Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

41 YATICHÄWI

‘Khuyapayasiñapajj wali jachʼäki’ uka Diosaruw sirvtanjja

‘Khuyapayasiñapajj wali jachʼäki’ uka Diosaruw sirvtanjja

“Jehová Diosajj taqenimpis suma Diosawa, taqe luratanakapanwa khuyapayasirïtapajj uñjasi” (SAL. 145:9).

CANCIÓN 44 Humilde chuymanin oracionapa

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. Khuyaptʼayasiri mä jaqet lupʼtan ukhajja, ¿kunas pʼeqesar juti?

KHUYAPTʼAYASIRI mä jaqet lupʼtan ukhajja, ¿jupajj kunjamaw sisnasa? Wali munasiriwa, sinttʼasiriwa, wajjtʼasiriwa sasaw sissna. Jesusajj jaqe masipat sinttʼasiri mä samaritano jaqet parlkäna ukat inas amtasstan. Uka yaqha markat jutiri samaritano jaqejja, lunthatanakampi lluchʼsuta uñjasiri judío jaqerojj sinttʼasiñampiw uñjäna. Jupat ukham ‘walpun sinttʼasisajja’ sum cuidapjjañapatakiw munasiñat encargäna (Luc. 10:29-37). Uka uñachtʼäwejja, Jehová Diosajj kunja khuyaptʼayasirisa ukwa yatichistu. Jupajj munasiñatwa khuyaptʼayistu, kunaymanitwa sapüru khuyapayasiñap uñachtʼayistu.

2. ¿Kunjamatsa khuyaptʼayasiñajj uñachtʼayasirakispa?

2 Maynin castigatäñapajj wakiskchisa, jan jupar castigasaw maynejj khuyaptʼayasirïtap uñachtʼayarakispa. Jehová Diosajj ukhamwa jiwasanakat khuyaptʼayasistu, uka toqet mä salmo qellqerejj akham sänwa: “Jupajj janiw juchanakasarjamajj uñjkistuti” sasa (Sal. 103:10). Ukampis awisajja, wakiski ukhajj Jehová Diosajj jucha luririrojj jan khuyaptʼayasisaw cheqañchi.

3. ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchaskañäni?

3 ¿Kunatsa Jehová Diosajj khuyaptʼayasistu? ¿Khuyaptʼayasis cheqañchañampi jan khuyaptʼayasis cheqañchañampejj kunansa jan pachpäki? ¿Kunas khuyaptʼayasirïñatak yanaptʼistaspa? Uka kimsa jisktʼanakar kunjamsa Bibliajj qhanañchi ukwa aka yatichäwin uñjaskañäni.

¿KUNATSA JEHOVÁ DIOSAJJ KHUYAPTʼAYASISTU?

4. ¿Kunatsa Diosajj khuyaptʼayasistu?

4 Munasiñata. Diosan “khuyapayasiñapajj wali jachʼawa” sasaw apóstol Pablojj Diosan amuytʼayatäsajj qellqäna. Ajllita cristianonakajj pantjasirïpkchisa, alajjpachan jakapjjañapatakiw Diosajj mä suytʼäwi churi, ukhamatwa khuyapayasirïtap uñachtʼayi sasaw Pablojj uka texton qhanañchäna (Efes. 2:4-7). Ukampis Diosajj janiw ajllit cristianonakatak khuyaptʼayaskiti. Davidajj mä salmon akham sänwa: “Jehová Diosajj taqenimpis suma Diosawa, taqe luratanakapanwa khuyapayasirïtapajj uñjasi” sasa (Sal. 145:9). Niyakejjay Jehová Diosajj jaqenakar munaschejja, khuyaptʼayañatak razonajj utjki ukhajj khuyaptʼayapunistuwa.

5. ¿Kunjamsa Jesusajj Jehová Diosan khuyapayasirïtap yateqäna?

5 Diosarojj khuyapayañajj wal gusti, Jesusajj uk sum yati. Aka oraqer janïr jutkasajja, walja maranakaw Awkipampi alajjpachan jakäna (Prov. 8:30, 31). Walja kutiw Awkiparojj jucharar jaqenakat khuyaptʼayasir uñjäna (Sal. 78:37-42). Jesusajj jaqenakar yatichkäna ukhajja, Awkipan khuyapayasirïtap qhanstayapunïnwa.

Herencia tukuntir waynarojj janiw awkipajj jiskʼachkänti, antisas munasiñampiw katoqäna. (Párrafo 6). *

6. ¿Jesusajj kuna uñachtʼäwimpis Awkipan khuyapayasirïtap yatichistu?

6 Kunjamtï pasïr yatichäwin yatjjatawayktanjja, Jesusajj mä uñachtʼäwin herencia tukuntir waynatwa parläna, uka uñachtʼäwimpiw khuyapayasiñajj Jehová Diosar wal gustatap yatichäna. Uñachtʼäwin parlkäna uka waynajja utapat sarjjasajj ‘jan wal sarnaqasaw herenciap tukjasïna’ (Luc. 15:13). Tiempompejja, qʼañu juchanak luratapat arrepentisïnwa, humillasirakïnwa ukatsti utaparuw kuttʼjjäna. ¿Kunjamsa awkipajj katoqäna? Jesusajj akham sänwa: “Awkipasti jayankkipanwa jupar uñjarakïna, walpun uka wawapat sinttʼasïna. Ukatwa jupan ukarojj tʼijüna. Wali munasiñampiw qhomantäna, jampʼattʼarakïna” sasa. Humillañat sipansa awkipajj khuyaptʼayasïnwa, perdonänwa, familiap taypirus mayampiw katoqjjäna. Yoqapajj walja juchanakwa luräna, ukampis arrepentisitapatwa awkipajj perdonäna. Uñachtʼäwin parlki uka khuyapayasir awkejj Jehová Diosampi sasiwa. Jehová Diosajj juchanakapat taqe chuyma arrepentisirinakarojj perdonañwa muni, ukwa chuymar purtʼkir uka uñachtʼäwimpejj Jesusajj yatichäna (Luc. 15:17-24).

7. Jehová Diosan khuyaptʼayasirïtapajj ¿kunjamsa wali yatiñanïtap uñachtʼayi?

7 Wali yatiñanïtapata. Jehová Diosajj kunatï taqe luratanakapatak sumäki ukarjamapuniw kuns amti. “Alajjpachat jutki uka yatiña[jja]”, “khuyapayasiñampi phoqantatawa, suma achunakanirakiwa” sasaw Bibliajj qhanañchi (Sant. 3:17). Jehová Diosajj mä munasir awkjamarakiw wawanakapat khuyaptʼayasiñajj jupanakan askipatakïtap yati (Sal. 103:13; Is. 49:15). Diosan servirinakapajj pantjasirïpkchisa, Diosan khuyaptʼayasiñap laykuw jutïritak mä suytʼäwinïpjje. Jehová Diosajj wali yatiñani Diosawa, ukatwa khuyaptʼayasiñatak razonajj utjki ukhajj khuyaptʼayapunistu. Ukampis khuyaptʼayañajj kunapachas jan wakiski uksa yatirakiwa. Niyakejjay wali yatiñanïchejja, janipuniw khuyaptʼayasirïtap laykojj taqe kunsa perdonkakiti.

8. ¿Kun lurañas awisajj wakisi, ukat kunatsa?

8 Diosan mä serviripajj yatkasin juchan sarnaqañ amtaspa ukhajj ¿kunsa lursna? Uka toqet parlkasajja, apóstol Pablojj akham sänwa: “Jan jukʼampi uka jaqempejj chikachasipjjamti” sasa (1 Cor. 5:11). Juchanakapat jan arrepentisirinakarojj congregacionat jaqsusiwa. Jehová Diosar jan jitheqtas servipki uka jilat kullakanakar jarkʼaqañataki, Diosan leyinakap apoyatas uñachtʼayañatakiw ukham lurañajj wakisi. Ukampis ‘congregacionat maynir jaqsuski ukajj janiw Diosan khuyapayasiñap uñachtʼaykiti’ sasaw yaqhepajj amuyapjje. Ukajj cheqäskapuniti janicha uk yatjjatañäni.

¿KHUYAPAYASIÑATTI CONGREGACIONAT MAYNIR JAQSUSI?

Awatirejj mä usut ovejarojj tamat yaqhachkchisa, cuidaskakiwa. (Párrafos 9-11).

9, 10. 1) Hebreos 12:5, 6 textorjamajja, ¿khuyapayasiñatwa congregacionat maynir jaqsusi sasajj kunatsa sissna? 2) ¿Kuna uñachtʼäwis uk amuyañatak yanaptʼistu?

9 “Janiw Jehová Diosan Testigopäjjeti” sasin mä munat familiasat tantachäwin yatiyasi ukhajja, wali llakitaw jikjjatastanjja. ¿Congregacionat jaqsutäñapajj wakisipunïnti? sasin inas jisktʼassna. ¿Cheqapunit khuyapayasiñ uñachtʼayañatakejj congregacionat maynir jaqsusi? Jïsa. Maynin cheqañchatäñapatï wakischi ukhajja, cheqañchatäñapawa, ukhamatwa yatiñanïtassa, jupar munasitassa, khuyaptʼayasitassa uñachtʼaysna (Prov. 13:24). ¿Jan arrepentisir jucha luririrojj congregacionat jaqsuñajj cambiañapatak yanaptʼaspati? Jïsa. Jachʼa jucha luririnakat waljanejja, ‘congregacionat jaqsutäñaw kuntï lurkayäta ukajj jan walïtap amuyasiñataki, arrepentisiñataki, jan wali lurañ jaytjjañataki, Jehová Diosar kuttʼjjañatak yanaptʼawayitu’ sasaw sapjje (Hebreos 12:5, 6 liytʼäta).

10 Ovej awatirit amuytʼañäni. Mä ovejapan usutätap amuyi ukhajja, qollañatakejj tamat yaqhachiwa. Ukampis ovejanakajj janiw sapakïñ munapkiti, tamamp chikäñwa munapjje. Sapaki uyur jaytatajja, uks akswa tʼijunaqapjje. Ukhamajja, ¿ovejapar qollañataki tamat yaqhachasajj awatirejj jan waltʼayiwa sasat sissna? Cheqas janiw ukham sisksnati. Jupatï tamat jan yaqhachkani ukhajja, usut ovejapajj tamaruw usu apkataspa. Ukhamajja, usut ovejaru tamat yaqhachasajj taqpach ovejanakaruw usut jarkʼaqe (Levítico 13:3, 4 uñjjattʼarakïta).

11. 1) ¿Kunatsa congregacionat jaqsutäki ukajj mä usuta ovejampi sasejja? 2) ¿Jaqsutanakatakejj kuna yanaptʼanakas utji?

11 Congregacionat jaqsutäki ukajj uka usuta ovejamp sasiwa. Niyakejjay Jehová Diosamp jan sum apasjjchitejja, usutawa (Sant. 5:14). Contagioso usuni mä jaqejja, mayninakar contagiaspawa, Jehová Diosampi jan sum apasjje uka jaqejja, ukhamarakiw jan walinak lurapjjañapatak mayninakar chʼamañchaspa. Ukatwa awisajj jupar congregacionat jaqsuñajj wakisi. Ukham lurañajja, qhawqsa Jehová Diosajj jupat jan jitheqtir servirinakaparojj munasi ukwa uñachtʼayi, jucha luratapajj kunja jan walisa uk amuyasiñapataki, arrepentisiñapatakiw jucha luririrojj yanaptʼaspa. Jaqsutäkchisa tantachäwinakarojj saraskaspawa, ukanwa Biblian ewjjtʼanakap katoqaspa, Diosarus wasitampiw jukʼamp confiyjjarakispa. Bibliat apstʼat qellqatanaksa jupatak mayisispawa, JW Broadcasting® programsa uñtarakispawa. Ancianonakajj jupan cambiaskatap uñjasajja, yanaptʼañatakejj awisajj ewjjtʼapjjaspawa, Jehová Diosamp sum apasjjañapatakisa, markapar kuttʼanjjañapatakis yanaptʼapjjarakispawa. *

12. Jan arrepentisiri jucha luririrojj ¿kunsa ancianonakajj munasiñatsa khuyaptʼayasiñatsa lurapjjaspa?

12 Jachʼa jucha lurasin jan arrepentisipki ukanakarukiw congregacionat jaqsusi, uk amtañasapuniwa. Maynir jaqsuñatakejja, ancianonakajj sumwa nayraqatajj amuytʼapjjañapa, janiw ratuki uka amtar puripjjañapäkiti. Jehová Diosajj ‘kawkikamatï wakiski ukhakamakiw’ cheqañchi, uksa amtapjjañaparakiwa (Jer. 30:11). Ancianonakajj jilat kullakanakar munasipjjewa, Jehová Diosampi sum apasisipkakiñapwa munapjje. Ukampis awisajja, munasiñata, khuyaptʼayasiñatjja, jucha luririrojj congregacionat jaqsusiñapawa.

13. ¿Kunatsa mä cristianorojj Corinto congregacionat jaqsusïna?

13 Maynejj juchapat jan arrepentiskäna ukhajja, kunsa apóstol Pablojj luräna uka toqet amuytʼañäni. Corinto markankir uka cristianojja, qʼañu juchanwa sarnaqäna, awkipan esposapampiw mitisïna. ¡Ukajj wali ajjtaskañawa! Jehová Diosajja, nayra Israel markarojj akham sänwa: “Mä chachatï awkipan esposapampi ikintaschi ukhajja, uka chachajj awkipan honrapwa aljanti. Uka chachasa awkipan esposapasa jiwayatäpjjañapawa” sasa (Lev. 20:11). Cheqas apóstol Pablojj uka jaqer jiwayapjjañamawa sasajj janiw Corinto congregacionarojj siskänti, jan ukasti congregacionat jaqsupjjañamawa sasaw säna. Uka jaqen qʼañu jucha luratapajj congregacionankirinakat yaqheparuw jan waltʼayaskäna. Yamas yaqhepanakajja, janiw uka luratapajj sinti jan walïkiti sasaw amuyapjjäna (1 Cor. 5:1, 2, 13).

14. ¿Kunjamsa apóstol Pablojj Corinto congregacionat jaqsuta jaqet khuyaptʼayasïna, ukat kunatsa? (2 Corintios 2:5-8, 11).

14 Mä qhawqha tiempotjja, Pablojj uka jaqen cambiatapa, juchapat cheqapun arrepentisitapwa yatïna. Uka chachajj congregacionan sutipsa qʼañuchkchïnjja, Pablojj ‘janiw sinti qhorüñ munkti’ sasaw ancianonakar säna. Ukat akham sasaw ewjjtʼarakïna: “Munasiñampi perdonapjjam, chuymachtʼapjjarakim” sasa. Kunatsa ukham lurapjjañapa uk akham sarakïnwa: “Wal llakisitap layku jan aynachtʼañapataki” sasa. Pablojj uka arrepentisir jaqet wal sinttʼasïna. Janiw jachʼa jucha luratapat wal llakisisina aynachtʼañap munkänti, ukham aynachtʼasajj inas Diosan perdonap jan thaqjjchispänti, ukwa Pablojj jan munkänti (2 Corintios 2:5-8, 11 liytʼäta).

15. ¿Kunjamsa ancianonakajj jan ajjsaras cheqañchapjjaspa ukat khuyaptʼayasiñ uñachtʼayapjjarakispa?

15 Ancianonakajj Jehová Diosjamarakiw mayninakat khuyaptʼayasipjje. Wakiski ukhajja, jan ajjsarasaw maynir cheqañchapjje, ukampis qhawqhakamatï khuyaptʼayañajj wakiski ukhakamaw khuyaptʼayapjjaraki. Jupanakatï jucha luririr jan cheqañchapkaspa ukhajja, janiw khuyaptʼayasiñ uñachtʼayapkaspati, jan ukasti jan wali luratap walikiw sapkaspas ukhamäspawa. Ukhamajja, ¿ancianonakakit khuyaptʼayasiñ uñachtʼayapjjañapa?

¿KUNAS KHUYAPTʼAYASIRÏÑATAK TAQENIR YANAPTʼISTASPA?

16. Proverbios 21:13 textorjamajja, ¿kunsa Jehová Diosajj jan khuyaptʼayasirinakarojj luri?

16 Taqe cristianonakaw Jehová Diosjam khuyapayasirïñ muntanjja ¿kunatsa? Mayninakat jan khuyaptʼayasirinakarojj janiw Jehová Diosajj istʼkiti (Proverbios 21:13 liytʼäta). Jehová Diosajj oracionanakas istʼistaspa ukwa muntanjja, ukatwa mayninakar jan sinttʼasiñampi uñjañat wal amuyasiñasa. ‘Yanaptʼa munirin artʼasitap jan istʼañatak’ jiñchu lluptʼasiñat sipansa, tʼaqesiski uka cristianor istʼañatakejj jankʼakïñasapuniwa. Ukatjja “khititejj jan khuyaptʼayasirïki ukajja, jan khuyaptʼayasis juzgatarakïniwa” sasin Bibliajj siski uka ewjjtʼarjam lurañatakiw chʼamachasiñasa (Sant. 2:13). Jiwasatï humildëñäni, khuyaptʼayatäñ munatas amuyasiñäni ukhajja, mayninakar khuyapayañajj janiw chʼamäkaniti. Jucha lurirejj arrepentisisin congregacionar kuttʼanjje ukhaw jukʼampis khuyapayasiñ uñachtʼayañasa.

17. ¿Kunjamsa David reyejj taqe chuyma khuyaptʼayasirïtap uñachtʼayäna?

17 Biblian qellqatäki uka sarnaqäwinakajja, mayninakat khuyaptʼayasiñataki, munasiñamp uñjañatakiw yanaptʼistu. David reyit amuytʼañäni, jupajj mayninakat taqe chuymaw khuyaptʼayasirïna. Saúl reyejj jiwayañsa munkchïnjja, Jehová Diosan uttʼayatätap laykojj Davidajj jupat khuyaptʼayasïnwa, janipuniw vengasiñ thaqkänti, ni jan waltʼayañsa munkänti (1 Sam. 24:9-12, 18, 19).

18, 19. ¿Kuna pä kutinsa Davidajj khuyaptʼayasiñ jan uñachtʼaykäna?

18 Ukampis awisajja, Davidajj janiw khuyaptʼayapunirïkänti. Sañäni, jan sinttʼasiri Nabal chachajj jupar jan wali arunakampi toqjjäna, jaqenakapar manqʼañ jan churañ munkäna ukhajja, Davidajj wal colerasïna, Nabal chachampiru utapankirinakampirojj jiwayañwa amtäna. Ukampis Nabal chachan Abigaíl esposapajj munasiñampi pacienciampiw uk jan lurañapatak parläna. Ukatsti jankʼakiw Davidarojj manqʼañanak churäna. Ukhamatwa Davidajj jaqe jiwayañar jan purtʼaskänti (1 Sam. 25:9-22, 32-35).

19 Yaqha horasansti, Natán profetajj Davidarojja mä qamir chachajj mä pobre jaqeruw wali munat ovejap lunthatäna sasaw säna. Uk istʼasajja Davidajj wal colerasïna, ukat akham sänwa: “Kunjamtï Jehová Diosajj cheqpachapun jakkir Diosäkejja, ¡uk lurir chachajj jiwañapawa!” sasa (2 Sam. 12:1-6). Moisesan Leyiparjamajja, mä jaqetï mä oveja lunthatchïna ukhajja, pusi ovejanakwa dueñoparojj kuttʼayjjañapäna, uk Davidajj yatïnwa (Éx. 22:1). Ukampis “¡uk lurir chachajj jiwañapawa!” sasinjja, Davidajj jan khuyaptʼayasirïtapwa uñachtʼayäna. Natán profetajj Davidan jucha luratapajj ukat sipans jukʼamp jan walïtap amuyasiñapatakiw uka uñachtʼäwit parläna. Natán profetajj parlkäna uka jaqetjja, Davidajj janiw khuyaptʼayaskänti, ukampis Jehová Diosajja, jupat sipans jukʼampiw Davidarojj khuyaptʼayäna (2 Sam. 12:7-13).

Natán profetajj mä uñachtʼäwin parlkäna uka jaqetjja, janiw David reyejj khuyaptʼayaskänti. (Párrafos 19, 20). *

20. ¿Kunsa Davidan sarnaqäwipajj yatichistu?

20 Davidajj coleramp apayasïna ukhajja, ‘Nabal chachampi utapankirinakampejj jiwañapawa’ sasaw säna. Ukatjja, Natán profetajj mä uñachtʼäwin parlkäna uka jaqejj jiwañapawa sasaw säna. Davidajj suma jaqënwa, ukhamajj ¿kunatsa oveja lunthatasirirojj “jiwañapawa” sasin jan sinttʼasis juchañchäna? Davidajj kunjamansa jikjjatasïna uk amuytʼañäni. Uka pachajja, concienciapajj janiw qʼomäkänti. Maynejj jan sinttʼasisa maynir juchañchi ukhajja, Diosamp jan sum apasitapwa uñachtʼayi. Jesusajj uka toqet akham sasaw ewjjtʼäna: “Jan khitirus juzgapjjamti, ukhamat jan juzgatäñataki, kunjamtï jumanakajj juzgapktajja, ukham juzgatäpjjätawa” sasa (Mat. 7:1, 2). Ukhamajja, mayninakar janipun jan sinttʼasis juzgapjjañäniti, antisas Jehová Diosjam khuyapayasirïñatak chʼamachasipjjañäni. Jupan ‘khuyapayasiñapajj wali jachʼawa’.

21, 22. ¿Kunjamanakatsa khuyaptʼayasirïñ uñachtʼaysna?

21 Jiwasatï khuyaptʼayasirïstanjja, janiw mayninakat aleqaki sinttʼaskañäniti, jan ukasti yanaptʼañatakejj kuns lurañäniwa. Ukhamajja, familiasansa, congregacionansa jan ukajj territorionsa khitirus yanaptʼsna uk taqeniw lupʼsna. Ukham lupʼiñäni ukhajja, kunayman toqenakat khuyaptʼayañ pueditaswa amuyañäni. ¿Khitich chuymachtʼatäñ munaski? ¿Janit manqʼa aparapisa jan ukajj yaqha ukhamanak lurasa maynir yanaptʼksna? ¿Congregacionar kuttʼanjje uka jilatasa jan ukajj uka kullakas janit mä amigomp chʼamañchtʼatäña chuymachtʼatäña munki? ¿Suma yatiyäwinak janit yaqhanakar yatiyksna? Cheqas ukham lurasaw jaqenakarojj khuyapayasiñ jukʼamp uñachtʼaytanjja (Job 29:12, 13; Rom. 10:14, 15; Sant. 1:27).

22 Khitinakas khuyaptʼayatäñ munapjje uk amuytʼañäni ukhajja, kunayman toqenakat khuyaptʼayañ pueditaswa amuyañäni. Khuyapayasirïñäni ukhajja, alajjpachankir Awkisarojj wal kusisiyañäni, Jupan “khuyapayasiñapajj wali jachʼawa”.

CANCIÓN 43 Diosar yuspärañatak oraciona

^ Párrafo 5 Jehová Diosajj kunjam Diosäkitï ukanakatjja, khuyaptʼayasiñapaw wali munkañajja, taqeniw ukhamäñatak chʼamachasiñasa. ¿Kunatsa Jehová Diosajj khuyaptʼayasir Diosajja? ¿Cheqañchasajj khuyaptʼayasirïtapwa uñachtʼayistu sasajj kunatsa sissna? ¿Kunjamsa Jupjam khuyaptʼayasirïsna? Ukanakatwa aka yatichäwin yatjjataskañäni.

^ Párrafo 11 Congregacionar kuttʼanjjapjje ukanakajj Jehová Diosamp wasitat sum apasjjañatakejj kunsa lurapjjaspa, ancianonakajj kunjamsa jupanakar yanaptʼapjjaspa uk yatiñatakejja, “¿Kunjamsa Jehová Diosamp wasitat sum apasjjasma?” sat yatichäwi aka revistan uñjjattʼäta.

^ Párrafo 60 DIBUJONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Herencia tukuntir waynaw utapar kuttʼaski. Papitupajj uta patatwa jupar uñji, ukatsti jupar qhomantañatakiw tʼiju.

^ Párrafo 64 DIBUJOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: David reyejj jan qʼoma conciencianïtapatjja, wali llakitawa, ukatwa Natán profetajj mä uñachtʼäwin parlkäna uka qamir jaqetak wal colerasajj “jiwañapawa” sasin säna.