Vī tö ngam WBBR rētiō (radio) istēsön cha-a nö i nīuyôk sīti in ngam istēsön ailen (Island). Hěng samyeūheu rò-òten më aṅ el Petěl prötör nö kalēḵ alaha nö i vinitö e, urěh cha-a nö ahetngen nuk chōn nö halēnkö chūök e, ngaich vīlö ök tökiröng patī yip tö la-evṙen nö in ngam pròchëk hēk vīlö tö marò-òl patī cha-a nö chö-öny tö ngam rētiō istēsön. Unôichrit e më prötör nö hakaplö nuk alaha e hòṅ cha nö ilööṙen nö prōtkasnyen e, pōyen pöri minë kanihngen lākūö cha.

Kihngen hē e më prötör ik sā cha nö vī tö ngam rētiō istēsön kūö ngam entina nö 300 rò-òtòng fīt (91 mitör). Hòṅ vīten e më prötör hē e nö elhôi nup tö nët chōn kampa nuk tö 200 fīt rò-òl (61 mitör). Öt teunglö tī cha-a nö vīten e im raneh, ṙatö-ellōnre pöri cha-a nö in Yāvē lökten nö vītöre tī tö e. Ngö ṙô ang prötör Kelvön Prōsör ngam mahayööken cha nö vīten e nö ngöṙô, “Yēḵ ih öre öi vītöre tī tö e im raneh inlahen ih öi vīten e, ngaich eū-eure öre īhö öi ngö ṙô, ‘Yiröh öi ngaich vī-ilre tī.’” Hö-ö pöri më prötör nö ngatī inlahen pön höng kēten u nö nööinyö Yāvē. Ōtre pöri hēk nup yamih kanihngen cha.

Kūöṅnen hē e minë rētiō istēsön, lökten cha-a nö öt lööṙen nö teūngen tö minë alaha e, teūngen pöri ngaich më prötör tö ngam töhötrěh transmītör ngam tö 500 vāt (watt) ngam tö vī-i tö ök tö hěngtak tarik, hòṅ lōntö maikre (mic) inrē më prötör, öt havah maikre pöri cha-a pön höng yūs ök telifūn. Ik Förvörī tö hatööm më prötör nö ngöṙô lōn afē-a, pöh töi kalahnyö ṙô e sin yěn vaiyö hināngö ṙô min, öt akaha kūö hē e pöri cha-a töp tö hòṅ ahangnyu nö el e. Ngö ṙô pöri më prötör töi höng kalahnyö ṙô e öi höng tikök minë tinköökö Pūlngö. Ngö ṙô ang prötör Örnes Lō nö afēkö ngih inlahen cha ik sā më prötör nö tikökṙôre ngaich fūnka cha-a tö Rötörföt b ngam tö 25 kilomītör  (15 mīl) rò-òlkūö tö Pruklin nö hang ngam tinköökö cha nö el rētiō.

Ngö ṙô ang Prötör Rötörföt, “Ṙā-ang ṙôre yin ui ayòṙa!” Ṙahëichhangkūö hē e më prötör nö arē-ěvö ik sā cha nö vëka, ilööṙen inrē cha-a nö hanyangngö ṙô ngam tö ahangnyu. Akaha elmat pöri ngaich cha-a nö löktö in e, tö ngam ahangnyö cha nö la-evṙen lökten ngaich īhö rulten öi kēken ngam raneh prōkrām re.

Ik 24 Förvörī 1924 ngaich nö ahangnyu ngam raneh prōkrām nö löktö el ngam rētiō istēsön. Löktö in ngih prōkrām ang prötör Rötörföt nö vë-eny nang hī tö hī öi löktö in ngih istēsön öi “ṙūöhlöre heuneū-en öi in ngam la-en kahëtö ngam Rācha hī Krīstu,” ngö ṙô inrē ngam prötör, tö ngam chö-öny ngam rētiō (radio) istēsön nö halēnlöng “hòṅ ngam yanāngö ngam Paipöl nö teungta nö i taṙòkhöre tarik pòrô cha-a nö tahëngö tinlööken hòṅ cha inrē nö akahakūö tö ngih ṙētak hī töngamuh.”

Vaiyö inlahen īhö öi kēken ngam raneh prōkrām hēk in minë yamih inrē tö 33 samyeūheu ngam söngkötön Yāvē nö löktö in ngam WBBR tī nö ahangnyö minë töpōyen prōkrām.

Kēken ngam töhěng könvensön më Paipöl istutent ik Chulāi 1924, i Ohayō in ngam panam Kòlòmpös. Keuheūttöre pumnamö më prötör sistör yamihtökūö nö in ngam könvensön, ṙōlkangen ëlô inrē minë minkahten tökētu ik hē e. Tö sā ṙēngen ngam Arěpik, Ingki, Frëch, Chörmön, Krīk, Höngkerīön, Italīön, Lituenīön, Pòlis, Rössīön, Skëntiněvīan hēk tö ngam ëlô Yukr ēnīön inrē. Ahangnyu inrē nuk rīkre alaha ngam prōkrām nö el ngam rētiō, rö-ö nöng angū-ö pön katān minë tö kaheuk sakāmö prōkrām inrē më prötör nö imat ngam niūs pēpör ngam tö Ohayō Istēt Chörnöl minë-eny.

Ik Thursday, 24 Chulāi nö kēkaṙen ngam sörvis tē (service day) ngaich pōyen tö tö 5,000 yik prötör sistör kamëtöre nö im inhāngö. Yik yamihtökūö hē e nö el ngam könvensön lohten cha-a nö 30,000 ṙôken katölngö tö minë līpöre hēk kööinyu ṙôken inrē yik ramūltenre nö kē istötī. Unôichngöre ngaich angū-ö nö vënyu inlahen nö in ngam Chūökamahati tö e nö “töt insā-av nö könvensön.”

Ik könvensön Friday, 25 Chulāi, ik sā prötör Rötörföt nö kētö minkahten in e anga-aṅ nö vë-ekūö ök töhěng liköl tòkiument vinënyö inlahen më pöötrī aṅ el minë keurcha, kūichi inrē minë inlahen më mahayöng, mahaköptö tinlööken hēk më tökiröng inrē mi-inyīha (business) nö imat e tö cha nö asökngöröön më tarik nö akahakūö tö ngam Pūlngö ngam Tēv ngam löktö tī ngam Tēv nö kētö inkòlô më taṙòkhöre tarik, vënyu inrē nö imat e tö më taṙòkhöre tarik nö kētö hinôlṙen ngam Līk òf Nēsön (League of Nations) hēk ngö ṙô inrē cha-a tö e tö ngam Tēv nö lökten in e nö hayöng ngih panam, kô-en angū-ö nö tövaich. Kô-en më Paipöl istutent nö hòṅ aṅhavin tö ngam nganöönöre nö ahangnyen ngih tö vënyu nö in më tarik.

 Asuh öp lanökngöre yik prötör sistör nö löktö in ngam könvensön, vënyu inlahen angū-ö nö in ngam Chūökamahati, ngöṙô angū-ö: “Ṙūöhölre nganöönö ngam ṙinatö-ellōn më kumyunglen ngam mā nö lökten in ngam könvensön i Kòlòmpös. Teūngen cha-a tö nganöönöre hēk hīnöre inrē cha-a nö asökngö röön minë vöi tī më tökunyaha elmat.” Ngö ṙô ang prötör Līo Klaus nö vë-eny: “Teūngen īhö tö nganöötöre öi löktö in ngih könvensön töp lökten ih öi lēntöheichṙen öi ahangkö ngih tö vënyu inhānga öi in ngam kamngöre.”

Ngam vahë-ekūö prötör Rötörföt liköl tòkiument ik kahëtö ò minkahten, ngaich unôichngöre minë aṅmat e tö vënyu nö katānö tö sā inlahen trëk. Ngih ön minë-eny ngam trëk Eklisiyastiks Intikt (vinënyö fālen më pöötrī aṅ el keurcha). Lāku ṙôken katölngö më istutent tö ngam trëk ik Òktopör. Hěngheuh ang prötör Frëng Chônsön nö katöl ngam trëk nö in ngam tö kun kamngö i Klivlent i Oklahōmā, ik kinheuten cha nö katölngö ngam trëk ngaich hòṅ meukkūö yip tahëng lang anga-aṅ prötör sistör, 20 minit tit hē e ngam ṙētak ò nö meukkūö cha ngaich ötkô cha-a nö marò-òten nö elkahôyö nö hökken höö, pön mihôiṅ nö fëlö tö yik tarik kūö cha nö tainy hēk chööhö cha inrē tö kūö ngam trëk töp lökten ò nö chöh chūökre nö hayunngöre nö el ök töhěng tö röhta keurcha, öt aṅhav hē e ngam keurcha tö tarik lökten ngam prötör nö ṙāḵtö trëk nö el ngam Paipöl ngam më-el keurcha hēk hěng hēngö ṙāhatī inrē anga-aṅ tö trëk nö el minë anūchö ngaich ilööṙen nö kiröönngöre tö ngam keurcha. Rahëichtit hē e ngam ṙētak in ò lökten ò hēk nö chuh el minë tö nët keurcha nö ṙāḵtö minë trëk.

Unôichrit e ngaich ngam prötör nö veūten nö chuh ik chūök më prötör sistör nö hòṅ meukkūö ò. Röhta ök töhěng petrōl pöm nö in e, in e ngaich ngam prötör nö hayunngöre hēk ngëichkö yik tarik inrē anga-aṅ chamöhan yěn höng öt unôichrit ò, el ök töhěng lôri cha-a nö chöhan öt meukö prötör Frëng pöri cha-a lökten nö kiröönngöre. Yih ngaich më tahëng prötör sistör nö lukhören prötör Frëng, pò cha nöng röhta hē e nö im kamngö nö ahānga. Yòklö ngaich ngam prötör nö el lôri cha, ngaich kiröönngöre cha-a tö ngam kamngö.

Hěngtak ngam prötör famëkö ngih inlahngen nö ngö ṙô, “Ik sā ih öi ṙāngen ngam kamngö, ngaich lökngökūö nuk tö lūöi keurcha īhö. Lohten nö 50 ṙôken yik tarik samökhak nö ikūö ngam keurcha. Ōt yik tarik mahaköp ngam trëk, ngaich ōt yik mahameukhömat yik pöötrī. Möiny hē e īhö öi öt fehnguṙen! kirööngen ṙô īhö öi ha-öinyö Yāvē pò ò nö laklen ih hēk kētö mikah ih inrē hòṅ ih öi lāköre tö më tö kunyaha elmat tö ngam Pūlngö.”

In minë tahëng panam inrē më Paipöl istuten nö ngatī nganöönö nö im la-en inhānga. Im kamngö lakapā Frans ang Prötör Yôsěf Kret nö ahānga nö in më tö la-evṙen mahamūl ihong më lamöktö Pòlen. Hòṅ in e hē e ngam prötör nö kētö ök tö hěng minkahten ngam tö ngö kui “Röhta Yanīhi an Ngam Inchohlö Yip tö Tökapah.” Ik sā yip prötö sistör nö katölhökūö më tarik tö invitēsön kāt ngam minkahten, ngaich hěngtak ngam pöötrī tö ngöṙô, nö vë-ekūö më aṅ el ngam keurcha re tarik tö cha nö un yihtökūö nö in ngam minkahten. Harīkngöre pöri ngam inlahen e pön pōyen ngaich tö tö 5,000 yip tarik yamihtökūö nö hang ngam minkahten, yihtökūö inrē ngam pöötrī. Ngöṙô ang Prötör Kret nö in ngam pöötrī lōnu chin tö meh öm kētö sanap ṙô nup tö rahëichyen min hatön chu öm i kūö vē tömaṙôngö i alaha ngam ṙinatö ellōn meh. Öt hang ṙô ngam prötör pöri anga-aṅ. Meuk më tarik ang Prötör Kret më yamih tö kūö nö in ngam minkahten nö ha-euk tö minë ṙô ngam Tēv, lökten nö katölhö kūö më tarik tö nuk töng aṅ in cha līpöre.—Amôs 8:11.

Ahangkö ngam tölöök inhānga ang Prötör Klaòt Praòn nö i Afrika nö ngam Kōl Kōs ngam tö kaheūkö ngaich töngamuh nö Kanā. Pōyen kahëti ngam prötör tö minkahten nö in e pōyen katölngö inrē tö līpöre lökten ngam kanô-en in e nö veūtö röön pinratngö. Hang ngam minkahten kahëtö Prötör Praòn ngam tö hěngtak tarik Chôn Pleksön minë-eny. Ṙònghëchṙen hē e anga-aṅ nö haköp inlahen minë lanë-en. Lökten in ngam minkahten anga-aṅ nö akaha elmat tö e nö angū-ö kanô-en. Ngöṙô anga-aṅ, “Ṙamlōn chū-ö hē e pò chu akahakūö tö ngam kanô-en. Vënyen e inrē chū-ö in yip holre mahaköp.”

 Löktö i inkööpö mat Paipöl ang Chôn nö akahakūö tö ngam tö lūöi nöng hěng inköphöti nö öt lamöktö im Paipöl. Hěngheuh ngaich anga-aṅ nö chuh el keurcha ngaich hatön kūö ngam pöötrī tö inlahen e. Yihi tanānyö ngam pöötrī nö hang ṙô ò, ngaich ayôkö elnang ò nö ngö ṙô: “Hö-ö man më-eṅ Kristīön, kūön Satān man kòl. Kiröönngöre man ṙa-ang ihih!”

Kūich chitri ngam pöötrī ngaich ang Chôn ik sā ò nö chuh patī. Ngöṙô anga-aṅ nö el ök chitri, ‘Röh öm më-eṅ ṙātö-ellōnre im inköphöti tö lūöi nöng hěng? Ta-a chěi töch hatöönö meh tö nup tö rahëchyen intöönö öich ikūö yip tamôngö.’ Tölṙô Chôn ngaich ngam pöötrī nö chuh in öp tökiröng tīchör re. Ik sā Chôn nö chuh in ök tīchör re, ngöṙô ngam tīchör nö hatöönan, ‘Kūich chitri öp pöötrī öm kan?’

Ngö ṙô ang Chôn, “Heūṅ Söör.”

Ngö ṙô ngam tīchör, ‘umū-a man havëkö inṙē-ělre in öp pöötrī.’ Kūich chitri ngam pöötrī hēk ang Chôn:

“Söör, töölö ṙô chin töp tīchör re öich havëkö inṙē-ělre in meh. Yēḵ meh pöri urěh ṙātö-ellōnre tö ngam haköptöre nö töng vaich, ngaich möl min chū-ö öich hōḵ havëkö inrē-ělre in meh.”

Pingangkūö ngaich ngam tīchör nö meuk ngam chitri. Ngöṙô anga-aṅ, “Pleksön, asuh öng kan ngih kahūich meh?”

“Söör, sā öp kuilōn chu ngati tī chu-ö ngaich öich kūich.”

“Sitih inlahen minhôṅyö öm ngatī ṙô vë-ekūö ngam pöötrī? Akahakūö öm kan tö në keurcha nö tökētu hinòlṙen tö ngam mahayöng. Yē meh öm ngatī inlahen ngaich um höngöh el ngih kôlēch.”

“Söör vë-eny nang chu öm chěi. Yēḵ meh ṙung öm haköpten ih, ngaich ōt ṙūng nup töt mikah elnang ih, ngaich hatöönö meh ihö ṙung yiröh?”

“Heūṅ ngatī inlahen chin”

“Ngatī inlahen hē e, ik sā ök pöötri nö haköpten ih tö ṙô ngam Paipöl ngaich hěng ök hatön chu in ò. Öt heuveū-eu pöri anga-aṅ nö kētö sanapṙô chu, Ngaich kūö yòh chu-ö öich hòṅ havëkö inṙē-ělre in ò yěch höng öt vanāchu?”

Ngatī inlahen ang Pleksön nö öt havëkö inṙē-ělre nö in ngam pöötrī hēk öt ṙānyu inrē nö el ngam kôlēchre.

Sā inlahen nganöötö yik prötör sistör nö im inhānga 1924, kūichi inlahen angū-ö nö in ök töhěng Chūökamahati, ngöṙô angū-ö, ‘Mihôiṅ in ayī-ö sā ṙô Tavit öi ngö ṙô “Pò meh hamöplö ṙat chu tö kumlēḵ i kinyūngö.” (Sal. 18:39, Hindi—O.V.) Teūngen ayī-ö to inreuskö alahare öi lökten in ngih samyeūheu, pöi in e öi meukö Yāvē nö holṙen hī in minë töng la-en hī. Holtö ṙanamlōnre më töchiplö tarik Yāvē nö ahangkö ngam Pūlngö ò.’

Im manā-angrit ngam samyeūheu më prötör nö fēkö inlahenre hēk nö hòṅ vī öp tahëng rētiō istēsön. Rulten re ngaich cha-a nö vīlen e nö im panam Sikākō. Kētu minënyi inrē ngam istēsön nö “Vört” (manah e yěn ṙô aṅ Pū “Ṙô”) hēk löngta angū-ö nö ngatī minë-eny pò ngam ṙô ngam Tēv nö lökten in ngih rētiō istēsön nö parāti nö marôvat chūök. In ngih pöri më Prötör nö vītö transmitör ngam tö 5,000 vāt hòṅ më tö 100 kilomitör rôvat i Keneta tarik nö hang ngam inhangkö ngam Pūlngö.

Ik 1925 ang Yāvē nö hòṅ hayāng tö kūi më tarikre hē e tö ngam yanāngö ngam kanô-en. Hòṅ teūngen hē e inrē cha-a tö ngam tö aṙū-uti mikah elmat re tö minë ṙô tö kūchi im Inmeukhömat tö 12 mirūlö kūö ngih tö tufömngöre mikah elmat nö mihôiṅ nö vachö mufē yip rikre tarik, pōyen pöri yik tarik hamô-en e. Ṙamölōn cha-a nö hang nuk inlahngen nup tö ngaich nö teungtakūö nö el halīöngö hēk nuk lanökngöre yik tarik ngam Tēv inrē ing panam.