1. Asuh öp maheūṅkkö hī kahëtö Yāvē?

 KĒTÖ maheūṅkkö hī ang Yāvē tö nômö tö örheūheu aṅ, pōyen yip tarik in hī tö maheūṅkku tö ngam nômö tö örheūheu aṅ nö ikūö ngih panam. Pō hī min öt hēngö invah ip hē-e, ṙòkhöre pöri min öi ṙamlōn, ōt inrē min yip tö kē-ěvkūö tö ngam nômö tö örheūheu aṅ nö el halīöngö. (1 Kòr. 15:50, 53) Pôrò öi tö maheūṅkku el halīöngö hēk ing panam inrē, ṙamlōn in öi ṙòkhöre kūö Yāvē nö kē-ěkūö hī töm maheūṅkkö hī. Höng hökken ngam ṙētak in hē e min nö teungtökūö.—Inm. 21:3, 4.

2. Kūö yòh öi mihôiṅ ṙatö-ellōnre tö minë maheūṅkkö hī nö öt hō nö öt teūngtökūö?

² Yěi kakkö ngam ṙô “maheūṅkkö,” aṅmat ngam Paipöl ngaich tö ngö manah angū-ö, “hökkö nup tövai ṙētak.” Öt höng heūveu an ngam aṅ in hī mineūka, pò e nö kô-en min nö teungtökūö. Kahëtö Yāvē angū-ö inrē nö in hī. (Rōm. 15:13) Pön halööknyô re anga-aṅ tö ò min nö hateung minë kinlēḵngôre. (Kin. 23:19) Mihôiṅ ang Yāvē nö hateung minë kuilōnre pön īnu tö kumlēḵ re.ayī-ö

3. Asuh nup min haköp hī in ngih ātiköl? (Salmai 27:14)

³ Töhangenlōn an Yāvē nö Inyöngö, lōnu anga-aṅ tö hī öi ṙatö-ellōnre in ò. ( Vë-evkūö Salmai 27:14.) Yēk hī öi ṙatö-ellōnre in Yāvē maheūṅkku inrē öi in ò, ngaich yěn yih min nup kanihngen hī ngaich holtö nganööre min ayī-ö öi la-al u, hēk ṙamlōn inrē. In ngih ātiköl in min öi mikahtökūöre tö ngam maheūṅkkö hī nö sitih inlahen nö sā ṙēngen ngam kirap hēk sā ṙēngen ngam sapīöv inrē nö lamaklen hī. Mikatökūöre inrē min ayī-ö tö inlahen re öi hangönkö ngam maheūṅkköre.

4. Sitih inlahen ang ngam maheūṅkkö hī nö sā-ṙēngen ngam kirap? (Heprāi 6:19)

⁴ Hē Pôl nö kūich ngam chitri yik Heprāi ngaich vënyen ngam mineūka anga-aṅ nö sā kirap nup sanumti. ( Vë-evkūö  Heprāi 6:19.) Akahakūö ang Pôl tö inlahen në chōng nö tö īnu tö kirap, pō ò nö lamök el chōng yěn chuh in nup chahūhure. Kò-òren chumkūöṙen öi ngëichkö inlahen cha, Ik sā Pôl nö lök el chōng nö chuh in ök chahure ngaich yih ngam tökiröng chanôichö, ngaich meuk inlahen yik aṅ el chōng ang Pôl nö kavaltö ngam kirap nö el mai. Pön ngam kirap tö mihôiṅ nö laklen ngam chōng nö öt sōngtöre nö kūö nö nup ihong. (Inl. 27:29, 39-41) Ngati inlahen nup ṙung kanihngen hī nö yih nö sā ṙēngen ngam chanôichö, ngam maheūṅkkö hī pöri mahaköpken hī öi la-al u. Öt yahlö mufē inrē ayī-ö tö minë kanihngenre pō hī öi akahakūö tö ngam chanôichö min nö ṙāḵtöre, ngö ṙô ang Yēsū inrē tö hī min öi ötlēḵaṙen. (Yôh. 15:20) Lökten yēk hī min öi chumkūöṙen tö ngam maheūṅkköre ngaich öthō min ngam ṙinātö-ellōn hī nö kannyichken ngaich yěn yih min minë kanihngen iṙūöhen min ayī-ö öi löklōn Yāvē.

5. Ik sā ngam kinpah Yēsū nö röhta ngaich sitih inlahen anga-aṅ nö chiplö tö kūö ngam maheūṅkköre?

⁵ Akahakūö ang Yēsū tö ò min nö ötlēḵkaṙen nö fēli. Kūö ngam maheūṅkköre pöri anga-aṅ nö chiplö. Ik 33 C.E., ik Pentĕkòstē ang Pītör nö kētö minkahten nö vē-eny inlahen Yēsū nö in minë tö eūka nö in ngam līpöre Salmai, kūichi minë tö eūka nö in e akahakūö ayī-ö tö ngam ṙinātö-ellōn Yēsū haköpken e anga-aṅ inrē, ngö mufē anga-aṅ: “Pò Meh öt ṙāngö ngih nômö Chu nö el Chūök Tökapah; ötrēhĕn Öm halöngngen ngam Töhet Meh nö meuk chinhūngö. Mikahtölōn Chu Man ngaich tö ngam talöökö nômö; hatööḵngen Chu min inrē tö ṙanāmölōn i kūö Meh.” (Inl. 2:25-28; Sal. 16:8-11) Akahakūö ang Yēsū töre min nö fëli ngön pöri ngam maheūṅkkö ò tö ò min nö öthō nö öt hachohlöng tö Yāvē ngaich hēk min nö in ò nö holṙen ò nö el halīöngö.—Hep. 12:2, 3.

6. Asuh öp ṙô ngam töhěngtak prötör nö vë-eny inlahen ngam maheūṅkköre?

⁶ Kūö ngam mineūka yip prötör sistör hī nö mihôiṅ nö la-al nup kanihngenre. Töi ngëichkö inlahen ngòh töhěng tak hol maneuk hī aṅ Inglëṅt ang prötör Liōnat Chin, köp anga-aṅ tö kūö ngam maheūṅkköre, ik raneh vöörlt vār öt halöng ngenre anga-aṅ nö kētöre nö in ngam kinyūngö. Lökten ngaich anga-aṅ nö chaphötvö nö el chēl, nët chumngëtö anga-aṅ nöng hěngti ṙah nö in e, ngaich tölöṙô anga-aṅ nö la-envö nö in e. Ngö ṙô tī ngam prötör nö kūich. “In e chū-ö haköplu tö hī öi hòṅ aṅhav in tö ngam maheūṅkköre,” hòṅ mihôiṅ öi la-al minë töng sitih kanihngenre hēk teūngen inrē tö kumlēḵ re, “kūö ngam maheūṅkköre yik pròfĕt hēk Yēsū tö yik mahaköp inrē nö mihôiṅ nö la-al nuk kanihngenre. Yēk hī min öi fēken cha hēk chumkūöṙen inrē tö minë kinlēḵngô Yāvē nö aṅmat ngam Paipöl ngaich ngön min ngam maheūṅkkö hī ngaich mihôiṅ min ayī-ö öi la-al minë kanihngenre. Öi sā inlahen prötör Liōnat sā-ṙēngen kirap ngam maheūṅkkö ò, ngatī inlahen angū-ö nö la-evṙen nö sā-ṙēngen ngam kirap nö in hī.”

7. Sitih inlahen öng ngam maheūṅkkö hī nö köp yěn yih minë kanihngen hī? (Rōma 5:3-5; Yāköp 1:12)

⁷ Ik sā hī rultenre öi mikahtökūöre tö minë kinlēḵngô Yāvē i mat ngam Paipöl, ngaich hē-e ayī-ö teūngen tö ngam maheūṅkköre hē-e ngam ṙinātö-ellōn hī hēk nö ṙūöhölre. In e mikahkūö ayī-ö tö Yāvē nö ṙamlōn nö in hī. ( Vë-evkūö Rōma 5:3-5; Yāköp 1:12.) Lōnu ngam Sī-ö tö hī yīhi-vö tö minë kanihngen töp lökten hī mihôiṅ ötkô öi la-al u. Lökten in minë inyöökenre pöri ayī-ö tö Yāvē öi mihôiṅ öi la-al minë kanihngenre.

8. Sitih inlahen öng maheūṅkkö hī nö sā-ṙēngen sapīöv? (1 Tösalònikē 5:8)

⁸ Ngö kinūichö an inrē nö in ngam Paipöl tö ngam maheūṅkkö hī nö sā-ṙēngen ngam sapīöv kumyung. (Vë-evkūö 1 Tösalònikē 5:8.) Sā ṙēngen öp kumyung ṙung nö sapīövu nö kiyung pön sōtu ngam kui ò nö pala-aiṙen tö tī öp la-al  ò. Sā ngam Sī-ö töngamuh nö chöh tö tīre nö halō-ongkūö hī pön lōnu anga-aṅ tö hī öi afēken nup tötlöng, lökten ayī-ö töngamuh öi hòṅ laklen minë mufēre. Sā-ṙēngen öp kumyung yěn sapīövu ngaich öthō ngam kui ò nö pala-aiṙen, ngatī inlahen min yěi fēken minë maheūṅkköre ngaich laklöre min minë mufē hī köp inrē min öi löklōn Yāvē.

9. Sitih inlahen tinrīken yip tarik yip töt aṅhav in tö ngam maheūṅkköre?

⁹ Yěi köplōn töre öi aṅhavin tö ngam tö örheūheu maheūṅkköre ngaich löngö kahë min ayī-ö töngamuh tö minë katöllöre tö minë tölöök ṙô. Ngaich yēk hī pöri öi öt afēken minë maheūṅkköre ngaich sā töng lamök minë kuilōnre min ayī-ö ngaich vaichngö tö minë kinlēḵngô Yāvē. Ngatī inlahen yik raneh senchurī Kristīön aṅ Kòrin pön ngölōn cha-a tö ngam kilēḵngô Yāvē min nö öt teung nö in ngam invanlö më tö kapah. (1 Kòr. 15:12) Ngö ṙô ang Pôl nö vë-eny inlahen yik tarik nöng ngamëichkö ngih töng töngamuh. (1 Kòr. 15:32) Ngatī yin vē tarik töngamuh nöng öt akahakūö tö minë kinlēḵngô Yāvē, öt aṅhavin inrē tö maheūṅkköre” höng in minë inṙamlōnre pöri cha-a pön ngö lōn acha-a kūö yòh öi afēken ap huṙöich, öp töng inlahen hī töngamuh. Ötkô pöri ayī-ö sā vē töngatī pöi hòṅ ṙatö-ellōnre tö minë kilēḵngô Yāvē. Pön sā-ṙēngen ngam sapīöv ngam maheūṅkkö hī nö lamaklö minë mufē hī hòṅ hī höng öt löklōnre pön angū-ö min tö tī-ivö tö ngam innôlö hī nö öt köp nö in Yāvē.—1 Kòr. 15:33, 34.

10. Sitih inlahen öng ngam maheūṅkkö hī nö laklen hī öi in minë mufēre tövaich?

¹⁰ Ngam mineūka aṅ in hī inrē tö mihôiṅ nö lak nup tövaich mufē elkilōn hī, tö Yāvē nö öt ṙamlōn nö in hī öi sā mufē yip tahëng. Ām heuh öi chū-ö öich öt teungten öich kēken minë chööngö Yāvē? Iṙôken nup vanāichö chu inrē? Isuh öich min inrē teūngen tö ngam nômö tö-örheūheu-aṅ? Ngatī ṙô ök hol Yōp ang Elifas ngö ṙô anga-aṅ: “Suh ang ngòh tarik, nö tökô nö het?” Ngaich ngö ṙô hēk anga-aṅ nö vë-eny inlahen ngam Tēv: “Yĕh meuk, öt hanyatlöre an ngam Tēv nö in yip töhet in ò, öt het ngam halīöngö inrē nö i kūö ò.” (Yōp 15:14, 15) Minë ṙô ò höng ṙòkhöre anū-ö nöng miyôny pön lōnu ngam Sī-ö tö hī öi ngatī mufē, pön akahalōn anga-aṅ tö hī yěi ngatī mufē ngaich mihôiṅ min öi nyatngö maheuk tö ngam maheūṅkköre. Lökten yěn yih nup töngatī mufē elkuilōn meh ngaich hòṅ ilööṙen më-eṅ öm kēḵnyen u ngaich hòṅ fēken minë kinlēngô Yāvē më-eṅ. Ṙatö-ellōnre man tö Yāvē nö lōnu tö hī örheūheu öi aṅ ngaich hayööken meh anga-aṅ hòṅ ngam maheūṅkkö meh nö teungtökūö.—1 Tim. 2:3, 4.

11. Sā ngam maheūṅkkö hī nö öl nö teungtökūö kūöyòh öi aṅhavin tö ngam manööyö?

¹¹ Ṙōlheuh in ṙung öi kihngen öi hameuktö ngam manööyöre ngaich minhôiṅ ngam maheūṅkkö hī min nö kūöngöre, mihôiṅ min öi ngö mufē ihē ang min Yāvē nö hateung ngö minë kinlēḵngô re. Hòṅ köplōn pöri ayī-ö tö Yāvē nöng anga-aṅ tö köp nöng örheūheu lökten ṙung yěn marôta ngam ṙētak nö i mat hī höng töng cheūta angū-ö nö i mat Yāvē. (2 Pīt. 3:8, 9) Lökten ayī-ö mihôiṅ öi ṙatö-ellōnre tö Yāvē min nö löngö ṙētak nö hateung minë kinlēḵngôre. Öt sā öp ṙētak lōn hī pöri angū-ö nö yih sā minë kinlēḵngô Yāvē pöri nö öl nö teung hòṅ sitih inlahen ayī-ö öi hangönkö ngam maheūṅkköre?—Yāk. 5:7, 8.

12. Sā ṙô ngam Heprāi 11:1, 6, kūöyòh öi aṅhavin tö ngam ṙinātö-ellōn nö hōlu tö ngam maheūṅkköre?

¹² Yāvē an kamë-ekūö hī tö ngam maheūṅkkö hī ngaich anga-aṅ inrē min mahateungen u. Lökten yēḵ hī asīöp ngam ṙinātö-ellōnre öi in Yāvē ngaich hangön ngam innôlö re öi in ò, ngaich hēk min ngam maheūṅkkö hī nö ngönlöre. Vënyu nang in inrē tö ngam Paipöl nö ngö ṙô. Yēk hī īnū tö ngam ṙinātö-ellōn tö Yāvē nö ōt ngaich kē-ěkūö cha min anga-aṅ  tö raneushö ‘yip chamöhö ò nö holtö ellōre.’ Ngaich möl min ayī-ö aṅhavin tö ngam maheūṅkköre tö minë kinlēḵngô ò nö öthō nö öt teung. (Vë-evkūö Heprāi 11:1, 6.) Ta-a chěi töi hangönlö ngam innôlöre nö in Yāvē hòṅ ngam maheūṅkkö hī min nö ngönlöre.

13. Sitih inlahen öi mihôiṅ haröhtöre in Yāvē?

¹³ Vë-ekūö Yāvē hēk haköp mat ngam Paipöl. Hö-ö in ayī-ö kô meūkö Yāvē, sön pöri mihôiṅ öi haröhtöre in ò öi löktö in ngam vinë-ekūötēv öthō anga-aṅ nö öt hang ṙô hī. (Yar. 29:11, 12) Ngaich yēḵ hī öi vë-ekūö ngam Paipöl ngaich fēken minë haköpre inrē, ngaich sā hamang ṙô Yāvē ayī-ö ngaich yěi haköp mat ngam Paipöl öi hököp inlahen yik tarik Yāvē tö chiplö, nö sitih inlahen inrē anga-aṅ nö höyööken cha hēk laklen cha, yěi haköpö u min ngaich sīöplöre min ngam maheūṅkkö hī. “Nup tö ngaich nö kūichiyö nö lā-urĕh, kūichiyö anū-ö nö haköp hī, lökten im manöiyö, inṙamlōn inrē, aṅ im töhet līpöre, öi maheūṅkkuvö.”—Rōm. 15:4.

14. Kūöyòh öi hòṅ afēken minë tö urěhangen inlahen Yāvē nö öthō nö öt hateung minë kuilōnre nö in minë ṙētak?

¹⁴ Fēken minë kinlēḵngô Yāvē man minë tö teungtökūö nö ngaich. Ngëichkö inlahen nā Aprahām nā Sëra, kilēḵngôre ang Yāvē tö cha min nö kūönu. (Ran. 18:10) Ngaich pöri cha-a nö köiny lökten cha-a nö maheūkku töre nö kūönu ṙatö-ellōnre pöri ang Aprahām tö Yāvē min nö öthō nö öt hateung minë kuilōnre. (Rōm. 4:19-21) Ngö kinūchngö inrē angū-ö nö imat ngam Paipöl: ‘yöng më tö ṙōl mihëṅṙö anga-aṅ tö kūö ngam ṙinātö-ellōnre.’ (Rōm. 4:18) Hateung ngam ṙô re ang Yāvē nö in cha tö cha min nö öthō nö öt kūönu ngaich kūönu ngaich cha-a ngaich yēḵ hī öi fēken në tö ngatī tö vënyu ngaich sīöplöre ngam ṙinātö-ellōn hī nö in Yāvē tö ò min nö öthō nö öt hateung minë kuilōnre pòrô nö öt teung tö lōn hī.

15. Kūöyò öi hòṅ afēkö minë kinë-ekūöre tö Yāvē?

¹⁵ Fekö inlahen Yāvē man minë tö hateūngi ṙô nö in meh. Ngö ṙô ang Yēsū tö ngam yöng ò nö  öthō nö öt kētö minë hanakten hī. (Mët. 6:32, 33) Yēḵ hī havëkö ngam töhet kumlēḵ öi in ò öthō anga-aṅ nö öt kē-ěkūö hī. (Lūk. 11:13) Kilēḵngô inrē Yāvē nö in hī tö ò min nö aṙēlen hī hēk hareushkö alaha hī inrē, halēnlö öp inlahen inrē hòṅ hī mikahtökūöre tö ò öi haköp inlahen ò inrē hēk hangönlö ngam innôlö inrē öi in ò. (Mët. 6:14; 24:45; 2 Kòr. 1:3) Ngaich öm më-eṅ meuk taneungtökūö në kinlēngô Yāvē? Yēk meh min öm fēken u tö Yāvē nö sitih inlahen anga-aṅ nö hateunngö nup ṙô re nö in meh ngaich ngönlöre inrē min ngam maheūṅkkö meh, ngaich ṙatö-ellōnre min ayī-ö tö minë kinlēngô ò nö öthō nö öt teung ip yamih ṙētak.

16. Kūöyòh ang maheūṅkkö hī nö tö pōiṙāi?

¹⁶ Kô-en an ngam kahëtö Yāvē maheūṅkkö hī tö hī min örheūheu öi aṅ öi ikūö ngih panam. Hökkö ngam ṙētak in tö e min nö teungtökūö ngaich ṙatö-ellōnre inrē ayī-ö tö e min nö öthō nö öt teung. Ngaich ngam maheūṅkkö hī nö sā-ṙēngen kirap angū-ö nö ṙamapken hī öi el ngam chanôichö tö sā minë kanihngen, kūö ngam maheūṅkkö re pöri ayī-ö öi mihôiṅ la-al minë inkihtenre hēk chiplö inrē öi im linöklōn Yāvē. Pòrô öi kapah öi i linakngö lōn ngam Tēv Yāvē ngaich ngam maheūṅkkö hī nö sā-ṙēngen sapīöv angū-ö, nö lamaklen minë mufē hī tö hī mihôiṅ öi öt fēken minë tötlēn ṙô, chumkūöṙen pöri tö minë tövai ṙô. Lökten im maheūṅkköre inrē ayī-ö öi haröhtöre in Yāvē ngaich ṙatö-ellōnre inrē tö ò nö hangenlōn tö hī, kô-en öi hòṅ iṙūöhen öi hangönkö ngam maheūṅkköre ngaich yöölen min ayī-ö.

17. Kūöyò öi ṙamlōn tö kūö ngam maheūṅkköre?

¹⁷ Ngö ṙô ang Pôl nö in yik aṅ Rōm Kristīön “Ṙāmölōn im mineūka.” (Rōm. 12:12) Ṙamlōn ang Pôl töre yēḵ ò min nö chiplö ngaich teūngen min anga-aṅ tö ngam nômö nö el halīöngö. Ngatī inlahen in ayī-ö öi ṙamlōn tö kūö ngam maheūṅkköre pō hī öi ṙatö-ellōnre tö Yāvē nö hateung minë kuilōnre. Hěngtak ök i kamūich ngam Salmai tö ngö ṙô, “Tö ṙāmölōn öp anga-aṅ öp tö hōluṙen tö aṅ im Tēv. . . öp mī-im Mā Tēv maheūṅkka, ngam Tēv Ò.”—Sal. 146:5, 6.