Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

36 YATICHÄWI

¿Diosat yatichañatak wakichtʼatätati?

¿Diosat yatichañatak wakichtʼatätati?

“Jan ajjsaramti, jichhat uksarojj jaqenakaruw jakkirpach katüta” (LUC. 5:10).

CANCIÓN 73 Jan ajjsarañatak yanaptʼapjjeta

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Jesusajj kunsa chawlla katurinakat pusinir säna, jupanakajj kamachapjjänsa?

 PEDROMPI, Andresumpi, Santiagompi, Juanampejja chawlla katurinakäpjjänwa. Jesusajj “nayar arkapjjeta, nayasti jaqenak katuri tukuyapjjäma” * sasin jupanakar siskäna ukhajja, wal musparapjjpachäna. Uka invitacionar istʼasajj ¿kunsa lurapjjäna? Bibliajj akham siwa: “Ukaratpachaw chawlla katuñ qänanakap jaytasajj jupar arkapjjäna” sasa (Mat. 4:18-22). Uka urut aksarojj janiw chawlla katurinakäjjapjjänti, jan ukasti jaqenak katurinakäjjapjjänwa (Luc. 5:10). Jichhürunakanjja, Jesusajj ukhamarakiw khitinakatï cheqa yatichäwinakar wali valoranit uñjapki ukanakarojj “nayar arkapjjeta, nayasti jaqenak katuri tukuyapjjäma” sasin saski (Mat. 28:19, 20). ¿Jumajj Jesusan uka arunakapar iyawsjjtati?

2. ¿Khitis Jesusar iyawsañatakejj sum amuytʼasiñapa, kunas ukatakejj yanaptʼistani?

2 Inas jumajj mä qhawqha tiempo Bibliat yateqjjsta, jakäwimansa cambionak lurjjaraksta. Inas jichhajj publicadoräñ amtaskaraksta, ukampis ¿ajjsarayastati? Ukhamächi ukhajj jan llakisimti. Cheqas Jesusan invitacionapar iyawsañatakejj sum amuytʼasiñasawa, ukatwa ajjsarayaspachätajja. Bibliarjamajja, Pedrompi mayni discipulonakampejj jankʼakis chawlla katuñ qänanakap jaytapkchïnjja, ¿jan amuytʼasisat ukham lurañ amtapjjpachäna? Janiwa. Pedrompi Andresumpejj sojjta phajjsi nayraw Jesusar uñtʼjjapjjäna, Mesiasätapsa yatjjapjjarakïna (Juan 1:35-42). Niya ukhamarakiw Jehová Diosarus Jesusarus jumajj sum uñtʼjjpachätajja, Diosarus jukʼamp jakʼachasiñwa munarakpachätajja. Ukampis janïr publicadoräñ amtkasajja, mä publicadorajj kunjamäñapasa ukwa sum amuykiptʼasiñama. ¿Kunas Pedrorusa Andresurusa mayni discipulonakarusa Jesusar iyawsañatak yanaptʼäna?

3. ¿Kunjam jaqëñas Jesusan invitacionapar iyawsañatak yanaptʼätam?

3 Jesusan nayrïr discipulonakapajja, chawll katuñ wal munapjjerïna, kunjamsa lurapjjañapa uksa yatipjjänwa, jan ajjsarirïpjjarakïnwa, lurañanakapsa sum phoqañatakiw chʼamachasipjjerïna. Ukham jaqëpjjatap laykuw sum predicapjjerïpachäna. Aka yatichäwejj jupanakat yateqasiñamatakiw yanaptʼätam.

PREDICAÑ MUNAÑATAKIW CHʼAMACHASIÑAMA

Pedrompi mayni discipulonakampejja, ‘jaqenak katuriruw’ tukjjapjjäna. Jichhürunakanjja ukhamarakiw predicaskaktanjja. (Párrafos 4, 5).

4. ¿Kunatsa Pedrojj chawll katurïna?

4 Pedrojj chawll katusaw familiapar qollqemp yanaptʼirïna. Ukampis janiw jupajj yanaptʼañ laykukejj chawll katkänti, jan ukasti chawll katuñajj wal gustäna (Juan 21:3, 9-15). Qhepatjja ukhamarakiw predicañajj wal gustjjäna. Suma predikirïñatakejj Jehová Diosaw jupar yanaptʼäna (Hech. 2:14, 41).

5. 1) Lucas 5:8-11 textorjamajja, ¿kunatsa Pedrojj ajjsarayasïna? 2) Bibliat mä yateqeritï Pedrjam ajjsarayaschi ukhajja, ¿kunas jan ajjsarañatak yanaptʼaspa?

5 ¿Kunas predicañ munañatakejj jukʼamp yanaptʼistu? Jehová Diosar munasiñaw yanaptʼistu. Predicañ ajjsarayasstan ukhajja, uka munasiñaw predicañatak yanaptʼistaspa. Jesusajj jaqenak katuñapatak Pedror invittʼkäna ukhajja, “jan ajjsaramti” sasaw jupar säna (Lucas 5:8-11 liytʼañataki). Pedrojj janiw Jesusan discipulopäñ ajjsarkänti, jan ukasti Jesusan milagrop uñjasaw ajjsarayasïna. Jesusajj mä milagro toqew walja chawllanak jupanakar katuyäna, ukatwa janis Jesusamp chika trabajiñatakejj wakichtʼatäkaspa ukham amuyasïna. ¿Jumajj ukhamarakit amuyasta? ¿Jesusan discipulopäsajj kunanaksa lurañama ukanakat lupʼisajj ukhamarakit ajjsarayasta? Ukhamächi ukhajj Jehová Diosaru, Jesusaru, jaqe masimar jukʼamp munasiñatak chʼamachasim, ukaw predicañ munañamatak yanaptʼätam (Mat. 22:37, 39; Juan 14:15).

6. ¿Kunanakas predicañ munañasatak yanaptʼarakistu?

6 Kunanakas predicañ munañasatak yanaptʼarakistu uk jichhajj uñjañäni. Maya, Jesusajj “sarapjjam [...] jaqenakar nayan discipulojar tukuyapjjam” sasin siskäna ukaruw istʼañ muntanjja (Mat. 28:19, 20). Paya, jaqenakajj “qʼala usuchnoqata, ananukuta” ukhamäpjjewa, Reinon cheqa yatichäwinakap yatjjatapjjañapaw wakisiraki (Mat. 9:36). Kimsa, “Diosajj taqe kasta jaqenakan salvasipjjañapa ukhamarak kunatejj cheqäki uk sum uñtʼapjjañapwa muni” (1 Tim. 2:4).

7. Predicañajj kunja wakiskirisa uk ¿kunjamsa Romanos 10:13-15 textojj uñachtʼayi?

7 Predicacionajj kunjamsa jaqenakar salvasiñatak yanaptʼi ukjjat lupʼiñaw predicañatak yanaptʼistani. Chawll katurinakajj aljañataki, manqʼañatakiw chawll katupjje. Jiwasajj chawlla katurinakjamäkstansa jaqenakan salvasiñapatakiw prediktanjja (Romanos 10:13-15 liytʼañataki; 1 Tim. 4:16).

KUNJAMSA PREDICASMA UK JUKʼAMPWA YATJJATAÑAMA

8, 9. ¿Kunsa chawlla katurinakajj yatipjjañapa, kunatsa?

8 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, israelitanakajj kuna chawllsa katupjjañapäna uk sumwa yatipjjäna (Lev. 11:9-12). Kawkjansa walja chawll katupjjaspäna uksa yatipjjarakïnwa. Chawllanakajja, kawkjantï umajj sumäki, manqʼas waljäki ukawjanakanwa jakapjje. ¿Kuna horasas chawll katur sarapjjakispati? Pacífico qotankiri mä islan jakasiri mä jilatajj kamsataynas misionero mä jilatarojj uk amuytʼañäni. Islankir jilatajja, ‘chawll katur sarañäni’ sasaw misionerorojj säna. Misionerosti, ‘ukhamajj arumanthi alwa, las nuever sarañäni’ sasaw säna. Jilatasti, ‘uka horasajj janiw chawllajj utjkiti, kuna horasatï chawllajj utjki ukhaw sarañasa’ sasaw sarakïna.

9 Ukhamarakiw nayrïr cristianonakajj kuna horasansa kawkjansa jaqejj utjäna ukhajj predikir sarapjjerïna. Sañäni, Jesusan discipulonakapajja templona, sinagoganakana, utat uta, qhatunakan predicapjjerïna (Hech. 5:42; 17:17; 18:4). Jiwasajj ukhamarakiw territoriosankir jaqenakar sum uñtʼañasa. Kawkjansa ukat kuna horasas jaqenakar jikjjatsna ukarjamaw predikir sarañasaraki (1 Cor. 9:19-23).

CHAWLLA KATUÑ SUM YATIRINAKAJJA: 1. Kuna horasansa kawkjansa chawllajj utji ukawjanakanwa katupjje. (Párrafos 8, 9).

10. ¿Kuna yanaptʼanaksa Diosan markapajj churistu?

10 Chawlla katurinakajja, chawlla katuñ herramientanakanïpjjañapawa, ukanak apnaqañsa sumwa yatipjjañapa. Jiwasan ukhamarakiw predicañatak herramientanakajj utjañapa, ukanak apnaqañsa sumwa yatiñasaraki. Jesusajja, kunjamsa jaqenakarojj predicapjjañapa uk sumwa discipulonakapar qhanañchäna. Kunsa apapjjañapa, kunjamsa, kawkjansa predicapjjañapa uksa qhanañcharakïnwa (Mat. 10:5-7; Luc. 10:1-11). Jichhürunakanjja, Diosan markapajj kit de enseñanza ukwa jaqenakar yatichañasatak churistu, ukanjja kunayman suma yanaptʼanakaw utji. * Kunjamsa ukanakampejj yanaptʼayassna uksa Diosan markapajj yaticharakistuwa. Ukaw jan ajjsaras predicañatakisa, suma yatichirïñatakis yanaptʼistu (2 Tim. 2:15).

CHAWLLA KATUÑ SUM YATIRINAKAJJA: 2. Chawlla katuñ herramientanakap sum apnaqañwa yatipjje. (Párrafo 10).

JAN AJJSARIRÏÑAMAWA

11. ¿Kunatsa predicañatakejj jan ajjsarirïñasa?

11 Chawlla katurinakajj jan ajjsarirïpjjañapawa, qotanjja akatjamatwa kuna jan walis utjaspa. Niyakejjay jilapartejj arumanak chawll katupjjchejja, mä akatjamatwa jachʼa oladanakajj sartaspa. Diosan Arup predikirinakajj ukham jan ajjsarirïñasarakiwa. Predikir mistuñ qalltktan ukhamarak Jehová Diosan Testigopat uñtʼayasktan ukhajja, “jachʼa oladanakar” uñtasitaw jan walinakajj sartaspa; familiaranakasaw jiwas conträjjapjjaspa, amigonakasas jiskʼachapjjestaspawa, jaqenakajj predicatas janiw istʼañ munapkaspati. Ukampis ukanakajj pasañapapunïnwa, Jesusajj ‘jan istʼasir jaqenakaruw predicapjjäta’ sasaw discipulonakapar säna (Mat. 10:16).

12. Josué 1:7-9 textorjamajja, ¿kunas jan ajjsarirïñatak yanaptʼistani?

12 ¿Kunas jan ajjsarirïñatak yanaptʼätam? Jesusaw predicación alajjpachat pʼeqtʼasinkaki ukwa nayraqat amtañama (Juan 16:33; Apoc. 14:14-16). Ukatjja, Jehová Diosajj cuidaskämawa sasin siskistu ukaruw jukʼamp confiyañamaraki (Mat. 6:32-34). Diosar jukʼamp confiyäta ukhajja, janiw ajjsarjjätati. Pedrompi mayni discipulonakampejj Jesusar arkañataki chawlla katuñ negociop jaytapkäna ukhajja, Diosar wal confiyapjjatapwa uñachtʼayapjjäna. Jumajj ukhamarakiw ‘Testigonakampiw estudiaskta, tantachäwinakaparus sarjjaraktwa’ sasin amigonakamaru familiaranakamaru yatiykta ukhajj Diosar confiyatam uñachtʼaytajja. Jehová Diosan leyinakapar respetañatakis cambionakwa vidaman lurpachätajja, ukhamatwa Diosar confiyatamsa, jan ajjsarirïtamsa uñachtʼaypachätajja. Ukhamajj jan ajjsarirïñatak chʼamachasiskakim, ukham luräta ukhajja, Jehová Diosajj kawkjarutï sarkäta ukan jumampipunïniwa (Josué 1:7-9 liytʼañataki).

CHAWLLA KATUÑ SUM YATIRINAKAJJA: 3. Qotan jan walinakajj utjki ukhas katusipkakiwa. (Párrafos 11, 12).

13. ¿Kunjamsa oracionas lupʼiñas jan ajjsarirïñatak yanaptʼätam?

13 ¿Kunas jan ajjsarirïñatak yanaptʼarakiristam? Jehová Diosaruw yanaptʼa mayisiñama (Hech. 4:29, 31). Jupajj oracionanakam istʼaniwa, janirakiw sapak jaytjkätamti, yanaptʼapunïtamwa. Maysa toqetjja, kunjamsa Diosajj nayra servirinakapar jan walinakat qhespiyäna ukwa lupʼiñamaraki. Kunjamsa Diosajj jumarus jan walinakar atipjañatak yanaptʼawaytam, cambionak lurañatakis chʼam churawaytam ukanakatwa lupʼiñamaraki. Niyakejjay Jehová Diosajj Mar Rojo qotnam pasapjjañapatak israelitanakar yanaptʼchïnjja, jumarojj ukhamarakiw Jesusan discipulopäñamatak yanaptʼiristam (Éx. 14:13). Salmistjamarakiw Diosar confiyañama, jupajj akham sänwa: “[Jehová] Tatitojj nayampïskiwa: janiw ajjsarayaskäti; ¿kamacharakitan jaqesti?” sasa (Sal. 118:6).

14. ¿Kunsa Masae, Tomoyo kullakanakat yateqsna?

14 Kunjamsa Jehová Diosajj ajjsarir jaqenakar jan ajjsarirïpjjañapatak yanaptʼäna uka toqet lupʼiñaw yanaptʼarakïtam. Masae sat kullakat parltʼañäni. Jupajj wali ajjsarirïnwa, ‘janipuniw predicañ puedkäti’ sasaw sirïna. Jupatakejj jan uñtʼatanakamp parlañajj wali chʼamänwa, mä jachʼa qollur mistuñampi sasïkaspas ukhamänwa. Ukatwa kullakajj Jehová Diosampir jaqe masipampir jukʼamp munasiñatak chʼamachasïna. Jichha tiempon predicañajj kunja wakiskirisa uka toqetwa amuytʼäna, ‘predicañ jukʼamp munañatak yanaptʼita’ sasaw Diosar mayisirakïna. Ukaw jan ajjsarjjañatakisa, precursor regularat serviñatakis yanaptʼäna. Jehová Diosajj ukhamarakiw machaq publicadoranakarojj ‘jan ajjsarirïpjjañapatak’ yanaptʼaspa. Kunjamsa Tomoyo sat kullakar yanaptʼäna uk uñjañäni. Nayrïr kuti predikir mistkäna ukhajja, nayrïr punkun akham sasaw mä warmejj jupar säna: “¡Janiw Testigonakat kuns yatiñ munkti!” sasa. Ukatjja punkumpiw jaqkatäna. Kullakajj janiw sustjaskänti, compañerapar akham sarakïnwa: “¿Uñjtati? Janïraw arskti ukhaw uka warmejj Testigötaj yatjjäna. ¡Ukajj wali kusiskañawa!” sasa. Tomoyo kullakajj precursoratwa jichhajj serviski.

LURAÑANAKAM SUM PHOQAÑATAKIW CHʼAMACHASIÑAMA

15. ¿Kunsa chawlla katurinakat yateqassna, kunatsa ukajj cristianonakatak wali wakiskirejja?

15 Chawll sum katurinakajja, lurañanakap sum phoqañatakiw chʼamachasipjje. Sañäni, wali alwatwa sartapjje, trabajop sumwa tukuyapjjaraki, qotan jan walinakas utjkchejja chawll katusipkakiwa. Cristianonakajj ukhamarakiw aguantañatakis tukuykam predicañatakis chʼamachasiñasa (Mat. 10:22).

16. ¿Kunas chʼama lurañanak phoqañatakejj munasi?

16 Jaqenakajj kunatï jiwasatak faciläki ukakwa jilapart lurtanjja. Ukampis awisajj wali wakiskirïki ukanak lurañajj chʼamakïspawa. Ukatwa munañasar atipjañ yateqañasa. Ukhamasti kunatï wali chʼamjamäki uk lurañatakejj yanaptʼwa muntanjja. Ukatakejj Jehová Diosaw espíritu santop toqejj yanaptʼistani (Gál. 5:22, 23).

17. Kuntï 1 Corintios 9:25-27 textojj siski ukarjamajja, ¿kunsa Pablojj lurirïna?

17 Apóstol Pablojj lurañanakap sum phoqañatakis chʼamachaskchïnjja, kunatï walïki uk lurañatakejj jukʼampiw chʼamachasiñapäna, ukatwa ‘cuerpojar nuwjtwa’ sasajj sirïna (1 Corintios 9:25-27 liytʼañataki). Pablojj cristiano masinakaparojj lurañanakap sum phoqapjjañapatakiw ewjjtʼäna, “taqe kunsa wali suma, yäparu lurapjjam” sasaw sarakïna (1 Cor. 14:40). Diosar serviskakiñatakejj wal chʼamachasiñasawa, ukatakejj Diosan Reinopatsa predicañasapuniwa (Hech. 2:46).

JAN JUKʼAMP SUYJJAMTI

18. ¿Kunsa Jehová Diosan kusisitäñapatakejj lurañasa?

18 Chawlla katurinakajj qhawqha chawllanaks katupjje ukarjamaw suma katurïpjjeti janicha ukajj yatisi. Ukampis jiwasanakajj suma predikirïtanti janicha ukajja, janiw qhawqha jaqsa Diosan markapar irpantan ukarjamäkiti (Luc. 8:11-15). Jiwasatï predicaskakiñäni, yaqhanakarus yatichaskakiñäni ukhajja, Jehová Diosajj wal kusisini. Ukham lurasajj Jehová Diosampiru Yoqapampir istʼataswa uñachtʼayasktanjja (Mar. 13:10; Hech. 5:28, 29).

19, 20. ¿Kunas predicañatakejj jichhürunakan chʼamañcharakistu?

19 ¿Kunatsa predicañajj wakisiraki? Yaqhep markanakanjja, mä qhawqha phajjsikiw chawll katuñatakejj permisonïpjje. Uka tiempojj niya tukusiñampëjje ukhajja, chawlla katurinakajj jukʼampiw apurtʼasipjje. Jiwasajj ukhamarakiw jaqenakan salvasipjjañapatakejj jankʼak yatiyañasa. Akapachan tukusiñapajj wali jakʼankjjewa, jaqenakar yanaptʼañatakis jukʼa tiempokiw utj-jjestu. Ukhamajja, predicañ qalltañatakejj janiw vidaman taqe kunas sumäñap suyañamäkiti (Ecl. 11:4).

20 Jichhaw predicañ munañatakejj wal chʼamachasiñama, Bibliats jukʼamp yatjjatañama, jan ajjsarirïñatakis chʼamachasiñama, jichharakiw lurañanakam sum phoqañatakis chʼamachasiñama. Aka oraqpachan 8.000.000 jila predikirinakaw utji, jupanakamp chika predicañatak chʼamachasim, ukhamatwa Jehová Diosar servisajj kusisitäyäta (Neh. 8:10). Jehová Diosajj ‘predicañajj tukusjjewa’ siskani ukhakam predicaskakiñatakiw amtañama. Akjjar jutkani uka yatichäwinjja, kunanakas predicaskakiñatakejj chʼamañchtʼistani ukwa kimsa toqet yatjjataskañäni.

CANCIÓN 66 Suma yatiyäwinak yatiyapjjañäni

^ Párrafo 5 Jesusajj aka oraqenkaskäna ukhajja, humilde chuymani wali trabajtʼiri chawlla katurinakaruw discipulopäpjjañapatak invittʼäna. Jichhürunakanjja uka kasta jaqenakaruw Jesusajj invittʼaskaraki, ukhamat jaqenak katurïpjjañapataki. Ukampis Bibliat yateqerinakat yaqhepajja, Jesusan invitacionapar iyawsañ ajjsarapjjewa, kunas jan ajjsarañatak jupanakar yanaptʼaspa ukwa aka yatichäwin yatjjataskañäni.

^ Párrafo 1 AMTAÑATAKI: Jesusajj “jaqenak katuri tukuyapjjäma” siskäna uka arunakajj ¿kamsañsa muni? Taqe khitinakatï suma yatiyäwinak predicapki ukhamarak Criston discipulopar tukupjjañapataki yatichapki ukanakaw jaqenak katurinakäpjje.

^ Párrafo 10 “Kunatï cheqäki uk yatichapjjañäni” sat yatichäwjja, Yatiyañataki octubre, 2018 revistan páginas 11-16 uñjjattʼäta.