Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

12 YATICHÄWI

¿Kuntï Zacarías profetajj uñjkäna uk uñjtati?

¿Kuntï Zacarías profetajj uñjkäna uk uñjtati?

“‘Espiritujampiw pasani’, siw ejercitonakan Jehová Diosapajja” (ZAC. 4:6).

CANCIÓN 73 Jan ajjsarañatak yanaptʼapjjeta

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. Babiloniar apatäpkäna uka judionakajja, ¿kuna kusiskañ yatiyäwsa katoqapjjäna?

 JUDIONAKAJJ wali kusisitäpjjänwa. ¿Kunatsa? “Jehová Diosaw Persia markan Ciro reyin chuymapar mä amuyu uchäna”, ukhamat israelitanakar antutjjañapataki, israelitanakajj walja maranakaw Babilonia markar apatäsin ukan jakjjapjjäna. Ciro reyejj judionakajj oraqepar kuttʼjjapjjañapataki, ‘Israelan Jehová Diosan utap mayamp saytʼayapjjañapatakiw’ mä decreto apsüna (Esd. 1:1, 3). ¡Uka yatiyäwejj wali kusiskañänwa! Jehová Diosajj markapar churkäna uka oraqenjja, mayampiw jupa saparuk adorasjjañapäna.

2. Babiloniar apatanakajj Jerusalenar kuttʼanjjapjjäna ukhajja, ¿kunsa jankʼak lurapjjäna?

2 Babilonia markar apatapkäna uka judionakat nayrïrinakajja, 537 antes de Cristo maranwa Jerusalén markar puripjjäna, uka markajj Judá markana, mä arunjja aynach toqenkir markanakan (reino del sur) capitalapänwa. Jerusalenar purisajj jankʼakiw trabajiñ qalltapjjäna, 536 maratakisti templon cimientonakapajj uchatäjjänwa.

3. ¿Kuna jan walinakansa judionakajj uñjasipjjäna?

3 Ukampis templo lurañ qalltjjapjjäna ukat mä jukʼa qheparojja, waljaniw jupanak contra saytʼasipjjäna. Uka jakʼankir markanakajja, “uta lurañan aynachtʼapjjañapatakejj” wal judionakar desanimapjjäna (Esd. 4:4). Janiw ukakïkänti, 522 maranjja mä machaq reyiw apnaqjjäna, jupajj Persia markankir Artajerjes * reyïnwa. Uk pasipanjja, judionak contra saytʼirinakajj ‘leyi taypiw problemanak utjayañ amtapjjäna’, ukhamat templojj wasitat saytʼayasiskäna ukajj jan lurasjjañapataki (Sal. 94:20). Jupanakajja, judionakajj rey contra saytʼasiñwa amtasipki sasaw kʼarintapjjäna (Esd. 4:11-16). Artajerjes reyejj uka kʼarinakap creyïnwa, ukatwa templojj jan mayamp saytʼayasjjañapatak mä orden churäna (Esd. 4:17-23). Ukhamatwa templojj wasitat jan saytʼayasjjänti (Esd. 4:24).

4. Templo wasitat saytʼayañajj jarkʼatäjjäna ukhajj ¿kunsa Jehová Diosajj luräna? (Isaías 55:11).

4 Jerusalén marka jakʼankir Jehová Diosar jan adorir markanakasa, Persia gobiernonkirinakat yaqhepanakasa, templojj wasitat lurasiskäna uk kunjamats jarkʼañ munapjjapunïnwa. Ukampis Jehová Diosajj judionakajj templo wasitat saytʼayapjjañapwa munäna, cheqas kuntï jupajj amtki uk phoqapuniwa (Isaías 55:11 liytʼäta). ¿Kunsa ukatakejj luräna? Zacarías chacharuw profetat uttʼayäna, kimsaqallqo musparkañ visionanakwa uñjayarakïna. Uka jan ajjsartʼir profetajja, judionakar chʼamañchtʼañatakejj uka visionanakwa cuenttʼañapäna. Uka visionanakajja jupanak conträpkäna ukanakar jan ajjsarapjjañapatakiw judionakar yanaptʼäna, kuntï Jehová Diosajj maykäna uk lurasipkakiñapatakiw chʼamañchtʼarakïna. Phesqëri visionanjja, Zacarías profetajj mä candelabrompi pä olivo qoqanakampwa uñjäna.

5. ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

5 Zacarías profetajj uñjkäna uka phesqëri visionajja, tiempopan jakir israelitanakarojj wal chʼamañchtʼäna. Jichha tiemponjja, taqeniw awisajj aynachtʼtanjja. Jaqenakajj Diosar serviñ jarkʼapjjestani, jakäwisan cambionakajj utjani jan ukajj instruccionanak jan sum amuykañäni ukhajja, uka visionat yatjjatañaw Jehová Diosar jan jitheqtas serviskakiñatak yanaptʼistaspa.

JAQENAKAJJ DIOSAR SERVIÑ JARKʼAPKISTU UKAPACHA

Mä visionanjja, Zacarías profetajj pä olivo qoqanak uñji, uka qoqanakan aceitepajj candelabron paqallqo lamparanakaparuw waraqtaski. (Párrafo 6).

6. Zacarías 4:1-3 texton parlki uka visionajja, ¿kunjamsa judionakarojj jan ajjsarapjjañapatak yanaptʼäna? (Nayrïr paginankir dibujo uñjjattʼäta).

6 (Zacarías 4:1-3 liytʼäta). Zacarías profetajj visionan mä candelabrompi pä olivo qoqanakamp uñjkäna ukajja, jupanak conträpkäna ukanakar jan ajjsarañatakiw judionakar yanaptʼäna. Visionanjja uka pä qoqanakat mistur aceitejj mä pʼujru platoruw waraqtäna, ukatjja aceitejj candelabron paqallqo lamparanakaparuw mantäna. Niyakejjay aceitejj jan tukuskchïntejja, candelabron lamparanakapajj janipuniw jiwaqkänti. Zacarías profetajj akham sasaw angelar jisktʼäna: “¿Tata, akanakajj kun sañs muni?” sasa. Angelajj akham sasaw Jehová Diosan arunakap yatiyäna: “‘Janiw ejerciton chʼamapampisa ni jaqen chʼamapampisa taqe akanakajj paskaniti, jan ukasti espiritujampiw pasani’ siw ejercitonakan Jehová Diosapajja” sasa (Zac. 4:4, 6). Olivo qoqanakat misturi aceitejja, Jehová Diosan wali chʼamani espíritu santopampi sasiwa, ukajj janipuniw tukuskiti. Imperio persan ejercitopajja, Jehová Diosan wali chʼamani espíritu santopampi igualtʼayatajj janiw kunäkänsa. Jehová Diosan yanaptʼapampejja wasitat templo saytʼayasipkäna ukanakajj jarkʼatpachas lurañ tukuyapjjaspänwa. ¡Uka yatiyäwejj wal jupanakar chʼamañchtʼpachäna! Jehová Diosan yanaptʼap katoqañatakejja, juparuw confiyapjjañapäna, mayampiw trabajor kutjjatapjjañaparakïna. Cheqas templo wasitat lurañajj jarkʼatäkchïnsa, ukwa judionakajj lurapjjäna.

7. ¿Kun pasatapas templo tukuyapjjañapatakejj judionakar yanaptʼäna?

7 Mä akatjamatjja, judionakan askipatakiw taqe kunas mayjtʼäna. 520 antes de Cristo maranjja, Darío I (primero) sat chachaw Persia markan machaq reyipäjjäna. Pä mara apnaqjjäna ukhajja, templo wasitat saytʼayañajj jarkʼatäkäna ukajj jan leyirjamätapwa yatïna, ukatwa templo saytʼayañ tukuyapjjañapatak permiso churäna (Esd. 6:1-3). Ukham luratapajj wali musparkañänwa. Ukampis janiw ukakïkänti, reyejj Jerusalén marka jakʼankir markanakarojj judionakar jan jarkʼapjjañapatakiw mayïna, ukat qollqempi kunanakatï templo saytʼayañatak munaskäna ukanakamp churapjjañapatakiw mayirakïna (Esd. 6:7-12). Reyin ukham luratapatjja, pusi mara jilanwa judionakajj templo saytʼayañ tukuyapjjäna, 515 marana (Esd. 6:15). 

Jehová Diosar serviñan jarkʼat uñjasisajj jupan chʼamaparuw confiyañasa. (Párrafo 8).

8. Jaqenakajj Jehová Diosar serviñatsa jarkʼapjjstamjja, ¿kunatsa jan ajjsarañamäki?

8 Jichha tiemponjja, Jehová Diosan servirinakapat waljaniw jarkʼat uñjasipjjaraki. Yaqhep jilat kullakanakajj kawkjantï predicañajj jarkʼatäki uka lugaranakanwa jakasipjje. Uka lugaranakanjja, katuntatäsajj “gobernadoranakana reyinakana” nayraqatapar apataw uñjasipjjaspa, ukajj Jesusat qhanañchasiñapatakiw yanaptʼi (Mat. 10:17, 18). Awisajj mä gobiernojj cambiasi ukhajja, jilat kullakanakajj jan jarkʼataw predicapjjaspa. Jan ukajj cheqapar uñjir mä juezaw jan jarkʼat predicapjjañapatak mä amtar purispa. Yaqhep jilat kullakanakajj yaqha toqe jarkʼataw uñjasipjjaraki. Jakasipki uka markan Diosar serviñajj janis jarkʼatäkchejja, familiaranakapaw kunaymanit jarkʼañ munapjje (Mat. 10:32-36). Awisajja Jehová Diosar serviñat walsa familiaranakapajj jarkʼapkchejja, inamayakïtap amuyasajj janiw jarkʼjjapjjeti. Yaqhepanakajja nayrajj Jehová Diosan Testigonakap conträpkchïnsa, qhepat Jehová Diosar taqe chuymaw sirvjjapjje. Ukhamajj Jehová Diosar serviñan jarkʼatas uñjaskstajja, jan qarjtamti janirak ajjsaramti. Jumarojj Jehová Diosaw wali chʼamani espiritupamp yanaptʼasktam, ¡ukhamajj janiw kunatsa ajjsarañamäkiti!

JAKÄWISAN CAMBIONAKAJJ UTJKI UKAPACHA

9. Machaq templon cimientonakapajj uchasïna ukhajja, ¿kunatsa yaqhep judionakajj wal llaktʼasipjjäna?

9 Machaq templon cimientonakapajj uchasïna ukhajja, jilïrëjjapjjäna uka judionakat yaqhepajj jachapjjänwa (Esd. 3:12). ¿Kunatsa? Niyakejjay jupanakajj Salomonan lurat jachʼa templop uñjapjjchïnjja, machaq templojj nayra templot sipans janis kunäkaspa ukhamwa uñjapjjäna, ukatwa wal llakisipjjäna (Ageo 2:2, 3). Zacarías profetajj uñjkäna uka visionajj ¿kunjamsa wasitat kusisitäjjäpjjañapatak yanaptʼaspäna?

10. Zacarías 4:8-10 textorjamajja, ¿kunjamsa angelan arunakapajj judionakan wasitat kusisitäjjapjjañapatak yanaptʼäna?

10 (Zacarías 4:8-10 liytʼäta). Judionakajj “wal kusisipjjani, Zorobabel chachan [gobernador judío] amparapanwa mä plomada uñjapjjarakini” sasin mä angelajj siskäna ukajj ¿kamsañsa munäna? Mä plomadajja, mä perqajj cheqakiti janicha uk yatiñatak mä herramientawa. Yaqhep judionakatakejja, machaq templojj janiw Salomonan templopjamäkänti. Ukampis angelajja templojj lurañ tukuyasiniwa, kunjamtï Jehová Diosajj munki ukhamarakïniwa sañwa Diosan markaparojj munäna. Jehová Diosatï machaq templomp kusisitächïnjja, jupanakajj kusisitäpjjañaparakïnwa. Jehová Diosajj kunjam adorayasiñtï machaq templon munkäna ukham adorañaw jukʼamp importantënjja. Ukhamasti judionakatejj kunjamtï Diosajj munki ukham adorañataki, Diosamp suma uñjatäñatak chʼamachasipjjaspäna ukhajja, wasitamp kusisitäjjapjjaspänwa.

Cambionak utjipan janiw llakimp aynachtʼañasäkiti. (Párrafos 11, 12). *

11. ¿Kuna cambionakas yaqhep jilat kullakanakatakejj chʼamaki?

11 Jakäwin cambionakajj utji ukhajja, waljanitakejj janiw faciläkiti. Yaqhepajj walja maranakaw betelana, misionerota, precursor especialata, construccionana jan ukajj yaqha ukhamanakan servipjjäna, ukampis yaqha asignación katoqawayapjje. Yaqhepanakajja jilïrëjjapjjatap laykojj wal gustkäna uka privilegiopwa jaytawayapjje. Jiwasatï ukhamanakan uñjassna ukhajj llaktʼassnawa, inas qalltan kunatsa ukham amtawayapjje uk jan amuyksnati, inas uka amtamp jan acuerdökaraksnati. Kunanaktï nayrajj lurkayätan ukanak wal lurañ munaraksna. Jehová Diosatak janiw nayrjam lurjjäti sasaw aynachtʼjjaraksna (Prov. 24:10). Zacarías profetajj uñjkäna uka visionajj kunjamsa Jehová Diosar taqe chuyma serviskakiñatak yanaptʼistaspa uk jichhajj uñjañäni.

12. Jakäwisan cambionakajj utjkani ukhajja, ¿kunjamsa Zacarías profetajj uñjkäna uka visionajj jan aynachtʼañatak yanaptʼistu?

12 Jiwasatï Jehová Diosjam amuyañatak chʼamachasiñäni ukhajja, uka cambionakar yatinoqtañajj janiw chʼamäkaniti. Diosajj wali musparkañanakwa jichha tiempon luraski, ukan yanaptʼañajj jiwasatakejj mä jachʼa privilegiowa (1 Cor. 3:9). Asignacionat cambiapjjestaspawa, ukampis Jehová Diosajj qhawqsa munasistu ukajj janipuniw cambykiti. Ukhamajj jiwasarutï mä asignacionat cambiapjjchistojja, kunatsa uka cambiojj utjpacha sasajj janiw llakisiñasäkiti. “Nayra tiempojj jichhat sipansa jukʼamp sumän[wa]” sasin llakisiskañat sipansa, jichhajj servisktan ukan kuna sumanakas utji uk amuyañatakiw Diosar yanaptʼa mayisiñasa (Ecl. 7:10). Kunanaksa jan lurañ puedjjtan ukanakat lupʼiskañat sipansa, kunanaksa lurañ puedtan ukanakat lupʼiñasawa. Zacarías profetajj uñjkäna uka visionajja, jakäwisan cambionakajj utjkani ukhajj kusisitakïskañasa, Jehová Diosar jan jitheqtas serviskakiñas kunja importantesa ukwa yatichistu.

INSTRUCCIONANAKAR ISTʼAÑAJJ CHʼAMÄKI UKAPACHA

13. Templo wasitat saytʼayañ amtapkäna ukajja, ¿kunatsa yaqhep judionakatakejj jan walïkäna?

13 Templo wasitat saytʼayañajj jarkʼatäkchïnsa, markar pʼeqtʼapkäna uka Jesúa (Josué) jachʼa jilïr sacerdotempi Zorobabel gobernadorampejj “Diosan utap mayamp lurañ qalltapjjäna” (Esd. 5:1, 2). Yaqhep judionakatakejja, uk lurañajj inas jan walïkchïna, ¿kunatsa? Templojj wasitat lurasiskäna uk taqeniw uñjapjjaspäna, enemigonakapas jan lurapjjañapatakiw kunaymanit jarkʼapjjarakispäna. Josué ukat Zorobabel chachanakajj templo wasitat lurañan pʼeqtʼirinakjamajj Jehová Diosajj jupanakar yanaptʼaskatap yatiñwa munapjjäna, Diosasti jupanakar yanaptʼänwa. Kunjamsa yanaptʼäna uk jichhajj uñjañäni.

14. Zacarías 4:12, 14 texton uñstki uka arunakajja, ¿kunjamsa Josué jachʼa jilïr sacerdotempiru Zorobabel gobernadorampir chuymachtʼäna?

14 (Zacarías 4:12, 14 liytʼäta). Uka visionanjja Diosat jan jitheqtir profetaparojj pä olivo qoqanakajj “pä ajllitanakawa” sasaw angelajj yatiyäna, jupanakajj Josué ukat Zorobabel chachanakäpjjänwa. Uka pä chachanakajja, ‘oraqpachan Tatitupäki uka Jehová Diosan ladopan saytʼatäsipkaspasa’ ukhamwa angelajj sarakïna. Ladopan saytʼatäpjjatapajj qhawqsa Jehová Diosajj jupanakar confiyi ukwa uñachtʼayi. Ukhamajja judionakajj uka pä chachan amtanakapat janiw payachasipjjañapäkänti, kuna laykutejj Jehová Diosaw uka pä chachanak toqe markapar irpaskäna.

15. ¿Jehová Diosajj Biblia toqe irpkistu ukar respetatas kunjamsa uñachtʼaysna?

15 Mä toqetjja, Jehová Diosajj Biblia toqew markapar jichhürunakan irpaski. Ukanjja kunjamsa jupar adorañasa ukwa yatiyistu, ¿Arup toqe irpkistu ukar respetatas kunjamsa uñachtʼaysna? Wali amuyumpi liytʼañataki ukat entiendiñatak tiempo apstʼasisa. Akham jisktʼasiñasawa: “¿Biblia jan ukajj Bibliat apstʼat qellqatanak liytʼasajj uka toqet lupʼti? ¿Biblian yatichäwinakapat ‘amuyañajj chʼamäki’ ukanak yatjjatti? ¿Jan ukajj aleq ukhamakich liytjja?” sasa (2 Ped. 3:16). Jehová Diosajj yatichkistu ukanakat lupʼiñatak tiempo apstʼasiñäni ukhajja, kuntï siskistu ukar istʼañäniwa, predicacionampis phoqarakiñäniwa (1 Tim. 4:15, 16).

‘Suma phoqeri amuyasir esclavot’ katoqktan uka instruccionanakar confiyañasawa. (Párrafo 16). *

16. ‘Suma phoqeri amuyasir esclavon’ instruccionanakap awisajj janis sum amuykstanjja, ¿kunas ukar istʼañatakejj yanaptʼistani?

16 Maysa toqetjja, ‘suma phoqeri amuyasir esclavo’ toqew Jehová Diosajj markapar irparaki (Mat. 24:45). Awisajja kuna instruccionanaktï uka esclavojj churkistu ukanak janiw sum amuyksnati. Terremoto jan ukajj yaqha ukham jan waltʼäwinakan uñjasisajj kunjamsa salvassna uka toqet inas instruccionanak katoqchiñäni. Ukhamïpanjja ‘jakasktan uka cheqan janiw ukajj paskaniti’ sasaw amuysna, jan ukajj ‘pandemia utjatapat esclavojj sintjamakiw mayjjestu’ sasaw amuyaraksna. Katoqkañäni uka instruccionanakajj janis yanaptʼkistaspa ukham amuyañäni ukhajja, ¿kunsa lurañasa? Ak amtañaw wakisispa: Josué ukat Zorobabel chachanakajja, judionakar instruccionanakwa churapjjäna. Uka instruccionanakar istʼañajj judionakar wal yanaptʼäna. Ukatjja Biblian liytʼktan uka sarnaqäwinakatwa lupʼiraksna. Diosajj walja kutiw servirinakapar instruccionanak churäna, uka instruccionanakajj jaqen amuyuparjamajj janis waljamäkchïnjja, salvasipjjañapatakiw yanaptʼäna (Juec. 7:7; 8:10).

KUNTÏ ZACARÍAS PROFETAJJ UÑJKÄNA UK UÑJAÑASAWA

17. Zacarías profetajj mä candelabrompi pä olivo qoqanakamp visionan uñjkäna ukajja, ¿kunjamsa judionakar yanaptʼäna?

17 Zacarías profetajj uñjkäna uka phesqëri visionajj janis jayäkchïnjja, jan aynachtʼapjjañapataki, Diosar adorasipkakiñapatakiw judionakar yanaptʼäna. Ukat Zacarías profetan visionaparjam lurapjjäna ukhajja, Jehová Diosajj jupanakar yanaptʼaskatapa munasiñamp irpaskatapwa amuyapjjäna. Diosajj wali chʼamani espíritu santopampiw templo lurasipkakiñapatakisa, wasitat kusisitäjjapjjañapatakis yanaptʼäna (Esd. 6:16).

18. ¿Zacarías profetajj visionan uñjkäna ukajj kunjamsa yanaptʼiristam?

18 Zacarías profetajj mä candelabrompi pä olivo qoqanakamp uñjkäna uka visionajja, wali sumwa jakäwiman yanaptʼiristam. Kunjamtï yatjjataniwayktanjja, Diosar serviñan jarkʼata uñjasïta ukhajj chʼamwa churätam, jakäwiman cambionakajj utjkani ukhajj kusisitäñamatakiw yanaptʼätam, jan sum amuykta uka instruccionanakar confiyañatakiw yanaptʼarakïtam. Ukhamajj jan walinakan uñjasïta ukhajj ¿kunsa lurañama? Nayraqatajj kuntï Zacarías profetajj uñjkäna uk uñjañamawa, mä arunjja kunjamsa Jehová Diosajj markapar cuidaski uk uñjañamawa, ukatjja kuntï uñjkta ukarjamaw lurañama, mä arunjja Jehová Diosaruw confiyañama, taqe chuymaw jupar adoraskakiñamaraki (Mat. 22:37). Ukhamatwa Jehová Diosajj jupar wiñayataki kusisit serviñamatak yanaptʼätam (Col. 1:10, 11).

CANCIÓN 7 Jehová Diosaw chʼamañchirisajja

^ Párrafo 5 Jehová Diosajja, Zacarías profetarojj musparkañ visionanakwa uñjayäna. Israelitanakajj Jehová Dios saparuk wasitat adorasjjañapatak chʼamachasisipkäna ukhajja, kunayman jan walinakanwa uñjasipjjäna, ukhaw uka visionanakajj Zacarías profetarusa Diosan markaparus uka jan waltʼäwinakar saykatañatak chʼam churäna. Jiwasajj jan walinsa uñjaskchiñänejja, uka visionanakaw Jehová Diosar jan jitheqtas serviñatak yanaptʼarakistaspa. Zacarías profetajj mä candelabrompi pä olivo qoqanakampi mä visionan uñjkäna ukanakat kunanaksa yateqsna ukanakwa aka yatichäwin yatjjataskañäni.

^ Párrafo 3 Uka Artajerjes reyejja, janiw Nehemías gobernadoran urunakapan judionakar wali sum uñjkäna uka pachpa Artajerjes reyïkiti.

^ Párrafo 60 FOTOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä jilatajja, jilïrëjjatap layku, usutätap laykojj kuna jan walinakantï uñjaski ukar yatinoqtañapätapwa amuyasi.

^ Párrafo 62 FOTOT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä kullakajja, kunjamtï Jehová Diosajj Josué ukat Zorobabel chachanakar yanaptʼkänjja, ukhamarakiw ‘suma phoqeri amuyasir esclavor’ yanaptʼaski sasaw amuyi.