsna.

21. ¿Kun lurañsa amtañasa?

21 Nayra tiempon kunatsa waljanejj Jesusat pächasipjjäna, jan istʼapkäna, jichha tiempon kunatsa yaqhepajj arkirinakapat pächasipjjaraki ukwa aka yatichäwin pusi toqet yatjjatawaytanjja. Ukampis akjjar jutki uka yatichäwinjja, ukhamarakiw yaqha pusi toqet yatjjataskañäni. Diosar jukʼamp confiyañataki, janipun kunas jiwasar pächasiyañapatak taqenis chʼamachasiñ amtapjjañäni.

CANCIÓN 56 Cheqa thakin sarnaqam

^ Párrafo 5 Jesusjam wali suma yatichirejj janipuniw aka oraqen utjkänti. Ukampis aka oraqenkkäna ukhajja, jilaparte jaqenakajj janiw jupar creyipkänti. Kunatsa jupar jan creyipkäna ukwa pusi toqet aka yatichäwin yatjjataskañäni. Jichha tiemponjja, kunatsa walja jaqenakajj kuntï Jesusan cheqpach discipulonakapajj sapki, lurapkaraki uk jan creyipki ukwa uñjaskañäni. Ukatsti, kunas Jesusar jukʼamp confiyañataki, jupat jan pächasiñatak yanaptʼistaspa ukwa jukʼampis yatjjataskañäni.

^ Párrafo 60 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Felipejj Natanael chacharojj Jesusar uñtʼañamawa sasaw saski.

^ Párrafo 62 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Jesusaw suma yatiyäwinak jaqenakar yatiyaski.

^ Párrafo 64 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Jesusajj enemigonakap nayraqatanwa ampar wañaqat mä chachar qollaski.

^ Párrafo 66 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Jesusajj sapapakiw mä qollur makataski.