Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

22 YATICHÄWI

Sum jakasiñataki yatiñan ewjjtʼanaka

Sum jakasiñataki yatiñan ewjjtʼanaka

“Jehová Dios pachpaw yatiñjja churi” (PROV. 2:6).

CANCIÓN 89 Diosan bendisitäñatakejj istʼasirïñasawa

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunatsa Diosat jutki uka yatiñanïñ taqenis muntanjja? (Proverbios 4:7).

 ¿MÄ WAKISKIR amtar puriñamajj wakisïnti? Ukhamächin ukhajja, yatiñanïñ necesitatam laykojj Jehová Diosaruw mayispachätajja (Sant. 1:5). Salomón reyejj akham sasaw qellqäna: “Yatiñajj jukʼamp wakiskiriwa” sasa (Proverbios 4:7 liytʼäta). Jupajj janiw jaqet jutki uka yatiñat parlkänti jan ukasti Jehová Diosat jutki uka yatiñatwa parlaskäna (Prov. 2:6). Ukampis Diosat jutki uka yatiñajj jichha tiempon utjki uka problemanakar saykatañatakejj ¿yanaptʼistaspati? Jïsa, yanaptʼistaspawa. Kunjamsa yanaptʼistaspa uka toqetwa aka yatichäwin yatjjataskañäni.

2. ¿Cheqpach yatiñanïñ munstan ukhajj kunsa lurañasa?

2 Mä toqetjja, cheqpach yatiñanïñ munstan ukhajj wali yatiñanïpkäna uka pä chachanakan yatichäwinakap yatjjatañasawa, ukarjamaw lurañasaraki. Nayraqatajj Salomón reyit parltʼañäni, Bibliajj jupat akham siwa: “Diosasti Salomonarojj wali yatiñanïñampi, wali amuytʼasirïñampi churäna” sasa (1 Rey. 4:29). Ukatjja Jesusatwa yatjjataskañäni, jupjam wali yatiñanejj janiw khitis aka oraqen utjkänti (Mat. 12:42). Jupat parlkasin mä profeciajj akham sänwa: “Jehová Diosan espiritupaw jupjjankani, ukatwa jupajj yatiñanïni, wali suma amuytʼasirïni” sasa (Is. 11:2).

3. ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

3 Niyakejjay Jehová Diosajj Salomonarusa Jesusarus yatiñanïñ churchïnjja, kunanakatï jiwasatak wali wakiskirïki uka toqenakatwa jupanakajj suma ewjjtʼanak churapjjäna. Aka yatichäwinjja, ukanakat kimsa yatjjataskañäni. Maya, qollqer wali amuyump uñjaña. Paya, trabajor wali amuyump uñjaña. Kimsa, jiwas pachpar wali amuyump uñjasiña.

QOLLQEROJJ WALI AMUYUMP UÑJAÑASAWA

4. ¿Kunjamansa Salomonas Jesusas jakasipjjäna?

4 Salomón reyejj walja utjirinïnwa, mä suma utanwa jakasirakïna (1 Rey. 10:7, 14, 15). Ukampis Jesusajj jukʼa utjirinikïnwa, janiw utanïkänsa (Mat. 8:20). Ukhamäkchïnsa, Salomonas Jesusas wali amuyumpiw yänakar uñjapjjerïna, kuna laykutejj jupanakan yatiñapajj Jehová Diosatwa jutäna.

5. ¿Qollqer wali amuyump uñjañ toqet Salomonajj kamsänsa?

5 Salomón reyejja ‘qollqejj jarkʼaqewa’ sasaw säna (Ecl. 7:12). Qollqejja kunanaktï jakañatak necesitktan, kunanaktï alasiñ munktan ukanakatak wakisiwa. Salomonajj walja utjirinïkchïnsa, qollqet sipans yaqha jukʼamp wakiskirinak utjatapwa amuyäna. Jupajj akham sasaw qellqäna: “Mayninakamp suma uñjatäñaw [jan ukajj “Suma sutinïñaw”] jukʼamp sumajja walja utjirinïñat sipansa” sasa (Prov. 22:1; nota). Qollqe wal munirinakajj janiw utjirinakapampejj contentasipkiti sasaw amuyäna (Ecl. 5:10, 12). Qollqer confiyañajj janiw walïkiti sasaw ewjjtʼarakïna, kuna laykutejj jichhürojj qollqenïsksnawa, qharürojj jan kunaniw uñjassna (Prov. 23:4, 5).

Kunjamtï yänakar uñjktan ukajj ¿Diosan Reinop nayrar uchañatti jarkʼistu? (Párrafos 6, 7). *

6. ¿Kunjamsa Jesusajj yänakar uñjäna? (Mateo 6:31-33).

6 Jesusajj wali amuyumpiw yänakar uñjäna. Jupajj manqtʼasisas umtʼasisas kusisitänwa (Luc. 19:2, 6, 7). Mä kutejja, wali suma vinoruw um tukuyäna, ukajj nayrïr milagropänwa (Juan 2:10, 11). Jiwayapkäna uka urus jila alani isimp isthapitänwa (Juan 19:23, 24). Ukampis jakäwipanjja janiw yänakajj jukʼamp importantëkänti. Discipulonakaparojj akham sänwa: “Janiw khitis pä patronar esclavot sirvkaspati […]. Janiw jumanakajj Diosampir Qollqempir esclavot servipkasmati” sasa (Mat. 6:24). Jesusajj akwa yatichäna: jiwasatï Diosan Reinop nayraqat thaqañäni ukhajja, Jehová Diosaw kunanakatï jakañatak munaski ukanak churistani (Mateo 6:31-33 liytʼäta).

7. Qollqer wali amuyumpi uñjatapatjja, ¿kuna bendicionanaksa mä jilatajj katoqawayi?

7 Jehová Diosajj qollqe toqet yatiñan ewjjtʼanak churkistu ukar istʼañajja, walja jilat kullakanakaruw yanaptʼawayi. Daniel sat soltero jilatat parltʼañäni. Jupajj akham siwa: “Waynituskayäta ukhajja, Jehová Diosar serviñaw jakäwijan jukʼamp importantëni sasaw amtayäta” sasa. Daniel jilatajj kunatï jakañatak wakiski ukampik jakañatakiw chʼamachasïna, ukhamatwa tiempopampisa, kuntï lurañ yatki ukampis labores de socorro ukana ukat Betelana yanaptʼawayi. Jilatajj akham sarakiwa: “Kun lurañtï amtawaykta ukat janiw arrepentiskti. Qollqe ganañatï jakäwijan jukʼamp importantespäna ukhajja, walja qollqwa ganiriskayäta, ukampis janiw suma amigonak jikjjatkiriskayätti. Diosan Reinop nayrar uchasajj wali kusisitätwa, ukampis qollqe ganañatak chʼamachasiriskayäta ukhajja, janiw ukham kusisitäkiriskayätti. Jehová Diosajj walja bendicionanakwa churawayitu, qollqejj janipuniw ukanak churkitaspänti” sasa. Jiwasatï qollqe ganañatak chʼamachasiñat sipans Jehová Diosar serviñatak chʼamachasiñäni ukhajja, walja bendicionanakwa katoqañäni.

TRABAJOROJJ WALI AMUYUMPI UÑJAÑASAWA

8. ¿Salomonajj wali amuyumpiw trabajor uñjäna sasajj kunatsa sissna? (Eclesiastés 5:18, 19).

8 Wal trabajisajj kusisitaw jikjjatastanjja, ukajj “Diosan regalopawa” sasaw Salomonajj säna (Eclesiastés 5:18, 19 liytʼäta). “Taqe chʼama tukuñ trabajonjja askinakaw utji” sasaw qellqarakïna (Prov. 14:23). Jupajj janiw aleqak parlkänti, jupa pachpaw wal trabajäna. Uvasanakwa ayrüna, utanaka, jardinanaka, estanquenaka, markanakwa lurarakïna (1 Rey. 9:19; Ecl. 2:4-6). Cheqas ukanak lurañatakejj wal trabajïna. Ukham trabajisajj kusisitaw Salomonajj jikjjataspachäna, ukampis cheqpachapun kusisitäñatakejj yaqha lurañapaw wakisïna, uk jupajj yatïnwa. Sañäni, Jehová Diosar adorañatak mä suma templo lurasiñapatakiw pʼeqtʼäna, uka trabajojj paqallqo maranakanwa tukuyasïna (1 Rey. 6:38; 9:1). Jakäwipan kunaymaninak lurasajja, Jehová Diosar serviñajj jukʼamp importantëtapwa Salomonajj amuyäna. Jupajj akham sänwa: “Taqe kunanakattï parlaski ukanakatjja, aka amtaruw purisiwayi: cheqpach Diosar ajjsaram, mandamientonakapsa phoqarakim” sasa (Ecl. 12:13).

9. ¿Trabajor jan nayrar uchañatakejj kunsa Jesusajj luräna?

9 Jesusajj wali trabajtʼirïnwa. Waynäkäna ukhajja, carpinterotwa trabajïna (Mar. 6:3). Niyakejjay familiapan waljanïpjjchïnjja, kunanakatï jakañatak munaski ukanakamp familiapar yanaptʼatapat wal awk taykapajj yuspärapjjpachäna. Jesusajj perfecto jaqësajja suma trabajonakwa lurpachäna, ukhamajj walja clientenakapaw utjpachäna. Ukham trabajtʼasajj Jesusajj kusisitäpachänwa. Ukampis Jehová Diosar serviñatak tiempo apstʼasipunirïnwa, janiw trabajoruki tiempop aptʼasirïkänti (Juan 7:15). Kunapachatï Jehová Diosar sapüru sirvjjäna ukhajj akham sasaw ewjjtʼäna: “Jan jumanakajj tukusir manqʼa layku trabajipjjamti, antisas wiñay jakañ churki uka jan tukusir manqʼa layku trabajipjjam” sasa (Juan 6:27). Mä Qollun Yatichkäna ukhajj akham sarakïnwa: “Kunatï valoranïki ukanak alajjpachar imkatapjjam” sasa (Mat. 6:20).

Trabajorusa Diosar serviñarus wali amuyumpi uñjañatakejj ¿kunsa lursna? (Párrafos 10, 11). *

10. ¿Wali sum trabajtʼañ yatstan ukhajj kunas pasistaspa?

10 Jehová Diosajj churkistu uka yatiñajja, trabajor wali amuyump uñjañatakiw yanaptʼistu. Cristianonakajj wal trabajiñasawa, ‘sum lurañasarakiwa’ (Efes. 4:28). Jefenakasajja, wal trabajtʼirïtassa honradötassa amuyapjjewa, ukat inas wali sum taqe kuns lurtajja sasin sapjjchistani. Jefesajj Jehová Diosan Testigonakapat jukʼamp sum amuyañapatakejja, inas jukʼamp horanak jupatak trabaj-jjssna. Ukham lursna ukhajja, janiw familiasatakisa ni Jehová Diosatakis tiemponëjjsnati. Ukhaman uñjassna ukhajj jankʼakiw kunanakatï jukʼamp importantëki ukanak lurañatakejj cambiañasa.

11. ¿Kunsa William jilatajj mä anciano jilatat yateqäna?

11 William sat mä wayna jilatajja, trabajor wali amuyump uñjañajj kunja wakiskirisa ukwa yateqäna. Mä tiempojja, congregacionankir mä anciano jilatatakiw trabajïna. William jilatajj uka jilatat akham siwa: “Trabajor wali amuyump uñjañ toqetjja jilatajj wali yateqaskayawa. Jupajj wali trabajtʼiriwa, clientenakapas sum luratapat kusisitäpjjewa. Ukampis trabajo tukuyatarojja, ukanak jaytasajj familiapataki, Jehová Diosatakiw tiempo apstʼasi. Cheqansa, jupjam kusisit jakasirinakarojj jukʼanirukiw uñtʼta” sasa. *

JIWAS PACHPAROJJ WALI AMUYUMP UÑJASIÑASAWA

12. ¿Kunjamsa Salomonajj jupa pachpar wali amuyump uñjasitap uñachtʼayäna, qhepat kunas pasäna?

12 Salomonajj Jehová Diosar sum sirvkäna ukhajja, wali amuyumpiw jupa pachparojj uñjasïna. Mä kutejja, waynaskäna, mä qhawqha tiempok reyit apnaqaskäna ukhajja, qhawqtï lurañ puedkäna uk amuyasïnwa, Jehová Diosaruw yanaptʼa mayisirakïna (1 Rey. 3:7-9). Janiw ukakïkiti, jachʼa jachʼa tukuñajj kuna jan walinsa uñjasiyistaspa uk amuyasïnwa. Jupajj akham sasaw qellqäna: “Jachʼa jachʼa tukuñajja tukjatäñaruw api, wali wali tukuñajja lanktʼasiñaruw aparaki” sasa (Prov. 16:18). Ukampis tiempompejja uka yatiñan arunakapat armasjjänwa. Mä qhawqha maranak apnaqjjasajja jachʼa jachʼaw tukjjäna, Diosan leyinakaparus janiw istʼjjänti. Sañäni, hebreo reyinakarojj akham sasaw Leyejj ewjjtʼäna: “Janirakiw reyejj walja warminakampejj casarasiñapäkiti, ukhamat chuymapajj nayat jan jitheqtañapataki” sasa (Deut. 17:17). Salomonajj janiw uka leyir istʼkänti, ukatwa 700 esposanakanïna, 300 concubinanakanirakïnwa, ¡jupanakat waljaniw yaqha diosanakar adorapjjäna! (1 Rey. 11:1-3). Janiw kunas paskitaniti sasin inas jupajj amuychïna. Ukhamsay amuychïna janisa, tiempompejj Jehová Diosar jan istʼatapat jan walinakanwa uñjasïna (1 Rey. 11:9-13).

13. ¿Jesusan humilde chuymanïtapat lupʼisajj kunanaksa yateqtanjja?

13 Jesusajj humilde chuymanipunïnwa, wali amuyumpiw jupa pachparus uñjasirakïna. Janïr aka oraqer jutkasajja, Jehová Diosar serviñanjja walja musparkañanakwa luräna. Colosenses 1:16 textojj akham siwa: “Diosajj jupa taypiw taqe kunatï alajjpachansa oraqensa utjki ukanak luräna” sasa. Amuyatajja, Jesusajj kunanaktï alajjpachan Awkipampïsajj lurkäna ukanakwa bautisasisajj amtäna (Mat. 3:16; Juan 17:5). Ukampis taqe ukanak amtkäna ukhajj janiw jachʼa jachʼa tukkänti. Cheqansa janipuniw mayninakat jilankkaspas ukham amuyasirïkänti. Discipulonakaparojj aka oraqer ‘janiw serviyasir jutkti, jan ukasti yaqhanakar serviriw jutta, vidaj churañatakiw jutarakta, ukhamat waljanir juchat kutsuyañataki’ sasaw säna (Mat. 20:28). Nayajj janiw amtajatak kunsa lurkiristti sasaw sarakïna (Juan 5:19). ¡Jesusajj humilde chuymanïnwa! Ukhamajj jupatwa yateqasiñasa.

14. ¿Kunjamsa Jesusan arunakapajj jiwas pachpar wali amuyumpi uñjasiñatak yanaptʼistu?

14 Jesusajja, jupanak pachpar wali amuyump uñjasipjjañapatakiw discipulonakapar yatichäna. Mä kutejj jupanakar akham sänwa: “Pʼeqenakaman utjki uka ñikʼutanakas taqpach jakhutarakiwa” sasa (Mat. 10:30). Uka arunakajj wal chuymachtʼistu, janis kuna valoranïksna ukham amuyasiñ yatstan ukhajj jukʼampiw chuymachtʼistu. Uka arunakajja, alajjpachankir Awkisajj jiwasat wal llakisitapa, jupatak wali valoranïtaswa amtayistu. Jehová Diosatï jupar adorañas permitchistu, machaq mundon wiñayatak jakañatakis valoranit uñjchistu ukhajj janiw pantjaskaspas ukham amuyañasäkiti.

Janitï jiwas pachpar wali amuyumpi uñjaskañäni ukhajj ¿kunas pasaspa? (Párrafo 15). *

15. 1) La Atalaya sat revistarjamajja, ¿kunatsa jiwas pachparojj wali amuyumpi uñjasiñasa? 2) Página 24 ukan uñjaski uka fotonakarjamajja, ¿jiwas pachpatak sint llakisisajj kuna bendicionanaksa jan katoqksna?

15 Niya 15 maranak nayrajja, La Atalaya sat revistajj jiwas pachpar wali amuyumpi uñjasiñatakiw akham sas chʼamañchtʼistäna: “Janiw wali importantëksnas ukham amuyasiñasäkiti, ukham lursna ukhajj jachʼa jachʼaw tuksna. Ukampis janirakiw janis kunatakis sirvksna ukham amuyasiñasäkiti. Jan ukasti cheqpachans kunjamäktantï ukhamwa jiwasat amuyasiñasa, ukatakejja kunanaksa sum lurañ yattan, kunanaksa jan sum lurañ yatkaraktan ukanakwa amuytʼasiñasa. Mä kullakajj akham siwa: ‘Nayajj janiw wali suma jaqepunïkti, janirakiw sinti jan wali jaqëkaraktsa. Mayni jaqenakjamarakiw suma chuymani ukhamarak pantjasiri jaqetjja’” sasa. * Jiwas pachpar wali amuyumpi uñjasiñajj wali wakiskirïtapwa amuytanjja.

16. ¿Kunatsa Jehová Diosajj yatiñan ewjjtʼanak churistu?

16 Jehová Diosajj yatiñan ewjjtʼanakwa Biblian churistu. Jiwasar munasitapata kusisit jakasiñas munatapatwa ukham ewjjtʼistu (Is. 48:17, 18). Jakäwisan Jehová Diosar nayrar uchañ amtañäni ukhajja, ukajj wali suma amtäniwa, ukaw cheqpach kusisiñ churistani. Ukham lurañäni ukhajja, qollqeru, trabajoru jukʼamp importantet uñjirinakajj kuna jan walinakantï uñjasipki ukham janiw uñjaskañäniti, janirakiw jupa pachpar wali importantet uñjasirinakjamas uñjaskañäniti. Ukhamajja, ¡yatiñanïpjjapuniñäni, Jehová Diosan chuymapsa kusisiyapjjañäni! (Prov. 23:15).

CANCIÓN 94 Arunakapat Diosar yuspärañäni

^ Salomón reyimpi Jesusampejj wali yatiñanïpjjänwa, jupanakarojj Jehová Diosaw yatiñ churäna. Jupanakajja Diosan amuytʼayatäsajj kunjamsa qollqerusa trabajorus uñjañasa uka toqetwa ewjjtʼapjjäna, kunjamsa jiwas pachparus uñjasiñasa uka toqetsa ewjjtʼapjjarakïnwa. Aka yatichäwinjja, kunsa uka ewjjtʼanakat yateqsna ukwa yatjjataskañäni, ukat kunjamsa uka ewjjtʼanakarjam lurañajj yaqhep jilat kullakanakarojj yanaptʼawayi ukwa yatjjataskarakiñäni.

^¿Kunjamsa chʼama tukuñ trabajon kusisitässna?” sat yatichäwi, Yatiyañataki 1 de febrero, 2015 revistan liytʼäta.

^La Biblia nos ayuda a sentirnos satisfechos” sat yatichäwi, La Atalaya 1 de agosto, 2005 revistan liytʼäta.

^ FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Juan ukat Tomás wayna jilatanakajja, mä pachpa congregacionanwa servipjje. Juan jilatajj autop qʼomachañaruw walja tiempo aptʼasi. Tomás jilatasti jilat kullakanakaruw predicacionaru jan ukajj tantachäwinakar autopat api.

^ FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Juan jilatajj walja horanakaw jefepar kusisiyañatakejj trabajiski. Kunapachatï jefepajj jukʼamp horanak trabajiñap mayki ukhajja, Juanajj iyaw sasakiw trabaji. Uka pachpa urojja, jaypʼu toqerojj siervo ministerialat sirvki uka Tomás jilatajj mä anciano jilataruw mä kullakar visittʼañatak compañtʼaski. Tomás wayna jilatajj semanan mä qhawqha jaypʼunakajj Jehová Diosar serviñatakiw tiempo apstʼasta sasaw jefepar yatiyjje.

^ FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Juan wayna jilatajj jupa pachpatakwa llakisiski. Tomás jilatatakisti Jehová Diosar serviñaw nayranki, ukhamatwa Salón de Asambleas ukan remodelación lurkasajj jukʼamp amigonak jikjjatawayi.