Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

44 YATICHÄWI

CANCIÓN 33 Jehová Diosar llakinakas katuyañäni

¿Kunsa ina chʼusat tʼaqesiyatäsajj lursna?

¿Kunsa ina chʼusat tʼaqesiyatäsajj lursna?

“Jan walimpejj jan atipayasimti, antisas kunatï walïki ukampi jan walirojj atipjaskakim” (ROM. 12:21).

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI?

Aka yatichäwinjja, ina chʼusat tʼaqesiyatäsajj kun lurañas walïspa ukwa yatjjataskañäni.

1, 2. ¿Kunjamanakatsa ina chʼusat tʼaqesiyat uñjassna?

 JESUSAJJ parlkäna uka viuda warmejja, kutin kutiniw juezan ukarojj cheqaparjam uñjatäñatak ruwtʼasir saräna. Jesusan discipulonakapajj kunjamas uka warmejj tʼaqesïna uk sum amuyapjjpachäna, kuna laykutejj uka tiempon waljaniw jan cheqaparjam uñjatäpkänti (Luc. 18:1-5). Jiwasajj uk amuyaraksnawa, kuna laykutejj taqeniw mä kutis ina chʼusat tʼaqesiyat uñjastanjja.

2 Akapachan jiskʼachatäñasa, yaqhachatäñasa, jan waltʼayatäñas utjakipuniwa, ukhamajj janiw cheqaparjam uñjapkarakistaspati (Ecl. 5:8). Ukampis mä jilatana jan ukajj mä kullakan jan cheqaparjam uñjatäsajj jukʼampiw chuymasajj usustaspa. Cheqas jilat kullakanakajj janiw jiwas contra saytʼiri jiwasar arknaqeri jaqenakjamäpkiti. Ukampis pantjasir jaqenakäpjjewa, ukatwa awisajj jan cheqaparjam uñjapkistaspati. Jan sinttʼasir enemigonakamp ina chʼusat tʼaqesiyatäsajj kunsa Jesusajj luräna ukat waljanakwa yateqsna. Jiwasatï ina chʼusat tʼaqesiyapkistu jiwas conträpkaraki ukanakatak paciencianïstan ukhajj ¿janit jilat kullakanakasatak jukʼamp paciencianïñajj wakiskaraki? Mä jilatasa, mä kullakasa jan ukajj yaqha jaqes ina chʼusat tʼaqesiyapjjestu ukhajj ¿kunjamsa Jehová Diosajj uk uñjpacha?

3. Jehová Diosajj ina chʼusat tʼaqesiyapkistu uk uñjaskiwa, ¿kunjamatsa uk yattanjja?

3 Jehová Diosatakejj kunjamsa mayninakajj uñjapjjestu ukajj wali importantewa. Jupajj “kunatï cheqapäki ukar munasiriwa” (Sal. 37:28). “Cheqapar uñjatäpjjañapatakejj jankʼakiw Diosajj” servirinakaparojj horasapar yanaptʼani sasaw Jesusajj säna (Luc. 18:7, 8). Diosajj niyaw taqe tʼaqesiñanak chhaqtayani, ina chʼusat tʼaqesiñanaks qʼal chhaqtayarakini (Sal. 72:1, 2).

4. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼistu?

4 Ina chʼusat tʼaqesiñanakajj qʼal chhaqtjjani uka urun puriniñapkamajja, Jehová Diosajj ukhaman uñjasisajj kunsa lursna ukwa yatichistu (2 Ped. 3:13). Ina chʼusat tʼaqesiyapjjestani ukhajj kunsa jukʼamp jan walir jan purtʼasiñatakejj lursna ukwa jupajj yatichistu. Yoqap toqew kunjamsa ukanakar saykatsna uk sum yaticharakistu. Biblia toqes qhan ewjjtʼarakistu.

AMUYUMPIW KUNS LURAÑASA, ARSUÑASA

5. Ina chʼusat tʼaqesiyatäsajj kunsa lurañäni, kunsa arsuñäni ukanakat ¿kunatsa wal amuyasiñasa?

5 Ina chʼusat tʼaqesiyatäsajj chuymasajj wal usustaspa, wal llakisiraksna (Ecl. 7:7). Diosar jan jitheqtas servir Job, Habacuc ukat yaqhanakas ukhamarakiw uñjasipjjäna (Job 6:2, 3; Hab. 1:1-3). Cheqas jaqenakjamajj chuym usuyassnawa, llakisiraksnawa. Ukampis ukhajj kunsa lurañäni kunsa arsuñäni uk wal amuytʼasiñasawa, janiw ina loqhek kuns lurañasäkiti.

6. ¿Kunsa Absalonan wal colerasitapat yateqsna? (Dibujo uñjjattʼarakïta).

6 Ina chʼusat jan waltʼayapjjestani jan ukajj yaqhanakar jan waltʼayapjjani ukhajja, inas jiwas pachp kun lurañ munsna. Ukampis ukham lurasajj jukʼamp jan walinakaw utjaspa. Uk amuyañatakejj David reyin Absalón yoqapat parltʼañäni. Amnón sat jilapan Tamar kullakapar violatap yatïna ukhajja, Absalonajj wal colerasïna. Moisesan Leyiparjamajja, ukham luratapat Amnón chachajj jiwañapänwa (Lev. 20:17). Razonanis Absalonajj wal coleraskchïnjja, uka jan waltʼäwi askichañajj janiw jupar waktʼkänti (2 Sam. 13:20-23, 28, 29).

Tamar kullakapar violapjjatap yatïna ukhajja, Absalonajj colerampiw atipayasïna. (Párrafo 6).


7. Ina chʼusat tʼaqesirinakar uñjasajj ¿kunas mä salmistarojj pasäna?

7 Ina chʼusat tʼaqesiyirinakajj janis jan walinak lurapjjatapat castigatäpkaspa ukham inas amuystan, ukhamïpan inas kunatï cheqapäki uk lurañajj inamayakiwa sasin amuyjjarakstan. Salmonak qellqeri mä chachat parltʼañäni, jan wali jaqenakajj cheqapar sarnaqer jaqenakar tʼaqesiyasajj kunja kusisitas jakasipjjäna ukwa jupajj uñjäna. Ukatwa akham säna: “Jupanakajj jan wali jaqenakäpjjewa, kuns facilakwa jikjjatapjje” sasa (Sal. 73:12). Ina chʼusat tʼaqesiñanak utjatapat walpun llakisïna, Diosar serviñajj inamayakïkaspas ukham amuyasajj akham sänwa: “Uk amuytʼañatak chʼamachaskayäta ukhajja, nayatakejj ukajj wali llakiskañänwa” sasa (Sal. 73:14, 16). Ukat akham sarakïnwa: “Kayunakajajj niyapuniw maysar saranuküna, kayunakajajj niyapuniw llustʼtäna” sasa (Sal. 73:2). Alberto a sat mä jilatarojj niya uka pachparakiw pasäna.

8. Ina chʼusat tʼaqesisajj ¿kunsa mä jilatajj luräna?

8 Alberto jilatajj janis uk lurkchïnjja, “congregacionankir donacionanakatwa lunthattajja” sasaw kʼarintapjjäna. Ukatwa jan ancianöjjänti, kunas pasäna uk yatir jilat kullakanakas janiw jupar respetjjapjjänti. Alberto jilatajj akham siwa: “Walpun mayjtʼasiyäta, colerasiyäta, janiw kamachtʼirjamäkayätsa” sasa. Wali chuyma ustʼatäñamp apayasisajj Jehová Diosats jitheqtjjarakïnwa, phesqa maranakaw inactivöjjäna. Uka experienciajja, ina chʼusat tʼaqesiyatäsin chuyma ustʼatäñamp apayassna ukhajj kunas pasaspa ukwa uñachtʼayistu.

JESUSAT YATEQASIPJJAÑÄNI

9. ¿Kuna jan walinakansa Jesusajj uñjasïna? (Dibujonak uñjjattʼarakïta).

9 Jesusajj wali yateqaskañawa. Juparojj waljaniw kunaymaninak lurapjjäna. Mesiasätap jan creyir yaqhep familiaranakapas loqheratäkaspas ukham jupat parlapjjäna. Religión pʼeqtʼirinakajj demonionakas jupar chʼam churkaspa ukhamwa juchañchapjjäna. Romano soldadonakajj jupat burlasipjjänwa, usuchjapjjänwa, jiwayapjjarakïnwa (Mar. 3:21, 22; 14:55; 15:16-20, 35-37). Ukampis Jesusajj taqe uka jan waltʼäwinakwa aguantäna, janirakiw vengaskänti, janirakiw jan walinakampis kuttʼaykänti. ¿Kunsa Jesusat yateqassna?

Ina chʼusat tʼaqesiyatäsajj kunsa lursna uka toqet Jesusajj wali yateqaskañawa. (Párrafos 9 y 10).


10. Ina chʼusat tʼaqesiyatäsajj ¿kunsa Jesusajj luräna? (1 Pedro 2:21-23).

10 (1 Pedro 2:21-23 liytʼäta). b Ina chʼusat tʼaqesiyatäsajj kunsa lursna uka toqet Jesusajj wali yateqaskañawa. Kunapach parlañasa kunapach amuktʼañas wakisi uk jupajj sum yatïna (Mat. 26:62-64). Jupat kʼarinak parlapjjäna ukhajja, awisajj amukïrïnwa (Mat. 11:19). Parlkäna ukhajja, enemigonakaparojj janiw insultkänti ni amenazkänsa. ‘Cheqapar uñjiri Juezar confiyatapatwa’ ukham luräna. Jesusajj ak sum yatïna, kunjamsa jupajj tʼaqesiskäna uk Jehová Diosajj sum uñjaskäna, ukatwa Awkijaw taqe ukanak horasapar askichaskani sasin taqe chuym confiyäna.

11. ¿Kunapachas parlañäni jan ukajj amuktʼañäni uk kunjamsa amtsna? (Fotonak uñjjattʼarakïta).

11 Ina chʼusat tʼaqesiyatäsajj Jesusat yateqasisaw kamsañänisa uk wali amuyump parlañasa. Jan wal lurapkistu ukajj inas jan sinti jan walipunïkchiti, ukatwa ukhamak jaytañ amtsna. Jan ukajj inas jan jukʼamp jan waltʼañapatakejj amukïñ amtaraksna (Ecl. 3:7; Sant. 1:19, 20). Maysa toqetjja, inas maynin ina chʼusat tʼaqesitap laykusa jan ukajj kunatï cheqäki uk arjjatañ laykus arsuñasajj wakischispa (Hech. 6:1, 2). Ukampis uka horasanakan respetompi llampʼu chuymampipuniw parlañasa (1 Ped. 3:15). c

Ina chʼusat tʼaqesiyatäsajja, Jesusat yateqasisaw kunapachasa ukat kunsa parlañäni uk wali amuyump amtañasa. (Párrafos 11 y 12).


12. ¿Kunjamsa ‘cheqapar uñjiri Juezar confiyatas’ uñachtʼaysna?

12 ‘Cheqapar uñjir Juezar confiyasajja’, Jesusat yateqasitaswa uñachtʼayaskañäni. ¿Kunjamsa uk lursna? Maynitï jiwasat jan wal amuychi jan ukajj jan wal lurarakchistu ukhajja, kunatï paski uk Jehová Diosaw sum yati sasaw confiyañasa. Ukarakiw ina chʼusat tʼaqesiñanak aguantañatak yanaptʼistu, kuna laykutejj Jehová Diosaw jichhasa jan ukajj jutïrins uka jan waltʼäwinak askichani sasaw confiytanjja. Mä jan waltʼäwi askichasiñapatak Jehová Diosan amparapar jayttan ukhajja, janiw colerampisa ni chuyma ustʼatäñampis apayasktanti. Ukanakamp apayassna ukhajj janiw kusisitäjjsnati, Diosampis janiw sum apasjjaraksnati (Sal. 37:8).

13. ¿Kunas ina chʼusat tʼaqesiñanak aguantaskakiñatak yanaptʼistani?

13 Pantjasirïtasatjja, janiw kunjamtï Jesusajj lurkäna ukhampun kuns lurañ puedkañäniti. Awisajj kun lurañansa jan ukajj parlañans pantjasikipuniñäniwa (Sant. 3:2). Ina chʼusat tʼaqesiyatäsajja, akapachan tukusiñapkamajj chuym usuyasiskaksnawa, llakisiskaksnawa. Jumatï ukhaman uñjasstajja, kunas llakisiytam uk Jehová Diosajj sum yati. Kunayman toqet ina chʼusat tʼaqesiri Jesús pachpas uk sum yatiraki (Heb. 4:15, 16). Jehová Diosajj Yoqapat yateqasiñaswa muni, Arupan utjki uka ewjjtʼanakwa churarakistu, ukanakaw ina chʼusat tʼaqesiñäni ukhajj yanaptʼistani. Jichhajj Romanos libron pä versiculopat amuytʼañäni.

‘DIOSAW COLERASIÑAP UÑACHTʼAYASKANI’

14. ‘Diosar jaytapjjam, jupaw colerasiñap uñachtʼayaskani’ siski ukajj ¿kamsañsa muni? (Romanos 12:19).

14 (Romanos 12:19 liytʼäta). Apóstol Pablojj “Diosar jaytapjjam, jupaw [...] colerasiñap uñachtʼayaskani” sasaw jilat kullakanakar säna. Jiwasatï ukarjam lurañänejja, kunjamsa ukat kunapachas uka jan waltʼäwi askichani uk Jehová Diosaruw jaytjjañäni. Mä jilatamp ina chʼusat tʼaqesiyatäsajja, ukwa John jilatajj luräna. Jupajj akham siwa: “Uka jan waltʼäwi naya pachpa jan askichañatakejja, coleramp jan apayasiñatakiw wal chʼamachasiyäta. Romanos 12:19 textow paciencianïñatakisa Jehová Diosar confiyañatakis yanaptʼitäna” sasa.

15. ¿Mä jan waltʼäwi Jehová Diosan askichañapatak suytʼañajj kunats jukʼamp sumajja?

15 Mä jan waltʼäwi jiwas pachpa askichañat sipansa, Jehová Diosan askichañapatak jaytañaw jukʼamp sumajja. Ukhamtï lurañänejja, janiw uka jan waltʼäwi jiwas pachpa askichañat llakisjjañäniti. Jehová Diosajj yanaptʼañwa munistu. Jupajj akham siskistaspas ukhamawa: “Uka jan waltʼäwit jan llakisimti, nayaw askichaskäjja” sasa. Jehová Diosajj nayaw ukhamat ukham kuttʼayaskäjja sasaw arsuwayi. Uka arunakapar confiyañäni ukhajja, jupaw kunatï walïki ukarjam askichaskani sasaw uka jan waltʼäw amparapar jaytjjañäni, janirakiw coleratäjjañäniti. Uk lurañaw John jilatar yanaptʼäna. Jupajj akham siwa: “Nayatï uka jan waltʼäw Jehová Diosan amparapar jaytä ukhajja, jupajj nayat sipans jukʼamp sum askichani” sasa.

“KUNATÏ WALÏKI UKAMPI JAN WALIROJJ ATIPJASKAKIM”

16, 17. ¿Kunjamsa oracionajj kunatï walïki ukamp jan walir atipjaskakiñatak yanaptʼistu? (Romanos 12:21).

16 (Romanos 12:21 liytʼäta). Pablojj akham sänwa: “Kunatï walïki ukampi jan walirojj atipjaskakim” sasa. Mä Qollun yatichkäna ukan Jesusajj akham sänwa: “Enemigonakamar munasiñampi uñjasipkakim, arknaqapktam ukanakatakis oración lurasipkakim” sasa (Mat. 5:44). Jupajj ukwa luräna. Romano soldadonakajj lawar chʼakkatapkäna jan ukajj kʼutkatapkäna ukhajj kunjaks Jesusajj tʼaqespachäna uk ¿amuytʼirïtati? Juparojj humillapjjänwa, tʼaqesiyapjjänwa. Qhawqsa jupajj tʼaqesïna uk janiw sumpach amuyksnati. Cheqas ¡ina chʼusatwa tʼaqesïna!

17 Ukampis Jesusajj janiw ukanakamp aynachtʼkänti. Jehová Diosar uka soldadonakar castigañapatak mayiñat sipansa, akham sänwa: “Alajjpachankir Awki, jupanakar perdonam, kuntï lurapki uk janiw yatipkiti” sasa (Luc. 23:34). Jan wal lurapkistu ukanakatak orañajj tranquilokëjjañataki, jan añcha coleratäjjañataki, jan sinti chuyma ustʼatäjjañatakiw yanaptʼistani.

18. ¿Kunjamsa Alberto jilatarusa John jilatarus orasiñajj yanaptʼäna?

18 Aka yatichäwin yatjjataniwayktan uka pä jilatanakarojja, ina chʼusat tʼaqesiyatäsajj orasiñaw yanaptʼäna. Alberto jilatajj akham siwa: “Ina chʼusat tʼaqesiyapkitäna uka jilatanakatakiw Jehová Diosar orarapiyäta. Kunatï paskitäna ukat jan coleratäjjañatakiw kutin kutin mayisiyäta” sasa. Alberto jilatajj wasitatwa Jehová Diosar jan jitheqtas jichhajj serviski. John jilatajj akham sarakiwa: “Kutin kutiniw jan wal lurkitäna uka jilatatakejj Jehová Diosar orarapiyäta. Ukaw uka jilatatak jan coleratäjjañatakisa jan juzgañatakis yanaptʼitäna. Tranquilokëjjarakiyätwa” sasa.

19. ¿Kunsa akapachan tukusiñapkamajj luraskakiñasa? (1 Pedro 3:8, 9).

19 Akapachan tukusiñapkamajja, ina chʼusat tʼaqesiyatajj uñjasikipuniñäniwa. Ukampis kunas kunäskpan, Jehová Diosar yanaptʼap mayisipkakiñäni. Ina chʼusat tʼaqesiyatäsajj kunsa Jesusajj luräna uka kikpa lurañatak chʼamachasiskakiñäni, Biblian wiñay yatichäwinakaparjamas sarnaqasipkakiñäni. Ukhamtï lurañänejja, Jehová Diosajj bendisipunistaniwa (1 Pedro 3:8, 9 liytʼäta).

CANCIÓN 38 Jupaw chʼamañchaskätam

a Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.

b 1 Pedro capítulos 2 y 3 ukanakanjja, apóstol Pedrojj kunjamsa yaqhep cristianonakajj nayrïr patak maranakan jan wali patronanïtap laykusa esposopan jan creyentëtap laykus tʼaqesipjjäna uka toqetwa parläna (1 Ped. 2:18-20; 3:1-6, 8, 9).

c Munasiñaw cheqpach sumankañ utjayi sat video jw.org cheqan uñtäta.