1. Sitih mufē ang Yāvē yěn meuk inlahen më tarikre nö kalēḵ alaha nö löklōn ò hēk asuh öp inlahen ò nö hayööken cha?

 KEUHEŪTLÖRE mikahkūö ang Yāvē tö inlahen ngòh töhěng tak lamöklōnre. Akahakūö anga-aṅ tö nup tö tī-iv tö hī haṙivlōn hēk ṙamölōn. (Sal. 37:18) Keuheūtnyöre inrē anga-aṅ tö ṙanamlōnre yē ò nö meukö hī öi kalēḵ alaha löklōn ò pòrô nup tö sitih kanihngen hī. Rö-ö nöng angū-ö, pön örheūheu anga-aṅ nö hīnöre nö hayööken hī hēk kētö inreuskö alaha hī inrē.

2. (a) Asuh öp inlahen Yāvē nö hayööken yip tö haṙivlōn? (b) Hòṅ asuh öp inlahen hī yěi hòṅ lōnu tö Yāvē nö hareuskö alaha hī?

² Vënyu nang in tö ngam Salmai 147:3 tö Yāvē nö ‘haṙungkūö nup vah yip tö haṙivlōn.’ Töt insā-av mikah ang Yāvē nö Tēv hī! Holtö hanangenlōnre anga-aṅ nö lë-en nup vah hī yěi haṙivlōn. Hòṅ asuh öp pöri inlahen hī yěi hòṅ teūngen tö inreuskö alahare aṅ in Yāvē? Töi chumkūöṙen tö ngih töhěng inchōḵ elmat. Mihôiṅ öp tòktör nö hayööken öp tö pala-aiṙen tarik, hòṅ urěh pöri sin öp tarik nö hang nup inchöngtenre kahë tö öp tòktör, ngaich möl min nö lööken. Mikahtökūöre min ayī-ö tö nup kahëtö Yāvē inlēnö yip tö haṙivlōn hēk tö kihngen imat ngam Paipöl hēk sitih inlahen inrē ayī-ö öi hangö u?

KĒTÖ ṘINĀTÖ-ELLŌN HĪ ANG YĀVĒ TÖ HĪ ÖI TÖ PŌIṘĀI IMAT Ò

3. Kūö yòh yip rīkre nö ngö mufē tö yip tahëng nö mināich elmat tö cha?

³ Iyöng kūö ngih panam in ayī-ö töngamuh, ngih töng öt īnu tö hanangenlōn. Pōyen yip tarik tötlēkaṙen, töp lökten cha mihôiṅ nö ngö mufē tö yip tahëng nö mināich elmat tö cha. Ngöṙô öp i sistör tö Helen a minënyi: “Tö haruklöng chū-ö öich el ök mikūönö ök chūök chu höng öt teūngen tö hanangenlōn  nak yöngre, pön töng örheūheu ök yöng ih kikōnyö nö la-al kūö ih. Örheūheu inrē nö ngö ṙô tö elnang ih tö ṙahata hēk töng öt yanööluṙen tī.” Lohten man öm sā mufē sistör Helen yěm ngatī ötlinëken hēk vīhöt vö mufē inrē tö inlahenre öm töng öt yanööluṙen tī. Lohten min më-eṅ öm kihngen ṙātö-ellōnre töp tö ōt tö chumkūöṙen tö meh yěm ngatī inlanken.

4. Asuh öp ṙô Yāvē nö kētö ṙinātö-ellōn hī im Salmai 34:18?

⁴ Yē meh pòrô ötlēkaṙen, ṙātö-ellōnre pöri më-eṅ tö Yāvē nö hangenlōn tö meh hēk tö pōiṙāi inrē më-eṅ öm imat ò. Vë-eny nang hī an ngam Paipöl tö ‘Yāvē nö röhta nö in yip töpaṙööyi ellōn.’ (Vë-evkūö Salmai 34:18.) Yē meh öm haṙivlōn tö kūö nup ötlinëkenre, ngaich köplōn më-eṅ tö Yāvē nö ngëichkö nup tövai tinrīken meh, lökten ò nö tūökten meh nö in re. (Yôh. 6:44) Ötkūöngu ngam hanangenlōn ò tö meh, lökten anga-aṅ nö örheūheu nö hīnöre nö hayööken meh.

5. Asūp mikah elmat hī öi lökten in ngam tinrīken Yēsū nö in yik tarik misī?

⁵ Akahakūö ayī-ö tö inlahen Yāvē nö pōiṙāi elmat tö hī öi höng lökten in nuk tinrīken Yēsū nö in yik tarik misī. Ik sā Yēsū misī nö ing panam, ngaich rīkre yik tarik tö hanāchiṙen tö yik tahëng hēk ötlēka elnang inrē. Hö-ö pöri ang Yēsū nö ngatī inlahen nö in cha, pön hameuktö ngam hanangenlōnre hēk miṙēlōnre tö cha. (Mët. 9:9-12) Tö sā ṙēngen ök i kikānö tö marò-òtökūö tök invahre. Yihtöre anga-aṅ nö in Yēsū pön hòṅ lööken. Lūölkörit ök inyut Yēsū ngaich anga-aṅ. Ngaich lööken tök invahre. Öt tainy ang Yēsū nö in ò pön hareuskö alaha ò hēk eūḵ ngam ṙinātö-ellōnre ò inrē. (Māk. 5:25-34) Kô-en ang Yēsū nö sā ngam yöngre ang Yāvē. (Yôh. 14:9) Lökten yěi haköp nup inlahen ò, ngaich akahakūö ayī-ö tö inlahen mufē Yāvē tö hī mihôiṅ öi ṙātö-ellōnre tö Yāvē nö pōiṙāi elmat tö hī hēk ngëichkö nup tövai inrē anga-aṅ tinrīken hī. Hěnghöre ngëichkö nganönö ngam ṙinātö-ellōn hī inrē hēk ngam ṙôken hanangenlōn hī tö ò.

6. Yē meh öm ngö ṙô lōn töre öm töng öt yanööluṙen tī tö yip tahëng, ngaich asuh mihôiṅ öp inlahen meh?

 ⁶ Yē meh öm fēkö inlahenre öm töng öt hō-ov tö yip tahëng, ngaich asuh mihôiṅ öp inlahen meh? Mihôiṅ öm vë-ekūö nup miröökö nup chūök meh kētu ṙinātö-ellōn tö Yāvē nö pōiṙāi elmat tö meh hēk mihôiṅ öm afēken u. b (Sal. 94:19) Yē meh öm haṙivlōn öm afēkö inlahen nup chö-öinyre kuilōnre la-en nö öt teung hēk yěm öt sāḵta inlahen öm in yip tahëng holre, ngaich um höng vīten u nö fālenre. Pön öt kuyulōn ang Yāvē tö meh öm la-evṙen tö nup töt kanô-òre. (Sal. 103:13, 14) Yē meh öm ngö lōn töre öm töt yanööluṙen tī, kūö minë ötlinëken meh, ngaich asuh mihôiṅ öp inlahen meh? Um vīten u nö fālenre. Köplōn tö e nö öt vanāichö meh, pön vanaichö öp töt lamëken meh. Ngaich Yāvē min kamë kinrötö ò hěnghöre hayööken meh inrē. (1 Pīt. 3:12) Ngô ṙô ang sistör Sentrā, ngòh töng fëlö ik nyinī-öre, “Örheūheu chū-ö öich havëkökūö Yāvē tö chu öich sā mat ò öich ngëichköre hēk ngëichkö nup tövai inrē tinrīkenre.”

7. Asuh öp mihôiṅ inlahen meh yěn yih nup kanihngen meh?

⁷ Um hěngheuh öm ngö mufē tö Yāvē min nö öt löktö in meh tī nö hayööken yip tahëng. Katöllen meh pöri anga-aṅ öm hamòlṙen ò im la-en inhānga hēk kē-ě kūö meh inrē tö ngam töt insā-av la-en. (1 Kòr. 3:9) Akahakūö më-eṅ tö nup kanihngen yip tahëng, pò meh öm sā kanihngen cha inrē, hameuktö miṙēlōnre më-eṅ hēk hayööken cha sā nup kuilōn cha nö hòṅ hayöökaṙen. Yěi ngëichkö inlahen sistör Helen ngam tö vënyu inlahen taheui ik urěh, ngatī anga-aṅ nö hayöökaṙen tö Yāvē hēk tö yip prötör sistör, töp lökten ò töngamuh nö hayööken yip tahëng. Ngö ṙô anga-aṅ: “Ngö lōn chū-ö sin töre öich töng öt yanööluṙen tī. Kētö ṙinātö-ellōn chu pöri ang Yāvē tö ò nö kiröngen hanangenlōn tö chu hēk vīten chu inrē öich teungten mahayööken yip tahëng.” Ngaich ön töngamuh sistör Helen nö la-evṙen tö ngam la-en painīör.

KĒTÖ ṘINĀTÖ-ELLŌN HĪ ANG YĀVĒ TÖ Ò NÖ NGAICH NÖ AṘĒLEN HĪ

8. Asuh öp ṙô Yāvē nö kētö ṙinātö-ellōn hī im Isayā 1:18?

⁸ Rīkre yip tarik Yāvē tö haṙivlōn nö fēkö nup vanāichöre, nup kahëken cha sin urēhěkūö cha nö kētöre nö im vinôkö hēk unôichrit e inrē. Ötkô pöri ayī-ö öi vaichngö tö ngam tökiröng hanangenlōn Yāvē tö hī, töp lökten ò nö kēngö ngam hanangenlōnre kūönre nö chö-öinyten hī. Lōnu inrē ang Yāvē tö hī öi yöölen öi lökten in ngih tö kētu. Kēḵhöt ṙinātö-ellōn hī inrē anga-aṅ tö hī yěi holuṙen min tö ò öi ‘la-al minë kanihngenre,’ c ngaich öthō min anga-aṅ nö vītö falen hī kūö hī öi kēken tökööl. (Vë-evkūö Isayā 1:18.) Kô-en ang Yāvē nö töt insā-av nö Tēv pön öt tö köplōn tö minë tökööl hī, nup tövai pöri la-en hī örheūheu anga-aṅ nö köplōn tö u.—Sal. 103:9, 12; Hep. 6:10.

9. Kūö yòh ayī-ö hòṅ afēkö nup inlahenre töngamuh hēk ip yamih ṙātak, ngaich havaichngöre tö nup vanāichöre?

⁹ Yē meh öm haṙivlōn öm fēkö nuk vanāichöre tö ha-ehangen, mihôiṅ më-eṅ öm havaichngöre tö u, ngaich kū-ö urěh öm ngëichkö nup inlahenre i linökö lōn Yāvē. Tövai ön Pôl nö inchōḵ elmat hī. Rö-ö anga-aṅ pön haṙivlōn nö afēkö nuk inlahen tī re nö ötlēken yik Kristīön, akahakūö pöri anga-aṅ tö Yāvē ngaich nö aṙēlen ò. (1 Tim. 1:12-15) Höng afēkö nuk vanāichöre hòng ang Pôl ngaich haṙivlōn? Hö-ö. Sā inlahen ò nö öt afēkö nuk taneūngenre urěhkūöre nö vītöre nö Kristīön, ngatī inlahen anga-aṅ nö öt afēkö nuk vanāichöre in nuk la urěh. (Filip. 3:4-8, 13-15) Havaichngöre pöri anga-aṅ tö u, ngaich kū-ö urěh nö keuheūttöre nö i linökö lōn Yāvē. Hòṅ köplōn ayī-ö tö hī ötkô halööktit nuk tö ngaichngen inlahen. Mihôiṅ pöri öi asīnken Pôl öi holtö ellōnre i linökö lōn Yāvē hēk afēkö taneungtökūö nup kinlēngô Yāvē inrē, nup tö teungtakūö min ip yamih ṙētak.

10. Asuh öp mihôiṅ inlahen hī yěn haṙivlōn yip tahëng tö tī hī?

 ¹⁰ Lohten öm kihngen ellōn öm afēkö inlahen yip tahëng nö haṙivlōn tö kūö nuk tö ha-ehangen vanāichköreṙen meh. Asuh pöri mihôiṅ öp inlahen meh? Mihôiṅ öm havantö ngam tövai innôlöre in cha. Holtö ellōnre inrē öm havëkö inṙē-ělre in cha. (2 Kòr. 7:11) Havëkö kūö Yāvē tö inyööken cha, yip tö haṙivlōn tö tī meh. Ngaich öthō min ang Yāvē nö öt hayööken cha hēk hayööken meh inrē, hòṅ nā an teūngen tö lanāmö elkuilōnre hēk iṙūöhen öm löklōn Yāvē.

11. Asuh öp mihôiṅ haköplö hī im inlahen Yôna? (Ngëichkö ngam nyat.)

¹¹ Haköplu öm in nup vanāichöre hēk ṙamölōn in nup la-en kinë-ekūöre tö Yāvē. Töi chumkūöṙen ngëichkö inlahen pròfět Yôna. Tīni hē e anga-aṅ tö Yāvē nö chuh Ninēvē havaichngö kūö talöökö re pöri anga-aṅ nö öt hang ṙô Yāvē. Halööktö mufē ò ngaich ang Yāvē, töp lökten ò nö hō-en ngam vanāichöre hēk haköplu inrē nö in e. (Yôna 1:1-4, 15-17; 2:7-10) Unôichrit e pöri ang Yāvē nö öt ṙāngenre nö kē-ěkūö Yôna tö la-en. Pön kētö ṙētak ò hēk anga-aṅ nö löklōn ò. Ilööṙen hē e ngaich ang Yôna nö hang ṙô ò nö chuh Ninēvē. Öt höng fēkö ngam vanāichöre ang Yôna ngam inlahen ò nö sō-en ngam la-en kinë-ekūöre tö Yāvē, ngaich haṙivlōn.—Yôna 3:1-3.

LÖKTÖ IN NGAM TÖHET KUMLĒḴRE ANG YĀVĒ NÖ HAREUSKÖ ALAHA HĪ

12. Sitih inlahen ang Yāvē nö kētö ngam lanāmö elkuilōn hī yěn faltöre nup tökiröng kanihngen hī? (Filipī 4:6, 7)

¹² Yěn faltöre nup tökiröng kanihngen hī, ngaich löktö in ngam töhet kumlēḵre tī ang Yāvē nö hareuskö alaha hī. Töi chumkūöṙen tö ngih ekspirīön nā prötör Rôn hēk tö ngam pīhö ò sistör Këröl, ik sā ök kūön cha kikōnyö nö fëlngöre. Ngöṙô cha-a: “Pōyen nuk la-al ai kanihngen. Öt heuveū pöri ai ṙap ngam miṙivlōnre, ik sā ai kapahlöng tö ök kūönre. Öt yīhi inṙôhò ai tö hatööm höng iṙūöhen öi vë-ekūö Yāvē. Lökten in e ai öi akahaiṙen tö ngam lanāmö nö in ai ngam tö vënyu im Filipī 4:6, 7.” (Vë-evkūö.) Yēḵ meh më-eṅ inrē öm kiröngen miṙivlōn kūö minë tö ngatī kanihngenre, ngaich mihôiṅ öm keuheūtnyö ṙô ellōnre öm vë-ekūö Yāvē. Iṙūöhen më-eṅ vë-ekūö ò hanöng sā meh öl teūngen tö ngam lanāmö elkuilōre. (Sal. 86:3; 88:1) Örheūheu ṙô öm havëkö ngam töhet kumlēḵ Yāvē. Ngaich öthō min anga-aṅ nö öt hang ngam ṙô meh öm vë-ekūötēv.—Lūk. 11:9-13.

13. Sitih inlahen öng ngam töhet kumlēḵ Yāvē nö hayööken hī öi iṙūöhen i linökölōn ò? (Efisös 3:16)

¹³ Lohten më-eṅ öm la-al nup tökiröng kanihngen hēk larāḵ inrē tö kūö u. Mihôiṅ pöri öm teūngen tö kumlēḵ re öm höng löktö in ngam töhet kumlēḵ Yāvē, angū-ö min tö tī-iv tö meh chiplö in ò hēk iṙūöhen öm i linökölōn ò. (Vë-evkūö Efisös 3:16.) Töi chumkūöṙen tö ngih ekspirīön sistör Florā. Holṙen re cha-a tö ngam pīhö ò nö misnörī, unôichngöre pöri ngam pīhö ò nö hayuntö mat ò nö yikngö tahëng. Lökten ngaich cha-a nö ṙāngen (divorce) höö. Ngöṙô ngam sistör: “Kihngen ellōn chū-ö öich höng afēkö ngam inlankenre tö tī ò. Töp lökten chu öich havëkö ngam töhet kumlēḵ Yāvē nö hayööken chu öich la-al ngih tökiröng miṙivlōnre, angū-ö lāinyngen chu ngaich öich höhlö tö ngam miṙivlōnre hēk heuveū-en inrē öich la-al ngam tökiröng kanihngenre ngam tö sā rôngö.” Ik sā ngam sistör nö meuk inlahen Yāvē nö hayööken ò, löktö in e anga-aṅ nö ṙūöhlöre ṙinātö-ellōn tö ò min nö chumkūöṙen tö ò in nup töng sitih kanihngen. Ngöṙô ang sistör Florā: “Kô-en nö teungtakūö nö in chu ngam ṙô ngam Salmai 119:32, ngam tö ngöṙô ‘holtö nganöötöre chin min lök el talöökö minë chööngö meh, pò meh ṙūöhnyö ṙôktö ngam ellōn chu nö chūök u.’”

14. Asūp mihôiṅ inlahen hī yěi hòṅ teūngen tö ngam töhet kumlēḵ Yāvē?

¹⁴ Asūp mihôiṅ inlahen hī yěi havëkö ngam töhet kumlēḵ Yāvē? La-evṙen tö nup la-en nup lökten meh mihôiṅ teūngen tö ngam töhet kumlēḵ. Tö sā ṙēngen meh mihôiṅ öm chuh el minë mīting, ahānga, örheūheu vë-ekūö mat ngam Paipöl hēk hatööḵlen ngam elkuilōnre tö nup ṙô Yāvē. (Filip. 4:8, 9) Haköp inlahen  yip tarik tö vënyu nö imat ngam Paipöl yip tö sā kanihngen meh hēk afēkö inlahen tī Yāvē nö hayööken cha. Yěi ngëichkö inlahen sistör Sentrā ngam tö vënyu inlahen ik urěh, pōyen nup kanihngen la-al ò. Ngöṙô anga-aṅ, “Teūngen chū-ö tö nganöönöre öich löktö in ngam inlahen Yôsěf, pön pōyen nup ötlinëken ò hēk kanihngen ò inrē, hö-ö pöri anga-aṅ nö hökngen ngam innôlöre nö kūönngöre nö in Yāvē.”—Ran. 39:21-23.

LÖKTÖ IN MË PRÖTÖR SISTÖR ANG YĀVĒ NÖ HAREUSKÖ ALAHA HĪ

15. Achīö yip mihôiṅ kamëtö inreuskö alaha hī hēk sitih inlahen? (Ngëichkö ngam nyat.)

¹⁵ Yē hī öi la-al minë kanihngenre, ngaich teūngen ayī-ö tö ‘inreuskö alahare’ öi löktö in më prötör sistör re. (Kòl. 4:11) Pön löktö in cha tī ang Yāvē nö hameuktö ngam hanangenlōnre tö hī. Ṙōlkangen nup tī yip prötör sistör hī kò-òren nö hareuskö alaha hī. Pön mihôiṅ cha-a nö holtö chumkūöṙen re nö hangihtöṙô hī, kēnyö ṙētakre nö in hī, kētö inreuskö alaha hī nö löktö in minë miröökö imat ngam Paipöl hēk vë-elkui hī inrē. d (Rōm. 15:4) Rö-ö nöng anū-ö pön mihôiṅ inrē më prötör sistör nö hayööken hī öi sā mat Yāvē ngëichkö minë kanihngenre. Ṙōlheuh cha-a nö hayööken hī nö kētö nup kuilōn hī chehen, tö sā cha nö halēnlö nya-aṅkūö hī hēk nup tahëng inrē.

16. Asūp inlahen hī yěi hòṅ teūngen tö inyöökenre löktö in më prötör sistör?

¹⁶ Yē hī hòṅ teūngen tö inyöökenre öi löktö in yip tahëng, ngaich hòṅ havëkö inyöökenre ayī-ö. Kiröngen hanangenlōn yin më prötör sistör tö hī  hēk lōnu inrē nö hòṅ hayööken hī. (Inch. 17:17) Yē cha pöri nö öt akahakūö tö nup lōn hī hēk mufē hī, ngaich lohten min cha-a nö öt heuveū-en nö hayööken hī. (Inch. 14:10) Lökten yěn ōt nup kanihngen meh hēk miṙivlōn meh, ngaich kò-òren më-eṅ öm vë-eny nang yip holre yip tö mihôiṅ nö akaha elmat tö ngam kanihngen meh hēk mihôiṅ inrē min nö kē-ěkūö meh tö nup tövai inlēnö aṅ mat ngam Paipöl. Hòṅ keuheūtnyö ṙô re më-eṅ öm vënyö nup kanihngenre in ò hēk vënyö nup lōnre inrē inyöökenre. Mihôiṅ inrē öm vë-eny nang öp minṙöinylen öp tö akaha nö hol meh. Mihôiṅ ngòh töhěng tak sistör nö vënyö nang yip tahëng sistör tö mihôiṅ nö akaha elmat tö minë kanihngen ò.

17. Asuh öp mihôiṅ ma-asökngöröön hī kē inreuskö alahare öi in yip tahëng hēk sitih inlahen ayī-ö öi la-al u?

¹⁷ Um ṙūöhngöre tö më prötör sistör. Lohten öm öt kuyulōn öm meukkūö më prötör sistör hēk vë-ekūö cha inrē tö kūö meh öm haṙivlōn hēk kihngen inrē. Hēk ṙōlheuh inrē lohten më prötör sistör nö vaichö mufē nö in meh hēk löktö in nup ṙô re inrē nö haṙivlōn tī tö meh. (Yāk. 3:2) Um halöngngen u pöri nö anū-ö tö tī-iv tö meh öm öt teūngen tö nup inreuskö alahare lamöktö in më prötör sistör. Töi chumkūöṙen öi ngëichkö ngih ekspirīön ngòh minṙöinylen ang prötör Kevin ngòh tö tipresön (depression) ngö ṙô anga-aṅ: “Ṙōlheuh chū-ö öich öt kuyulōn töre öich meuk kūö më holre hēk vë-ekūö cha inrē.” Öt köptī pöri ang prötör Kevin tö ngam miṙivlōnre pön vī inlahenre nö chuh in më prötör sistör hēk teūngen inrē tö inreuskö alahare nö löktö in cha. Ṙamölōn anga-aṅ kūö ò nö ngatī inlahen. Chumkūöṙen inrē tö ngih ekspirīön sistör Ëmī ngö ṙô anga-aṅ: “Kihngen chū-ö öich ṙātö-ellōnre in yip tahëng kūö nuk tö urěhngöre ötlinëken chu. Harunöre pöri chū-ö öich ṙātö-ellōnre in më prötör sistör pön angū-ö lōn Yāvē. Yē hī öi hangenlōn tö më prötör sistör re hēk ṙātö-ellōnre öi in cha, ngaich ṙamölōn ang Yāvē hēk chū-ö inrē tö ṙamölōn.”

KĒḴ INREUSKÖ ALAHARE LÖKTÖ IN NUP KINLĒḴNGÔ YĀVĒ

18. Asuh öp min tö röhten inlahen Yāvē hēk asuh mihôiṅ öp inlahen hī töngamuh?

¹⁸ Mihôiṅ ayī-ö ṙātö-ellōnre tö Yāvē nö röhta inlahen min nö ha-etngö minë miṙivlōn hī hēk minë kanihngen hī. (Inm. 21:3, 4) ‘Öthō min nö havan nö elkuilōn hī’ minë afēkö hī töngamuh öi haṙivlōn hēk kihngen ellōn inrē. (Isa. 65:17) Haṙung kūö vah hī pöri töngamuh ang Yāvē. Sā vinënyö e nö in ngih ātiköl. Pōyen nup halēnlö ò lökten hī mihôiṅ öi reuslöre alaha, ngaich hòṅ kēḵ tö pōyen yanöölen re ayī-ö öi lökten in u. Hēk ṙātö-ellōnre inrē tö ‘Yāvē nö chumkūöṙen tö hī.’—1 Pīt. 5:7.