ˈPƖƆ 1
Lagɔgligbï ˈwuë mii ˈcɩa ɔ gbëawɛlɩɩ -a?
1. Lagɔgligbï a -mii -bhölɩ ɔ -mä nɩkpa -kpɔ a ˈbhlɩ -gömö ˈnɩ?
NƖKPA -kpɔ a ˈbhlɩ -gömö, nɩkpa ˈwuë -yi sɛ nɩɩ, Lagɔ a bʋbɔbʋbʋ dɛsɛ wʋ kää. Maa sɛ wa ˈkɔɔ bʋbɔɔ, wa ˈniɛ wa ˈwuë ˈmö -wanɩ. -Mumuë bʋbɔnɩ -mä ˈKpabalagɔbïdi ˈmö ˈn -mumuë bʋbɔɔ ˈɲu, tɛlɩtɛlɩlii, swii -ɲɛ -sɩbhä a -lii -mimii ˈsɔ. ˈN -mumuë bʋbɔnɩˈɛ lagɔbïdi ˈmö. Maa bʋbɔbʋbʋ a ki ˈlɛ ta -kpɔ a ˈyize mii ˈnɩɛ -mä -wʋ. -Wa -wʋä -mä ˈKpabalagwɩ ˈmö ˈnɩɛ gböö ˈwʋ -gbɔ ˈn ˈsaa wa kää dlɩ ˈwʋ ˈnɩɛ ˈmö mlɩnɩ. -Mä -gwlɩ ˈwuë -gömö, nɩkpa a bʋbɔbʋsaa ˈnɩɛ ˈwlʋnɩ ˈlɩlɩlɩ. Klɩtɩɛwaa aˈbhï ˈmö wa -dlinɩɛ. Wa kä lagɔgligbï ˈkädɩ, maa lagɔgligbï ˈtikïyie -mimii a -bɛ -bhölɩ -yɩ ˈniɛ ˈwʋ -glɛ.
-Aˈa lagɔgligbëa kä a ˈkä gbëawɛlɩɩ ˈcɩa
2. (a) ˈLɩlɩlɩ a dɔˈwʋ, nɩkpɛ -kä lagɔgligbë ˈmö -wʋʋ, -yɩ kä ɔ ˈŋlɩ ˈnɩ? (b) ˈSaa ˈnɩ tula ɔ nɩɩ, -aˈa lagɔgligbëa nɛnɩ Lagɔ dlɩ yɔwʋ ˈnɩ?
2 ˈSaa kä ɔ ˈŋlɩ ˈn nɩkpa kä ɔ bhʋlʋbhlʋ ˈwa bʋbɔbʋbɔsaa ˈnɩ? Nɩkpa a -bɛ, wa -lowluwa ˈa lagɔgligbï ˈmö wa -gänɩɛ. -Lii -yɩ plɩɛ bhlaˈmö ˈwʋ kä ˈŋlɩ, ˈn nɩkpa -mumuë bʋbɔnɩɛ zɩˈɛ lagɔgligbï -mimii ˈmö. ˈBɔgʋ wa laa Africains : un héritage triple (angl.) lɛ nɩɩ: “Mää ˈKpabalagɔ ˈbhöönɩɛ a -nʋa, mʋa kwää -mä ˈmuse wa laa Saala a gle ˈgbë ˈwʋ a nʋa tʋ. Wa yiɛ -glasɛ ˈwa ˈKpabalagɔ sɛ ˈgïla, wʋ yiɛ saa ˈwuë mlɩmanɩ [...] Klɩtɩɛlagɔ a dɔˈwʋ, -sɩbhä yɩ ˈplɩɛ ˈwʋ -mä Saala a bɔzɛmö. Sɛ wa ghlɛnɩɛ ˈyilasɔkägbälɛ a tʋ ˈmö ˈkpabalagɔ a dɔˈwʋ, -sɩbhä wa ghlɛnɩˈɛ -kosi ˈmö Klɩtɩɛlagɔ a dɔˈwʋ.” Maa nɩkpa a -bɛ pä bhʋlʋbhlʋ dlɩ nɩɩ, ˈwa lagɔgligbëa ma-a nɛnɩɛ Lagɔ dlɩ yɔwʋ. -A nɩ tɩ dlɩ pä nɩɩ, -aa -lowluwa a lagɔgligbëa ma-a nɛnɩɛ. -A nɩ tɩˈɛ nɩɩ, bhlɩ -mɛmɛɛ yɛ -glasɛ -aa -lowluwa lagɔgligbë ˈmö zʋ zaa, ma-a nɛnɩɛ.
3-5. ˈWʋpälɩwɛlɩɩ a -mii -kaɲɩ ɔ kwänɩ -a ˈkä sɛ yɩbhlɩmanɩ nɩɩ, lagɔgligbï ˈwuë mii ˈnɩɛ gbëaa ˈmö -kä ˈnɩ?
3 Lagɔgligbï ˈwuë kɩ dlɩ ˈwʋ nɩɩ, yɩ sʋlʋnɩ sɛɛ nɩkpa ˈkää sasɛ Lagɔ bʋbɔ, maa ˈsaa yɩ ˈcɩa ˈnɩɛ yɔwʋ mönɩ. -Mɔ -lɛ Lagɔ ˈn ˈsaa ɔ yɩbhää -a nɩ nʋ a dɔˈwʋ, ˈsaa wa ˈcɩaa ˈnɩɛ ˈwlʋnɩ. ˈPää -ka dlɩ: -N yɛ dɛ -bhlʋ libho ghlɩ. Tɛkäzlɩ ˈmö, -n möä -mä, -na ˈbhidɩba ˈnɩɛ -lɛ -wʋ. Zaa, ˈn -n yiɛ libhonʋwa ta nimï ˈyɩbhä wa -kamö libho -n ˈkää nʋ sʋlʋnɩ. Tɛkänɔɔ lɛ nɩɩ, ˈbhidɩba lɛ naa ylɩpö -mä -budu ˈmö. ˈSɔnɔɔ lɛ naa -budu ˈmö -mä -n ˈkää petulu ˈpä. Tanɔɔ yiɛ nɩɩ, ˈbɔgwɩ -n ˈkää dlinɩ.
4 ˈN -n yɩˈɛ nɩɩ, wa nɩ ɲɩamö ˈdɩ, sɛɛ -na ˈbhidɩba -wʋä. Tɛkänɔɔ lɛ naa ˈwʋ ɔ ˈbhʋɔ, ɲɛgbayuä ˈn ɔ kälɩɛ yɔwʋ. ˈSɔnɔɔ lɛ naa ɔ ˈkïbhëyi, ɔ -gɔ ˈn dlɩ zɛmö ɔ nɛnɩɛ. Tanɔɔ yiɛ nɩɩ, ɛˈɛ -bhöa ɲɩbhɛlʋ, maa ŋlɔɔ. N -yi sɛ nɩɩ, yɩɛ gbëaa ˈmö -kä. Maa -naˈa libhoo -kamö dlɩsɛ -kä, sɛ -n ˈkää tɛlɩ -n ˈkä -na ˈbhidɩba yɩbhlɩnɩ, -n ˈkä ˈsaa ɔ yɩbhää nʋ.
5 -Sɩbhä yɩ -wʋä lagɔgligbï a dɔˈwʋ. -Mɔ -lɛ Lagɔ ˈn ˈsaa ɔ yɩbhää -a nɩ nʋ a wɛlɩɩ lagɔgligbï bia ˈnɩɛ ˈwlʋnɩ zaa, -a kä -a ˈkɩ sasɛ ˈmö vɩɛ. -Lɛ a dɔˈwʋ, -a yi sɛ -yi nɩɩ -aˈa lagɔbʋbɔbʋbɔsaa -ɲɛ ˈɔ wɛlɩɩ mönɩ yɔwʋ. Maa sɛ -a ˈkä ɔ gbëaa yɩbhlɩnɩ Lagɔ a dɛ ˈnɩ?
