1. Sitih inlahen mat öi meuk në mikūönö töngamuh?

HA-EHANGEN ṙô ngam Paipöl nö vë-eny nang hī tö ngam “nehngenre hanangenlōn.” nö hö-öv min ing mana-aṅ sakamö (2 Tim. 3:1, 3) Meuk taneungtö kūö e in töngamuh. Sā ngih, pōyen yip pamīhöre ṙamāngen höö, angū-ö lānyngen cha nö kunyaha elmat tö höö ngaich ngölōn yip nyīö tö yip yöng cha nö öt hangenlōn tö cha. Ōt nup mikūönö inrē tö hēngö patī hö-ö pöri cha-a nö hangenlōn tö höö. “öt ṙētakvö inrē nö vë-ekūöre pön höng tanta nö in nup kömpiūtör, Tëp, fūn hēk nyinamkö vitiō kēm, pòrô nöng hēngö patī cha-a sön nöng öt akahakūö tö höö,” ngatī ṙô ök ihih töhěng tak Femilī kaunsilör.

2-3. (a) Sā ṙô ngam Rōma 12:10, hòṅ achīö yip chūök hī hōtu mötlö hanangenlōn? (b) Asuh öp min kahakkö hī in ngih ātiköl?

² Hö-ö in ayī-ö hòṅ sā ngih panam ngih töt īnu töm hanangenlōn. (Rōm. 12:2) Hòṅ hangenlōn pöri ayī-ö tö yip tö sā ṙinātö ellōn re aṅ ngam māṅ öi sā hanangenlōnre tö yip aṅ patī re. (Vë-evkūö Rōma 12:10.) Yēḵ hī min hangenlōn tö yip tö sā ṙinātö ellōn hī öi sā hanangenlōn re tö yip aṅ patī re ngaich köp min ngam hinëngö nö ihôi hī ngaich öt chuhngöre min ngam ṙanamölōn hī im linöökölōn ngam Tēv.—Mai. 2:12.

³ Ta-a töi ngëichkö inlahen Yāvē tö yik tanöölöṙô ò aṅmat Paipöl Hòṅ hī min haköplu öi in cha im hanangenlōnre tö höö.

4. Sitih löktö mikahkūö öi tö ṙôken hanangenlōn Yāvē tö hī öi lökten im Yāköp 5:11?

⁴ Hameuknyu nun minë tövai tinrīken Yāvē tö ngam Paipöl. Sā ngih, tö ngö ṙô “Hanangenlōn an ngam Tēv.” (1 Yôh. 4:8) Angū-ö ngih tinrīken Yāvē tamūökten hī öi in ò. Vënyu pöri minë tahëng tinrīken Yāvē tö ngam Paipöl tö ò nö tö “tööḵlö tö neūkölōn.” (Vë-evkūö Yāköp 5:11.) Lökten in e ayī-ö akahalōn tö Yāvē nö kirööngen hanangenlōn tö hī!

5. Sitih inlahen ang Yāvē nö hameuktöm miṙēḵlōn re, ngaich sitih inlahen kò-òren ayī-ö öi asīnken ò?

⁵ Vënyu Yāvē töm Yāköp 5:11 tö ò nö tööḵlö tö neūkölōn, ōt pöri ngam tahëng tinrīken Yāvē ngam tamūökten hī in ò—ngam miṙēḵlōn. (Man. 34:6) Kūö Yāvē nö aṅhav in töm miṙēḵlōn, lökten anga-aṅ nö aṙēḵlen hī tö nup tökööl hī. (Sal. 51:1) Rö-ö pöri ngam miṙēḵlōn nöng tölngu kūö nö im inṙēḵěl yip hol hī. Pô e nö lamöknyö lā tuhēt nö tinrīken, lökten in ṙung yěi meuk yip holre nö kihngen ngaich hòṅ yihtöre öi hayööken cha. Hameuknyu ngam ṙôken hanangenlōn Yāvē tö hī nö kiröng tö ngam ṙôken hanangenlōn öp yöng nyīö mahapō öp kūönre. (Isa. 49:15) Lökten yēḵ hī ṙung öi kihngen, ngaich kūö ngam miṙēḵlōnre Yāvē tö hī nö hayööken hī. (Sal. 37:39; 1 Kòr. 10:13) Mihôiṅ ayī-ö hameuktö miṙēḵlōnre tö yip hol maneukre öi ui haköp lanīnöre öi in cha höng aṙēḵlen cha pöri tö nup vanāchö cha. (Efi. 4:32) Yēḵ hī min hameuktöm miṙēḵlōn re in yip hol neuk re yēḵ cha nö kihngen. Ngaich asīnken Yāvē min ayī-ö ngam tö tööḵlö tö miṙēḵlōn.—Efi. 5:1.

6. Iṙôken ök hanangenlōn nā Yônatan nā Tāvit tö höö?

⁶ Pōyen yip tarik imat ngam Paipöl tö aheūkölōn tö holre pôrò nöng sā hī nö tarik nö töthet. Kò-òren ngëichkö inlahen  nā Yônatan nā Tāvit. Ngöṙô an ngam Paipöl: “ngaich ök ellōn Yônatan nö mūlta nö i ellōn Tāvit, hangenlōn ngaich Yônatan tö ò sā hanāngenlōn ò tö re.” (1 Sam. 18:1) Katöllen Tāvit ang Yāvē nö unôichrit Sôl nö Rācha. Unôichrit e ang Sôl nö kunyaha elmat tö Tāvit ngaich hòṅ fëlngen ò anga-aṅ. Hö-ö pöri ang Yônatan nö sā kuilōn ök yöng re nö hòṅ fëlngen Tāvit. Kilēḵngôre pöri nā Yônatan nā Tāvit tö cha min nö hangenlōn tö höö.—1 Sam. 20:42.

7. Asuh öp töhěng ma-asökngö inlahen nā Yônatan nā Tāvit nö holre nö kò-òren?

⁷ Tökô-en ök hanangenlōn nā Yônatan nā Tāvit tö höö yěi ngëichkö minë lāinyngen cha kò-òren nö mihôiṅ nö kihngen nö ngatī hanāngenlōn tö höö. Sā ngih, Pön 30 samyeūheu minṙöinylö ang Yônatan tö Tāvit. Öt hěngren ngam samyeūheu cha, sön ngenre ang Yônatan nö öt kūönö elmat tö Tāvit nö hol ò.

8. Kūö yòh öm mihôiṅ vënyen Yônatan nö tökô-en nö hol Tavit?

⁸ Mihöiṅ ang Yônatan öre nö rāinyngö tö Tāvit. Pòn anga-aṅ öre mu-unôichrit ök yöng re Rācha Sôl nö rācha. (1 Sam. 20:31) Kūö Yônatan pöri nö tö yāichö ellōn tö hangenlōn inrē tö Yāvē. Lökten ò nö hō-en ngam katöllö Yāvē min rācha ang Tāvit. Köp ngam hanangenlōn Yônatan tö Tāvit pòrô ök yöng ò Sôl nö kunyaha elmat tö ò.—1 Sam. 20:32-34.

9. Kūö yòh öi mihôiṅ ngö ṙô tö Yônatan nö öt rānyngö tö Tāvit? Vënyen e.

⁹ Kūö Yônatan nö hangenlōn tö Tāvit lökten anga-aṅ nö öt rānyngö tö ò. Vënyu nang in tö inlahen Yônatan tö ò nö tö kalēḵ, töt pinhë-evkūö inrē, Eūka nak tök yöng ò ang Sôl nö “Veut tömatēṙö ” hēk “Kalēḵ inrē tö lāyön.” Sön ang Yônatan nö öt tāilö lōn tö re (2 Sam. 1:22, 23) Ṙamlōn pöri ang Yônatan nö hang nuk tökiröng la-en minhôiyö Tāvit tö ò inrē nö mahayönglenre nö in Yāvē. Lökten ang Yônatan nö hangenlōn tö Tāvit nö sā hanangenlōn ò töre. Sitih inlahen öi min ayī-ö ngatī inlahen hanangenlōn tö yip prötör sistör re?

10. Asuh öp manah ngam “hāngenlōn tö höö öi löknyö ellōnre lōn nö kalēḵ”?

¹⁰ Vë-eny nang hī an ngam Paipöl tö hī hōtu öi “hāngenlōn tö höö öi löknyö ellōnre lōn nö kalēḵ.” (1 Pīt. 1:22) Pön ṙa-akūö hī ang Yāvē tö inchōten. Kiröng ngam hanangenlōn ò tö hī, yēḵ hī ayī-ö min kô-en hanangenlōn tö ò ngaich öthō nö kūönngöre min ngam hanangenlōn ò tö hī. (Rōm. 8:38, 39) Ngam ṙô “nö kalēḵ” töngö manah an tö hī hòṅ keuheūtnyöm kumlēḵre öi im inyööken yip hol maneukre. Pī-a öi hòṅ keuheūtnyö kumlēḵre öi im inṙēḵlö yip holre yēḵ cha nö miṙivngölōn hī. Yěi chök min tö tī yip tahëng ngaich hòṅ hang ngih inlēnö öi iṙūöhen “Holtö inyāichngö, ṙanëmen, manöinyö, ṙināpö höö im hanāngenlōn, haköp ngam hinëngö aṅ im Töhet Fanöinylö, nö nyanëkngö tö lanāmö.” (Efi. 4:1-3) Yēḵ hī min haköpkö ngam “lanāmö nö ihôi hī,” ngaich öthō min ayī-ö höng ngëichkö nup vanāchö yip holre. Kalah pöri min öi sā mat Yāvē nö ngëicha.—1 Sam. 16:7; Sal. 130:3.

11. Ihē öi kò-òren min kihngen hameuknyöm hanangenlōn re tö yip holre?

 ¹¹ Öt lööṙen in hameuktö ngam neūkölōn re in yip prötör sistör yěn miṙivngölōn hī cha-a. Ngatī yik misī hol hī Kristīön ik raneh senchurī. Tö sā ngih Inlahen nā Yū-ötiā nā Sintĕki, nak töt kanihnguṙen nö holṙen Pôl nö ahangköm tölöök inhānga. Kihngen pöri cha-a nö holre nö la-evṙen. Lökten ang Pôl nö tölṙô cha nö “hēngö ellōn nö in Mā.”—Filip. 4:2, 3.

12. Sitih Inlahen öi min asīöp ngam hanangenlōn re tö yip prötör sistör re?

¹² Sitih Inlahen öi min asīöp ngam hanangenlōn re tö yip prötör sistör re töngamuh? Yēḵ hī min mikahtökūöre tö cha ngaich lööṙen min ayī-ö öi hameuktö ngam hanangenlōn re tö cha. Kò-òren cha-a nö öp töng yòh ṙēḵti hēk tinrīken inrē. Köplōn tö, Yônatan nö 30 samyeūheu minṙöinylö tö Tāvit. Yēḵ hī min ngatī inlahen ngaich hameuktöre min ayī-ö öi “milēḵṙen tö yip taṙòkhöre hol maneukre tö keuheūtngöre chūök.”—1 Pīt. 2:17.

13. Kūö yòh öi öt kô ṙòkhöre hěng ren hanangenlōn tö yip aṅ ngam māṅ?

¹³ Yēḵ hī min hangenlōn tö yip tö sā ṙinātö ellōn hī ngaich öng min nö tö ngö manah tö hī ngaich ṙòkhöre hanangenlōn tö cha? Hö-ö, öt ngatī. Pò hī öt kihngen öi hanôlhöt re in yip tö sā ta kuilōn nö in hī. “Holre” vö ṙô ök Yēsū tö yik haköptöre nö ṙòkhöre mötlö hanangenlōn pöri anga-aṅ tö Yôhan. (Yôhan 13:23; 15:15; 20:2) Hö-ö pöri anga-aṅ nö yahlö hanangenlōn tö Yôhan. Sā ngih inlahen, hē Yôhan tök kahëm ò Yāköp nö havëkö chūök re tö tökiröng nö im Pūlngö ngam Tēv, ngaich ngöṙô Yēsū tö cha: “Ngam inūichhak pöri lahāmö, latavē Chu inrē, rö-ö an nö kahëtö Chu.” (Māk. 10:35-40) Hòṅ asīnken Yēsū inrē ayī-ö öi ötkô yahlö mat tö yip holre. (Yāk. 2:3, 4) Yēḵ hī min atöltuṙen ngaich pasū min ngam hinëngö nö el në māṅ hī öi Kristīön.—Yūt 17-19.

14. Sā ṙô ngam Filipī 2:3, Kūö yòh öi sōtu kasālö höö?

 ¹⁴ Yēḵ hī min hameuktö hangenlōn re tö höö ngaich lanaklö hī min angū-ö hòṅ hī öt kasālö höö. Fēken nā Yônatan nā Tāvit nö öt kasālö höö nö im anūchö mina-a. Hòṅ asīnken Yônatan in, ök töt kamheūkö Tāvit nö la-al ò. Uh in öi kaheuk yip hol maneukre nö la-al hī “im inyāichngö ellōn pöri, kö taṙeūḵ tölōnre tö yip tahëng.” (Vë-evkūö Filipī 2:3.) Köplōn pöri tö hī öi kö kamtuvö öi el ngam māṅ. Yēḵ hī min hayāichngöre ngaich ngëichkö nup tövai min ayī-ö öi in yip hol maneukre ngaich yöölen min ayī-ö tö nup tövai inlahen cha.—1 Kòr. 12:21-25.

15. Asuh öp haköplö meh in ngam inlahen Taniā tök mikūönö ò inrē?

¹⁵ Yěn yih nup töfaltöre kanihngen hī ngaich löktö in yip hol maneuk hī tī ang Yāvē nö kētö hanöhlö hī. Kò-òren in ngëichkö ngih töhěng inchō elmat hī Inlahen Sistör Taniā tö yik mikūönö ò hē kinheūten ök sanichār prōkrām ök intönēsönöl Könvensön 2019 “Löv Nevö Fēls!” i Amërikā. Ngö ṙô ang Taniā “El talöökö ih öi havan chuh el öp hotöl re ngaich hěng nòng ök lòrī samôngö ih möiny pöri öi öt pala-aiṙen,” yòknyi ngaich īhö öi ṙa-ang el ap kār re ngaich höng sökhak öi höng öt akahakūö tö inlahen re. Hěng tak ngaich ök prötör famei kūö ih nö el öp kār re ök tö sā ih nö ṙama-ang el ngam könvensön. Rö-ö pöri nöng anga-aṅ samökngöre nö hayööken ih. Pön taneui tak yik muh inrē samökngöre ngaich fūöllöre nö ik kūön  chu in chu inrē nö haṙamkö lōn! Ngöṙô chū-ö öich in cha hö-ö in öi fehnguṙen. Hö-ö pöri cha-a nö hòṅ ṙāngen ih hanöng saha ök empulens nö öl nö umuh. Akahaiṙen takô ihö töm hanangenlōn Yāvē tö ih el ṙūngö ngam kanihngen ih. Unòichrit e ngaich ngam hanangenlōn ih tö më hol maneuk ih tö ngam Tēv Yāvē inrē nö sīöp.” Köplōn öm më-eṅ inrē tök ṙētak re öm kihngen ngaich hayööken meh yip hol maneuk meh?

16. Asuh öp lāinyngen hī hòṅ hameuktö hanangenlōnre tö yip tahëng?

¹⁶ Yēḵ hī hameuktö hanangenlōnre tö yip tahëng ngaich vai min ngam ṙòng e nö meūkö tö hī. Pô hī kēḵtö hanöhlö yip hol maneukre yēḵ cha nö aṅhav in tö nup kanihngen re. Köp inrē ngam hinëngö nö ihôi hī. Ngaich hameuktöre ayī-ö öi mahaköp öi in Yēsū, ngaich tūöktöre ellōn yip tarik nö im tökô-en nöönyö ngam Tēv. Ngam tö mötlö nö in u, pön rōilö ngam minë-eny ngam Tēv “ngam Yöng nup neūkölōn, Tēv inngëḵkö inrē nö ṙòkhöre,” ang Yāvē. (2 Kòr. 1:3) Hökngen ngam hanangenlōn hī tö yip hol maneuk hī nö ngönlöre nö in hī!