Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

48 YATICHÄWI

Kuntï jutïrin katoqkañäni ukanakat lupʼipjjañäni

Kuntï jutïrin katoqkañäni ukanakat lupʼipjjañäni

“Nayraqatarupuni uñtam” (PROV. 4:25).

CANCIÓN 77 Diosan Arupajj wali sum akapachan qhantʼaski

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. ¿Kunjamsa Proverbios 4:25 texton arunakaparjam sarnaqsna? Mä uñachtʼäwimp uk qhanañchtʼam.

 KIMSA jilat kullakanakat parltʼañäni. Edadani mä kullakajja, kuntï tawaqökasin lurkäna ukwa amti. Jichhajj Diosar serviñajj jupatak jukʼamp chʼamäjjchisa, jupajj chʼamachasiskakiwa (1 Cor. 15:58). Kunjamsa familiapamp chika Paraison jakasini ukjjatwa sapür amuytʼaraki. Yaqha kullakasti, kunjamsa mä kullakajj jupar chuym ustʼayäna ukwa amti, ukampis ukanak armjjañatakiw chʼamachasi (Col. 3:13). Mä jilatasti, nayra juchanakapat sapa kutiw amtasi, ukampis Jehová Diosar taqe chuyma serviñatakiw jichhajj chʼamachasi (Sal. 51:10).

2 ¿Kunsa uka kimsa jilat kullakanakajj lurapjje? Kimspachaniw kuntï nayra maranakan lurapkäna ukanak amtapjje, ukampis ukanak jan piensjjañatakiw chʼamachasipjje. ‘Nayraqatarupuni uñtañatakiw’ chʼamachasipjjaraki (Proverbios 4:25 liytʼañataki).

3. ¿Kunatsa ‘nayraqatar uñtañajj’ wali importantejja?

3 ¿Kunatsa ‘nayraqatarupuni uñtañasajj’ wali importantejja? Sañäni, mä jaqetï sapa kuti qhepäjjaru uñtaskaspa ukhajja, janiw nayraqatar cheq sarañ puedkaspati. Diosar serviñan ukhamarakiwa. Kunatï nayra maranakan pasawaykistu ukanakat sapa kuti amtañäni ukhajja, janiw Jehová Diosarojj taqe chuym serviñ puedjjañäniti (Luc. 9:62).

4. ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

4 Aka yatichäwinjja, nayra maranakat amtañatak chʼamañchkistu uka kimsa trampanakatwa yatjjataskañäni. 1) Nayrjam sum jakasiñ munaña, 2) chuyma ustʼat sarnaqaña, 3) nayra juchanakas jan armaña. Ukatjja kunjamsa Biblian yatichäwinakapajj “qhepankki ukanak” jan amtjjañatak yanaptʼistaspa, kunjamsa “nayrankki ukanak” piensañatak yanaptʼistaspa ukwa yatjjatarakiñäni (Filip. 3:13).

JANIW NAYRJAM JAKASIÑ MUNAÑASÄKITI

¿Kunanakas nayrar uñtañatak jarkʼistaspa? (Párrafos 5, 9, 13). *

5. ¿Kuna trampat amuyasiñatakis Eclesiastés 7:10 textojj yanaptʼistu?

5 (Eclesiastés 7:10 notat liytʼañataki). * Uka textojj janiw akham siskiti: “¿Kunatsa nayra maranakajj wali sumäna?” sasa, ukampis ukham jisktʼasiñajj walikïskiwa. Cheqas kuna sumanakatï paskistäna ukanak amtañajj Jehová Diosan regalopawa. Antisas uka textojj akham siwa: ‘Jan akham samti: “¿Kunatsa nayra maranakajj jichha tiempot sipansa jukʼamp sumäna?” sasa’. Mä arunjja, janiw kunatï nayrajj paskistäna ukanakampi, kunatï jichhajj pasaskistu ukanakamp igualayañasäkiti, janirakiw nayrat sipansa jichhajj jukʼamp jan walïkaspa ukham amuyañasäkiti.

Egipto markat qhespiyatäjjapjjäna uka qhepatjja ¿kunsa israelitanakajj lurapjjäna? (Párrafo 6).

6. ‘Nayraw jichhat sipansa jukʼamp sum jakasiyäta’ sasin amuyañajj ¿kunatsa jan walïki? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam.

6 ‘Nayraw jichhat sipansa jukʼamp sum jakasiyäta’ sasin amuyañajj ¿kunatsa jan walïki? Awisajj kunatï sumäkäna ukanakakwa amtasjjsna, kuna jan walinakantï uñjaskayätan ukanakjja armasjjsnawa. Amuytʼañatakejj israelitanakat parltʼañäni. Egipto markat qhespiyatäjjapjjäna uka qhepatjja, jankʼakiw kunjamsa Egipton tʼaqesipjjäna uk armasjjapjjäna. Antisas kuna sumanaktï uka markan manqʼapkäna ukanakakwa amtasipjjäna. Jupanakajj akham sapjjänwa: “Amtastanwa Egiptona inaki chawlla manqʼatasjja, ukhamarakiw manqʼarakïyätan pepinonaka, [sandianaka], puerronaka, cebollanaka, ajosanaka” sasa (Núm. 11:5). Ukampis ¿cheqapunit inaki jan ukajj gratisaki ukanak manqʼapjjäna? Janiwa. Israelitanakajj Egipton wal sufripjjäna, esclavöpjjarakïnwa (Éx. 1:13, 14; 3:6-9). Ukampis ukham sufripjjatap armasipjjänwa, jukʼampikiw ukanakar kuttʼañ munapjjäna. Kuntï Jehová Diosajj jupanak layku luraskäna ukanak piensañat sipansa, kuna sumanaktï Egipton katoqapkäna ukanakakwa piensasipkäna. Ukham lurapjjatapajj janiw Jehová Diosatakejj walïkänti (Núm. 11:10).

7. ¿Kunas mä kullakarojj yanaptʼäna?

7 ¿Kunas nayrjam sum jakasiñ munañar apistaspa? Mä kullakat parltʼañäni, jupajj 1945 maranwa Brooklyn markankir Betelan serviñ qalltäna. Mä qhawqha maranakatjja, mä betelitampiw casarasïna, panipajj walja maranakaw ukan servipjjarakïna. Ukampis 1976 maranjja esposopaw usuntäna. Kullakajj akham siwa: “Jiwañapajj wali jakʼankjjatap yatisajja, esposojajj jan sint llakisiñajatakiw wali suma arunak sawayitu. Jupajj akham sitänwa: ‘Wali kusisitaw matrimoniosan jakasiwaytan, janiw waljanejj ukham jakasipkiti’” sasa. Ukampis akham sasaw chʼamañchtʼarakïna: “Kunja sumas jakasiwaytan uk janis armkchïtajja, janiw ukanakat sint piensañamäkiti. Urut urutjamaw jukʼak llakisjjäta. Jan aynachtʼamti, janirak sint llakisimti. Jehová Diosar kunjamsa kusisita serviwaytan, kuna bendicionanaksa katoqawaytan ukanak amtasa kusisim. [...] Kunatï pasawaykistu ukanak amtañajja Jehová Diosan mä regalopawa” sasa. Uka arunakajj kullakar wal yanaptʼäna.

8. ¿Kunjamsa mä kullakarojj esposopan ewjjtʼatapajj yanaptʼäna?

8 Kullakajj uka arunakarjamaw sarnaqäna. Jiwañapkamaw jupajj Jehová Diosar taqe chuyma serviwayäna. 92 maraniw kullakajj jiwjjäna. Mä qhawqha maranak nayrajja, jupajj akham sänwa: “Kunjamsa Diosar serviwayta uk amtañajj wal kusisiyitu, 63 maranakaw jichhakamajj Jehová Diosar wali kusisita sapüru serviskta” sasa. ¿Kunatsa wali kusisitäna? Jupajj akham sänwa: “Diosan markapanjja, walja jilat kullakanakaw utjistu, jupanakamp chikaw Paraison jakasiñ muntanjja. Jupanakampiw taqe kun Luriri Jehová Diosar wiñayatak serviñ munaraktanjja, ukaw kusisita jakasiñatak yanaptʼistu” sasa. * Uka kullakajj nayraqatarupuniw uñtäna, ukajj wali yateqaskayawa.

JANIW CHUYMA USTʼAT SARNAQAÑASÄKITI

9. Levítico 19:18 textorjamajja, ¿kunapachas maynir perdonañajj chʼamäspa?

9 (Levítico 19:18 liytʼañataki). Awisajja, mä jilatasa mä kullakasa mä amigosa familiarasa chuym ustʼaykistu ukhajja, perdonañajj chʼamakiwa. Amuytʼañataki, mä kullakajj yaqha kullakaruw qollqsa lunthatkaspa ukham kʼarintäna. Qhepatjja, kullakajj ukham ina chʼusat kʼarintatapwa amuyasïna, ukatwa kullakarojj perdón mayisïna. Ukampis mayni kullakajj wali chuyma ustʼatänwa, janirakiw kʼarintkäna uk armirjamäkänti. ¿Jumajj ukhaman uñjasirïtati? Janis uka kullakarjam kʼarintapkchistojja, waljaniw chuyma ustʼat jikjjatasirïpachätanjja, inas ‘janipuniw perdonañ puedkäti’ sasin amuyarakirïstan.

10. ¿Kunas chuyma ustʼatäktan ukhajj yanaptʼistaspa?

10 ¿Kunas jan chuyma ustʼata sarnaqañatak yanaptʼistaspa? Jehová Diosaw taqe kunsa uñjaski ukwa nayraqat amtañasa. Kunanakas tʼaqesiyistu jan ukajj kuna jan walinaksa yaqhanakajj lurapjjestu ukanaksa sumwa Jupajj yati (Heb. 4:13). Tʼaqesktan ukhajj Jupajj tʼaqesirakiwa (Is. 63:9, TNM). Kunanakatï tʼaqesiykistu ukanakjja, Jehová Diosajj chhaqtayaniwa (Apoc. 21:3, 4).

11. ¿Khitinakatï chuym ustʼayapkistu ukanakar perdonjjtan ukhajj kunjamakis jikjjatastanjja?

11 Khitinakatï chuym ustʼayapkistu ukanakar perdonjjtan ukhajj sumakiw jikjjatasjjtanjja, uk amtañasawa. Kʼarintatäkäna uka kullakajj ukwa luräna. Qhepatjja, chuym ustʼaykäna uka kullakarojj perdonjjänwa. Mayninakar perdontan ukhajja Jehová Diosajj perdonarakistuwa sasaw kullakajj säna (Mat. 6:14). Kuntï mayni kullakajj lurkäna uk jan walïtap amuyänwa, ukampis perdonañwa amtäna. Ukham lurasajj jukʼamp kusisitäjjänwa, Jehová Diosarus sumwa sirvjjarakïna.

NAYRA JUCHANAKASJJA ARMJJAÑASAWA

12. ¿Kunsa 1 Juan 3:19, 20 textot yateqsna?

12 (1 Juan 3:19, 20 liytʼañataki). Awisajja, chuymasajj juchañchistaspawa. Sañäni, yaqhepajj janïr Jehová Diosar uñtʼkasajj kuna juchanaktï lurapkäna ukanakatwa llakisipjjaspa. Yaqhepasti, bautisasipki uka qhepatwa pantjasipjje, ukatwa chuymapajj juchañcharakispa (Rom. 3:23). Cheqas taqeniw kunatï walïki uk lurañ muntanjja. Ukampis “walja kuti[w] pantjastanjja” (Sant. 3:2; Rom. 7:21-23). Jucha luratasat llakisiskakiñajj janis gustkchistojja, yanaptʼistaspawa. ¿Kunatsa ukham sistan? Ukham llakisiñajj cambiañataki, jan walinak jan mayamp lurjjañatakiw yanaptʼistaspa (Heb. 12:12, 13).

13. ¿Kunatsa nayra pantjasitanakasat jan sinti llakisiñasäki?

13 Maysa toqetjja, yaqheparojj sintipuniw chuymapajj juchañchaspa. Mä arunjja, arrepentisjjapjjchisa, Jehová Diosajj perdonatap uñachtʼayjjchi ukhasa, juchanakapat llakisisipkakiwa. Ukham sint llakisiñajj aynachtʼayaspawa (Sal. 31:10; 38:3, 4). ¿Kunatsa? Mä kullakat parltʼañäni, jupajj janiw nayra juchanakap armañ puedkänti. Jupajj akham sänwa: “Janiw nayajj salvatäkiristti, inamayaw Jehová Diosar serviñatakejj chʼamachasiskirista sasaw amuyayäta” sasa. Waljaniw uka kullakjamajj jikjjatasirakpachätanjja. Ukampis nayra juchanakasat armasjjañasawa, janiw sint llakisiñasäkiti. ¿Kunatsa? Wal llakisisa Jehová Diosat jitheqtjjsna ukhajja, Supayajj wal kusisispa. Ukampis Jehová Diosajj juchanakas perdonjjestuwa, wal munasirakistu (2 Corintios 2:5-7, 11 uñjjattʼarakïta).

14. ¿Kunjamatsa Jehová Diosajj jiwasar perdonañ munatap yatsna?

14 Inas akham jisktʼasiskaksna: “¿Diosajj perdonitaspati, kunjamatsa uk yatirista?” sasa. Cheqas ukham jisktʼasisajja, Diosajj perdonitaspawa sasaw sasktanjja. Yatiyañataki 15 de febrero, 1954 maran inglesat mistkäna uka revistajja, akham sänwa: “Kuna jan waltï lurkayätan uk inas walja kuti luraskakstan, Diosar janïr uñtʼkasajj kuntï lurkayätan uk inas taqpach jan apanukuñ puedkstanti. Ukampis jan aynachtʼamti. Jehová Diosajj janipuniw perdonkitaspati sasin janiw amuyañamäkiti. Supayaw ukham amuyañam muni. Jan wali luratamat ¿walti llakista? Ukhamächejja, suma chuymanïtamwa uñachtʼayasktajja, Jehová Diosajj perdonätamwa. Humildëñatak chʼamachasim, Diosar perdón mayisiskakim. Qʼoma conciencianïñataki, kuna jan waltï lurkta uk apanukuñatak yanaptʼa mayisiskakim. Kunjamtï mä wawajj jan waltʼañan uñjasisajj awkipar thaqkejja, ukhamarakiw jumajj Jehová Diosar thaqañama, jupajj yanaptʼätamwa” sasa.

15, 16. Maynejj janipunis cambiañ puedkaspa ukham janiw Jehová Diosajj amuykiti, ¿uk yatisajj kunjamsa waljanejj jikjjatasipjje?

15 Maynejj janipunis cambiañ puedkaspa ukham janiw Jehová Diosajj amuykiti, uk yatiñajj walja servirinakaparuw chuymachtʼi. Sañäni, mä jilatarojja, “Bibliat yatjjatasaw nayra jakäwinakapjja jaytawayapjje” sat yatichäwin mä experienciapaw wal yanaptʼäna. Uka experienciajj mä kullakatwa parläna. Kullakajja, ‘jan wali luratanakajat Jehová Diosajj janiw munaskitaspati’ sasaw amuyäna. Walja maranakas bautisatäjjchïnjja, ‘Diosajj janiw perdonkpachïtuti’ sasaw amuyaskakïna. Ukampis jan ukham amuyjjañatakejj Jesusan jiwatapat piensañaw yanaptʼäna. *

16 ¿Kunjamsa uka experienciajj jilatar yanaptʼäna? Jilatajj akham siwa: “Waynitükayäta ukhajja, pornografía uñchʼukiñar yatintatäyätwa. Ukanak apanukuñajj wali chʼamänwa. Jichhakiw mayampi uk uñchʼukiñar purtʼasta. Ukatwa jilïr irpirinakar yanaptʼa mayta, ukhamatwa pornografía uñchʼukiñ apanukta. Jilïr irpirinakajja, qhawqsa Jehová Diosajj munasitu, nayats khuyaptʼayasi ukwa amuytʼayapjjetu. Ukhamäkchisa awisajj janis valoranïkirista, janis Jehová Diosajj munaskitaspa ukhamwa amuyasiskakta. Experiencian parlkäna uka kullakan arunakapaw wal yanaptʼawayitu. Jehová Diosajj janiw perdonkitaspati sasajja, janis Jesusan jiwatapajj nayar yanaptʼkitaspa ukhamsa siskirista ukhamawa. Uka experiencia revistat khuchsusaw imasiyäta, Diosajj janis munaskitaspa ukham amuyasiyät ukhaw uka experiencia liytʼasiyäta, lupʼirakiyäta” sasa.

17. ¿Kunas Pablorojj nayra juchanakapat jan sint llakisiñatak yanaptʼäna?

17 Ukham experiencianakajja, apóstol Pablotwa amtayistu. Janïr cristianökasajja, walja jachʼa juchanakwa luräna. Pablojj uka jan wali luratanakap amtkchïnsa, janiw ukanakamp aynachtʼkänti (1 Tim. 1:12-15). Jesusan jiwatapajj jupatakïkaspasa ukhamwa uñjäna (Gál. 2:20). Pablojj jan wali luratanakapat añch llakisiñat sipansa, Jehová Diosar taqe chuyma serviñatakiw chʼamachasïna.

JANIPUNI PARAISOT ARMASIÑÄNITI

Paraisot janipun armasiñäniti. (Párrafos 18, 19). *

18. ¿Kunsa aka yatichäwin yateqawaytanjja?

18 ¿Kunsa aka yatichäwin yateqawaytan? 1) Kuna sumanakatï paskistu ukanak amtañajj Jehová Diosan regalopawa; ukampis wali sumsa nayra maranakan jakasiwaykstanjja, Paraison jukʼamp sumaw jakasiñäni. 2) Mayninakajj chuym ustʼayapjjestaspawa, ukampis perdonjjañäni ukhajja Jehová Diosar kusisit serviskakiñäniwa. 3) Nayra juchanakasat añch llakisisajj janiw Diosar kusisit sirvjjsnati. Pablot yateqasisaw ‘Jehová Diosajj juchanakaj perdonjjetuwa’ sasin sañasa.

19. Paraison janiw kunatï llakisiykistu ukanak amtjjañäniti sasin ¿kunatsa sissna?

19 Jiwasajj wiñay jakañwa suyasktanjja. Machaq mundonjja, janiw kunatï llakisiykistu ukanak amtjjañäniti. Bibliajj akham siwa: “Kunatejj utjkän ukajj armatäjjaniwa, janirakiw khitis mayampsa [ukanakat] amtaskjjaniti” sasa (Is. 65:17). Inas wawatpacha Diosar serviwaystan, jichhajj edadanëjjarakstan, ukampis Paraison mayampiw wayn tawaqöjjañäni uk jan armañäniti (Job 33:25). Ukhamajj nayraqatarupuni uñtapjjañäni, Paraison jakasiñataki chʼamachasipjjañäni.

CANCIÓN 142 Kuntï jutïrin katoqkañäni uk suytʼasipkakiñäni

^ Párrafo 5 Kunatï nayra maranakan pasawaykistu ukanak amtañajj yanaptʼistaspawa. Ukampis janiw sapa kuti ukanakat piensañasäkiti, ukham lursna ukhajj inas Jehová Diosar serviñatakejj jan chʼamachasjjsnati, kuntï Paraison Diosajj churkistani ukanakats inas armasjjaraksna. Aka yatichäwinjja, Supayan kimsa trampanakapatwa yatjjataskañäni, ukanakajj nayra maranakat sapa kuti amtañatakiw chʼamañchistaspa. Ukatjja, Biblian kawkïr yatichäwinakapasa, kuna ejemplonakas uka trampanakar jan jaltʼañatakejj yanaptʼistaspa ukwa yatjjataskarakiñäni.

^ Párrafo 5 Eclesiastés 7:10, TNM: ‘Jan akham samti: “¿Kunatsa nayra maranakajj jichha tiempot sipansa jukʼamp sumäna?” sasa, ukham jisktʼasisajj jan yatiñanïtapwa maynejj uñachtʼayi’.

^ Párrafo 8 La Atalaya 1 de julio, 2004 revistan páginas 23-29 uñjjattʼäta.

^ Párrafo 15 La Atalaya 1 de agosto, 2011 revistan páginas 20, 21 uñjjattʼäta.

^ Párrafo 58 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Nayrjam jakasiñ munañasa, chuyma ustʼat sarnaqañasa, nayra juchanakasat sint llakisiñasa, wali jathi qʼepimp sasiwa, jakañar apiri thakinsa janiw nayrar sartaykistuti.

^ Párrafo 65 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Ukanak apanukusajja, janiw llakisjjtanti, kusisitäjjtanwa, wali chʼamañchtʼatarakïtanwa. Ukhamatwa nayrar uñtasipkaktanjja.