TÖHAKÖÖPÖ ĀTIKÖL 43
Havëka In Tö Ngam Tökô-en Mikah
“El talöökö ngam mikah pōitô nö hū-a; el chūök mī-inyih angū-ö nö hachônglöṙô re.”—INCH. 1:20.
TINKÖÖKÖ 88 Haköpten Chu Tö Minë Talöökö Meh
RAHËICHTAMAT *
1. Sitih inlahen yip ṙung tarik yēḵ hī vë-eny nang cha tö ngam mikah aṅmat ngam Paipöl? (Inchōḵ-oṙô 1:20, 21)
PŌYEN nun minë panam chūök më prötör sistör hī nö ahānga i chūök töpōyen tarik nö i pak kūö talöökö. Höng sökhak inrē cha-a nö i taseū talöökö nö ahangkö ngam tölöök inhāngö nö in yip tarik mahavötköre nö lök el ngam talöökö. Ngaich öm më-eṅ ṙung meuk tö ngatī inlahen hēk ngatī inlahen hòng öm kē-ěkūö yip tarik tö līpöre? Ngaich pī-a lohten öm fēkö ṙô ngam līpöre Inchōḵ-oṙô, tö ngam mikah nö havëten cha nö pōitô hòṅ cha nö hangihtöre. (Vë-evkūö Inchōḵ-oṙô 1:20, 21.) Imat ngam Paipöl hēk tö minë tahëng līpöre hī in öi teūngen tö minë tökô-en mikah ngam Tēv hī Yāvē. Lökten yēḵ yip tarik nö kēḵ minë līpöre hī ngaich haköpö u ngaich ṙamlōn ayī-ö. Pön teūngen min cha-a tö nômö tö-örheūheu aṅ yěn vë-ekūö u. Öt ṙòkhöre pöri yip tarik nö kēḵ minë līpöre hī, pön ōtre yip tö sō nö hang ṙô hī hēk hang ṙô ngam Paipöl inrē. Ōt yip mahayīölngen hī, pön ngölōn cha-a tö ngam Paipöl nö töng hötṙeh līpöre. Öt yanööluṙen ayī-ö in në ṙētak töngamuh öi haköpmat e tö ṙô cha. Ōt inrē yip samô-en minë inköphöti aṅmat ngam Paipöl. Pön höng hòṅ löklōnre cha-a, lökten nöng ötlēkôre tö hī. Pön ngölōn cha-a tö hī öi yahlö mat tö minë chööngö aṅmat e. Pòrô pöri yip tarik nö öt chumkūöṙen tö minë mikah ngam Tēv Yāvē. Sön anga-aṅ nö kētö ṙētak hī töngamuh öi kēḵ minë tökô-en mikah. Sitih inlahen anga-aṅ nö ngatī inlahen?
2. Isuh öi min teūngen tö ngam tökô-en mikah, asuh pöri nup atöllö yip tarik?
2 Löknyö mat ngam Paipöl ṙô ang Yāvē nö haköptö tarik tö minë mikah. Mihôiṅ ngaich tarik töngamuh nö haköpmat ngam Paipöl nö i ëlô re hēk akah elnang inrē. Lökten in minë tö halēnlöng līpöre inrē anga-aṅ nö haköpten hī. Pōyen tö tö 1,000 ëlô në līpöre nö halēnlöng. Yip tö chumkūöṙen nö hangihtöre töṙô Yāvē, nö haköpmat ngam Paipöl hēk minë tahëng līpöre inrē, teūngen cha-a tö yanöölenre. Pōyen pöri yip tarik töt hamang ṙô Yāvē. Yēḵ cha inrē nö kē fësla ngaich höng löklōnre cha-a hēk kēḵ inlēnöre nö i tahëng. Ngaich yěn ōtre yip tarik tö hòṅ hang minë inlēnö aṅmat ngam Paipöl, ngaich ötlēkaṙen cha-a. In ngih ātiköl in min mikahtökūöre nö kūö yòh cha-a nö ngatī inlahen. Töi urěh mikahtökūöre tö inlahen re yěi hòṅ teūngen tö ngam mikah Yāvē.
MIKAHTÖKŪÖRE TÖ YĀVĒ NGAICH TEŪNGEN TÖM MIKAH
3. Asuh öng ngam tökô-en mikah?
3 Tö-akaha öp tarik tö ṙô hī, öp hamòltö mikah elmatre nö kēken nup la-enre, lööngö tī inrē nö kēḵ fësla. Yěi ṙô tö ngam tökô-en pöri mikah, ngö ṙô ngam Paipöl nö vë-eny e: “Ranehlö mikah an ngam pinhë-eṅkūö tö ngam Mā Tēv, lā tuhēt mat inrē ngam inkaha ngam Töhet.” (Inch. 9:10) Lökten yēḵ hī öi kēḵ nup fësla, ngaich hòṅ mikahtökūöre ayī-ö tö ngam mufē Yāvē. Sitih inlahen öi mihôiṅ akahakūö tö ngam mufē ò? Yēḵ hī öi vë-ekūö ngam Paipöl hēk minë tahëng inrē līpöre. Ngaich yēḵ hī min akahakūö tö mufē Yāvē, ngaich ngatī inlahen min ayī-ö öi kēḵ fësla re. In e mikahkūö min ayī-ö, töre öi īnuvö tö ngam tökô-en mikah.—Inch. 2:5-7.
4. Kūö yòh öi mihôiṅ ngö ṙô tö Yāvē nöng anga-aṅ kamëtö ngam tökô-en mikah?
4 Höng in Yāvē in teūngen tö ngam tökô-en mikah. (Rom. 16:27) Kūö yòh mihôiṅ öi ngatī ṙô? Lūöi nun minë lāinyngen. Ngam raneh, Anga-aṅ vamī-il në taṙòkhöre, akahakūö inrē anga-aṅ tö inlahen minë vahīre. (Sal. 104:24) Ngam innëtö, nup töng la-en kahëken ò, in e mikahkūö ayī-ö tö ṙôken ngam mikah ò. (Rom. 11:33) Ngam linūöyö, yēḵ hī öi hang minë inlēnö aṅ in Yāvē, yöölen ayī-ö. (Inch. 2:10-12) Yēḵ hī öi fēken u ngaich ṙinatu-ellōn min ayī-ö tö Yāvē nö anga-aṅ kamëtö ngam tökô-en mikah. Ngaich yěi kēken nup la-en re, hēk kē nup fësla re, ngaich urěh min ayī-ö öi mikahtökūöre tö nup mufē Yāvē.
5. Sitih inlahen yip tarik töng lamöklōnre nö öt hang chööngö Yāvē?
5 Pōyen yip tarik ngamëichken në tövīlöng ngaich vënyen u cha-a nö vai nö töt insā-av. Öt ṙatö-ellōnre pöri cha-a tö öp vamīlen u nö ōt. Pön ṙatö-ellōnre nö in ngam ivōlusön (Evolution) pò në tö vīlöng nyin nö töng kamnahngenre nö töng öt vamīlu. Ōtre inrē vamënyen ngam Tēv nö ōt, ötkô pöri cha-a nö hang ṙô ngam Paipöl pön töng hötṙeh angū-ö tö ṙô cha. Mihôiṅ cha-a tö lōnre nö kahngenre nö kēḵ fësla re. Teūngen hòng ngaich tarik töngamuh tö ṙanamlōnre pòrô nöng löklōnre nö öt hang chööngö ngam Tēv? Maheūkkuvö hòng inrē cha-a tö öp tövai yamih ṙētak? Hēk kūönngöre hòng minë kanihngen ikūö ngih panam tökūö e? Sitih ṙô öng ngam Paipöl nö kētö sanapṙô e? Ngö ṙô an: “Hö-ö mikah, hö-ö mikah elmat, hö-ö inlēnö, nö kôḵ nö lā-al ngam Mā Tēv [Yāvē].” (Inch. 21:30) Kô-en, höng Yāvē an tö mihôiṅ nö kētö ngam tökô-en mikah. Hö-ö hòng ayī-ö öi lōnu töre öi hòṅ havëkö ngam mikah aṅ in Yāvē? Ta-a chěi töi ngëichkö inlahen yip tö ṙōlkangen tarik nö kūö yòh nö öt hang ṙô Yāvē.
KŪÖ YÒH YIP TARIK NÖ SŌ-EN MINË MIKAH AṄ IN YĀVĒ
6. Sā ṙô ngam Inchōḵ-oṙô 1:22-25, achīö yip töt hamang invëtöre tö ngam mikah?
6 Yēḵ ngam ‘tökô-en mikah nö pōitô nö ayôra nö el talöökö,’ ngaich pōyen yip tarik tumlupngö elnang re pön sō nö hang. Lūöi kangen yip tarik tö sō nö hang minë tökô-en mikah ngam Tēv. Cha-a yip “töt akaha,” ‘tö miyëḵ’ hēk “tökulō-ov.” (Vë-evkūö Inchōḵ-oṙô 1:22-25.) Ta-a chěi töi mikahtökūöre tö inlahen cha, nö kūö yòh nö öt hang ṙô Yāvē, ngaich sitih inlahen min ayī-ö hòṅ hī öt sā cha.
7. Kūö yòh yip rīkre nöng tölngen re nö ‘öt akahaṙa’?
7 Më “töt akahaṙa tarik” ilööṙen yin nö lō-ongkūö nö in minë ṙô yip tahëng. (Inch. 14:15) Lāku ṙôken ngaich tarik töngamuh ikūö ngih panam hamang chööngö më mahayöng hēk më yōm tinlööken inrē. Nup töng ṙô cha nö vë-ekūö cha ilööṙen cha-a nö hāngö u. Unôichngöre pöri cha-a nö akahalōn töre nöng halō-oikūö, ngaich haṙivlōn cha-a. Ōt pöri yip töng öt lökngöre, höng hòṅ köpsören cha-a nö töt akahaṙa. Pön ṙamlōn cha-a nö chūkörit më yöngkūöre. (Yar. 5:31) Pōyen inrē yip tarik maheukkūö hī yěi ahānga, tö sō nö hang ṙô ngam Paipöl. Löng minë la-en kahëken cha tölōn cha. Ngatī inlahen ök ihih yöngnyīö kanôtö kūö ök töhěng tak prötör nö i Kanatā i Kiūpěk. Ṙamatö-ellōnre ök nö inuk töng ṙô yik pöötrī. Ngö ṙô anga-aṅ nö ikūö ök prötör: “Yēḵ öp pöötrī nö vāchö ṙô nö haköpten ih, ngaich vanāchö ò angū-ö öt vanāchö ih!” Hö-ö in ayī-ö hòṅ halöngngenre öi sā inlahen yip tö ngatī, yip töng tamölngenre nö öt akahaṙa!—Inch. 1:32; 27:12.
8. Asuh öp tö hòṅ inlahen hī yěi hòṅ akaha?
8 Ngö ṙô inrē ngam Paipöl “Kahōlö, uh yin sā yip nyīö töt akahaṙa öi in nup mikah elmatre. Sā yip nyīö pöri töt akaha öi i nup tötlöök hēk sā yip tö akaha pöri yip tö īnu tö mikah elmat.” (1 Kòr. 14:20, NW) Yēḵ hī öi hang minë chööngö aṅmat ngam Paipöl, akaha min ayī-ö, akahakūö inrē tö nup yanöölenre. Hēk laklöre tö nup yamih kanihngen, lööngö kahë inrē tö fësla re. Mihôiṅ öm fēkö inlahenre öm kēḵ nup fësla re töngamuh. Maṙò-òten öm ngaich haköpmat ngam Paipöl hēk yihtökūö inrē öm el mīting, öl pöri öm kētöre löklōn Yāvē öm kēḵ ngam vinôkö? Yěm ngatī inlahen, ngaich kò-òren öm fēkö nup tösökngöre tī tö meh kē ngam vinôkö. Hēk yěm tö ngaich öm kēḵ ngam vinôkö, ngaich hòng më-eṅ heuveu-en im la-en inhānga, inköphöti inrē? Lökngörit im Paipöl hòng më-eṅ öm kēḵ fësla re? Hameuknyö nup tövai hòng më-eṅ tinrīkenrein yip tahëng? Yěn ngatī, mihôiṅ öm halööktitre ngaich chumkūöṙen tö minë inlēnöre aṅ in Yāvē. Pön “tö akaha tī tö töt akaha” minë inlēnö aṅ in ò.—Sal. 19:7.
9. Sā ṙô ngam Inchōḵ-oṙô 1:22 achīö yip i tarik tö vënyu, ngaich asuh nup la-en kahëken cha?
9 Vënyu nang in im Inchōḵ-oṙô 1:22 inlahen yip tarik tö miyëḵṙô. Urěhnyi ṙô ngam Paipöl nö vë-eny nang hī, tö yip tarik tö ngatī nö meūkö inlahen in ngih manā-aṅ sakāmö. (2 Pīt. 3:3, 4) Ngatī inlahen misī ik ṙētak Lòt yik kōinykūön ò nö öt hang minë inlēnö lamöktö in ngam Tēv. (Ran. 19:14) Ngatī inlahen yip tarik töngamuh yěn vënyu nang, ngaich öt hangihtöre cha-a tö ṙô hī. Pön höng hayīölngö nup ṙô hī hēk miyëḵṙô inrē. (Sal. 123:4) Pò cha nöng lök minë kuilōnre tötlöng, lökten cha-a nöng miyëḵ elmat tö yip holre yip ma-asīnken minë chööngö aṅmat ngam Paipöl. (Yūt. 7, 17, 18) Ngaich inrē öi meuk yip tarik töngamuh lama-al ṙô ngam Tēv pön sō cha-a nö haköp inlahen ngam Tēv Yāvē. Kūö cha nö meuk yip töngatī inlahen.
10. Asuh öp inlahen hī yěi sō öi sā yip ‘tömināich’? (Salmai 1:1)
10 Hòṅ chumkūöṙen ayī-ö pöi ötkô öi sā inlahen yip tö miyëḵ. Lökten ayī-ö hòṅ chumkūöṙen tö nup ihih ṙô tö vënyu. Tö sā hī öi hòṅ ṙūöhöngre tö yip tö örheūheu nö chöh vanāchö holre. (Vë-evkūö Salmai 1:1.) Ngatī inlahen yip ihih inrē lama-al ṙô ngam Tēv, lökten ayī-ö ötkô hang ṙô cha hēk vë-ekūö nup līpöre cha inrē. Yēḵ hī inrē öi kēnyö ṙētakre öi in cha ngaich mihôiṅ min öi sā inlahen cha. Pī-a inrē min ayī-ö öi örheūheu öi höng kömplēn yip holre tö nup inlahen cha hēk mihôiṅ inrē min öi yīhi kintööngölōn tö Yāvē nö hachō-okūö ngam söngkötön tö minë inlēnö inrē kahëtö ò yēḵ u nö tölöng? Lökten ayī-ö hòṅ chumkūöṙen hòṅ hī öt ngatī inlahen min. Lökten ayī-ö öi hòṅ fēken u yěn ōt nup tufömngöre inlēnö hēk nup tö haṙī-ingre inrē mikah elmat, nup tö tufömngöre inrē mikahkūö hī ilööṙen hòng öi hāngö u hēk kömplēnö u ṙöng? Yip mahachōkūö hī el ngam söngkötön chöh nup vanāchö cha hòng chū-ö? Ngaich yēḵ meh öm ngatī inlahen. Ngaich hòṅ ilööṙen më-eṅ öm hòṅ halööktitre. Ngaich ṙamlōn min ang Yāvē tö ngam inlahen meh.—Inch. 3:34, 35.
11. Achīö yip ihih tö kaheūkö nö tö kulò-òvö?
11 Ngam linūöyö tumkangen tarik nö ngam töt hamang invëkare tö ngam mikah kaheūkö anga-aṅ nö tö “Kulō-ov.” Akahakūö in ayī-ö tö Yāvē nöng anga-aṅ tö aṅhavin tö mikah, cha-a pöri tökulō-ov vē samò-en minë ṙô Yāvē hēk tö minë chööngö ò inrē. (Sal. 53:1) Kēken nup la-en cha-a nup tölöng nö imat cha. (Inch. 12:15) Lökten yin cha-a nö tö kaheūkö nö tö kulō-ov, öt aṅhav in cha tö nup tökô-en inlēnö. Ngaich yēḵ hī öi vë-eny nang cha tö ngam tölöök inhāngö, ngaich ötlēkôre cha-a nö in hī. Pön ngölōn cha-a tö hī yěi asīnkö ṙô ngam Paipöl töng yanëḵngen anū-ö tö ṙô cha.
12. Sitih inlahen öi iṙūöhen öi hang minë inchöngtenre tö Yāvē hòṅ hī öt sāḵta in yip töt akaha?
12 Hö-ö in ayī-ö öi hòṅ sā inlahen yip tökulō-ovö yip samò-en ngam mikah Yāvē. Pöi lōnu ayī-ö töre öi hòṅ hang minë inchöngtenre tö Yāvē hēk sā mufē ò inrē. Sitih inlahen ayī-ö hangönlö ngam kuilōnre öi ngatī inlahen? Mihôiṅ in fēkö inlahen yik töt hamang minë mikah ṙô Yāvē nö sitih inlahen cha-a ngaich nöng vītö kanihngenre. Ngaich mihôiṅ öi fēkö minë yanöölenre yěi hang ṙô Yāvē, ngaich ṙamlōn min ayī-ö. Vai inrē ngam tinrīken hī.—Sal. 32:8, 10.
13. Timlö alaha yip tarik hòng ang Yāvē nö hang chööngö ò?
13 Ngaich an töngamuh Yāvē nö kētö ṙētak hī ṙòkhöre öi kēḵ yanöölenre in minë mikah aṅ in ò. Hö-ö pöri anga-aṅ nö pītlö alaha hī, pön höng eltī hī angū-ö yěi hòṅ hang ṙô ò hēk hö-ö. Vë-eny nang hī pöri anga-aṅ tö inlahen yip töt hamāngö u. Ngö ṙô inrē ngam Paipöl: ‘Teūngen min cha-a tö ṙòng nup la-enre.’ (Inch. 1:29-32) Sā inlahen minë la-en cha ngatī inlahen minë kanihngen nö fukkui cha, lökten min cha-a nö ahëtiyö. Yip hamang ṙô Yāvē pöri hēk hang minë inchöngtenre tö ò ngaich kilēḵngôre anga-aṅ nö in cha nö ngö ṙô: ‘Yip hamang ṙô chu min köp min cha-a kuchīken min inrē, öt pa-ekūö cha-a min.’—Inch. 1:33.
YÖÖLEN TĪ ÖN NGAM TÖKÔ-EN MIKAH
14-15. Asuh öp haköp hī im Inchōḵ-oṙô 4:23?
14 Pōyen nup tökô-en mikah vahënyö Yāvē nö tö yöölen tī tö hī töngamuh. Tö sā ngam līpöre Inchōḵ-oṙô nö pōyen nup ṙô imat e tö kūichhötvö nö yanöölen hī töngamuh i në ṙētak. Töi chumkūöṙen ngëichkö në tö fën inlēnöre.
15 Laklö ngam ellōnre. Ngö ṙô an ngam Paipöl: “Haköp ellōnre i hinöngöre; tön löknyö in e ap nö hëmnyi mak nômö.” (Inch. 4:23) Ṙòkhöre in lōnu töre vai el alaha hēk öt hēngö invah inrē. Lökten ayī-ö öi vāyö nyā-aṅkūö, nyamtô hēk ṙūöhöngre inrē tö nup tötlööngö tī tö ngam alaha. Ngatī inlahen ayī-ö yēḵ hī öi lak ngam elkuilōnre ngaich hòṅ örheūheu öi vë-ekūö ngam Paipöl, halēnlö minë haköpre hēk yihtökūö el mīting ngaich kētö kömens inrē. Kalēḵ alaha inrē öi ahangkö ngam tölöök inhāngö. Ṙūöhöngre inrē ayī-ö tö minë tötlöök ṙô, nup tö mihôiṅ nö öt lööngö tī tö ngam mufē hī. Tö sā minë tötlöng inṙamlōn hēk tötlöng innôlö.
16. Kūö yòh öng ngam inlēnö im līpöre Inchōḵ-oṙô 23:4, 5 nö tö yöölen tī?
16 Ṙamlōn man inup töng aṅ in re. Ngö ṙô an ngam Paipöl nö halēnö hī: “Um harëtnyö elmat re öm hòṅ teūngen tö kanôlò. . . . Yē meh ngëichkö e, ngaich hö-öv angū-ö; pò e nöng lūk nöng kiteūngöre, sā matēṙö nö kiteū kū-ö tö el halīöngö.” (Inch. 23:4, 5) Kô-en ötkô öi ṙatö-ellōnre in minë pësa pön ōt töngamuh, hö-öv im huṙöch. Ngaich pöri tarik töngamuh nöng chuh in e, pòrô tökòlô hēk yāich inrē. Angū-ö lāinyngen yip rīkre nö öt lööngö minë-eny, öt vai ngam innôlö cha nö in yip holre, vahavö hēk mihôiṅ nö kapah tökūö e. (Inch. 28:20; 1 Tim. 6:9, 10) Yēḵ hī pöri öi hang minë inlēnö aṅmat Paipöl, ngaich öthō min ayī-ö fachūrit ngam kanòlô. Ṙamlōn pöri tö nup töng aṅ in re, ngaich öthō min öi öt teūngen töm tökô-en ṙanamlōn.—Mum. 7:12.
17. Asuh öp haköp hī im Inchōḵ-oṙô 12:18?
17 Fēkö ṙôre yěm ṙô-òv. Yēḵ hī min öt fēkö ṙô re yěi ṙô-òv, pōyen min nup kanihngen hī. Ngö ṙô an ngam Paipöl: “Hĕng tak ap umuh tökësô sā sanët tö saphötvökūö, kētö lanööken vah pöri ngam litāk tö akaha.” (Inch. 12:18) Yēḵ hī min öi höng ötlēkôre tö öp holre öi in yip tahëng, ngaich mihôiṅ min nö ötlöng ngam innôlö hī nö in yip hol hī. (Inch. 20:19) Lökten ayī-ö ötkô ngatī inlahen, hòṅ chöh inlahenre pöri öi kakkö nup tövai ṙô öi sā lamë-enöre. Löktö in e min yip hol hī nö reuslöre alaha. Yēḵ hī pöri örheūheu haköpmat ngam Paipöl, ngaich chaphöt nup tölöng ṙô elkuilōnre, ngaich möl min öi ngatī inlahen. (Lūk. 6:45) Ngaich yěi fēken minë tö kūchi aṅmat ngam Paipöl, örheūheu inrē öi ṙônyö nup tölöök ṙô mikah inrē, ngaich teūngen min yip tarik tö hanöhlöre nö sā ṙēngen öp mak töhëm.—Inch. 18:4.
18. Sitih inlahen ayī-ö mihôiṅ heuveu-en im la-en inhangkö ngam tölöök inhānga, yēḵ hī öi hang ngam inlēnö im Inchōḵ-oṙô 24:6?
18 Hang minë inlēnö. Ngö ṙô an ngam Paipöl: “Pòn lökten tö akaha inchōkūö öm kô kiyung öp kinyūngö meh, i ṙôken mahalēn inrē öp minhôiṅyö.” (Inch. 24:6) Yēḵ hī min chumkūöṙen hang ngih inlēnö, ngaich öthō min ayī-ö ip töng lōnre öi ahangkö ngam tölöök inhāngö. Pöi hang minë inlēnö min ngaich kēkö kaha u minë lamöktö in ngam söngkötön, ngaich öthō min ayī-ö öt heuveu-en im inhangkö ngam tölöök inhāngö hēk haköptö yip holre inrē. Ngaich yēḵ hī chumkūöṙen el mīting tö minë minkahten hēk tö minë inruntö ṙôre ngaich heuveū-en min öi haköphöti. Pōyen nun minë līpöre hēk vitiō töhalēnlöng tö ngam söngkötön, chūök hī mihôiṅ teūngen tö mikah elmatre tö ṙô ngam Paipöl. Ngaich öm më-eṅ heuveū-en aṅ tī ten u öm haköphöti?
19. Sitih mufē öm më-eṅ tö inlahen minë inlēnö kahëtö Yāvē? (Inchōḵ-oṙô 3:13-18)
19 Vë-evkūö Inchōḵ-oṙô 3:13-18. Ha-öny tī ngam Tēv in pò ò nö kūchhöt minë ṙô mikah nö imat ngam Paipöl. Sitih inlahen pöri öre ayī-ö yěn öt kūichhöt u anga-aṅ!. Ngaich in taheui haköp minë tövai inlēnö im līpöre Inchōḵ-oṙô öi in ngih ātiköl. Kô-en in höng imat ngam Paipöl öi teūngen tö minë tövai inlēnöre. Ta-a chěi, ui asīnken ngih panam öi sō-en ngam mikah, kēḵ ngam mikah pöri ngaich köptī tö e. Ngaich kaheūkö min ayī-ö öi “töṙamölōn.”
TINKÖÖKÖ 36 Töi Laklö Ngam Ellōnre
^ Öt hanātuṙen in töngamuh ing panam tö mahalēn. Minë mikah pöri aṅ in Yāvē, mötlö anū-ö tö minë inlēnö ing panam. Lökten ngam līpöre Inchōḵ-oṙô nö vë-eny nang hī tö ngam tökô-en mikah nö hū-a nö el talöökö nö havëken hī nö pōitô. In ngih ātiköl min öi mikahtökūöre tö öp manah e. Mikahtökūöre inrē tö hī öi sitih inlahen öi tö akaha. Kūö yòh yip rīkre nö sō-en ngam mikah aṅ in ngam Tēv Yāvē. Ngaich yēḵ hī ayī-ö öi hang minë inlēnö ngaich asuh min nup yanöölen hī.