Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

46 YATICHÄWI

Jichhak casaratanaka, Jehová Diosar serviñ nayrar uchapjjam

Jichhak casaratanaka, Jehová Diosar serviñ nayrar uchapjjam

‘Jehová Diosaw nayan chʼamajajja, chuymajajj juparuw confiyi’ (SAL. 28:7).

CANCIÓN 131 ‘Diosaw mayachtʼawayi’

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. 1) ¿Kunatsa jichhak casarasirinakajj Jehová Diosar confiyapjjañapa? (Salmo 37:3, 4). 2) ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

¿JUMAJJ jichhakit casarasta jan ukajj niyach casarasjjäta? Ukhamächi ukhajja, khitirutï wal munaskta ukampejj kusisitaw jakasiñ munpachätajja. Matrimonionjja jan waltʼäwinakajj utjapuniniwa, qalltan wali wakiskir amtanakar puriñaw wakisirakini. Ukampis kunjamsa uka jan waltʼäwinakar saykatapjjäta, kuna amtanakarus puripjjäta, ukarjamaw kusisitasa jan ukajj llakitas jakasipjjäta. Jumanakatï Jehová Diosar confiyapjjäta ukhajja, suma amtanakaruw puripjjäta, chacha warmjamas sumwa apasipjjäta, jukʼamp kusisitaw jakasipjjarakïta. Ukampis Diosan ewjjtʼanakapar jan istʼapkäta ukhajja, inas problemanakajj matrimoniomar jan waltʼaychispa, ukatjja janiw kusisit jakasipkasmati (Salmo 37:3, 4 liytʼäta).

2 Aka yatichäwin jichhak casaratanakatsa parlkchiñänejja, taqe matrimonionakajj kuna jan walinsa uñjasipjjaspa ukatsa parlarakiñäniwa. Diosar jan jitheqtas servirinakat Bibliajj parlki ukanakatwa yatjjataskañäni. Kunsa jupanakat yateqassna, kunsa casarat chacha warminakas jupanakat yateqasipjjaspa ukwa yatjjataskarakiñäni. Ukatsti kunsa jichha tiempon utjki uka yaqhep matrimonionakat yateqassna ukwa yatjjataskarakiñäni.

¿KUNA JAN WALINAKANSA JICHHAK CASARASIRINAKAJJ UÑJASIPJJASPA?

¿Jichhak casaratäsipki ukanakarojj kuna amtanakar puripjjatapas Jehová Diosar jukʼamp serviñat jarkʼaspa? (Párrafos 3, 4).

3, 4. ¿Kunjamanakansa jichhak casaratanakajj uñjasipjjaspa?

3 Yaqhep lugaranakanjja, kunjamtï jilaparte jaqenakajj jakasipki ukham jakasipjjañapatakiw jichhak casaratanakarojj chʼamañchapjjaspa. Sañäni, inas awk taykanakapasa jan ukajj familiaranakapas jankʼakiw wawanïpjjañama sasin sapjjchispa. Yaqhep amigonakapasa jan ukajj familiaranakapas suma amtampiw mä uta alasipjjañapataki, suma cosasanak alasipjjañapatak chʼamañchapjjaspa.

4 Chacha warmitï uka toqet jan sum amuytʼasipkani ukhajja, walja qollqe manuruw mantapjjaspa. Uk pagañatakejj inas panipajj walja horanak trabajipjjchini. Ukhamïpansti Bibliat sapaki yatjjatañatakisa, familjam Bibliat yatjjatañatakisa, predicañatakis janiw tiemponëjjapjjaniti. Inas jukʼamp horanak trabajiñataki, jukʼamp qollqe ganañataki, jan ukajj trabajot jan jaqsutäñatakejj tantachäwinakar jan sarjjapjjarakchiniti. Ukhamatwa Diosar serviñan kuna sumanaksa lurapjjaspa ukanak jan lurjjapjjaspati.

5. ¿Kunsa Klaus jilatampita Marisa esposapampit yateqta?

5 Qollqe jikjjataña cosasanak jikjjatañ nayrar uchañajj janiw kusisiñ churkiti, uka toqet walja ejemplonakaw utji. Klaus jilatampi Marisa * esposapampejj ukwa yateqapjjäna. Casarasipjjäna ukhajja, taqe kunani jakasiñatakejj jan tiemponiw trabajipjjäna, ukampis janiw kusisitäpkänti. Klaus jilatajj akham siwa: “Qhawqhatï jakañatak munaski ukat sipan jukʼampiw utjapjjetäna, ukampis Jehová Diosar serviñatakejj janiw kuna amtanïpkayätsa. Cheqansa chʼamakïnwa, janiw kusisita jakasipkayätti” sasa. Qollqe jikjjataña cosasanak jikjjatañ nayrar uchañajj janiw kusisiñ churkiti, inas jumajj uk amuyaraksta. Ukampis jan aynachtʼamti, kuntï yaqhepajj lurapkäna ukaw yanaptʼiristam. Kunsa esposonakajj Jehosafat reyit yateqasipjjaspa uk nayraqat yatjjatañäni.

JEHOSAFAT REYIT YATEQASISA JEHOVÁ DIOSAR CONFIYAPJJAM

6. Proverbios 3:5, 6 textorjamajja, ¿kunsa Jehosafat reyejj jan walin uñjasisajj luräna?

6 Casado chachanaka, kuna lurañanakatï waktʼapktam ukanakat lupʼisajj inas awisajj llakita jikjjatasipjjsta. Ukhamächi ukhajj Jehosafat reyin sarnaqäwipaw yanaptʼapjjeristam. Niyakejjay reyïchïnjja, taqpach markaruw sum uñjañapäna, ¿kunas ukatakejj yanaptʼpachäna? Markar jarkʼaqañatakejj wal chʼamachasïna, Judá oraqenkir markanakanjja, jachʼa perqanakamp muyuntat markanakwa luräna, ukatjja 1.160.000 jila soldadonakwa mä jachʼa ejercitotak tantachthapirakïna (2 Crón. 17:12-19). Uka qhepatjja, mä jan waltʼäwinwa uñjasirakïna. Moabitanakampi ammonitanakampi Seír oraqen utjki uka qollunak toqen jakir jaqenakampejja, mayachtʼasisaw mä jachʼa ejercitor tukusa Jehosafat reyi contra, familiap contra, marka contra nuwasiñatak jutapjjäna (2 Crón. 20:1, 2). ¿Kunsa Jehosafat reyejj luräna? Kunjamtï Proverbios 3:5, 6 (liytʼäta) textonakajj ewjjtʼkejja, Jehová Diosaruw yanaptʼsa chʼamsa mayisïna. 2 Crónicas 20:5-12 texton Jehosafat reyin oracionapajj qellqatäki ukajja, qhawqsa alajjpachankir munasiri Awkipar confiyäna ukwa uñachtʼayistu. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj oracionapar jaysäna?

7. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Jehosafat reyin oracionapar jaysäna?

7 Jahaziel levita toqew Jehová Diosajj Jehosafat reyir jaysäna. Jupajj akham sänwa: “Lugaranakaman saytʼasipjjam, jan kuns lurapjjamti, kunjamsa naya Jehová Diosajj jumanakar salvapjjäma uk uñjapjjarakim” sasa (2 Crón. 20:13-17). Mä guerran nuwasiñatakejj janiw ukham lurañ mayisirïkänti. Ukampis ukajj janiw mä aleq jaqen arupakïkänti, jan ukasti Jehová Diosatwa jutäna. Jehová Diosar taqe chuyma confiyasajja, Jehosafat reyejj ukarjamaw luräna. Reyimpi markampejj enemigonakapampi nuwasir sarapkäna ukhajja, soldadonakar nayrar uchañat sipansa Jehosafat reyejj jan armantat chachanakaruw nayrar uchäna, jupanakajj cantasaw sarapjjäna. Kunjamtï Jehová Diosajj Jehosafat reyir siskänjja, enemigonakapar atipjapjjänwa (2 Crón. 20:18-23).

Jichhak casaratäsipki ukanakajj Jehová Diosar serviñ nayrar uchañatakejja, orasipjjañapawa, Bibliatwa yatjjatapjjañapa. (Párrafos 8, 10).

8. ¿Kunsa casarat chachanakajj Jehosafat reyit yateqasipjjaspa?

8 Casarat chachanaka, ¿kunsa Jehosafat reyit yateqasipjjasma? Jumanakaw familiamar sum uñjañatakejj encargatäpjjtajja, ukatwa familiamar yanaptʼañataki, jan walinakat jarkʼaqañatak wal chʼamachasipjjtajja. Ukhamajja problemanak utjipan jumanak sapakis ukanak askichapjjañamäkaspa ukhamwa amuyapjjasma. Ukampis jan chʼamamaruk confiyasipjjamti, jan ukasti Jehová Diosar sapaki orasisa yanaptʼa mayisipjjam. Esposamampis taqe chuyma orapjjarakim. Biblia liytʼasa, Bibliat apstʼat qellqatanak liytʼasa Diosan yanaptʼap thaqapjjam, kuna ewjjtʼanaktï jikjjatapkäta ukarjam lurapjjarakim. Biblian ewjjtʼanakaparjam amtanakar puripjjatamajj janis walïkaspa ukhamwa yaqhepanakajj amuyapjjaspa, ukham lurasajj jan amuytʼasirïpjjtawa sasaw sapjjarakiristam. Familiamar jarkʼaqañatakejj qollqenïñamawa, cosasanakanïñamawa sasaw sapjjarakiristam. Ukampis Jehosafat reyit amtasipjjam, jupajj Jehová Diosaruw confiyäna, luratanakapampiw uk uñachtʼayarakïna. Diosajj jupat jan jitheqtas serviri uka reyirojj janiw jaytjkänti, janirakiw jumanakarus jaytjapkätamti (Sal. 37:28; Heb. 13:5). ¿Kunsa casarat chacha warminakajj kusisit jakasiñatakejj lurapjjaspa?

ISAÍAS PROFETAMPITA ESPOSAPAMPIT YATEQASISA DIOSAR SERVIÑ NAYRAR UCHAPJJAM

9. ¿Isaías profetampit esposapampit kamsnasa?

9 Isaías chachatakisa esposapatakisa, Jehová Diosar serviñaw jakäwipan nayrankäna. Jupajj profetänwa, esposapasti niya uka pachparakwa lurarakpachäna, kunattejj “profetisa” sasaw Biblian jupat qhanañchi (Is. 8:1-4). Jupanakatakejj Diosar adorañaw nayrankäna. Isaías profetasa esposapasa, casarat chacha warminakatakejj wali yateqaskayäpjjewa.

10. ¿Kunatsa casarat chacha warminakajj Biblian profecianakapat yatjjatapjjañapa?

10 Isaías profetampit esposapampit yateqasisajja, casarat chacha warminakajj Diosar serviñ nayrar uchañatakipuniw chʼamachasipjjaspa. Jehová Diosar jukʼamp confiyañatakejja, panpachaniw Biblian profecianakapat yatjjatapjjaspa, kunjamsa ukanakajj phoqasipuni uksa uñjapjjarakispawa (Tito 1:2). * Biblian profecianakapat yaqhepajj jichha tiemponwa phoqasiski, uka phoqasïwin kunjamsa yanaptʼapjjaspa uka toqetsa lupʼipjjarakispawa, uka profecianakat maynïritjja Jesusaw parläna, janïr akapacha tukuskipan Reinon suma yatiyäwinakapajj aka oraqpachanwa yatiyasini sasaw säna (Mat. 24:14). Casarat chacha warminakatï Biblian profecianakapajj kunjamsa phoqasiski ukat jan payachasipkani ukhajja, jukʼampiw Diosar serviñ nayrar uchañ munapjjani.

PRISCILAMPITA AQUILAMPIT YATEQASISA DIOSAN REINOP NAYRAR UCHAPJJAM

11. ¿Kunsa Aquilampi Priscilampejj lurapjjäna, kunatsa ukham lurapjjäna?

11 Jichhak casarasirinakajj Priscilampit Aquilampitwa yateqasipjjaspa, jupanakajj Roma markan jakasiri judío jaqenakäpjjänwa. Suma yatiyäwinak Jesusjjat istʼasajj cristianöjjapjjänwa. Kusisitaw Roma markan jakasipjjpachäna. Ukampis ukajj mä akatjamatwa mayjtʼäna. ¿Kunatsa? Claudio emperadoraw judionakarojj Roma markat sarjjapjjañap mayïna. ¿Ukhaman uñjasiñajj jupanakatakejj kunjamakïpachänsa? Kawkjantï jakasipkäna uka lugar jaytasajj yaqha markaruw jakir sarjjapjjañapäna, ukanwa carpa lurañ negociop uttʼayapjjañaparakïna. Ukhaman uñjasisajj ¿janit Diosan Reinop nayrar uchjjapjjäna? Uk yatjjpachätanwa. Corinto markankjjasajja congregacionaruw yanaptʼapjjäna, apóstol Pablomp chikarakiw jilat kullakanakar chʼamañchtʼapjjäna. Tiempompisti kawkjantï jukʼamp predicañatak yanaptʼajj munaskäna uka markanakaruw sarapjjäna (Hech. 18:18-21; Rom. 16:3-5). Ukhamajj jan tiemponi wali kusisitaw jakasipjjpachäna.

12. Casarat chacha warminakajja, ¿kunatsa Jehová Diosar jukʼamp serviñatak amtanakanïpjjañapa?

12 Casarat chacha warminakajja, Priscilampit Aquilampit yateqasisajj Diosan Reinop nayraruw uchapjjarakispa. Uñtʼasisipki ukanakajj janïr casaraskasaw kunsa jakäwipan lurapjjani uka toqet parltʼapjjañapa. Casarat chacha warminakajj Diosar serviñan kunanaksa lurapjjani uk sum amtapjje, ukat uk phoqañatak chʼamachasipjje ukhajja, Diosan yanaptʼap jukʼampwa jakäwipan uñjapjje (Ecl. 4:9, 12). Russell jilatampita Elizabeth esposapampit parltʼañäni. Jilatajj akham siwa: “Uñtʼasisipkayäta ukhajja, kunanaksa Jehová Diosar serviñan lurapjjerista ukanak qhan parltʼasipjjerïta” sasa. Esposapajj akham siwa: “Niyakejjay kunanaksa Diosar serviñatakejj lurapjjerista ukanakat parltʼasjjapjjchiyätjja, kuna amtanakar puriñatï qhepat wakiskäna ukanakajj janiw amtanakaj phoqañatak jarkʼjjapjjetänti” sasa. Jupanakajj Micronesia markaruw servir sarjjapjjäna, ukanwa predicañatak jukʼamp yanaptʼajj munasïna.

Jichhak casaratäsipki ukanakajj Jehová Diosar serviñ nayrar uchañatakejja, Diosar jukʼamp serviñwa amtapjjañapa. (Párrafo 13).

13. Salmo 28:7 qellqatarjamajja, ¿Jehová Diosar confiyañäni ukhajj kunas pasani?

13 Walja matrimonionakajja, Russell jilatjama Elizabeth esposapjamaw kunatï jakañatak munaski ukampik jakañ amtapjje, ukhamat jukʼamp predicañataki ukat yatichañataki. Mä chacha warmitï Diosar taqe chuyma serviñatak amtanakanïpjjani, ukanak phoqañatak chʼamachasipjjarakini ukhajja, walja bendicionanakwa katoqapjjani. Kunjamsa Diosajj jupanakar cuidaski uk uñjasajja, jukʼampiw Jupar confiyapjjani, jukʼamp kusisitäpjjarakiniwa (Salmo 28:7 liytʼäta).

APÓSTOL PEDROMPIT ESPOSAPAMPIT YATEQASISA DIOSAN PROMESANAKAPAR CONFIYAPJJAM

14. Apóstol Pedrompi esposapampejja, ¿kunjamsa Mateo 6:25, 31-34 texton qellqatäki uka promesar confiyapjjatap uñachtʼayapjjäna?

14 Apóstol Pedrompita esposapampitwa casarat chacha warminakajj yateqasipjjarakispa. Pedrojj inas Jesusarojj sojjta phajjsinakaki jan ukajj mä maraki uñtʼaskchïna, ukhaw wali wakiskir mä amtar purïna. Jesusajj jupar arkañapatak invitkäna ukhajja, Pedrojj chawlla katusaw trabajiskäna, ukatwa janïr mä amtar purkasajj esposapat amuytʼäna (Luc. 5:1-11). ¿Kuna amtarus purïna? Jesusamp chika predicañwa amtäna. Ukham amtatapajj wali sumänwa. Esposapasti jupar apoyarakïnwa. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Jesusajj jaktjjäna uka qhepatjja, Pedromp chikaw esposapajj mä qhawqha tiempo viajïna sasaw Bibliajj qhanañchi (1 Cor. 9:5). Niyakejjay Pedron esposapajj wali yateqaskay warmïchïnjja, Pedrojj qhana arunakampiw esposanakarusa esposonakarus ewjjtʼaspäna (1 Ped. 3:1-7). Apóstol Pedrosa esposapasa, Diosan Reinoptï nayrar uchañäni ukhajj Jehová Diosaw kunatï jakañatak munaski ukanak churistani sasaw confiyapjjäna (Mateo 6:25, 31-34 liytʼäta).

15. ¿Kunsa jumajj Tiago jilatampita Esther esposapampit yateqta?

15 Jumanakatï mä qhawqha maranak casaratäjjapjjsta ukhajja, ¿kunsa Diosar serviñan jukʼamp lurañ munaskakiñatakejj lurapjjasma? Kunsa yaqhep chacha warminakajj lurapjje ukanakatwa yateqasipjjasma. Sañäni, “Jupanakajj taqe chuymaw sarapjjäna” siski uka yatichäwinakwa liytʼapjjasma. Ukwa Brasil markan jakasiri Tiago jilatampi Esther esposapampejj lurapjjäna. Uka yatichäwinak liytʼañaw kawkjantï jukʼamp yanaptʼajj munaski ukan serviñ munapjjañapatak yanaptʼäna. Tiago jilatajj akham siwa: “Jehová Diosajj kunjamsa servirinakapar jichha tiempon yanaptʼawayi uk liytʼasajja, Diosan ewjjtʼaparjam lurañwa munapjjayäta. Yanaptʼapwa uñjañ munapjjarakiyäta” sasa. Tiempompejja jupanakajj Paraguay markaruw jakir sarjjapjjäna, ukanwa 2014 marat aksarojj portugués aru parlirinakar yanaptʼasipki. Esposapajj akham siwa: “Efesios 3:20 textow wal gustapjjetu. Diosar servisajja walja kutiw uka arunak phoqasir uñjapjjta” sasa. Éfeso markankirinakar Pablojj carta qellqkäna ukanjja, ‘kunanaktï mayktan ukanakat sipansa jukʼampwa Jehová Diosajj churistani’ sasaw säna. Uka promesajj phoqasipuniwa.

Jichhak casaratäsipki ukanakajj Jehová Diosar serviñ nayrar uchañatakejja, Diosar serviñan suma saytʼatäsipki uka jilat kullakanakaruw yanaptʼa mayipjjañapa. (Párrafo 16).

16. Jichhak casarasirinakajja, ¿Jehová Diosar serviñan kunanaksa lurapjjaspa uk amtañatakejj khitinakampis yanaptʼayasipjjaspa?

16 Jichhak casarasirinaka, Diosar confiyañ yateqjjapjje ukanakan experiencianakapat waljanakwa yateqapjjasma. Yaqhep chacha warminakajja, walja maranakaw precursorat serviwayapjje. Jehová Diosar serviñan kunanaksa lurapjjasma uka toqet yanaptʼa munapjjsta ukhajja, jupanakaruw yanaptʼa mayipjjasma. Ukham lurasaw Diosar confiyapjjatam uñachtʼayapjjarakisma (Prov. 22:17, 19). Diosar serviñan kunanaksa lurapjjasma ukanak amtañatakisa phoqañatakisa, ancianonakajj yanaptʼapjjarakiristamwa.

17. ¿Kunas Klaus jilatampiru Marisa esposapampirojj pasäna, ukat kunsa jupanakat yateqsna?

17 Awisajj kunjamtï Diosar jukʼamp serviñ munktan ukajja, janiw ukhampun phoqaskaspati, ¿kunatsa? Jehová Diosajj jiwasatakejj yaqha amtanïskaspawa. Qalltan parltʼaniwayktan uka Klaus jilatampita Marisa esposapampit parltʼaskakiñäni. Kimsa mara casaratäsipkäna ukhajja, utap jaytasajj Finlandia markankir sucursalan construccionan yanaptʼañatakiw voluntariot sarapjjäna. Ukampis sojjta phajjsinakak ukan quedasipjjañapwa yatipjjäna. Qalltanjja llaktʼasipjjänwa. Ukampis mä qhawqha tiempotjja, árabe aru yateqañatakiw invittʼapjjäna, jichhajj yaqha markanwa árabe aru parlasirinakar wali kusisita yanaptʼasipki. Kunanaktï nayrajj lurapkäna ukanakat amtasisajj Marisa kullakajj akham siwa: “Kuntï janipun lurirïkayäta ukanak lurañ ajjsarayasiyätwa, Jehová Diosar taqe chuyma confiyapjjañajaw wakisïna. Ukampis jan suyapkayäta ukanakampiw Jehová Diosajj yanaptʼapjjetäna, ukwa uñjawayta. Taqe ukanak uñjañajja, Jehová Diosar jukʼamp confiyañatakiw yanaptʼawayitu” sasa. Kunjamtï uñjawayktanjja, jiwasatï Jehová Diosar taqe chuyma confiyañäni ukhajja, Jupajj bendisipunistaniwa.

18. ¿Jehová Diosar confiyaskakiñatakejj kunsa matrimonionakajj lurapjjaspa?

18 Matrimoniojj Jehová Diosan regalopawa, casarat chacha warminakajj kusisit jakasipjjaspa ukwa Jehová Diosajj muni (Prov. 5:18; Mat. 19:5, 6). Jichhak casaratanaka, kunsa jakäwimampejj lurasipkta uk amuytʼasipjjam. ¿Jehová Diosajj churapktam uka regalonakat yuspärañatakejj chʼamachasisipktati? Jehová Diosar oracionan parltʼapjjam, kunantï yanaptʼatäñ munapkta ukatakejj Biblian wiñay yatichäwinakap thaqtapjjam, ukatsti uka ewjjtʼanakarjam lurapjjarakim. Jumanakatakitï Jehová Diosar serviñajj nayrankani ukhajja, matrimonion kusisitaw jakasipjjäta, janipun ukat payachasipjjamti.

CANCIÓN 132 Mayakëjjapjjtwa

^ Párrafo 5 Kuna amtanakarutï purkañäni ukanakat yaqhepajja, Jehová Diosar serviñatwa chʼamsa tiempsa apaqestaspa. Jichhak casaratäsipki ukanakajj kuna amtanakarutï puripkani ukajja, taqpach jakäwipanwa yanaptʼaspa jan ukajj jan waltʼayaspa. Aka yatichäwiw suma amtanakar purisin kusisita jakasipjjañapatak yanaptʼani.

^ Párrafo 5 Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.