TÖHAKÖÖPÖ ĀTIKÖL 31
TINKÖÖKÖ 12 Yöhōvā, Mahān Pörmēsvör
Sitih Inlahen Tī Ang Yāvē Nö Ṙānyen Hī Öi Ṙā-ang Im Tökööl Töm Kinpaha
“Pön hangenlōn takô ngam Tēv töng panam lökten nö kēngö ngam tönghěng maneuk kūönre.”—Yôh. 3:16.
ASUH ÖP MIN HAKÖP HĪ?
Mikahtökūöre in min tö inlahen Yāvē nö sitih inlahen tī nö hayööken hī öi la-al ngam tökööl. Sitih inlahen tī inrē anga-aṅ min nö ṙānyen hī öi ṙā-ang im tökööl hēk ṙòngnyökūö talöökö hī öi chuh im nômö tö örheūheu-aṅ.
1-2. (a) Asuh öng ngam tökööl hēk sitih inlahen öi mihôiṅ min tö e? (Ngëichkö ngam “Asuh öp manah e?”) (b) Asuh öp min kahakkö hī öi in ngih ātiköl hēk töp yamih tahëng min ātiköl? (Ngëichkö ngam tökūöṅnö ātiköl in e “Lumnööṙö Yīö.”)
HÒṄ mikahtökūöre öm tö ṙôken hanangenlōn Yāvē tö meh? Yěm hòṅ mikahtökūöre, ngaich mihôiṅ öm ngëichkö inlahen tī Yāvē nö ṙānyen hī öi ṙā-ang im tökööl töm kinpaha. Tökunyaha elmat hēk tökalēḵ an ngam tökööl a nö la-al hī, ötkô ayī-ö höng i kumlēḵre öi la-al ò. Ṙòkhöre in ayī-ö tarik öi īnu tö ngam tökööl, höng örheūheu inrē öi vaichköre inlahen. Lökten öi kapah. (Rōm. 5:12) Ṙamlōn pöri ayī-ö pöi höng löktö im hinòlṙenre tö Yāvē öi mihôiṅ min tö ò ngam tökunyaha elmat tö hī. Kilēḵngôre Yāvē nö in hī tö ò min nö ṙānyen hī öi ṙā-ang im tökööl töm kinpaha.
2 Ngaich lohten Yāvē nö 6,000 samyeūheu rò-òten nö hayööken hī öi la-al ngam tökööl. Kūö yòh? Kūö ò nö hangenlōn tö hī. Kô-en anga-aṅ nö löktökūö ik vinīlö hī, nö hangenlōn tö hī. Pōyen tī anga-aṅ nö hayööken hī, hòṅ hī öi mihôiṅ tö ngam la-alre öi kiyung. Akahakūö ang Yāvē tö hī öi pô kūö ngam tökööl öi kapah, öt lōnu inrē anga-aṅ tö hī öi kapah, lōnu pöri tö hī öi örheūheu öi aṅ. (Rōm. 6:23) Lökten in min öi kakkö në tölūöi intöönö öi in ngih ātiköl: (1) Asuh öp kahëtö Yāvē maheūkkö hī öi tököölö fālen öi tarik? (2) Sitih inlahen yik misī mu-urěh tarik ngam Tēv yěn hòṅ hō-ov tö ò? Hēk (3) Sitih inlahen ang Yēsū nö ṙānyen hī öi ṙā-ang im tökööl töm kinpaha? Ta-a töi ngëichkö sanapṙô në intöönö.
ASUH ÖP KAHËTÖ YĀVĒ MAHEŪKKÖ HĪ ÖI TÖNG ÖTHET ÖI TARIK?
3. Sitih inlahen löktö yanīhi öng ngam tökööl nö in nā Ātöm nā Ēva?
3 Hē Yāvē misī nö vīlen nak raneh tarik nā Ātöm nā Ēva, ngaich lōnu anga-aṅ tö cha nö ṙamlōn. Kē-ěkūö cha inrē anga-aṅ tök tövai patī cha, hapīhö cha, kē-ěkūö cha inrē tök tövai la-en cha. Töl ṙô cha ang Yāvē nö vī ngih panam nö keuheūtngöre chūök nö sā vanāyö ngam panò-òṅ Ētön ngaich hatööḵlen e tö më kūönre. Hěng pöri inrē ök sinôngen cha la-en. Vë-eny nang cha anga-aṅ tö cha min yěn tölngenre nö filal minë chööngö ò, öt hāngö u inrē, ngaich kapah min cha-a. Akahakūö in töm ṙòng ngam inlahen cha nö öt hang ngam chööngö. Pön hěngtak ngam tötlöök ma-ahānga pumsūngen minë la-en ngam Tēv. Ngam töt rēhěn nö hangenlōn tö Yāvē hēk öt rēhěn nö hangenlōn tö taṙòkhöre tarik. Halō-ongkūö nā Ātöm nā Ēva anga-aṅ, hang ṙô ò ngaich cha-a ngaich kēken ngam tökööl. Tökiröng takô ngam vanāichö cha, pön öt ṙatö-ellōnre nö im yöngre, ngam tö hangenlōn takô tö cha! Fukkui ngaich cha-a tö ṙòng ngam kahëken re. Köinyngö cha-a, ngaich kapah.—Ran. 1:28, 29; 2:8, 9, 16-18; 3:1-6, 17-19, 24; 5:5.
4. Kūö yòh ang Yāvē nö Kunyaha elmat tö ngam tökööl, hēk kūö yòh anga-aṅ nö hayööken hī öi la-al e? (Rōma 8:20, 21)
4 Hōten hī ang Yāvē öi akahakūö tö minë kuilōn ò sin nö in hī, lökten ò nö kūichhöt u nö imat ngam Paipöl. Löktö in e mikahkūö ngaich ayī-ö tö Yāvē nö hangenlōn tö hī ngaich kūö yòh anga-aṅ nö kunyaha elmat tö ngam tökööl. Kūö ngam tökööl nö ṙūöhngen hī töm yöng hī ngam tö hangenlōn, angū-ö inrē tö tī-iv tö hī öi kapah. (Isa. 59:2) Hangenlōn pöri ngam Satān töm tökööl, ngam ṙěh në taṙòkhöre kanihngen hī, lökten nö haṙöingen hī öi kēken ngam tökööl. Ngölōn lohten ngaich ngam Satān tö ngam kuilōn Yāvē ngaich nö pasū tö tī ò, unôichrit inlahen nā Ātöm nā Ēva nö kēken ngam tökööl. Öt akahalōn pöri anga-aṅ tö Yāvē nö hangenlōn tö taṙòkhöre tarik. Öt haṙī-ingre ngam kuilōn Yāvē nö in më kūön nā Ātöm nā Ēva. Höng ilööṙen anga-aṅ kētö maheūkku taṙòkhöre tarik Unôichrit cha nö kēken ngam tökööl. (Vë-evkūö Rōma 8:20, 21) Akahakūö anga-aṅ tö yip rīkre min kūön cha nö hangenlōn tö Yāvē, hòṅ hayöökaṙen inrē tö ò nö ṙānyu nö ṙā-ang im tökööl. Kūö Yāvē nö tö hangenlōn nö inyööngö hēk kūö ò nö vamīlen hī, lökten anga-aṅ nö ṙānyen hī öi ṙā-ang el inköövö tö ngam tökööl hēk töm kinpaha, ngaich ṙòngnyökūö talöökö hī öi haröhtöre öi in ò. Sitih inlahen tī anga-aṅ?
5. Asuh öp maheūkkö hī kahëtö Yāvē unôichrit inlahen nā Ātöm nā Ēva nö kēken ngam tökööl? (Ranehlö 3:15)
5 Vë-evkūö Ranehlö 3:15. Löktö in ngam pròfesī tī ang Yāvē nö kētö ngam maheūkkö hī öi tarik. Vë-eny inlahen tī re min anga-aṅ tö ngam Satān. Nö ngö ṙô, yěn yih min öp ‘kūön’ ngam kikānö öp ramööntökui ngam Satān min, ngaich ha-etngö minë tötlöng ṙòng minë la-en ngam Satān min anga-aṅ. (1 Yôh. 3:8) Ngö ṙô inrē anga-aṅ tö ngam Satān min nö urěh nö paṙòkötī tö kulôichröön ngam kūön ngam kikānö ngaich fëlngen ò min anga-aṅ. Haṙivlōn takô min ang Yāvē tö kūö e. Höng hō-en minë kanihngenre pöri min anga-aṅ, kūö ò nö hangenlōn tö taṙòkhöre tarik, nö ṙānyu nö ṙā-ang im tökööl töm kinpaha inrē.
SITIH INLAHEN YIK MISĪ MU-URĚH TARIK NGAM TĒV YĚN HÒṄ HŌ-OV TÖ Ò?
6. Sitih inlahen yik tölöök tarik tö sā hē Apēl hēk Nō-a yěn hòṅ haröhtöre nö in Yāvē?
6 Unôichngöre inrē ang Yāvē nö vënyö inlahen hī öi tö fāluṙen öi tarik öi mihôiṅ öi haröhtöre öi in ò. Raneh ök misī Apēl ök innët tak kūön nā Ātöm nā Ēvā mahameuktöre nö ṙātö-ellōnre nö in Yāvē. Hangenlōn misī ang Apēl tö Yāvē, lökten ò nö keuheūttö ellōnre nö haṙamlōn ò hēk haröhtöre inrē nö in ò. Lökten anga-aṅ nö kētö tökētu nö in Yāvē. Yōm sīṅp anga-aṅ lökten nö kēḵ ök kūön sīṅp nö tökētu nö ikūö Yāvē. Sitih inlahen ngaich ang Yāvē? ‘Hō-en ök kahëtö Apēl anga-aṅ tökētu hēk hō-en ò inrē.’ (Ran. 4:4) Ngatī inlahen ang Yāvē nö hō-en minë kahëtö hī öi tarik öi in ò nö tökētu nö kahëtö yip tö hangenlōn tö ò hēk ṙamātö-ellōnre nö in ò. Tö sā ngam kahëtö Nō-a tökētu. (Ran. 8:20, 21) Hō-en në tökētu ang Yāvē nö hameukten hī öi tököölö fālen öi tarik tö hī mihôiṅ öi haṙamlōn ò hēk mihôiṅ inrē öi haröhtöre öi in ò. b
7. Asuh öp haköplö hī öi im inlahen Aprahām nöng hōḵ nö kētö ngam kūönre?
7 Tökiröngö ṙinātö-ellōn misī ang Aprahām. Hěngheuh ang Yāvē nö kē-ěkūö ò tö ök tökihngen la-en. Tölṙô ò anga-aṅ nö kētö ngam kūönre Isāk nö tökētu. Asehkūöre kò-òren tö ngam miṙivlōn Aprahām ik sā ò nö hangö e, pön hanangenlōn ò takô ang Isāk nö kūön ò. Höng hōḵ pöri ngaich anga-aṅ tö ngam tinölöṙò re. Hē ò ngaich nö kē-ěl kūö alahare nö hòṅ kēten ngam kūönre, sōngen ò ngaich ang Yāvē. Asuh öp haköptö Yāvē nö in hī nö löktö in ngih inlahen? Tö Yāvē min nö ngatī inlahen tī nö kētö ngam kūönre in öp yamih ṙētak. Mihôiṅ öm, öm meuk ṙôken ngam hanangenlōn Yāvē tö hī?—Ran. 22:1-18.
8. Minkahngö yòh ön misī minë tökētu inṙē-ěl tökööl nö sā ṙô ngam chööngö Môsös? (La-en Lēvī 4:27-29; 17:11)
8 Unôichngöre hēk ang Yāvē nö kētö minë chööngö nö in yik aṅ Israel nö löktö in Môsös, hòṅ cha nö akahalōn tö nup tö mihôiṅ kahëtö cha min töṙeūla nö tökētu nö inṙē-ěl tökööl. (Vë-evkūö La-en Lēvī 4:27-29; 17:11) Höng minkahngö pöri anū-ö nö tökētu nö inmeuktö inlahen tī ò min nö kētö ngam kūönre min nö inlām në tökööl hī. Löktö in yik pròfět ṙô hēk anga-aṅ nö mikahtö elmat hī tö ngam tö kilē-ěyö nö pōyen kanihngen min anga-aṅ, ngaich fëli nö hēk. Höng sā inlahen kinëtö nup sīṅp min anga-aṅ nö tökētu. Ngam kūön Yāvē ang Yēsū ngam tökilē-ěyö. (Isa. 53:1-12) Asehkūöre man tö Yāvē nö halēnlö ngam töt insā-av ṙāi ṙinānyö hī, hòṅ hī ṙānyu öi ṙā-ang im tökööl töm kinpaha. Kēngö ngam yöng tölngö hanāngenlōn kūönre anga-aṅ min tö pòkūö meh.
SITIH INLAHEN ANG YĒSŪ NÖ ṘĀNYEN HĪ ÖI TARIK ÖI ṘĀ-ANG IM TÖKÖÖL?
9. Asuh ök ṙô Yôhan ök vamôk nö vënyö inlahen Yēsū? (Heprāi 9:22; 10:1-4, 12)
9 Ngö ṙô ang Yôhan ök vamôk nö vënyö inlahen Yēsū ngam aṅ Nāsaröt ik raneh senchurī, “Yěh meuk, ngam Sīṅp ngam Tēv ngam kamëngö tökööl ngih panam!” (Yôh. 1:29) Lökten im ṙô Yôhan ayī-ö öi akahalōn tö ngam tökilē-ěy kūön ngam kikānö nö Yēsū. Teungtakūö ngaich ngam tökilē-ěyö kūön ngam kikānö misī ngam kamëngö nômöre nö chö-öinyten hī nö ṙamānyen hī öi ṙā-ang im tökööl. Ngatī inlahen taneungtökūö ngaich ngam maheukkö hī kahëtö Yāvē nö hateūngi tö ò.—Vë-evkūö Heprāi 9:22; 10:1-4, 12.
10. Sitih inlahen ang Yēsū nö hameuktöre nö “mahavëkö yip” tököölö fālen?
10 Chumkūöṙen takô ang Yēsū nö ngëichken yik tarik yik tö langan tö pòkūö nuk tököölre, ngaich havëten cha anga-aṅ nö haköp nö in ò. Akahakūö anga-aṅ tö lumngan hēk miṙivlōn ngòh tarik yěn aṅhav-in tö ngam tökööl lökten anga-aṅ nö hayööken yik tarik yik tö langan hēk tö haṙivlōn tö pòkūö nuk tököölre. Ngö ṙô anga-aṅ nö hachōḵ elmat cha, “Hö-ö yin vē tölööken nö hòṅ le-ënö, höng vē tövāhavö pöri.” Ngö ṙô hēk anga-aṅ, “Pò Chu öich rö-ö öich yih öich mahavëkö yip tölöök, yip tököölö fālen pöri nö havöötö ellōnre.” (Mët. 9:12, 13) Rö-ö ang Yēsū nöng ṙô-òv pön ngatī inlahen inrē. Hē ök tököölö fālen yöngnyīö nö yihtöre nö in ò, ngaich söich kunröön ò tö nuk makmat re, ngaich holtö hanangenlōnre ang Yēsū nö vë-ekūö ò. Hēk aṙē-ěl nuk tökööl ò inrē. (Lūk. 7:37-50) Rö-ö nöng anū-ö, pön ngatī inlahen inrē anga-aṅ nö vë-eny nang ök aṅ Samaria yöngnyīö töm kanô-en. Pòrô ang Yēsū nö akahakūö tö ò nö tö ṙōllö tö pīhöre. (Yôh. 4:7, 17-19, 25, 26) Hěnghöre kē-ěkūö Yēsū inrē ang Yāvē tö kumlēḵ ò nö mihôiṅ nö ahetngö minë ṙòng minë tökööl kahëken hī, ngam kinpaha inrē. Töp lökten Yēsū nö ha-aṅlö yik tö ṙōlkangen tinrīken tarik nö ṙā-ang im kinpaha, yöngnyīö, kikōnyö, tökūöṅnö hēk tökiröng inrē.—Mët. 11:5.
11. Kūö yòh yik tö fāluṙen tarik nö öt kihngen nö yihtöre nö in Yēsū?
11 Pòrô yik tarik nö kamëken nuk tötlēn la-en, sön pöri cha-a nö öt kihngen nö yihtöre nö in Yēsū. Kūö yòh? Kūö ò misī nö akahakūö tö nuk kanihngen cha hēk aṙē-ělōn inrē tö cha. Öt piyū-en misī yik tarik nö yihtöre nö in ò yěn hòṅ vë-ekūö ò. (Lūk. 15:1, 2) Ṙātö-ellōnre cha-a nö in ò, lökten ang Yēsū nö eū-eu cha hēk hameuktö hanangenlōnre tö cha. (Lūk. 19:1-10) Kô-en takô anga-aṅ nö sā inlahen ngam Yöngre nö hameuktö miṙēḵlōnre tö tarik. (Yôh. 14:9) Löktö in minë ṙô re hēk la-en re ang Yēsū nö hameuktö ngam Yöngre nö tö aṙē-ělōn tö tarik hēk lōnu inrē nö hayööken hī öi la-al ngam tökööl. Yěn meuk kūö Yēsū misī yik tarik, ngaich ilööṙen nö hòṅ lōnu töre nö halööktitre ngaich tömrit ò.—Lūk. 5:27, 28.
12. Sitih ṙô ök misī Yēsū nö vë-eny nang yik mahaköp tö inlahen finëlngö ò min?
12 Akahakūö misī ang Yēsū tö inlanken re min. Vë-eny nang yik haköptöre anga-aṅ tö ò min nö kētu nö eltī yip tö kunyaha elmat hēk kilöllöng inrē nö irōi öp chōn nö fëli. (Mët. 17:22; 20:18, 19) Akahakūö inrē anga-aṅ tö ò min nö anga-aṅ kameunngö tökööl ngih panam, nö löktö in ngam inlahen ò nö kēngö nômöre. Sā ṙô Yôhan ök vamôk hēk tö yik tahëng inrē pròfět nö vë-eny. Ngöṙô anga-aṅ inrē nö in yik mahaköp unôichrit inlahen ò min nö kēngö nômöre, ngaich ‘tūökten më taṙòkhöre tarik min anga-aṅ nö in re.’ (Yôh. 12:32) Ngaich möl min më tököölö fālen tarik nö kaheūkan nö mā, ngaich tömköröön ò min cha-a nö haṙamlōn Yāvē. Rö-ö nöng angū-ö pön ‘ṙānyu’ takô min cha-a nö ṙā-ang im ‘tökööl.’ (Rōm. 6:14, 18, 22; Yôh. 8:32) Akahakūö hē e ang Yēsū tö u, töp lökten ò nö holtö ṙanamlōnre hēk nganönöre nö kēngö nômöre tö pòkūö hī.—Yôh. 10:17, 18.
13. (a) Asuh nuk misī inlanken Yēsū? (b) Asuh öp haköplö hī im inlahen Yāvē nöng hökngen Yēsū nö kapah? (Ngëichkö ngam nyat.)
13 Hachīlivah ang Yēsū, kē-ě, miṙē-ěyö, sūöchlöng fālen hēk chöknyi nômö inrē anga-aṅ tö nuk tö pōyen inkihtenre. Unôichngöre ngaich anga-aṅ nö kilöllöng nö irōi ngam chōn ngaich fëli. Köp pöri ang Yēsū nö in Yāvē, hōḵ inrē anga-aṅ nö la-al minë tökiröng chanököre. Mötlö chanöknyi nômö pöri ang Yāvē nö meuk inlanken ngam kūönre ang Yēsū. Yěn hangenlōn anga-aṅ tö ngam kūönre ngaich kūö yòh nö öt laklen ò? Kūö ò nö kirööngen hanangenlōn tö hī öi tarik. Ngöṙô ang Yēsū misī, “Pön hangenlōn takô ngam Tēv töng panam lökten anga-aṅ nö kēngen ngam töng hěng maneuk Kūönre, hòṅ yip ṙamatö-ellōnre nö in ò nö öt ha-eti, teūngen pöri tö ngam nômö tö örheūheu-aṅ.”—Yôh. 3:16.
Kēngö nômö ngam kūönre ang Yāvē nö ṙānyen hī öi ṙā-ang im tökööl töm kinpaha; öt heuveū-euṙô in öi vë-eny ṙôken ngam miṙivlōn ò ik hē e (Ngëichköm perekrāf 13)
14. Inmeuktö yòh öng ngam inlahen Yēsū nö kēngö nômöre tö pòkūö hī?
14 Inmeuktö hanangenlōn Yāvē ön ngam inlahen Yēsū nö kēngö nômöre tö pòkūö hī, kūö ò nö hangenlōn takô tö hī, öi kūön nā Ātöm nā Ēva. Inmeuktö ngam tökiröng hanangenlōn ò inrē angū-ö tö meh. Tökiröng angū-ö nö inlahen ò nö kēngö nòmôre tö pòkūö meh, hòṅ meh öm ṙānyu öm ṙā-ang im tökööl töm kinpaha, öt heuveū-euṙô in öi vënyu ṙôken ngam chanökö ò ik hē e. (1 Yôh. 4:9, 10) Hòṅ hayööken hī takô anga-aṅ öi ṙòkhöre öi la-al ngam tökööl ngaich mihôiṅ tö e.
15. Hòṅ Asūp inlahen hī yěi hòṅ teūngen tö yanöölenre öi lökten in ngam ṙāi ṙinānyi kahëtö Yēsū?
15 Ngam töt insā-av inlōnti hī kahëtö Yāvē, ngam inlahen ò nö kēngö ngam töng hěng maneuk kūönre nö ṙāi në tökööl hī. Mihôiṅ min ayī-ö öi teūngen tö inṙē-ěl minë tökööl re öi lökten im inlahen Yēsū nö kēngö nômöre tö pòkūö hī. Hòṅ sitih inlahen pöri ayī-ö yěi hòṅ teūngen ngam inṙē-ělre kahëtö Yāvē, hòṅ la-evṙen min ayī-ö. Ngöṙô ang Yôhan hēk Yēsū inrē nö vë-eny inlahen hī yěi hòṅ teūngen tö inrē-ělre, “Havöötö ellōnre yin tön röhta an nö ngaich ngam Pūlngö ngam halīöngö.” (Mët. 3:1, 2; 4:17) Lökten yē hī hòṅ kiyung öi la-al ngam tökööl hēk yěi hòṅ haröhtöre in ngam tö hangenlōn Yöngre, ngaich hòṅ havöötö ellōnre min ayī-ö. Tö sitih manah pöri ngam ṙô invöötö ellōn? Sitih inlahen inrē ayī-ö öi la-al ngam tökööl yěi havöötö ellōnre? Vënyu min angū-ö nö in öp yamih ātiköl.
TINKÖÖKÖ 18 Hameuktö Minlēḵṙenre Töm Tökitaknyu Mahām Yēsū
a ASUH ÖP MANAH E: Yěn hěng tak öp tarik tötlöngö kahëken tö la-en hēk yěn öt asīnkö minë tölöök chööngö ṙahātö Yāvē, ngaich kaheukö ngam inlahen ò tö ngam Paipöl nö “tökööl”. Kaheukö ön inrē ngam töthanetö hī hēk tö ngam kanöölö fālen hī tö ngam Paipöl nö “tökööl” ngam kahëtö Ātöm nö in hī, ngam lāinyngen hī inrē öi kapah.
b Hō-en nuk tökētu kahëtö yik töchiplö lamöklōnre misī ang Yāvē urēhěkūö yanīhi Yēsū nö ing panam, kūö ò nö akahakūö misī tö Yēsū min nö kēngö ngam nômöre nö chö-öinytö taṙòkhöre tarik nö ṙamānyen cha min nö ṙā-ang im tökööl töm kinpaha.—Rōma 3:25.
