Yaqʼax chupam ri rupam

Yaqʼax rikʼin ri rucholajem

TJONÏK 47

¿Abʼanon chik rït ri najowatäj rchë yaqasäx pa yaʼ?

¿Abʼanon chik rït ri najowatäj rchë yaqasäx pa yaʼ?

Rma rït atjon pä awiʼ chrij le Biblia, komä kan kʼïy chik ataman chrij Jehová. Y, rkʼë jbʼaʼ kʼo jojun ajalon chik chpan akʼaslemal rchë nasmajij ri ataman pä. Ye kʼa rkʼë jbʼaʼ kʼo jun najin nqʼatö awchë rchë najäch awiʼ pa ruqʼaʼ Jehová chqä yaqasäx pa yaʼ. Chpan re tjonïk reʼ xtatzʼët achkë kʼayewal xuʼän chkiwäch ye kʼïy winäq rchë xeqasäx pa yaʼ chqä achkë ütz naʼän rït rchë xkaqʼax chkiwäch ri kʼayewal riʼ.

1. ¿Jaruʼ nkʼatzin natamaj chpan le Biblia rchë yaqasäx pa yaʼ?

Rchë yaqasäx pa yaʼ, kʼo chë njeʼ jun tzʼaqät atamabʼal chrij le Biblia (1 Timoteo 2:4). Reʼ ma ntel ta chë tzij chë kʼo chë natamaj kiqʼalajsaxik jontir ri kʼutunïk ri xkebʼan chawä chrij le Biblia rchë yaqasäx pa yaʼ. Yajün ri cristianos ri kʼïy chik junaʼ yeqasan pa yaʼ nkʼatzin na nkitjoj más kiʼ chrij Ruchʼaʼäl Dios (Colosenses 1:9, 10). Ye kʼa ri kʼo chë nqʼax chawäch ya riʼ jontir ri naʼoj ri najin natamaj chpan atjonik chrij le Biblia. Ri ukʼwäy taq bʼey xkatkitoʼ rchë xtatzʼët we ataman chik jontir ri nkʼatzin rchë yaqasäx pa yaʼ.

2. ¿Achkë nkʼatzin naʼän rchë yaqasäx pa yaʼ?

Rchë yaqasäx pa yaʼ, naʼäy kʼo chë natzolij awiʼ che rä jontir amak (taskʼij ruwäch Hechos 3:19). ¿Achkë ntel chë tzij riʼ? Ntel chë tzij chë rït kan ntiʼon awan rma xa bʼa achkë mak abʼanon, nakʼutuj kuyubʼäl amak che rä Jehová, itzel natzʼët xa bʼa achkë bʼanobʼäl ri ma ütz ta chqä ayaʼon chik chwäch awan chë xtakʼwaj jun kʼaslemal ri nqä chwäch Dios. Chqä ntel chë tzij yabʼä pa qamoloj chqä natzjoj le Biblia rkʼë ri congregación tapeʼ ma yït qasan ta na pa yaʼ.

3. ¿Achkë rma kʼo chë ma naxiʼij ta awiʼ yaqasäx pa yaʼ?

Ye kʼo jojun nkinaʼ chë ma xkekowin ta xtkiʼän ri nrajoʼ Jehová o ri xtkitzüj che rä. Ye kʼa, tapeʼ rït kʼo akuchï xkasach wä, achiʼel xbʼanatäj kikʼë rusamajelaʼ Dios ojer, tnatäj chawä chë Jehová ma nuyoʼej ta chë rusamajelaʼ kan majun akuchï yesach wä (taskʼij ruwäch Salmo 103:13, 14). Ryä kan kiʼ rukʼuʼx xtuʼän we rït natäj aqʼij rchë naʼän ri nqä chwäch. Y ma xa xuʼ ta riʼ, Jehová kan xkaturtoʼ pä rchë xtaʼän riʼ. Rma riʼ nuʼij chqë chë majun ta jun xtkowin xtqjachö «rkʼë ri rajowabʼäl» (taskʼij ruwäch Romanos 8:38, 39).

TQATAMAJ MÁS CHRIJ RE NAʼOJ REʼ

Tqatzʼetaʼ achkë rma ri natamaj más ruwäch Jehová chqä nakʼän ri toʼïk ri nuyaʼ chawä xkaturtoʼ rchë xkaqʼax chwäch xa bʼa achkë kʼayewal ri xkaturqʼät rchë xkaqasäx pa yaʼ.

4. Tatamaj más ruwäch Jehová

¿Jaruʼ atamabʼal chrij Jehová nkʼatzin njeʼ rchë yaqasäx pa yaʼ? Ri nkʼatzin ya riʼ nawajoʼ Jehová chqä nanmaj rutzij, ye kʼa rchë riʼ kʼo chë natamaj ruwäch. Titzʼetaʼ ri VIDEO rchë nitzʼët achkë rubʼanik kibʼanon ya riʼ jojun winäq ri kitjon kiʼ chrij le Biblia. Chrij riʼ kixtzjon chrij reʼ:

  • Achiʼel xqatzʼët qa chpan ri video, ¿achkë xtoʼö kichë jojun winäq rchë xkiʼän ri najowatäj rchë xeqasäx pa yaʼ?

Tiskʼij ruwäch Romanos 12:2 y kixtzjon chrij reʼ:

  • ¿Kʼo komä jun naʼoj chpan le Biblia ri xa kaʼiʼ rubʼanon akʼuʼx chrij? ¿Nanmaj rït chë ri testigos de Jehová kan yë ri naʼoj kʼo chpan le Biblia nkikʼüt?

  • We rït xa kaʼiʼ rubʼanon akʼuʼx chrij riʼ, ¿achkë ütz naʼän?

5. Tapabʼaʼ awiʼ chwäch xa bʼa achkë kʼayewal ri nukʼüt pa riʼ chawäch

Jontir nqaqʼaxaj kʼayewal taq nqajoʼ nqajäch qiʼ pa ruqʼaʼ Jehová chqä nqqasäx pa yaʼ. Rchë nitzʼët jun tzʼetbʼäl chrij riʼ, titzʼetaʼ ri VIDEO. Chrij riʼ kixtzjon chrij reʼ:

  • ¿Achkë kʼayewal kʼo chë xqʼaxaj ya Narangerel rchë nuyaʼ ruqʼij Jehová?

  • Rma nrajoʼ Jehová, ¿achkë rubʼanik xtoʼ ya riʼ rchë xqʼax chkiwäch ri kʼayewal riʼ?

Tiskʼij ruwäch Proverbios 29:25 chqä 2 Timoteo 1:7, y kixtzjon chrij reʼ:

  • ¿Achkë nyaʼö qachqʼaʼ röj rchë nqqʼax chkiwäch ri kʼayewal ri nkikʼüt pä kiʼ chqawäch?

6. Tayaʼ chwäch awan chë Jehová xkaturtoʼ pä

Jehová kan xkaturtoʼ pä rchë xtaʼän ri nrajoʼ ryä. Titzʼetaʼ ri VIDEO y kixtzjon chrij reʼ:

  • ¿Achkë rma ri achï ri xel pa video ma nrajoʼ ta wä nqasäx pa yaʼ?

  • ¿Achkë xtoʼö rchë ryä rchë xkʼuqbʼaʼ más rukʼuʼx chrij Jehová?

Tiskʼij ruwäch Isaías 41:10, 13 y kixtzjon chrij reʼ:

  • ¿Achkë rma ütz nayaʼ chwäch awan chë rït kan xkakowin xtaʼän ri xtatzüj che rä Jehová?

7. Katyoxin che rä Jehová rma ryä kowan yatrajoʼ

Taq más yachʼobʼon chrij ri jaruʼ yatrajoʼ Jehová, más xtawajoʼ xkatyoxin che rä chqä más xtawajoʼ xtayaʼ ruqʼij chpan akʼaslemal. Tiskʼij ruwäch Salmo 40:5 y kixtzjon chrij reʼ:

  • Chkë jontir ri spanïk ri ruyaʼon pä Jehová chawä, ¿achkë más naloqʼoqʼej rït?

Ri profeta Jeremías kan xrajoʼ Jehová, xloqʼoqʼej ri ruchʼaʼäl chqä kan kowan wä ruqʼij chwäch ryä ri xkʼwaj rubʼiʼ Dios. Ryä xuʼij: «Ri achʼaʼäl xuʼän chë kan kiʼ nkʼuʼx xinnaʼ, rma rïn kan nkʼwan abʼiʼ, nimaläj Jehová Dios» (Jeremías 15:16). Komä taqʼalajsaj re kʼutunïk reʼ:

  • ¿Achkë rma naʼij rït chë kan jun nüm spanïk ri yatok testigo de Jehová?

  • ¿Nawajoʼ rït yaqasäx pa yaʼ rchë yatok testigo de Jehová?

  • ¿Kʼo komä jun najin nqʼatö awchë rchë naʼän riʼ?

  • ¿Achkë ütz nayaʼ chawäch naʼän rchë yaqasäx pa yaʼ?

JOJUN WINÄQ NKIʼIJ REʼ: «Rïn nnaʼ chë ma xkikowin ta xtinbʼän ri najowatäj chrij jun Testigo ri qasan chik pa yaʼ».

  • ¿Ke riʼ chqä nanaʼ rït?

RI XQATAMAJ QA

Rkʼë rutoʼik Jehová, rït xkakowin xkaqʼax chwäch xa bʼa achkë kʼayewal ri xtqʼatö awchë rchë xkaqasäx pa yaʼ.

Tqakamluj ri xqatzʼët qa

  • ¿Jaruʼ nkʼatzin natamaj chpan le Biblia rchë yaqasäx pa yaʼ?

  • ¿Achkë nkʼatzin naʼän rchë yaqasäx pa yaʼ?

  • ¿Achkë rma ma kʼo ta chë nayaʼ qʼij chë xa rma naxiʼij awiʼ ma yaqasäx ta pa yaʼ?

Ütz naʼän reʼ

RCHË NATAMAJ MÁS

Tatzʼetaʼ achkë kʼo chë nbʼanö chawä rchë nawajoʼ yaqasäx pa yaʼ.

«¿Abʼanon chik ri najowatäj rchë yaqasäx pa yaʼ?» (Ri Chajinel, marzo 2020)

Tatzʼetaʼ achkë ütz naʼän rchë yaqʼax chkiwäch ri kʼayewal ri rkʼë jbʼaʼ najin yatkiqʼät rchë yaqasäx pa yaʼ.

«¿Achkë komä yiqʼatö rchë ma yiqasäx ta pa yaʼ?» (Ri Chajinel, marzo 2019)

Tatzʼetaʼ achkë xuʼän jun achï rchë xqʼax chkiwäch jojun kʼayewal ri najin wä nkiqʼät rchë nqasäx pa yaʼ.

¿Achkë najin nayoʼej rchë yaqasäx pa yaʼ? (1:10)

Pa naʼäy, jun achï ri rubʼiniʼan Ataa, ma kan ta nrajoʼ wä nqasäx pa yaʼ. Ye kʼa tatzʼetaʼ achkë xbʼanö che rä rchë xuʼän riʼ.

Rïn nnaʼ chë ma taqäl ta chwij nkʼül jontir reʼ (7:21)