Tok ya Halowin i no stap long Baebol. Hem i wan holide we plante man oli selebretem evri yia long 31 Oktoba. Be stamba blong Halowin mo ol kastom we oli joen wetem, oli agensem ol tijing blong Baebol.

Long atikol ya

•  Histri blong Halowin mo ol kastom we oli joen wetem

•  Halowin i stat wetem ol hiten man—?Hemia i impoten?

•  ?From wanem oli singaotem lafet ya se Halowin?

•   Samhain: World Book Encyclopedia i talem se, “bitim 2,000 yia bifo, ol Keltik hiten man oli mekem lafet ya [Samhain], we i stamba blong Halowin. Ol man ya oli bilif se long taem blong lafet ya, ol dedman oli save wokbaot wetem ol man we oli laef. Long Samhain, ol man we oli laef oli save visitim ol dedman.”—Luk haf ya “ ?From wanem oli singaotem lafet ya se Halowin?”

•   Ol klos we ol pikinini oli werem long Halowin, ol loli, mo trik o trit: Wan buk i talem se sam Keltik oli werem ol narakaen klos blong traem luk olsem ol spirit we oli stap wokbaot, nao ol spirit ya bambae oli no mekem wan nogud samting long olgeta. Sam narafala oli givim loli long ol spirit blong mekem se oli no kros mo mekem wan samting blong spolem ol man. a

   Long Yurop, long ol yia 500 K.T kasem 1500 K.T., ol lida blong Katolik oli stat blong folem kastom blong ol hiten man, ale oli sanem ol memba blong jos we oli werem ol narakaen klos, oli go long ol haos blong askem ol smol presen.

•   Ol gos, ol vampaea, mo ol wij: Longtaem finis i kam, ol man oli joenem ol gos, ol vampaea, mo ol wij, wetem ol rabis spirit. Buk ya Halloween Trivia i singaot olgeta se “ol spirit we oli gat bigfala paoa i bitim ol man mo oli stap mekem ol rabis samting,” mo i talem se oli “joen wetem ded, ol dedman, o fraet we ol man oli gat long saed blong ded.”

•   Ol Halowin pamkin: Bifo, ol man long Briten “oli go long ol haos wanwan, mo oli talem long ol man se sipos oli givim sam kakae long olgeta, bambae oli mekem wan prea blong ol fren mo famle blong olgeta we oli ded.” Oli karem “ol turnip we oli katemaot ol kakae long medel blong olgeta mo lego skin nomo i stap, nao oli putum wan kandel insaed long olgeta. Hemia i blong soemaot wan sol we i no save kamaot long pegatri.” (Halloween—From Pagan Ritual to Party Night) Sam buk oli talem se oli yusum ol laet ya blong ronemaot ol rabis spirit. Long Not Amerika long ol yia 1800, oli jenisim turnip i kam pamkin, from we i gat plante pamkin long ples ya, mo i isi blong karemaot ol kakae blong hem mo katem wan fes long skin blong hem.

 Yes. Samfala oli ting se Halowin i wan lafet blong ol man oli gat gudtaem nomo, be Baebol i agensem ol fasin we oli joen wetem Halowin. Halowin i stanap long ol giaman bilif long saed blong ol dedman mo ol rabis spirit.

 Makem ol vas ya we oli soemaot tingting blong God long ol bilif we oli joen wetem Halowin:

•   “I no mas gat wan long yufala we i . . . toktok long ol gos o rabis spirit, o i traem blong singaot ol dedman.”—Dutronome 18:10-12, The Jerusalem Bible.

   Mining: God i no glad long olgeta we oli traem blong toktok wetem dedman, o we oli giaman se oli toktok wetem man we i ded finis.

•   “Ol dedman oli no moa save wan samting.”—Prija 9:5.

   Mining: Ol dedman oli no save wan samting, taswe oli no save toktok wetem man we i laef.

•   “Yufala i [no mas] joen wetem ol dimon. Yufala i no save dring long kap blong Masta mo long kap blong ol dimon tu.”—1 Korin 10:20, 21, New International Version.

   Mining: Olgeta we oli wantem se God i glad long olgeta, oli no mas joen nating wetem ol dimon.

•   “Stanap strong agensem ol giaman trik blong Devel. . . . [Faet agensem] ol rabis spirit.”—Efesas 6:11, 12.

   Mining: Ol Kristin oli no mas joen wetem ol rabis spirit blong mekem lafet, be oli mas agensem olgeta.