Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

42 YATICHÄWI

Cheqa yatichäwinakat janipun pächasipjjañäniti

Cheqa yatichäwinakat janipun pächasipjjañäniti

“Taqe kunas ukhamapunïskiti janicha ukjja sum amuykiptʼapjjam, kunatejj walïki uk lurasipkakim” (1 TES. 5:21).

CANCIÓN 142 Kuntï jutïrin katoqkañäni uk suytʼasipkakiñäni

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunatsa walja jaqenakajj kawkïris cheqa religionajj uk jan yatipki?

JICHHA tiemponjja walja religionanakaw cristianöpjjtwa sasin sapjje, kunjamtï Diosajj munki ukhamwa adorapjjta sasaw sapjjaraki. Razonaw walja jaqenakajj kawkïrisa cheqa religionajj uk jan yatipkiti, ukatwa akham jisktʼasipjje: “¿Mä cheqa religionakit utjpacha, jan ukajj taqe religionanakat Diosatak walikïskpacha?” sasa. ¿Jiwasajj kunjamsa amuyaraktan? ¿Jehová Diosan Testigonakapakiw kunatï cheqäki uk yatichtan sasat taqe chuyma confiytan, kunjamtï adorktan ukakiw Jupar gusti sasat confiyaraktan? ¿Cheqapunit ukanakat jan pächasksna? Kunanakas cheqapunïskatap uñachtʼayi uk uñjañäni.

2. ¿Kunatsa apóstol Pablojj kuntï creykäna ukan cheqätapat jan pächaskäna? (1 Tesalonicenses 1:5).

2 Apóstol Pablojja, kuntï creykäna ukajj cheqätapat janipuniw pächaskänti (1 Tesalonicenses 1:5 liytʼäta). Janiw kusisiñ churatap laykukejj ukham creykänti. Antisas Diosan Arupat sumwa yatjjatäna, ukatwa jan pächaskänti. Jupajja, “taqpach Qellqatajj Diosan amuytʼayatawa” sasaw creyïna (2 Tim. 3:16). Diosan Arupat yatjjatkasajja, Jesusajj jutañapäkäna uka Mesiasätap kunanakas uñachtʼayäna ukwa Pablojj jikjjatäna. Ukampis religión pʼeqtʼiri judionakajja ukanak yatkasas janiw ukar creyipkänti. Jupanakajja Diosat kunatï cheqäki ukwa yatichasipkta sasaw sapjjäna, ukampis luratanakapampejj janiw uk uñachtʼayapkänti (Tito 1:16). Pablojj janiw jupanakjamäkänti, Diosan Arupan qellqatäki ukanakat kawkïrsa creyini, kawkïrsa jan creykarakini uk janiw ajllkänti. “Diosan taqe amtanakap” yatichañataki, ukarjam sarnaqañatak dispuestokïnwa (Hech. 20:27).

3. Cheqa yatichäwinakat jan pächasiñatakejja, ¿taqe jisktʼanakan qhanañchäwipti yatiñasa? (“ Jehová Diosan luratanakapasa amuyunakapasa waljapuniwa” sat recuadro uñjjattʼäta).

3 Yaqhep jaqenakajja, cheqa religionajj taqe jisktʼanakaruw qhanañchañapa, Biblian jan sum qhanañchaski ukanakarus qhanañchañapawa sasaw amuyapjje. ¿Ukham amuyañajj walikïskiti? Kunsa apóstol Pablojj luräna uk uñjañäni. “Taqe kunas ukhamapunïskiti janicha ukjja sum amuykiptʼapjjam” sasas cristianonakar siskchïnjja, waljanak janiw entiendkti sasaw sarakïna (1 Tes. 5:21). “Janiw phoqatpach yatktanti”, “metalat lurat mä espejotsa uñjksna ukhamwa jiwasajj chhayphu chhayphuk uñjtanjja” sasaw jupajj qhanañchäna (1 Cor. 13:9, 12). Pablojj janiw taqe kun yatkänti, jiwasas ukhamarakiw jan yatktanti. Ukampis kuntï Bibliajj Jehová Diosat yatichki uk yatïnwa, cheqa yatichäwinakat jan pächasiñatakejj qhawqha yatiñapas wakisi uks yatirakïnwa.

4. ¿Cheqa yatichäwinak jikjjatatasat jan pächasiñatakejj kunsa lursna, ukat kunanaksa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

4 ¿Cheqa yatichäwinak jikjjatatasat jan pächasiñatakejj kunsa lursna? Diosar kunjam adorañtï Jesusajj yatichkäna ukjja, jichha tiempon kunjamsa Jehová Diosan Testigonakapajj adorapjje ukampwa igualtʼaysna. Aka yatichäwinjja, cheqpach cristianonakajj 1) idolonakar jan adorapjjatapa, 2) Jehová Diosan sutipar respetapjjatapa, 3) cheqa yatichäwinakar munasipjjatapa, 4) maynit maynikam wal munasipjjatapwa yatjjataskañäni.

IDOLONAKAR JANIW ADORKTANTI

5. ¿Kunsa Jesusajj Diosar adorañ toqet yatichäna, kunjamsa jupjam luraraksna?

5 Jesusajj Jehová Diosarojj wal munasïna, ukatwa alajjpachankkäna ukhasa, aka oraqenkkäna ukhas Awkiparuk adoräna (Luc. 4:8). Awkip saparuk adorañwa yaticharakïna. Janiw jupasa ni discipulonakapas Diosar adorañatakejj idolonak apnaqapjjerïkänti. Niyakejjay Diosar jan uñjkstantejja, janiw khitis Jupar uñtasit mä kun lurkaspati (Is. 46:5). ¿Santo jaqenakäpjjewa sasin idolonak lurañasa jupanakar mayisiñas walikïskpachati? Tunka mandamientonakat payïrinjja, Jehová Diosajj akham sänwa: “Janiw jumajj kuna idolsa lurasiñamäkiti, janiw kunanakatï alajjpachan utjki ukanakar uñtasitsa, oraqen utjki ukanakar uñtasitsa, ni uman utjki ukanakar uñtasitsa mä ídolo lurasiñamäkiti. Janiw uka idolonak nayraqatan altʼasiñamäkiti” sasa (Éx. 20:4, 5). Diosamp sumat uñjatäñ munapki ukanakajja, Diosajj idolonakar adorasiñap jan munatap qhan amuyapjje.

6. ¿Khitinakatsa Jehová Diosan Testigonakapajj yateqasipjje?

6 Historia toqet yatjjatirinakajja, apostolonakajj jakapkäna uka tiempon Dios saparukiw cristianonakajj adorapjjerïna sasaw sapjje. Sañäni, cristianonakat parliri mä librojja, Diosar adorapkäna uka lugaranakan “janipuniw” nayrïr cristianonakajj idolonak uchapkaspänti sasaw qhanañchi (History of the Christian Church). Jichha tiemponjja Jehová Diosan Testigonakapajj nayrïr cristianonakat yateqasisaw adortanjja. Angelanakar uñtasit idolonakarusa ‘santonakarus’ janiw oración lurktanti, Jesusarus janiw orasktanti. Janiw banderarus aruntktanti ni markasankir gobiernorus adorktanti. Ukanakar adorañatakis obligañ munapkchistanejja, “Jehová Diosamaruw adorañama” sasin Jesusajj siskäna ukaruw istʼañ muntanjja (Mat. 4:10).

7. ¿Kunansa Jehová Diosan Testigonakapajj yaqha religionanakat mayjäpjje?

7 Jichha tiemponjja, religión pʼeqtʼirinakat wali uñtʼatäpki ukanakar istʼañaw walja jaqenakarojj wal gusti, jupanakarus niyaw adorapjje. Waljaniw iglesiapar sarapjje, libronakapsa alapjje, jupanakar apoyañatakis walja qollqwa churapjjaraki. Yaqhepajj kuntï uka pʼeqtʼirinakajj sapki taqe ukanakwa creyipjje. Jesusar uñjasas janiw ukham kusisipkaspati. Ukampis Jehová Diosan cheqpach servirinakapajj janiw khiti jaqerus arkktanti. Pʼeqtʼapkistu ukanakar respetkstansa, Jesusan yatichäwiparjamaw lurtanjja, jupajj akham sänwa: “Jumanakajj taqenis jilapuräpjjtawa” sasa (Mat. 23:8-10). Religión pʼeqtʼirïskpasa politicöskpasa janiw jaqenakar adorktanti, ni amtanakaparus apoyktanti. Janiw politicarusa akapacharusa mitiskaraktanti. Taqe ukanakanwa cristianöpjjtwa sasin sapki uka religionanakat mayjätanjja (Juan 18:36).

JEHOVÁ DIOSAN SUTIPAR RESPETTANWA

Cheqpach cristianonakajja, Jehová Diosat mayninakar yatiyasajj wali kusisitäpjjewa. (Párrafos 8-10). *

8. ¿Jehová Diosajj sutip jachʼañchsna sutip taqenir yatichsna uk munatap kunjamatsa yattanjja?

8 Mä kutejja, Jesusajj akham sasaw mayisïna: “Awkiy, sutim jachʼañcham” sasa. Jehová Dios pachpaw sutij jachʼañchäwa sasin alajjpachat arsunïna (Juan 12:28). Jesusajj aka oraqenkkasajja Awkipan sutip jachʼañchapunirïnwa (Juan 17:26). Ukatwa cheqpach cristianonakajj Diosan sutip aytañsa, sutip mayninakar yatichañsa mä jachʼa privilegiot uñjapjje.

9. Nayrïr patak maranakan jakir cristianonakajj ¿kunjamsa Diosan sutip respetapjjatap uñachtʼayapjjäna?

9 Nayrïr patak maranakan cristiano congregacionajj uttʼayaskäna uka mä jukʼa qhepatjja, Jehová Diosajj ‘sutipatakejj uka markanak taypit mä marka ajllisïna’ (Hech. 15:14). Uka cristianonakajja Diosan sutip apnaqasasa mayninakar uñtʼayasas wali kusisitäpjjänwa. Jupanakajj predickasasa, Biblian libronakap qellqkasas jan ajjsartʼasaw Diosan sutip apnaqapjjäna. * Ukhamatwa jupanakaki Diosan sutip mayninakar yatiyapjjatap uñachtʼayapjjäna (Hech. 2:14, 21).

10. ¿Jehová Diosan Testigonakapaki Diosan sutipatak ajllit markäpjjatap kunjamatsa yattanjja?

10 ¿Jehová Diosan Testigonakapakit sutipatakejj ajllit markäpjje? Kunanakas ukhamätap uñachtʼayi uk uñjañäni. Jichha tiemponjja, religión pʼeqtʼirinakat waljaniw Diosan sutip imtʼañatakejj chʼamachasipjje. Biblianakapatsa Diosan sutip apsupjjewa, yaqhepasti Diosan sutip iglesianakapan aytapjjañapsa jarkʼapjjewa. * ¿Amuytanti? Jehová Diosan Testigonakapakiw Diosan sutipar wali respetomp uñjapjje. Janiw kawkïr religionas jiwasjamajj Diosan sutip walja jaqenakar uñtʼayapkiti. Jiwasajj Jehová Diosan Testigonakapäpjjtanwa, ukhamajja kuntï sutisajj siski uk uñachtʼayañatakiw wal chʼamachastanjja (Is. 43:10-12). Machaq Mundon Jakirinakataki sat Bibliajja, 240 millonats jilaw lurasiwayi. Yaqha Biblianak traducirinakajj Diosan sutip apsuwayapjjewa, ukampis Bibliasanjja kawkjantï Diosan Jehová sutipajj uñstañapäki ukjan taqpachaw uñsti. Janiw ukakïkiti, 1.000 jila arunakanwa Bibliat apstʼat qellqatanak luraraktanjja, ukanakansa Diosan sutipajj uñstarakiwa.

CHEQA YATICHÄWINAKAR MUNASTANWA

11. ¿Kunjamsa nayrïr cristianonakajj cheqa yatichäwinakar munasipjjatap uñachtʼayapjjäna?

11 Jesusajj cheqa yatichäwinakar munasïnwa, mä arunjja, Diosat kunatï cheqäki ukarusa kunanaktï Diosajj jutïrin lurkani ukanakarus munasïnwa. Ukarjamaw jakäna, yaqhanakarus uk uñtʼayarakïnwa (Juan 18:37). Jesusan cheqpach discipulonakapajj cheqa yatichäwinakar wal munasipjjarakïna (Juan 4:23, 24). Apóstol Pedrojja, cristianonakan religionaparojj ‘cheqa thaki’ sasaw säna (2 Ped. 2:2). Nayrïr cristianonakajj cheqa yatichäwinakar wal munasipjjäna, ukatwa kʼari religionanakan yatichäwinakaparusa jaqenakan costumbrenakaparusa amuyunakaparus jan istʼapkänti, kunattejj ukajj cheqa yatichäwinak contränwa (Col. 2:8). Jichha tiemponsti, cheqpach cristianonakajj ukhamarakiw ‘cheqa yatichäwinakarjam sarnaqaskakiñatakʼ chʼamachasipjje (3 Juan 3, 4). ¿Kunjamsa uk lurapjje? Kunarutï creyipki ukasa kunjamtï sarnaqapki ukas Bibliarjamäñapatakiw chʼamachasipjje.

12. Diosan markapar pʼeqtʼapki uka jilatanakajja, ¿mä yatichäwi mayjtʼayañ wakisitap amuyapjje ukhajj kunsa lurapjje, kunatsa ukham lurapjje?

12 Jehová Diosan Testigonakapajja, ‘kuntï Bibliajj yatichki uk taqpachwa sum amuyapjjta’ sasajj janiw sapkiti. Awisajja Biblian mä yatichäwip qhanañchasajj pantjasipjjewa, congregacionajj kunjam organiztʼatäñapasa ukans pantjasipjjarakiwa. Ukampis uk yatisajj janiw mayjtʼasiñasäkiti, ¿kunatsa? Diosan markapajj cheqa yatichäwinak jukʼamp sumwa tiempompejj amuyapjjani sasaw Bibliajj qhanañchi (Col. 1:9, 10). Jehová Diosajj jukʼat jukʼatwa cheqa yatichäwinak qhanstayaski, ukhamajja, pacienciampiw cheqa yatichäwinak sum amuyañaskam suytʼañasa (Prov. 4:18). Diosan markapar pʼeqtʼapki uka jilatanakajja, kunjamtï mä yatichäwit nayrajj amuykayätan uk mayjtʼayañ wakisitap amuyapjje ukhasa, kunjamtï nayrajj mä kun lurkayätan uk mayjtʼayañ wakisitap amuyapjje ukhasa, ratukiw askichapjje. Jichha tiemponjja walja iglesianakajj arkirinakapan chuymapar purtʼañataki, jan ukajj akapachan wali uñtʼatäñatakiw yatichäwinakap mayjtʼayapjje. Ukampis Jehová Diosan Testigonakapajja, Diosar jukʼamp jakʼachasiñataki, kunjamtï Jesusajj adorkäna ukham adorañatakiw uka cambionak lurtanjja (Sant. 4:4). Janiw jaqenakan amuyunakap cambiapjjatap laykuki yatichäwinak cambyktanti, jan ukasti Biblian mä yatichäwip jukʼamp sum amuyjjatasatwa cambytanjja. Jiwasajj cheqa yatichäwinakar wal munastanjja (1 Tes. 2:3, 4).

MAYNIT MAYNIKAMAJJ WAL MUNASTANJJA

13. ¿Cheqpach cristianonakajj kunjam jaqet uñtʼatäpjjesa, ukat kunjamsa Jehová Diosan Testigonakapajj jichha tiempon uk uñachtʼayapjje?

13 Nayrïr cristianonakajja, suma chuyman jaqenakat uñtʼatäpjjänwa, jukʼampis munasirïpjjatapat uñtʼatäpjjänwa. Jesusajj akham sänwa: “Cheqpachans jumanakatejj maynit maynikam munasipjjätajja, taqeniw nayan discipulonakajäpjjatam yatipjjani” sasa (Juan 13:34, 35). Jichha tiemponjja, oraqpachankir Jehová Diosan Testigonakapajj munasipjjtanwa, mayachtʼatäpjjaraktanwa. Yaqha markatäkstansa kunayman costumbrenïkstansa mä familiakïtanwa, ukatwa mayni religionanakat mayjätanjja. Uka munasiñajj tantachäwinakana, asambleanakanwa uñjasi. Taqe ukanakajja, kunjamtï Jehová Diosajj munki ukham jiwasaki adoratasat jan pächasiñatakiw jukʼamp yanaptʼistu.

14. Colosenses 3:12-14 textorjamajja, ¿kunjamsa maynit maynikam wal munasitas uñachtʼaytanjja?

14 Bibliajj akham siwa: “Maynit maynikam wal munasipjjam” sasa (1 Ped. 4:8). Pantjasirïkstansa, maynit maynikam perdonasisa aguantasisaw uka munasiñ uñachtʼaytanjja. Taqe jilat kullakanakar katoqtʼañataki, mä kun wajjtʼañatakiw chʼamachasiraktanjja, chuym ustʼayapkistu ukanakarus ukhamwa uñjtanjja (Colosenses 3:12-14 liytʼäta). Ukham munasiñampi uñjasisajja, cheqpach cristianötaswa uñachtʼaytanjja.

“CREYIÑASATAKEJJ MÄ CHEQA THAKIKIW UTJI”

15. ¿Kuna yaqha toqenakansa nayrïr cristianonakjam luraraktanjja?

15 Kunjamtï nayrïr cristianonakajj adorapjjerïkänjja, ukhamarakiw yaqha toqenakat Jehová Diosar adortanjja. Sañäni, nayrïr cristianonakjam organiztʼatätanwa, superintendente de circuitonaka, ancianonaka, siervo ministerialanakaw utjistu (Filip. 1:1; Tito 1:5). Maynimp ikthapiñ toqetsa, matrimoniotsa, wila jan uchayasiñatsa nayrïr cristianonakjamarakiw Jehová Diosan leyinakap respetompi uñjtanjja, jachʼa jucha lurasin jan arrepentisiñ munapki ukanakatsa congregacionar jarkʼaqaraktanwa (Hech. 15:28, 29; 1 Cor. 5:11-13; 6:9, 10; Heb. 13:4).

16. ¿Kunsa Efesios 4:4-6 textojj yatichistu?

16 Juman discipulomätwa sasajj waljaniw sapjjetani, ukampis janiw ukhamäkaniti sasaw Jesusajj säna (Mat. 7:21-23). Diosan Arupajja, qhepa urunakan waljaniw ‘Dios chuymäpkaspas ukham tukupjjani’ sasaw sarakïna (2 Tim. 3:1, 5). Ukampis “creyiñasatakejj mä cheqa thakikiw” utji, ukaw Diosamp sumat uñjatajja sasaw Bibliajj qhanañcharaki (Efesios 4:4-6 liytʼäta).

17. Jichha tiemponjja, ¿khitinakakis Jesusat yateqasisajj Jehová Diosar kunjamtï adorasiñapäki ukham adorapjje?

17 Cheqpach cristianonakajj kunjamäpjjesa, Jesusasa, nayrïr cristianonakas kunjamsa Diosar adorapjjerïna ukanak yatjjataniwaytanwa, ukhamajja ¿Diosan cheqpach servirinakapajj jichha tiempon khitinakäpjjew sissnasa? Jehová Diosan Testigonakapäpjjewa. Diosan markapankañasa, kunatï Jupat cheqäki uk yatiñasa, amtanakapat yatiñas mä suma privilegiowa. Ukhamajja, cheqa yatichäwinakat janipun pächasiñatak chʼamachasiskakiñäni.

CANCIÓN 3 Jehová, jumaruw confiyasipjjsma

^ Párrafo 5 Aka yatichäwinjja, kunjamsa Jesusajj Jehová Diosar adoräna, kunjamsa nayrïr discipulonakajj Jesusat yateqasisajj Diosar adorapjjarakïna ukwa yatjjataskañäni. Jehová Diosan Testigonakapajj Jesusat yateqasisaw Diosar adorasipkaraki, kunanakas ukham lurasipkatap uñachtʼayi ukwa yatjjatarakiñäni.

^ Párrafo 9 Ukatakejja, “¿Empleaban los primeros cristianos el nombre de Dios?” sat recuadro La Atalaya 1 de julio, 2010 revistan página 6 uñjjattʼäta.

^ Párrafo 10 Benedicto XVI sat papajja, catoliconakajj janiw oracionanakapansa, cancionanakapansa ni yaqha ukhamanakansa Diosan sutip “apnaqapjjañapäkiti ni arsupjjañapäkisa” sasaw 2008 maran mayïna.

^ Párrafo 63 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Diosan markapajja, Machaq Mundon Jakirinakataki sat Biblia 200 jila arunakanwa apsuwayapjje, ukhamat jaqenakajj Diosan sutipajj uñstki uka Biblia pachpa arupat liyipjjañapataki.