Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

45 YATICHÄWI

CANCIÓN 138 Janqʼo ñikʼutanïñajj mä suma coronjamawa

Diosat jan jitheqtir chachanakan qhepa arunakapat yateqapjjañäni

Diosat jan jitheqtir chachanakan qhepa arunakapat yateqapjjañäni

“¿Janit jilïr jaqenakajj yatiñanïpki? ¿Janit walja urunak jakir jaqenakajj amuytʼasirïpki?” (JOB 12:12).

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI?

Jehová Diosarutï istʼañänejja, walja bendicionanakwa jichha tiempon katoqañäni, jutïrin wiñay jakañwa katoqarakiñäni, ukwa yatjjataskañäni.

1. ¿Kunatsa jilïrinakat waljanak yateqsna?

 SUMA amtanakar puriñatakejja, taqeniw yanaptʼa necesittanjja. Ancianonakampi experienciani mayni cristianonakampiw yanaptʼapjjestaspa. Jupanakatï jiwasanakat sipans wali jilïrïpjjchi ukhajja, ewjjtʼanakapajj janis yanaptʼjjestaspa ukham janiw amuyañasäkiti. Jehová Diosajj jilïrinakat yateqañaswa muni. Jiwasat sipans wali experiencianïpjjewa, yatiñanïpjjarakiwa (Job 12:12).

2. ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

2 Bibliajj qellqaskäna uka tiemponjja, Jehová Diosajj jupat jan jitheqtir servirinakapampiw markapar chʼamañchtʼäna, irparakïna. Moisesampita, Davidampita, apóstol Juanampit parltʼañäni. Jupanakajj janiw mä pachpa tiemponak jakapkänti, janirakiw mä pachpa jakäwinïpkänsa. Jakäwinakapajj niy tukusjjäna ukhajja, waynanakarojj wali yatiñampiw ewjjtʼapjjäna. Diosat jan jitheqtir uka jilïr chachanakajja, Diosar istʼañajj qhawqha wakiskirisa ukwa qhanstayapjjäna. Jehová Diosajj yatiñani arunakap Bibliaruw taqenitak qellqayawayi. Wayn tawaqonakarusa jilïrinakarus uka ewjjtʼanakajj wal yanaptʼistaspa (Rom. 15:4; 2 Tim. 3:16). Aka yatichäwinjja, uka jilïr chachanakan qhepa arunakapatwa yatjjataskañäni, kunsa uka arunakapat yateqsna uks yatjjatarakiñäniwa.

‘WALJA TIEMPOW JAKAPJJÄTA’

3. ¿Kunjamanakatsa Moisesajj Diosarus markaparus servïna?

3 Moisesajj taqpach jakäwipan Jehová Diosatakiw trabajïna. Jupajj profetänwa, juezänwa, qellqerïnwa, irpirirakïnwa. Jupajj wali experiencianïnwa. Egipton esclavöñatwa israelitanakar salväna, Jehová Diosan walja milagronakapwa uñjarakïna. Diosajj Bibliankir nayrïr phesqa libronakwa qellqayäna, Salmo 90 qellqayäna, inas Salmo 91 qellqayarakchïna. Inas Job libro qellqarakchïna.

4. ¿Khitinakarus Moisesajj chʼamañchtʼäna, ukat kunatsa?

4 Moisesajj 120 maranëjjäna, jiwañapas jakʼankjjarakïna ukhajja, kunanaksa jakäwipan uñjawayäna, kunanaksa jupanak laykojj Jehová Diosajj luräna ukanakat parltʼañatakiw taqpach israelitanakar tantachthapïna. Ukankirinakat yaqhepajj waynäkasaw Jehová Diosan walja milagronakapsa egipcionakar castigataps uñjapjjäna (Éx. 7:3, 4). Kunjamsa Jehová Diosajj Mar Rojo qota payar jaljtayäna, uka tayp sarapjjarakïna ukwa uñjapjjäna, faraonampiru ejercitopampir tukjirs uñjapjjarakïnwa (Éx. 14:29-31). Wasaran kunjamsa Jehová Diosajj jupanakar jarkʼaqäna cuidarakïna ukwa uñjapjjarakïna (Deut. 8:3, 4). Suma Oraqer niya mantañampëjjapjjäna ukhajja, Moisesajj janïr jiwkasaw israelitanakar chʼamañchtʼañ munäna. a

5. Moisesan qhepa arunakaparjamajj ¿kunjamas israelitanakajj jakasipjjañapäna? (Deuteronomio 30:19, 20).

5 ¿Moisesajj kamsänsa? (Deuteronomio 30:19, 20 liytʼäta). Israel markajj mä suma suytʼäwinïnwa. Jehová Diosan bendicionapampejja, jupanakajj walja tiempow jupajj churañatak arskäna uka oraqen jakasipjjaspäna. ¡Uka oraqejj wali sumänwa! ¡Walja achunakaw ukan achurakïna! Moisesajj uka oraqet akham sänwa: ‘Jumajj jan saytʼaykta uka jachʼa ukhamarak suma markanaka, jan trabajkta uka utanaka, kuna sumanakampitï uka utanakajj phoqtʼatäki taqe ukanaka, jan ajlliskta uka uma estanquenaka, jan ayruntkta uka uvas yapunaka, olivo qoqanak churätam’ sasa (Deut. 6:10, 11).

6. ¿Kunatsa Diosajj yaqha markanakamp katuntatäñat israelitanakar jan salvkäna?

6 Moisesajj amuyasipjjañapatakiw israelitanakar ewjjtʼarakïna. Uka suma oraqen jakasipkakiñapatakejja, israelitanakajj Jehová Diosan mandamientonakap phoqapjjañapänwa. Ukatwa Moisesajj Jehová Diosar istʼasin ‘jakañ ajllipjjañapataki’, ‘jupat jan jitheqtapjjañapatak’ chʼamañchtʼäna. Ukampis israelitanakajj janiw Jehová Diosar istʼapkänti. Ukatwa tiempompejj Diosajj asirionakamp katuntatäñatsa babilonionakamp katuntatäñats jan salvkänti, preso apataw uñjasipjjarakïna (2 Rey. 17:6-8, 13, 14; 2 Crón. 36:15-17, 20).

7. ¿Kunsa Moisesan arunakapat yateqsna? (Fotompi dibujompi uñjjattʼarakïta).

7 ¿Kunsa yateqsna? Istʼasirïsajj jakañ vidaswa salvasiñäni. Israelitanakajj Suma Oraqer niya mantañampïpjjänwa, jiwasajj ukhamarakiw Diosajj arsuwayki uka machaq mundor niya mantañampïsktanjja. Niyaw aka oraqejj mä suma Paraisöjjani (Is. 35:1; Luc. 23:43). Diablosa demonionakapas janiw utj-jjaniti (Apoc. 20:2, 3). Janirakiw Jehová Diosat jitheqtayir falso religionanakas utj-jjaniti (Apoc. 17:16). Tʼaqesiyir gobiernonakas janirakiw utj-jjaniti (Apoc. 19:19, 20). Janirakiw kutkatasirinakajj utj-jjaniti (Sal. 37:10, 11). Taqeniw sumankañana ukat mayachtʼat jakasiñ utjayki uka Jehová Diosan cheqap leyinakap istʼapjjani. Ukhamatwa munasiñasa maynit maynikam confiyasiñas utjani (Is. 11:9). ¡Taqe ukanakajj wali sumäniwa! Ukhamajj jiwasatï Jehová Diosar istʼañänejja, Paraisor tukuyat oraqen jakasipkakiñäniwa, patak maranakat sipans wiñayatakiw jakasiñäni (Sal. 37:29; Juan 3:16).

Jiwasatï Jehová Diosar istʼañänejja, mä Paraisonwa aka oraqen jakasipjjañäni, patak maranakat sipans wiñayaw jakasipjjañäni. (Párrafo 7).


8. Wiñay jakañ suytʼañajj ¿kunjamsa mä misionero jilatar yanaptʼawayi? (Judas 20, 21).

8 Jiwasatï wiñay jakañjjat lupʼipuniñänejja, kuna jan walinakan uñjaskasas Diosar istʼañatakiw yanaptʼistani (Judas 20, 21 liytʼäta). Uka suytʼäwisajj kunanakantï mejorañasäki ukanakar atipjañatakiw yanaptʼarakistani. África toqen misionerot walja maranak servir mä jilatajja, kunatï Jehová Diosar jan gustki uk lurañwa sapa kutis munäna. Jilatajj akham siwa: “Janitï Jehová Diosar istʼkäjja, janiw Paraison wiñayatak jakasiñ puedkäti sasaw amuyayäta, ukatwa ukar atipjañatakejj chʼamachasiyäta, Jehová Diosarus wal ruwtʼasiyäta. Jupan yanaptʼapampejj qʼoma concienciampiw jupar serviskakiyäta” sasa.

‘TAQE KUNAS SUMARUW SARANI’

9. ¿Kuna jan walinakansa Davidajj uñjasïna?

9 Davidajj wali suma reyïnwa, music tukirïnwa, poesianak qellqäna, guerran nuwasirïnwa, profetarakïnwa. Kunayman jan walinakanwa uñjasïna. Walja maranakaw wali envidiasir Saúl reyit imantasisajj sarnaqäna. Reyëjjäna ukhajja, jupa lantiw Absalón yoqapajj reyit uttʼayasiñ munäna. Ukatwa Davidajj mayampi jakañ vidap salvasiñatakejj escapjjäna. Ukham jan walinakan uñjasisasa jachʼa juchanakar purtʼasisasa, jiwañkamajj janipuniw Diosat jitheqtkänti. Ukatwa Jehová Diosajj “chuymajar purtʼkiriwa” sasin jupat sispachäna. Ukhamajj Davidan ewjjtʼapar istʼañajj wal yanaptʼistaspa (Hech. 13:22; 1 Rey. 15:5).

10. ¿Kunatsa Davidajj jupa lanti reyïñapäkäna uka Salomón yoqaparojj ewjjtʼäna?

10 Jupjjar reyïñapäkäna uka Salomón yoqaparojj kamsasas Davidajj ewjjtʼäna uk amuytʼañäni. Salomón waynarojj Jehová Diosaw reyit ajllïna, ukhamat jaqenakajj Dios saparuk adorapjjañapataki, ukat Diosar jachʼañchañatak mä templo lurañapataki (1 Crón. 22:5). Salomonajj jan walinakanwa uñjasiñapäna. Ukhamajj kamsasas Davidajj jupar ewjjtʼäna uk uñjañäni.

11. ¿Kamsasas Davidajj Salomonar ewjjtʼäna, ukat jan istʼasitapat kunas pasäna? (1 Reyes 2:2, 3; dibujompi fotompi uñjjattʼarakïta).

11 ¿Davidajj kamsänsa? (1 Reyes 2:2, 3 liytʼäta). Salomonatï Jehová Diosar istʼas sarnaqaspänjja, taqe kunas sumaruw saraspäna, ukwa Davidajj yoqapar ewjjtʼäna. Cheqas walja maranakaw taqe kunas sumar saräna (1 Crón. 29:23-25). Jupajj jachʼa templo luräna, Bibliankir mä qhawqha libronakwa qellqäna, Biblian yaqhep cheqanakaps qellqarakïnwa. Wali yatiñanïtapasa qamirïtapas taqe cheqanwa yatisirakïna (1 Rey. 4:34). Ukampis kunjamtï Davidajj siskänjja, Jehová Diosar istʼasakiw Salomonatakejj taqe kunas sumar saraspäna. Ukampis Salomonajj yaqha diosanakaruw adorjjäna. Uk luratapajj janipuniw Jehová Diosatak walïkänti, ukatwa Salomonar yatiñap apaqjjäna, janirakiw markarojj munasiñampisa ni cheqaparjamas apnaqjjänti (1 Rey. 11:9, 10; 12:4).

Jehová Diosar istʼañäni ukhajja, jupajj suma amtanakar puriñatakiw yatiñ churistani, uk amuyañatakiw kuntï Davidajj Salomón yoqapar siskäna uka qhepa arunakapajj yanaptʼistu. (Párrafos 11 y 12). b


12. ¿Kunsa Davidan arunakapat yateqsna?

12 ¿Kunsa yateqsna? Jehová Diosar istʼañäni ukhajj taqe kunas sumaruw sarani (Sal. 1:1-3). Cheqas Jehová Diosajj janiw Salomonarjam qamiriptayaña jan ukajj wali uñtʼatar tukuyañ arsuwaykistuti. Ukampis jiwasatï Jehová Diosar istʼañänejja, jupajj suma amtanakar puriñatakiw yatiñ churistani (Prov. 2:6, 7; Sant. 1:5). Jehová Diosan ewjjtʼapajj trabajo toqeta, escuelata, qollqeta, kunanakampis kusistʼañäni ukanakat suma amtanakar puriñatakiw yanaptʼistaspa. Ewjjtʼapar istʼasajj janiw wiñayatak jan walinakan uñjaskañäniti (Prov. 2:10, 11). Suma amigonakanïñäniwa familiasampis wali kusisitaw jakasiñäni.

13. ¿Kunas Carmen kullakarojj wal yanaptʼäna?

13 Mozambique markankir Carmen kullakat parltʼañäni. Jupajj jukʼamp estudiañas suma jakasiñ utjaykaspa ukhamwa amuyäna. Ukatwa universidadan Arquitectura estudiañ amtäna. Jupajj akham siwa: “Kuntï yateqkayäta ukajj wal gustitäna. Ukampis janiw tiemponëjjayätti, qaritakëjjarakiyätwa. Siete y media alwa horasat seis de la tarde horaskamaw universidadankayäta. Tantachäwinakar puriñajj chʼamakïnwa, janirakiw Jehová Diosamp suma amigöjjayätti. Ukhamatwa ‘pä patronar serviskataj’ amuyasiyäta” sasa (Mat. 6:24). Kullakajj Jehová Diosaruw orasïna, kunsa lurani uka toqets qellqatanakasanwa yatjjatarakïna. Jupajj akham sarakiwa: “Experienciani jilat kullakanakan ewjjtʼanakap katoqasasa, mamitajan ewjjtʼapampisa Jehová Diosar phoqatpach serviñatakiw universidad jaytañ amtayäta. Uka ewjjtʼanakar istʼasajj suma amtanakaruw puriyäta. Janipuniw ukat arrepentiskti” sasa.

14. ¿Kunsa Moisesas Davidas ewjjtʼapjjäna?

14 Moisesampi Davidampejj Jehová Diosar wal munasipjjäna, ewjjtʼanakapar istʼañs wali valoranitwa uñjapjjarakïna. Qhepa arunakapanjja, jupanakat yateqasipjjañapataki Jehová Diosar servisipkakiñapatakiw istʼirinakapar chʼamañchtʼapjjäna. Jumanakatï Jehová Diosat jitheqtapjjätajja, janiw amigopäjjapjjätati, janirakiw jupajj bendisjjapjjätamti sasaw ewjjtʼapjjarakïna. Ewjjtʼanakapajj jichha tiempon yanaptʼarakistuwa. Walja maranak qhepatjja, Jehová Diosan yaqha serviripaw jupat jan jitheqtañajj kunja wakiskirisa uka toqet qhanañcharakïna.

“WALPUN NAYAJJ KUSISTA”

15. ¿Kunanaks apóstol Juanajj jakäwipan uñjawayäna?

15 Juan apostolojj Jesucriston wali munatänwa (Mat. 10:2; Juan 19:26). Jupajj Jesusamp chikaw predicäna, milagronak lurirwa uñjäna, sinti jan walinakan uñjaskasas janipuniw Jesusat jitheqtkänti. Jesusar jiwayapkäna ukhas jupampïskänwa, jaktanjjäna ukhas jupamp jikisirakïnwa. Kunjamsa nayrïr patak maranakan Diosan markapajj jiltäna, kunjamsa suma yatiyäwinakajj ‘oraqpachan’ yatiyasjjäna ukwa jupajj uñjäna (Col. 1:23).

16. ¿Khitinakarus apóstol Juanan cartanakapajj wal yanaptʼawayi?

16 Wali jilïrëjjäna ukhajja, apóstol Juanajj wali musparkañ Apocalipsis libro qellqäna (Apoc. 1:1). Ukat Diosan amuytʼayatäsajj sutip apki uka evangelio qellqäna, kimsa cartanakwa qellqarakïna. Kimsïr cartap Diosat jan jitheqtir Gayo jilatatakiw qellqäna, juparojj wali munat wawaparjamaw uñjäna (3 Juan 1). Uka tiemponjja, Juan apostolojj waljaniruw wawanakaparjam uñjpachäna. Kuntï Diosat jan jitheqtir uka jilïr chachajj qellqawaykäna ukajj jichha tiempons Jesusan arkirinakaparojj wal yanaptʼistu.

17. 3 Juan 4 textorjamajj ¿kunas kusisiñ utjayi?

17 ¿Kunsa apóstol Juanajj qellqäna? (3 Juan 4 liytʼäta). Diosar istʼañajj kunja kusiskañasa uka toqetwa qellqäna. Kimsïr cartap qellqkäna ukhajja, yaqhepanakajj kʼari yatichäwinak yatichasipkäna, tʼaqa tʼaq sarnaqañanakwa utjayapjjarakïna. Ukampis yaqhepajj ‘cheqa yatichäwinakarjamaw sarnaqasipkakïna’, Jehová Diosarus ‘mandamientonakaparus’ istʼapjjarakïnwa (2 Juan 4, 6). Diosat jan jitheqtir uka cristianonakajj janiw apóstol Juanaruk kusisiyapkänti, Jehová Diosaruw kusisiyapjjarakïna (Prov. 27:11).

18. ¿Kunsa Juan apostolon arunakapat yateqsna?

18 ¿Kunsa yateqsna? Jehová Diosat jan jitheqtañajj kusisiñ utjayi (1 Juan 5:3). Jehová Diosar kusisiyatas yatisajj kusisitarakïtanwa. Jehová Diosajj jan walinak jan lurktan Arupar istʼtan ukhajj wal kusisi (Prov. 23:15). Angelanakas kusisipjjarakiwa (Luc. 15:10). Kunapachatï jilat kullakanakasajj arknaqatpachasa jan ukajj mä jan wal lurañatak chʼamañchatpachas Jehová Diosat jan jitheqtapki ukhajja, ukhamarakiw jiwasajj wal kusistanjja (2 Tes. 1:4). Supayan apnaqat akapachajj qʼala tukjatäjjani ukhajja, Jehová Diosat jan jitheqtatasat wal kusisiñäni.

19. ¿Mä kullakajj mayninakar Bibliat yatichañjjat kamsisa? (Fotonak uñjjattʼarakïta).

19 Cheqa yatichäwinakat mayninakar parlasajj wal kusistanjja. República Dominicana markankir Rachel kullakat parltʼañäni, Jehová Diosat parlañajj mä jachʼa privilegiökaspas ukhamwa jupajj uñji. Diosar uñtʼapjjañapatak yanaptʼawayki ukanakat amtasajj akham siwa: “Bibliat yatichkta uka jaqenakar Jehová Diosar munasir uñjasasa, Jehová Diosar confiyir uñjasasa, kusisitäñatak jakäwinakap cambyir uñjasasa, wali kusisitapunïtwa, janiw ukajj arunakamp sañjamäkiti. Jupanakar yatichañatak chʼamachasitajat sipansa, kuna sacrificio luratajat sipansa, ukanak uñjañaw jukʼamp kusisiyitu” sasa.

Jehová Diosar munasipjjañapataki, jupar istʼapjjañapatak yaqhanakar yatichasajj wal kusistanjja. (Párrafo 19).


DIOSAT JAN JITHEQTIR CHACHANAKAN QHEPA ARUNAKAPAT YATEQAPJJAÑÄNI

20. ¿Kunansa Moisés, David ukat Juan chachanakjamätanjja?

20 Moisesasa, Davidasa, apóstol Juanas nayra tiemponwa jakapjjäna, jakäwinakapajj jichha tiempot sipans mayjarakïnwa. Ukampis walja toqenakanwa jupanakamp niya igualätanjja. Jupanakajj cheqpach Diosaruw servipjjäna, jiwasas ukhamaraki. Jupanakjamaw Diosar orastanjja, jupar confiytanjja, yanaptʼayasiñatakis jupar jakʼachasiraktanjja. Jehová Diosajj jupar confiyirinakarojj wal bendisi sasaw uka nayra tiempon jakir chachanakjam confiytanjja.

21. Moisés, David ukat Juan chachanakan ewjjtʼanakapar istʼirinakajj ¿kuna bendicionanaksa katoqapjjani?

21 Uka jilïr chachanakan qhepa ewjjtʼanakaparusa Jehová Diosan mandatonakaps istʼasipkakiñäni. Ukhamtï lurañänejja, taqe kunas sumaruw sarani. ‘Walja tiempow jakañäni’, jïsa, wiñayaw jakañäni (Deut. 30:20). Alajjpachankir Awkisatakjam sarnaqatasat wali kusisitarakïñäniwa. ¡Jupajj musparkañwa taqe promesanakap phoqani! (Efes. 3:20).

CANCIÓN 129 ¡Tukuykam aguantaskakiñäni!

a Mar Rojo qotan Jehová Diosan milagronakap uñjir israelitanakat jilapartejja, janiw Suma Oraqer mantañkamajj jakapkänti (Núm. 14:22, 23). Jehová Diosajj 20 maraninakasa jukʼamp maraninakas wasaranwa jiwapjjani sasaw arsüna (Núm. 14:29). Ukampis 20 maranit minus maranïpkäna ukanakat waljaniw jakasipkäna. Josué, Caleb chachanakampi, Leví tribunkirinakat waljanimpiw Jordán jawir paskatapjjäna, Suma Oraqeruw mantapjjarakïna (Deut. 1:24-40).

b DIBUJOMPIT FOTOMPIT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Chʼeqa toqena: Davidaw Salomón yoqaparojj yatiñamp ewjjtʼaski. Kupi toqena: Walja jilat kullakanakaw Precursoranakatak Escuelan yateqasipki.